Tiedepolitiikka
https://journal.fi/tiedepolitiikka
<p><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti on foorumi tiede- ja korkeakoulupoliittiselle keskustelulle. Lehti tuo esiin tieteeseen, korkeakoulutukseen, tutkimukseen ja teknologiaan sekä yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin liittyviä ajankohtaisia kansallisia ja kansainvälisiä kysymyksiä. <br><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti pyrkii edistämään tieteidenvälistä ymmärrystä ja luomaan edellytyksiä aiempaa syvemmälle yhteistyölle sekä eri tieteenalojen että tieteellisen tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä.<br><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti on vertaisarvioitu monialainen aikakauslehti, joka ei ole tieteenalasidonnainen.<br><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti tarjoaa referoidun julkaisufoorumin myös tukijanuransa alkutaipaleella oleville kirjoittajille.<br><br></p>Edistyksellinen tiedeliitto ryfi-FITiedepolitiikka0782-0674Tiedepolitiikan ulottuvuuksia
https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101224
Kari Kuoppala
Copyright (c) 2020
2020-12-212020-12-2145346Tutkimusrahoitusta ja tutkijankoulutusta uudistettava
https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101227
Pekka Neitaanmäki
Copyright (c) 2020
2020-12-212020-12-21453718Suurempia, kilpailutetumpia, tieteidenvälisempiä
https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/99942
<p>Tiedepolitiikkaa on hallinnut ajatus, että rahankäyttöä voidaan tehostaa ja tutkimuksen laatua parantaa kilpailuttamalla, arvioimalla ja keskittämällä rahoitus huippututkimukselle. Huippututkimuksen ajatellaan edellyttävän suuria tutkimusryhmiä. Lisäksi rahoitusta keskitetty yhä enemmän tieteidenvälisille hankkeille. Kirjoituksessa tarkastellaan näitä trendejä kriittisesti viimeaikaisen tieteentutkimuksen ja tieteenfilosofian parhaan tiedon valossa. Näyttää siltä, että suosittu politiikka ei johda toivottuihin lopputuloksiin.</p>Panu Raatikainen
Copyright (c) 2020 Tiedepolitiikka
2020-12-212020-12-214531925Asiantuntijavalta ja vaihtoehtoinen terveystieto
https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101229
Pia Vuolanto
Copyright (c) 2020
2020-12-212020-12-214532633Tohtorikoulutus sosiaalisena toimintana: Miten muuttaa syvään juurtuneita rakenteita ja käytänteitä?
https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/97968
Melina Aarnikoivu
Copyright (c) 2020 Tiedepolitiikka
2020-12-212020-12-214533437Laajentunutta mieltä laajentamassa
https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/98610
<p class="xmsonormal" style="text-align: justify; line-height: 150%; margin: 0cm 0cm 8.0pt 0cm;">Tutkimus käsittelee mielen ja kognition tutkimuksessa suosittua aihetta laajentuneesta ja ruumiillisesta mielestä. Väitös puolustaa kantaa, että mielen ja tietoisen kokemuksen rajat laajentuvat pään ja ruumiin ulkopuolelle - kuten teknologisiin apuvälineisiin. Tutkimus auttaa vastaamaan erittäin ajankohtaisiin kysymyksiin, esimerkiksi mikä status käyttämillemme jokapäiväisille teknologisille laitteille tulisi antaa: tulisiko niitä pitää vain fyysisinä esineinä vai kognitiivisten prosessien jatkeena? Tulisiko esimerkiksi älypuhelimen hakkerointia pitää omaisuusrikoksena vai henkilöön kohdistuvana rikoksena? Onko <em>koti </em>Alzheimer-potilaalle vain fyysinen tila, vai kenties myös kognitiivisten, sensorimotoristen tai affektiivisten prosessien jatke? Entä millä tavalla ympäristötilojen ja teknologisten apuvälineiden suunnitteluun vaikuttaa, jos niitä pidetään osana mieltä ja miten teoriaa voisi hyödyntää julkisia tiloja suunniteltaessa?</p>Pii Telakivi
Copyright (c) 2020 Tiedepolitiikka
2020-12-212020-12-214533841Filosofi ja elämäntaiteilija Torsti Lehtinen?
https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101231
Osmo Lampinen
Copyright (c) 2020
2020-12-212020-12-214534242Runar Viktor Gåsström – fyysikko kylmän sodan aikakaudelta
https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101233
Jukka Maalampi
Copyright (c) 2020
2020-12-212020-12-214534348Rationaalisuus ja etiikka hallintotieteessä
https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/98056
<p>Hallintotiede on täynnä maagisia käsitteitä, joita kritisoidaan harvoin tutkijoiden toimesta (Pollitt & Hupe 2011). Tällaisia käsitteitä ovat hallinta, tilivelvollisuus ja verkostot – mutta rationaalisuus on niistä suurin. Ilman rationaalisuutta julkinen hallinto ei tarkoittaisi mitään: se on muinainen ja kaikista vaikutusvaltaisin hallinnon käsite (Rutgers 1999, 18). Hallintotieteessä rationaalisuutta lähestytään pääosin teknisesti johtamisen ja tehokkuuspuheen kautta, johon vaikuttaa jo Max Weber. Ajatellaan, että rationaalisuus saavutetaan vain luonnontieteellisillä metodeilla ja johtamisen käytännöillä, kuten resurssien tehokkaalla allokoinnilla ja mittaamisella (Jun 2006, 44). Näkemys rationaalisuudesta on ilmeisen tekninen, eikä se huomioi etiikan merkitystä julkisessa toiminnassa.</p>Jari Autioniemi
Copyright (c) 2020 Tiedepolitiikka
2020-12-212020-12-214534951Planeettaa ei pelasteta pelkillä ruokavalinnoilla
https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101234
Kaisa Karttunen
Copyright (c) 2020
2020-12-212020-12-214535253Georg Henrik von Wright: modernin ajan ajattelija
https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101235
Arto Mutanen
Copyright (c) 2020
2020-12-212020-12-214535457