https://journal.fi/tiedepolitiikka <p><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti on foorumi tiede- ja korkeakoulupoliittiselle keskustelulle.&nbsp; Lehti tuo esiin tieteeseen, korkeakoulutukseen, tutkimukseen ja teknologiaan sekä yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin liittyviä ajankohtaisia kansallisia ja kansainvälisiä kysymyksiä. <br><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti pyrkii edistämään tieteidenvälistä ymmärrystä ja luomaan edellytyksiä aiempaa syvemmälle yhteistyölle sekä eri tieteenalojen että tieteellisen tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä.<br><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti on vertaisarvioitu monialainen aikakauslehti, joka ei ole tieteenalasidonnainen.<br><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti tarjoaa referoidun julkaisufoorumin myös tukijanuransa alkutaipaleella oleville kirjoittajille.<br><br></p> Edistyksellinen tiedeliitto ry fi-FI Tiedepolitiikka 0782-0674 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/136075 <p>Suomessa tutkimuseettinen toiminta on järjestetty Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) antamalla ohjeella hyvästä tieteellisestä käytännöstä (HTK-ohje). Osana HTK-ohjetta on esitetty menettely, jolla hyvän tieteellisen käytännön loukkausta koskevat epäilyt tulisi ohjeeseen sitoutuneissa tutkimusorganisaatioissa käsitellä. Tämän ohella hallinnon yleislainsäädäntöä tulisi soveltaa loukkausepäilyjen käsittelyyn niissä ohjeeseen sitoutuneissa organisaatioissa, joihin lain mukaan sääntelyä on sovellettava. Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten HTK-prosessi tulee yhteensovittaa hallinnon yleislakien osoittamien menettelyjen kanssa. Pääpaino artikkelissa on yliopistoissa. Menetelmältään tutkimus on lainopillinen eli siinä tulkitaan ja systematisoidaan lainsäädäntöä.</p> Matti Antero Muukkonen Copyright (c) 2023 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-11-07 2023-11-07 48 3 30–43 30–43 10.58957/tp.136075 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/136840 Kaarina Hazard Copyright (c) 2023 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-11-07 2023-11-07 48 3 53–57 53–57 10.58957/tp.136840 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/137612 Mira Huusko Reetta Muhonen Mervi Friman Copyright (c) 2023 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-11-07 2023-11-07 48 3 4–5 4–5 10.58957/tp.137612 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/131795 Taavi Sundell Copyright (c) 2023 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-11-07 2023-11-07 48 3 44–47 44–47 10.58957/tp.131795 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/128079 <p>Artikkelissa tarkastelemme yliopistossa vähintään kymmenen vuotta kirjoilla olleita eli "ikuisia opiskelijoita". Kysymme, miten taustaan ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä opintojen pitkittymiseen. Tutkimuksessa on&nbsp; hyödynnetty rekisteripohjaista ja haastatteluihin pohjautuvia aineistoja. Teoreettisena viitekehyksenä käytämme Vincent Tinton integraatioteoriaa. Opintojen pitkittymisen riskitekijöitä olivat opintojen varhainen aloitusikä, vanhempien pienituloisuus, generalistialalla opiskelu, perheellisyys ja hyväpalkkaiseen työhön päätyminen jo opiskeluaikana. Aineistoista löysimme neljä ikuisten opiskelijoiden profiilia: jumiutuneet, pitkittynyttä nuoruutta viettävät, perheelliset ja urakeskeiset. Kaikilla opiskelun haasteita määritti rakenteellisten seikkojen ohella myös opiskelijoiden aikaisempi elämänhistoria ja elämäntilanteet.&nbsp;</p> Hanna Nori Ulpukka Isopahkala-Bouret Markku Vanttaja Copyright (c) 2023 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-11-07 2023-11-07 48 3 6–18 6–18 10.58957/tp.128079 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/136117 <p>Laadunhallinnan strategialähtöisyyttä painotetaan korkeakoulujen auditoinneissa, joten oletettavasti laatu ja laadunhallinta näkyvät myös strategioissa. Artikkelissa tarkastellaan laadun ja laatuun liittyvien käsitteiden esiintymistä suomalaisten korkeakoulujen strategioissa ja pohditaan, millaisia suomalaiset korkeakoulut haluavat olla strategioissaan. Aineistona käytetään 37 suomalaisen korkeakoulun strategioita. Suomalaisten korkeakoulujen strategioiden painotuksissa oli eroja. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen erilaiset tehtävät näkyivät strategioissa. Korkeakoulut halusivat olla ennen kaikkea kansainvälisiä toimijoita. Korkeakoulut halusivat tuottaa korkeaa laatua ja laadukasta opetusta ja tutkimusta. Vain muutaman korkeakoulun strategiassa kirjoitettiin laadunhallinnasta tai laatujärjestelmistä.</p> Mira Huusko Riitta Pyykkö Copyright (c) 2023 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-11-07 2023-11-07 48 3 19–29 19–29 10.58957/tp.136117 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/136883 Tuija Koivunen Copyright (c) 2023 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-11-07 2023-11-07 48 3 48–49 48–49 10.58957/tp.136883 https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/113835 Jouni Huhtanen Copyright (c) 2023 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-11-07 2023-11-07 48 3 50–52 50–52 10.58957/tp.113835