https://journal.fi/tiedepolitiikka/issue/feedTiedepolitiikka2024-09-26T20:06:38+03:00Mervi Friman, Mira Huusko ja Reetta MuhonenTiedepolitiikka@tiedeliitto.netOpen Journal Systems<p><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti on foorumi tiede- ja korkeakoulupoliittiselle keskustelulle. Lehti tuo esiin tieteeseen, korkeakoulutukseen, tutkimukseen ja teknologiaan sekä yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin liittyviä ajankohtaisia kansallisia ja kansainvälisiä kysymyksiä. <br /><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti pyrkii edistämään tieteidenvälistä ymmärrystä ja luomaan edellytyksiä aiempaa syvemmälle yhteistyölle sekä eri tieteenalojen että tieteellisen tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä.<br /><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti on vertaisarvioitu monialainen aikakauslehti, joka ei ole tieteenalasidonnainen.<br /><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti tarjoaa referoidun julkaisufoorumin myös tukijanuransa alkutaipaleella oleville kirjoittajille.</p> <p><br />Vuodesta 2024 alkaen lehti on ilmestynyt ainoastaan sähköisenä ja välittömästi avoimena. </p>https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/145976Yliopisto-opiskelijoiden kokemuksia asiantuntijuudesta opintojen aikana 2024-05-29T13:22:33+03:00Taina Civil2024-09-26T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikkahttps://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/146362Homma haltuun!2024-06-13T15:21:36+03:00Ville Kivimäki2024-09-26T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikkahttps://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/145484Taiteilijoiden ammatillinen toimijuus ja työote ikääntyneiden hoivayhteisöissä2024-05-03T14:29:54+03:00Teija Makkonen2024-09-26T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikkahttps://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/146675Aikuisten urasiirtymien moninaiset merkitykset ja uraohjauksen tarpeet 2024-06-23T14:30:18+03:00Helena Taskinen2024-09-26T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikkahttps://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/142662Korkeakoulutuksen maksullisuuden kannatus Suomen väestössä: olisiko maksullisuus reilua?2024-04-29T12:15:06+03:00Jarmo KallunkiJussi Kivistö<p>Korkeakoulutuksen maksullisuus nousee säännöllisesti julkiseen keskusteluun Suomessa. Keskusteluun osallistuvat tyypillisesti etujärjestöt ja yksittäiset keskustelunavaajat, mutta poliittiset puolueet eivät ole ottaneet maksullisuutta ohjelmiinsa eikä kotimaisia opiskelijoita koskeville lukukausimaksuille siten näytä olevan Suomessa puoluepoliittista tukea. Kuitenkaan sitä, mitä mieltä Suomen väestö on korkeakoulutuksen maksullisuudesta, ei ole toistaiseksi tutkittu. Tässä artikkelissa paikkaamme kyseistä tutkimusaukkoa kahden Suomen väestöä edustavan, vuosina 2007 (N = 1388) ja 2018 (N = 1425) kerätyn kyselyaineiston avulla. Kyselyissä vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa väitteeseen ”olisi reilua, että korkeasti koulutetut joutuisivat maksamaan opiskelustaan”. Tulostemme mukaan molemmilla kyselykerroilla hieman yli neljännes suomalaisista piti korkeakoulutuksen maksullisuutta reiluna, noin kaksi viidennestä ei pitänyt sitä reiluna, ja lähes kolmasosalla ei ollut asiaan mielipidettä. Tarkasteltaessa mielipiteitä sosioekonomisten ja demografisten taustamuuttujien suhteen osoittautui, että vastaajan ikä, koulutustaso ja ammattiasema olivat voimakkaimmin yhteydessä näkemykseen maksullisuuden reiluudesta: mitä vanhempi tai mitä matalammin koulutettu vastaaja, sitä enemmän hän piti maksullisuutta reiluna. Johtopäätöksemme on, että väestön keskuudessa korkeakoulutuksen maksullisuudelle on enemmän kannatusta kuin julkisen keskustelun ja puoluepoliittisen yksimielisyyden perusteella voisi olettaa.</p>2024-09-26T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikkahttps://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/143877Kohti monipuolisempaa tutkijanarviointia 2024-03-12T15:53:58+02:00Maria PietiläJouni KekäleKatri Rintamäki<p>Tutkijanarviointia kehitetään eurooppalaisissa tutkimusorganisaatioissa. Kriteerit, joilla tutkijoita arvioidaan, ovat tärkeitä, koska ne ohjaavat tutkijoiden toimintaa ja kannustavat heitä keskittymään tiettyihin aktiviteetteihin ja tuotoksiin muun toiminnan kustannuksella. Arviointijärjestelmiä on kritisoitu metriikkapainotuksesta ja siitä, että ne korostavat tiettyjä tutkimukseen liittyviä suoritteita jättäen vähäisemmälle huomiolle tutkijantyön muut keskeiset osa-alueet, kuten opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen. Tässä artikkelissa esitellään eurooppalaisen yliopistoallianssi YUFEn kehittämä portfolio tutkijarekrytointia varten. Portfolio pyrkii monipuolistamaan akateemisessa rekrytoinnissa saatavilla olevaa informaatiota tutkijan monipuolisista ansioista, vahvuuksista ja motivaatiosta. Portfolio pilotoitiin eurooppalaisen tutkijatohtorirekrytoinnin yhteydessä. Artikkelissa raportoidaan hakuprosessissa mukana olleiden asiantuntijoiden kokemukset portfolion käytöstä. Pohdimme myös tutkijanarvioinnin muutoksen toimeenpanon kannalta olennaisia dynamiikkoja, jotka voivat vaikeuttaa arviointijärjestelmien uudistamista.</p>2024-09-26T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikkahttps://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/146276Työorientaatiot ja johtaminen 2024-06-11T09:36:50+03:00Annukka TapaniMerja Sinkkonen2024-09-26T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikkahttps://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/146744Yksi näkökulma pseudotieteeseen2024-06-27T13:17:18+03:00Pia Vuolanto2024-09-26T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikkahttps://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/147617Dialogin vaaliminen tiedepolitiikassa2024-08-30T16:50:57+03:00Mervi FrimanMira HuuskoReetta Muhonen2024-09-26T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikka