https://journal.fi/tiedepolitiikka/issue/feedTiedepolitiikka2020-12-21T17:51:31+02:00Tuija Rimmitiedepolitiikka@tiedeliitto.netOpen Journal Systems<p><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti on foorumi tiede- ja korkeakoulupoliittiselle keskustelulle. Lehti tuo esiin tieteeseen, korkeakoulutukseen, tutkimukseen ja teknologiaan sekä yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin liittyviä ajankohtaisia kansallisia ja kansainvälisiä kysymyksiä. <br><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti pyrkii edistämään tieteidenvälistä ymmärrystä ja luomaan edellytyksiä aiempaa syvemmälle yhteistyölle sekä eri tieteenalojen että tieteellisen tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä.<br><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti on vertaisarvioitu monialainen aikakauslehti, joka ei ole tieteenalasidonnainen.<br><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti tarjoaa referoidun julkaisufoorumin myös tukijanuransa alkutaipaleella oleville kirjoittajille.<br><br></p>https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101224Tiedepolitiikan ulottuvuuksia2020-12-21T16:02:59+02:00Kari Kuoppalakari.kuoppala@tuni.fi2020-12-21T00:00:00+02:00Copyright (c) 2020 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101227Tutkimusrahoitusta ja tutkijankoulutusta uudistettava2020-12-21T16:17:53+02:00Pekka Neitaanmäkipekka.neittaanmaki@jyu.fi2020-12-21T00:00:00+02:00Copyright (c) 2020 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/99942Suurempia, kilpailutetumpia, tieteidenvälisempiä 2020-12-21T17:50:42+02:00Panu Raatikainenpanu.raatikainen@tuni.fi<p>Tiedepolitiikkaa on hallinnut ajatus, että rahankäyttöä voidaan tehostaa ja tutkimuksen laatua parantaa kilpailuttamalla, arvioimalla ja keskittämällä rahoitus huippututkimukselle. Huippututkimuksen ajatellaan edellyttävän suuria tutkimusryhmiä. Lisäksi rahoitusta keskitetty yhä enemmän tieteidenvälisille hankkeille. Kirjoituksessa tarkastellaan näitä trendejä kriittisesti viimeaikaisen tieteentutkimuksen ja tieteenfilosofian parhaan tiedon valossa. Näyttää siltä, että suosittu politiikka ei johda toivottuihin lopputuloksiin.</p>2020-12-21T16:26:48+02:00Copyright (c) 2020 Tiedepolitiikkahttps://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101229Asiantuntijavalta ja vaihtoehtoinen terveystieto2020-12-21T16:37:28+02:00Pia Vuolantopia.vuolanto@tuni.fi2020-12-21T00:00:00+02:00Copyright (c) 2020 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/97968Tohtorikoulutus sosiaalisena toimintana: Miten muuttaa syvään juurtuneita rakenteita ja käytänteitä?2020-12-21T17:51:05+02:00Melina Aarnikoivumelina.aarnikoivu@gmail.com2020-12-21T16:39:53+02:00Copyright (c) 2020 Tiedepolitiikkahttps://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/98610Laajentunutta mieltä laajentamassa2020-12-21T17:51:05+02:00Pii Telakivipii.telakivi@helsinki.fi<p class="xmsonormal" style="text-align: justify; line-height: 150%; margin: 0cm 0cm 8.0pt 0cm;">Tutkimus käsittelee mielen ja kognition tutkimuksessa suosittua aihetta laajentuneesta ja ruumiillisesta mielestä. Väitös puolustaa kantaa, että mielen ja tietoisen kokemuksen rajat laajentuvat pään ja ruumiin ulkopuolelle - kuten teknologisiin apuvälineisiin. Tutkimus auttaa vastaamaan erittäin ajankohtaisiin kysymyksiin, esimerkiksi mikä status käyttämillemme jokapäiväisille teknologisille laitteille tulisi antaa: tulisiko niitä pitää vain fyysisinä esineinä vai kognitiivisten prosessien jatkeena? Tulisiko esimerkiksi älypuhelimen hakkerointia pitää omaisuusrikoksena vai henkilöön kohdistuvana rikoksena? Onko <em>koti </em>Alzheimer-potilaalle vain fyysinen tila, vai kenties myös kognitiivisten, sensorimotoristen tai affektiivisten prosessien jatke? Entä millä tavalla ympäristötilojen ja teknologisten apuvälineiden suunnitteluun vaikuttaa, jos niitä pidetään osana mieltä ja miten teoriaa voisi hyödyntää julkisia tiloja suunniteltaessa?</p>2020-12-21T16:41:43+02:00Copyright (c) 2020 Tiedepolitiikkahttps://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101231Filosofi ja elämäntaiteilija Torsti Lehtinen?2020-12-21T16:45:56+02:00Osmo Lampinenosmolampinen48@gmail.com2020-12-21T00:00:00+02:00Copyright (c) 2020 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101233Runar Viktor Gåsström – fyysikko kylmän sodan aikakaudelta 2020-12-21T16:51:58+02:00Jukka Maalampijukka.maalampi@jyu.fi2020-12-21T00:00:00+02:00Copyright (c) 2020 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/98056Rationaalisuus ja etiikka hallintotieteessä2020-12-21T17:51:06+02:00Jari Autioniemijari.autioniemi@uva.fi<p>Hallintotiede on täynnä maagisia käsitteitä, joita kritisoidaan harvoin tutkijoiden toimesta (Pollitt & Hupe 2011). Tällaisia käsitteitä ovat hallinta, tilivelvollisuus ja verkostot – mutta rationaalisuus on niistä suurin. Ilman rationaalisuutta julkinen hallinto ei tarkoittaisi mitään: se on muinainen ja kaikista vaikutusvaltaisin hallinnon käsite (Rutgers 1999, 18). Hallintotieteessä rationaalisuutta lähestytään pääosin teknisesti johtamisen ja tehokkuuspuheen kautta, johon vaikuttaa jo Max Weber. Ajatellaan, että rationaalisuus saavutetaan vain luonnontieteellisillä metodeilla ja johtamisen käytännöillä, kuten resurssien tehokkaalla allokoinnilla ja mittaamisella (Jun 2006, 44). Näkemys rationaalisuudesta on ilmeisen tekninen, eikä se huomioi etiikan merkitystä julkisessa toiminnassa.</p>2020-12-21T16:54:37+02:00Copyright (c) 2020 Tiedepolitiikkahttps://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101234Planeettaa ei pelasteta pelkillä ruokavalinnoilla2020-12-21T17:02:16+02:00Kaisa Karttunenkaisa.karttunen@e2.fi2020-12-21T00:00:00+02:00Copyright (c) 2020 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101235Georg Henrik von Wright: modernin ajan ajattelija2020-12-21T17:06:33+02:00Arto Mutanenarto.mutanen@gmail.com2020-12-21T00:00:00+02:00Copyright (c) 2020