https://journal.fi/tiedepolitiikka <p><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti on foorumi tiede- ja korkeakoulupoliittiselle keskustelulle. Lehti tuo esiin tieteeseen, korkeakoulutukseen, tutkimukseen ja teknologiaan sekä yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin liittyviä ajankohtaisia kansallisia ja kansainvälisiä kysymyksiä. <br /><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti pyrkii edistämään tieteidenvälistä ymmärrystä ja luomaan edellytyksiä aiempaa syvemmälle yhteistyölle sekä eri tieteenalojen että tieteellisen tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä.<br /><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti on vertaisarvioitu monialainen aikakauslehti, joka ei ole tieteenalasidonnainen.<br /><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti tarjoaa referoidun julkaisufoorumin myös tukijanuransa alkutaipaleella oleville kirjoittajille.</p> <p><br />Vuodesta 2024 alkaen lehti on ilmestynyt ainoastaan sähköisenä ja välittömästi avoimena. </p> Edistyksellinen tiedeliitto ry fi-FI Tiedepolitiikka 2736-8106 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/146212 <p>Työyhteisön kehittäminen ja hyvinvointi on useassa yliopistossa ja niiden yksiköissä nostettu keskeiseksi osaksi työkulttuuria. Yhteisöllisyyttä ja yhteisön merkitystä korostetaan yksiköiden ja tiedekuntien toiminta- ja työskentelysuunnitelmissa. Toisaalta epävarma työura ja epäselvä työnkuva ovat arkipäivää yhä useammalle yliopiston työntekijälle vähintään jossakin uravaiheessa. Monelle akateeminen ura on muotoutunut jatkuvan epävarmuuden sävyttämäksi ja työympäristö kilpailulliseksi. Millaisena tavoiteltu yhteisöllisyys ja yhteisöön kuuluminen yliopistotyöntekijälle tällaisessa tilanteessa näyttäytyy? Yliopistot ovat jo laajan tiede- ja tutkimusalakohtaisen kontekstinsa vuoksi sirpaleisia asiantuntijayhteisöjä, minkä lisäksi 2000-luvun hallinnolliset ja rakenteelliset muutokset ovat osaltaan vaikuttaneet yhteisöllisyyden aikaansaamisen mahdollisuuksiin. Tässä artikkelissa tarkastelemme yliopistoyhteisöä tutkimus- ja opetushenkilöstöltä keräämämme haastatteluaineiston kautta. Tulosten perusteella kokemukset yliopistossa työskentelystä eriytyvät yksilöiden välillä, mutta yliopistoyhteisö näyttäytyi jollain tavalla tyytymättömyyttä herättävänä valtaosalle haastatelluista huolimatta yksilöllisistä työyhteisöön kiinnittymisen tavoista. Akateeminen asiantuntijuus ja urapotentiaali näyttivät erkaantuneen toisistaan, millä oli vaikutuksia yksilön työyhteisöön kiinnittymiseen.</p> Aleksi Fornaciari Tiina Nikkola Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-12-17 2024-12-17 49 4 6–18 6–18 10.58957/tp.146212 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/138523 <p>Tutkimukseen perustuvaa kokoavaa analyysiä siitä, missä määrin tutkittua tietoa hyödynnetään poliittisen päätöksenteon tukena Suomessa ei ole olemassa. Tässä artikkelissa pyritään systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla luomaan tällaista kokonaiskuvaa valtioneuvoston ja eduskunnan päätöksenteon kontekstissa. Artikkeli tarkastelee sitä, mitä olemassa oleva tutkimus kertoo tutkimustiedon käytöstä valtioneuvoston ja eduskunnan päätöksenteon ja valmistelun tukena. Artikkelissa laaditaan systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja analysoidaan löydettyjen, sisäänottokriteerit täyttäneiden 37 artikkelin tulokset. Artikkelin Suomea koskevat tulokset ovat kansainvälisesti kiinnostavia, sillä kokoavia arvioita tutkimustiedon hyödyntämisen yleisyydestä päätöksenteossa kansallisissa konteksteissa on alan tutkimuskirjallisuudessa vähän.