Tiedepolitiikka https://journal.fi/tiedepolitiikka <p><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti on foorumi tiede- ja korkeakoulupoliittiselle keskustelulle.&nbsp; Lehti tuo esiin tieteeseen, korkeakoulutukseen, tutkimukseen ja teknologiaan sekä yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin liittyviä ajankohtaisia kansallisia ja kansainvälisiä kysymyksiä. <br><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti pyrkii edistämään tieteidenvälistä ymmärrystä ja luomaan edellytyksiä aiempaa syvemmälle yhteistyölle sekä eri tieteenalojen että tieteellisen tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä.<br><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti on vertaisarvioitu monialainen aikakauslehti, joka ei ole tieteenalasidonnainen.<br><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti tarjoaa referoidun julkaisufoorumin myös tukijanuransa alkutaipaleella oleville kirjoittajille.<br><br></p> Edistyksellinen tiedeliitto ry fi-FI Tiedepolitiikka 0782-0674 Tiedepolitiikan ulottuvuuksia https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101224 Kari Kuoppala Copyright (c) 2020 2020-12-21 2020-12-21 45 3 4 6 Tutkimusrahoitusta ja tutkijankoulutusta uudistettava https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101227 Pekka Neitaanmäki Copyright (c) 2020 2020-12-21 2020-12-21 45 3 7 18 Suurempia, kilpailutetumpia, tieteidenvälisempiä https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/99942 <p>Tiedepolitiikkaa on hallinnut ajatus, että rahankäyttöä voidaan tehostaa ja tutkimuksen laatua parantaa kilpailuttamalla, arvioimalla ja keskittämällä rahoitus huippututkimukselle. Huippututkimuksen ajatellaan edellyttävän suuria tutkimusryhmiä. Lisäksi rahoitusta keskitetty yhä enemmän tieteidenvälisille hankkeille. Kirjoituksessa tarkastellaan näitä trendejä kriittisesti viimeaikaisen tieteentutkimuksen ja tieteenfilosofian parhaan tiedon valossa. Näyttää siltä, että suosittu politiikka ei johda toivottuihin lopputuloksiin.</p> Panu Raatikainen Copyright (c) 2020 Tiedepolitiikka 2020-12-21 2020-12-21 45 3 19 25 Asiantuntijavalta ja vaihtoehtoinen terveystieto https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101229 Pia Vuolanto Copyright (c) 2020 2020-12-21 2020-12-21 45 3 26 33 Tohtorikoulutus sosiaalisena toimintana: Miten muuttaa syvään juurtuneita rakenteita ja käytänteitä? https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/97968 Melina Aarnikoivu Copyright (c) 2020 Tiedepolitiikka 2020-12-21 2020-12-21 45 3 34 37 Laajentunutta mieltä laajentamassa https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/98610 <p class="xmsonormal" style="text-align: justify; line-height: 150%; margin: 0cm 0cm 8.0pt 0cm;">Tutkimus käsittelee mielen ja kognition tutkimuksessa suosittua aihetta laajentuneesta ja ruumiillisesta mielestä. Väitös puolustaa kantaa, että mielen ja tietoisen kokemuksen rajat laajentuvat pään ja ruumiin ulkopuolelle - kuten teknologisiin apuvälineisiin. Tutkimus auttaa vastaamaan erittäin ajankohtaisiin kysymyksiin, esimerkiksi mikä status käyttämillemme jokapäiväisille teknologisille laitteille tulisi antaa: tulisiko niitä pitää vain fyysisinä esineinä vai kognitiivisten prosessien jatkeena? Tulisiko esimerkiksi älypuhelimen hakkerointia pitää omaisuusrikoksena vai henkilöön kohdistuvana rikoksena?&nbsp;Onko <em>koti </em>Alzheimer-potilaalle vain fyysinen tila, vai kenties myös kognitiivisten, sensorimotoristen tai affektiivisten prosessien jatke? Entä millä tavalla ympäristötilojen ja teknologisten apuvälineiden suunnitteluun vaikuttaa, jos niitä pidetään osana mieltä ja miten teoriaa voisi hyödyntää julkisia tiloja suunniteltaessa?</p> Pii Telakivi Copyright (c) 2020 Tiedepolitiikka 2020-12-21 2020-12-21 45 3 38 41 Filosofi ja elämäntaiteilija Torsti Lehtinen? https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101231 Osmo Lampinen Copyright (c) 2020 2020-12-21 2020-12-21 45 3 42 42 Runar Viktor Gåsström – fyysikko kylmän sodan aikakaudelta https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101233 Jukka Maalampi Copyright (c) 2020 2020-12-21 2020-12-21 45 3 43 48 Rationaalisuus ja etiikka hallintotieteessä https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/98056 <p>Hallintotiede on täynnä maagisia käsitteitä, joita kritisoidaan harvoin tutkijoiden toimesta (Pollitt &amp; Hupe 2011). Tällaisia käsitteitä ovat hallinta, tilivelvollisuus ja verkostot – mutta rationaalisuus on niistä suurin. Ilman rationaalisuutta julkinen hallinto ei tarkoittaisi mitään: se on muinainen ja kaikista vaikutusvaltaisin hallinnon käsite (Rutgers 1999, 18). Hallintotieteessä rationaalisuutta lähestytään pääosin teknisesti johtamisen ja tehokkuuspuheen kautta, johon vaikuttaa jo Max Weber. Ajatellaan, että rationaalisuus saavutetaan vain luonnontieteellisillä metodeilla ja johtamisen käytännöillä, kuten resurssien tehokkaalla allokoinnilla ja mittaamisella (Jun 2006, 44). Näkemys rationaalisuudesta on ilmeisen tekninen, eikä se huomioi etiikan merkitystä julkisessa toiminnassa.</p> Jari Autioniemi Copyright (c) 2020 Tiedepolitiikka 2020-12-21 2020-12-21 45 3 49 51 Planeettaa ei pelasteta pelkillä ruokavalinnoilla https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101234 Kaisa Karttunen Copyright (c) 2020 2020-12-21 2020-12-21 45 3 52 53 Georg Henrik von Wright: modernin ajan ajattelija https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/101235 Arto Mutanen Copyright (c) 2020 2020-12-21 2020-12-21 45 3 54 57