https://journal.fi/tiedepolitiikka <p><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti on foorumi tiede- ja korkeakoulupoliittiselle keskustelulle. Lehti tuo esiin tieteeseen, korkeakoulutukseen, tutkimukseen ja teknologiaan sekä yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin liittyviä ajankohtaisia kansallisia ja kansainvälisiä kysymyksiä. <br /><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti pyrkii edistämään tieteidenvälistä ymmärrystä ja luomaan edellytyksiä aiempaa syvemmälle yhteistyölle sekä eri tieteenalojen että tieteellisen tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä.<br /><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti on vertaisarvioitu monialainen aikakauslehti, joka ei ole tieteenalasidonnainen.<br /><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti tarjoaa referoidun julkaisufoorumin myös tukijanuransa alkutaipaleella oleville kirjoittajille.</p> <p><br />Vuodesta 2024 alkaen lehti on ilmestynyt ainoastaan sähköisenä ja välittömästi avoimena. </p> Edistyksellinen tiedeliitto ry fi-FI Tiedepolitiikka 2736-8106 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/153311 Minna Tuominen Copyright (c) 2025 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-30 2025-03-30 50 1 33–37 33–37 10.58957/tp.153311 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/154822 Terhi Nokkala Copyright (c) 2025 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-30 2025-03-30 50 1 38–41 38–41 10.58957/tp.154822 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/159875 Reetta Muhonen Mervi Friman Mira Huusko Copyright (c) 2025 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-30 2025-03-30 50 1 4–5 4–5 10.58957/tp.159875 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/155516 <p>Englannin asema akateemisena kielenä ei ole ainoa yliopistojen uhkakuva. Kansalliset vähemmistökielemme saame ja karjala tarvitsisivat tukea kielenelvytykseen. Yliopistot voisivat toteuttaa kansalliskielistrategiamme mukaista velvollisuutta ja ottaa saamen ja karjalan kielen mukaan opetuskielivalikoimaansa yliopistolain edellyttämien suomen ja ruotsin rinnalle.</p> Rita Gustava Pulli Copyright (c) 2025 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-30 2025-03-30 50 1 6–12 6–12 10.58957/tp.155516 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/148666 <p>Tulosperusteiset yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit ovat keskeinen väline uudelle julkisjohtamiselle ja siihen liittyvälle tiedepolitiikalle. Toisin kuin monissa muissa maissa, joissa korkeakoulusektorin tulosperusteiset rahoitusmallit keskittyvät tyypillisesti joko sektorin tutkimus- tai koulutustoimintaan, opetus- ja kulttuuriministeriön laatimien yliopistojen rahoitusmallien tarkoitus on ollut tehostaa sektorin toimintaa kokonaisuutena. Ministeriön rahoitusmalleista olisi hyvä kuitenkin käydä laajempaa keskustelua päätöksenteon tueksi. Eri toimijoiden parissa vaikuttaa vallitsevan konsensus siitä, että rahoitusmalleja pitäisi tarkastella laajemmin. Tässä artikkelissa esitetään yleisiä ja yksityiskohtaisia huomioita siitä, miten yliopistojen rahoitusmalleja voitaisiin tulevaisuudessa kehittää.</p> Jani Raerinne Copyright (c) 2025 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-30 2025-03-30 50 1 13–22 13–22 10.58957/tp.148666 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/154711 <p>Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on ollut ammattikorkeakoulujen lakisääteinen tehtävä yli kaksikymmentä vuotta. Viime vuosina ammattikorkeakouluissa on korostettu entistä enemmän TKI-toiminnan kytkeytymisen tärkeyttä opetukseen ja oppimiseen (O). TKIO nähdään mahdollistavan opiskelijoille ajankohtaisten työelämätaitojen oppimisen ja käytännönläheisen osaamisen kehittämisen, edistävän aluekehitystä ja tukevan henkilöstön kehittymistä. TKI-työn ja opetuksen yhdistäminen toisiinsa voikin olla hedelmällinen oppimisen ja innovoinnin areena niin opiskelijalle, korkeakoulutoimijoille kuin yrityksille. Integrointi ei ole aina onnistumisten ilotulitusta eikä tapahdu kuin strömsössä. Tässä artikkelissa lähestymme opetuksen kytkemistä TKI-toimintaan ammattikorkeakoulun henkilöstön kuvaamana. Estävät ja edistävät tekijät TKI-toiminnan integroinnissa opetukseen liittyvät rakenteellisiin tekijöihin, henkilöstön työkuviin ja ajattelutapoihin, TKI-hankkeiden suunnitteluprosesseihin sekä opetuksen käytäntöihin ja opiskelijoihin. Tutkimuksemme tarjoaa näkökulmia syvällisemmän, laadukkaamman ja kaikkia osapuolia hyödyttävän integraation edistämiseksi. Edistämisessä on erityisen tärkeää rakenteellisten tekijöiden huomioiminen.</p> Katja Vähäsantanen Taina Civil Laura-Maija Hero Mika Tammilehto Copyright (c) 2025 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-30 2025-03-30 50 1 23–32 23–32 10.58957/tp.154711 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/157081 Jouni Huhtanen Copyright (c) 2025 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-30 2025-03-30 50 1 42–44 42–44 10.58957/tp.157081 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/157195 Mira Huusko Copyright (c) 2025 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-30 2025-03-30 50 1 45–47 45–47 10.58957/tp.157195 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/156820 Taina Saarinen Copyright (c) 2025 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-30 2025-03-30 50 1 48–49 48–49 10.58957/tp.156820 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/157163 Akseli Tiitta Copyright (c) 2025 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-30 2025-03-30 50 1 50–52 50–52 10.58957/tp.157163