</p> Antti Pelkonen Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-12-17 2024-12-17 49 4 19–39 19–39 10.58957/tp.138523 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/142383 <p>Artikkeli käsittelee yritysyhteistyötä ihmistieteissä selvittäneen kyselyn tuloksia. Kyselyyn vastasi suomalaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskenteleviä ihmistieteen tutkijoita sekä eri toimialoilla toimivien yritysten edustajia (N = 137). Kyselyn avulla selvitettiin tutkijoiden ja yritysten kokemuksia yhteistyöstä ihmistieteiden ja yritysten välillä sekä näkemyksiä tavoista, joilla yhteistyötä voitaisiin edistää. Kyselyn perusteella ihmistieteilijät näkevät yritysyhteistyössä mahdollisuuksia edistää omaa tutkimustaan. Yhteistyötä edistäisivät joustavat matalan kynnyksen rahoitusmallit sekä rakenteet, jotka tukisivat yhteistyösuhteiden syntymistä. Yritykset kokevat, että ihmistieteillä on rooli liiketoiminnan kannalta keskeisiin tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa. </p> Outi Vanharanta Petro Poutanen Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-12-17 2024-12-17 49 4 40–54 40–54 10.58957/tp.142383 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/149038 <p>Artikkeli käsittelee käytäntöyhteisöjä ennakoinnissa, käytäntöyhteisöllisen ennakointimallin rakennusprosessia ja esittelee sen taustalla vaikuttavaa ajattelua. Ennakointityöllä tavoitellaan kulloisenkin tarkastelukohteen vaihtoehtoisten ajassa kulkevien kehitysurien ja niistä johdettavissa olevien mahdollisuuksien ja riskien tunnistamista. Yhteiskunnan nopeat muutokset muotoilevat kriittisiä osaamisvalmiuksia. Arvaamattomuus, äkillisyys, piilovaikutukset ja moniulotteisuus vaikeuttavat mahdollisuuksiamme ennakoida tulevia muutoksia. Aktiiviset pyrkimykset tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen ennakointiin, niin hankalaa kuin se onkin, auttavat asiantuntijoita kartoittamaan soveltuvia varautumistapoja. Ennakointia toimintana voidaan tulkita mielemme tietoiseksi avartamiseksi ja näkemyksen muodostamiseksi tulevaisuuden vaihtoehdoista. Käytännöllisen ennakointiotteen edistämiseksi Varsinais-Suomen Ennakointiakatemiassa tavoitellaan yhteistoiminnallista ennakoinnin mallia. Artikkelin alussa kuvataan tämän mallintamisen taustalla olevaa ajattelua ja esittellään lähestymistapoja tulevaisuustyöhön. Tämä jälkeen kuvataan Ennakointiakatemiassa muotoutunutta prosessia ja sen tuotoksia yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Viimeaikaisten kriisien ja äkillisten muutosten vaikutuksesta arvot, tarpeet ja toiminta näyttäisivät olevan murroksessa ja muokkaavan odotuksia yhteiskunnan ja yksilöiden osaamisvarannosta.</p> Kristiina Ojala Mauri Kantola Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-12-17 2024-12-17 49 4 55–63 55–63 10.58957/tp.149038 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/152189 Mira Huusko Reetta Muhonen Mervi Friman Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-12-17 2024-12-17 49 4 4–5 4–5 10.58957/tp.152189 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/147200 Erkki Mervaala Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-12-17 2024-12-17 49 4 69–72 69–72 10.58957/tp.147200 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/148868 Linda Maria Laaksonen Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-12-17 2024-12-17 49 4 64–68 64–68 10.58957/tp.148868 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/152087 Mira Huusko Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-12-17 2024-12-17 49 4 73–75 73–75 10.58957/tp.152087 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/147320 Sinimaaria Ranki Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-12-17 2024-12-17 49 4 76–77 76–77 10.58957/tp.147320 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/152331 Taina Saarinen Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-12-17 2024-12-17 49 4 78–79 78–79 10.58957/tp.152331