Tiedepolitiikka

Tiedepolitiikan ulottuvuuksia

Kari Kuoppala — 2020-12-21

Tutkimusrahoitusta ja tutkijankoulutusta uudistettava

Pekka Neitaanmäki — 2020-12-21

Suurempia, kilpailutetumpia, tieteidenvälisempiä

Panu Raatikainen — 2020-12-21

Tiedepolitiikkaa on hallinnut ajatus, että rahankäyttöä voidaan tehostaa ja tutkimuksen laatua parantaa kilpailuttamalla, arvioimalla ja keskittämällä rahoitus huippututkimukselle. Huippututkimuksen ajatellaan edellyttävän suuria tutkimusryhmiä. Lisäksi rahoitusta keskitetty yhä enemmän tieteidenvälisille hankkeille. Kirjoituksessa tarkastellaan näitä trendejä kriittisesti viimeaikaisen tieteentutkimuksen ja tieteenfilosofian parhaan tiedon valossa. Näyttää siltä, että suosittu politiikka ei johda toivottuihin lopputuloksiin.

Asiantuntijavalta ja vaihtoehtoinen terveystieto

Pia Vuolanto — 2020-12-21

Tohtorikoulutus sosiaalisena toimintana: Miten muuttaa syvään juurtuneita rakenteita ja käytänteitä?

Melina Aarnikoivu — 2020-12-21

Laajentunutta mieltä laajentamassa

Pii Telakivi — 2020-12-21

Tutkimus käsittelee mielen ja kognition tutkimuksessa suosittua aihetta laajentuneesta ja ruumiillisesta mielestä. Väitös puolustaa kantaa, että mielen ja tietoisen kokemuksen rajat laajentuvat pään ja ruumiin ulkopuolelle - kuten teknologisiin apuvälineisiin. Tutkimus auttaa vastaamaan erittäin ajankohtaisiin kysymyksiin, esimerkiksi mikä status käyttämillemme jokapäiväisille teknologisille laitteille tulisi antaa: tulisiko niitä pitää vain fyysisinä esineinä vai kognitiivisten prosessien jatkeena? Tulisiko esimerkiksi älypuhelimen hakkerointia pitää omaisuusrikoksena vai henkilöön kohdistuvana rikoksena? Onko koti Alzheimer-potilaalle vain fyysinen tila, vai kenties myös kognitiivisten, sensorimotoristen tai affektiivisten prosessien jatke? Entä millä tavalla ympäristötilojen ja teknologisten apuvälineiden suunnitteluun vaikuttaa, jos niitä pidetään osana mieltä ja miten teoriaa voisi hyödyntää julkisia tiloja suunniteltaessa?

Filosofi ja elämäntaiteilija Torsti Lehtinen?

Osmo Lampinen — 2020-12-21

Runar Viktor Gåsström – fyysikko kylmän sodan aikakaudelta

Jukka Maalampi — 2020-12-21

Rationaalisuus ja etiikka hallintotieteessä

Jari Autioniemi — 2020-12-21

Hallintotiede on täynnä maagisia käsitteitä, joita kritisoidaan harvoin tutkijoiden toimesta (Pollitt & Hupe 2011). Tällaisia käsitteitä ovat hallinta, tilivelvollisuus ja verkostot – mutta rationaalisuus on niistä suurin. Ilman rationaalisuutta julkinen hallinto ei tarkoittaisi mitään: se on muinainen ja kaikista vaikutusvaltaisin hallinnon käsite (Rutgers 1999, 18). Hallintotieteessä rationaalisuutta lähestytään pääosin teknisesti johtamisen ja tehokkuuspuheen kautta, johon vaikuttaa jo Max Weber. Ajatellaan, että rationaalisuus saavutetaan vain luonnontieteellisillä metodeilla ja johtamisen käytännöillä, kuten resurssien tehokkaalla allokoinnilla ja mittaamisella (Jun 2006, 44). Näkemys rationaalisuudesta on ilmeisen tekninen, eikä se huomioi etiikan merkitystä julkisessa toiminnassa.

Planeettaa ei pelasteta pelkillä ruokavalinnoilla

Kaisa Karttunen — 2020-12-21

Georg Henrik von Wright: modernin ajan ajattelija

Arto Mutanen — 2020-12-21