https://journal.fi/tiedepolitiikka/issue/feed 2020-12-21T17:51:31+02:00 Tuija Rimmi tiedepolitiikka@tiedeliitto.net Open Journal Systems <p><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti on foorumi tiede- ja korkeakoulupoliittiselle keskustelulle.&nbsp; Lehti tuo esiin tieteeseen, korkeakoulutukseen, tutkimukseen ja teknologiaan sekä yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin liittyviä ajankohtaisia kansallisia ja kansainvälisiä kysymyksiä. <br><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti pyrkii edistämään tieteidenvälistä ymmärrystä ja luomaan edellytyksiä aiempaa syvemmälle yhteistyölle sekä eri tieteenalojen että tieteellisen tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä.<br><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti on vertaisarvioitu monialainen aikakauslehti, joka ei ole tieteenalasidonnainen.<br><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti tarjoaa referoidun julkaisufoorumin myös tukijanuransa alkutaipaleella oleville kirjoittajille.<br><br></p> https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101224 2020-12-21T16:02:59+02:00 Kari Kuoppala kari.kuoppala@tuni.fi 2020-12-21T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101227 2020-12-21T16:17:53+02:00 Pekka Neitaanmäki pekka.neittaanmaki@jyu.fi 2020-12-21T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/99942 2020-12-21T17:50:42+02:00 Panu Raatikainen panu.raatikainen@tuni.fi

<p>Tiedepolitiikkaa on hallinnut ajatus, että rahankäyttöä voidaan tehostaa ja tutkimuksen laatua parantaa kilpailuttamalla, arvioimalla ja keskittämällä rahoitus huippututkimukselle. Huippututkimuksen ajatellaan edellyttävän suuria tutkimusryhmiä. Lisäksi rahoitusta keskitetty yhä enemmän tieteidenvälisille hankkeille. Kirjoituksessa tarkastellaan näitä trendejä kriittisesti viimeaikaisen tieteentutkimuksen ja tieteenfilosofian parhaan tiedon valossa. Näyttää siltä, että suosittu politiikka ei johda toivottuihin lopputuloksiin.</p>

2020-12-21T16:26:48+02:00 Copyright (c) 2020 Tiedepolitiikka https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101229 2020-12-21T16:37:28+02:00 Pia Vuolanto pia.vuolanto@tuni.fi 2020-12-21T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/97968 2020-12-21T17:51:05+02:00 Melina Aarnikoivu melina.aarnikoivu@gmail.com 2020-12-21T16:39:53+02:00 Copyright (c) 2020 Tiedepolitiikka https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/98610 2020-12-21T17:51:05+02:00 Pii Telakivi pii.telakivi@helsinki.fi

<p class="xmsonormal" style="text-align: justify; line-height: 150%; margin: 0cm 0cm 8.0pt 0cm;">Tutkimus käsittelee mielen ja kognition tutkimuksessa suosittua aihetta laajentuneesta ja ruumiillisesta mielestä. Väitös puolustaa kantaa, että mielen ja tietoisen kokemuksen rajat laajentuvat pään ja ruumiin ulkopuolelle - kuten teknologisiin apuvälineisiin. Tutkimus auttaa vastaamaan erittäin ajankohtaisiin kysymyksiin, esimerkiksi mikä status käyttämillemme jokapäiväisille teknologisille laitteille tulisi antaa: tulisiko niitä pitää vain fyysisinä esineinä vai kognitiivisten prosessien jatkeena? Tulisiko esimerkiksi älypuhelimen hakkerointia pitää omaisuusrikoksena vai henkilöön kohdistuvana rikoksena?&nbsp;Onko <em>koti </em>Alzheimer-potilaalle vain fyysinen tila, vai kenties myös kognitiivisten, sensorimotoristen tai affektiivisten prosessien jatke? Entä millä tavalla ympäristötilojen ja teknologisten apuvälineiden suunnitteluun vaikuttaa, jos niitä pidetään osana mieltä ja miten teoriaa voisi hyödyntää julkisia tiloja suunniteltaessa?</p>

2020-12-21T16:41:43+02:00 Copyright (c) 2020 Tiedepolitiikka https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101231 2020-12-21T16:45:56+02:00 Osmo Lampinen osmolampinen48@gmail.com 2020-12-21T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101233 2020-12-21T16:51:58+02:00 Jukka Maalampi jukka.maalampi@jyu.fi 2020-12-21T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/98056 2020-12-21T17:51:06+02:00 Jari Autioniemi jari.autioniemi@uva.fi

<p>Hallintotiede on täynnä maagisia käsitteitä, joita kritisoidaan harvoin tutkijoiden toimesta (Pollitt &amp; Hupe 2011). Tällaisia käsitteitä ovat hallinta, tilivelvollisuus ja verkostot – mutta rationaalisuus on niistä suurin. Ilman rationaalisuutta julkinen hallinto ei tarkoittaisi mitään: se on muinainen ja kaikista vaikutusvaltaisin hallinnon käsite (Rutgers 1999, 18). Hallintotieteessä rationaalisuutta lähestytään pääosin teknisesti johtamisen ja tehokkuuspuheen kautta, johon vaikuttaa jo Max Weber. Ajatellaan, että rationaalisuus saavutetaan vain luonnontieteellisillä metodeilla ja johtamisen käytännöillä, kuten resurssien tehokkaalla allokoinnilla ja mittaamisella (Jun 2006, 44). Näkemys rationaalisuudesta on ilmeisen tekninen, eikä se huomioi etiikan merkitystä julkisessa toiminnassa.</p>

2020-12-21T16:54:37+02:00 Copyright (c) 2020 Tiedepolitiikka https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101234 2020-12-21T17:02:16+02:00 Kaisa Karttunen kaisa.karttunen@e2.fi 2020-12-21T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101235 2020-12-21T17:06:33+02:00 Arto Mutanen arto.mutanen@gmail.com 2020-12-21T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020