Tiedepolitiikka https://journal.fi/tiedepolitiikka <p><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti on foorumi tiede- ja korkeakoulupoliittiselle keskustelulle. Lehti tuo esiin tieteeseen, korkeakoulutukseen, tutkimukseen ja teknologiaan sekä yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin liittyviä ajankohtaisia kansallisia ja kansainvälisiä kysymyksiä. <br /><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti pyrkii edistämään tieteidenvälistä ymmärrystä ja luomaan edellytyksiä aiempaa syvemmälle yhteistyölle sekä eri tieteenalojen että tieteellisen tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä.<br /><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti on vertaisarvioitu monialainen aikakauslehti, joka ei ole tieteenalasidonnainen.<br /><strong>Tiedepolitiikka</strong>-lehti tarjoaa referoidun julkaisufoorumin myös tukijanuransa alkutaipaleella oleville kirjoittajille.</p> <p><br />Vuodesta 2024 alkaen lehti on ilmestynyt ainoastaan sähköisenä ja välittömästi avoimena. </p> Edistyksellinen tiedeliitto ry fi-FI Tiedepolitiikka 2736-8106 Rakenteen, toiminnan ja toimijuuden näkökulmia korkeakoulututkimukseen https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/145710 Taru Siekkinen Henna Juusola Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-06-09 2024-06-09 49 2 4–6 4–6 10.58957/tp.145710 Minkälaista järjestystä koulutustason nostopolitiikka rakentaa? https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/142557 Sakari Ahola Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-06-09 2024-06-09 49 2 72–75 72–75 10.58957/tp.142557 Kari Kuoppala in memoriam https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/145762 Ilkka Ruostetsaari Taina Saarinen Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-06-09 2024-06-09 49 2 7–8 7–8 10.58957/tp.145762 Moninaisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden tavoitteellinen johtaminen korkeakoulussa https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/142001 Karoliina Nikula Kimmo Hannonen Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-06-09 2024-06-09 49 2 76–78 76–78 10.58957/tp.142001 JUFOn vaikutus yliopistoissa työskentelevien tutkijoiden julkaisukanavia koskeviin päätöksiin https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/142821 <p>Yliopistojen rahoitusmallissa tärkeää roolia näyttelevä Julkaisufoorumi (JUFO) on virallisesti tarkoitettu laajempien julkaisumäärien tarkasteluun. On kuitenkin viitteitä siitä, että JUFOa käytetään laajasti myös yksittäisten tutkijoiden arviointiin. Tässä monimenetelmätutkimuksessa tarkastelemme sitä, miten JUFO-tasot vaikuttavat yksilöiden julkaisukanavia koskeviin päätöksiin, sekä sitä, miten tutkijat kokevat JUFOn roolin omassa työssään sekä tiedejulkaisemisessa laajemmin. Aineistonamme on keväällä 2023 toteutettu verkkokysely (N = 276), johon vastasi eri uravaiheiden ja alojen tutkijoita ympäri Suomea. Analysoimme vastaukset sekä määrällisiä (T- ja ANOVA-testit) sekä laadullisia (induktiivinen sisällönanalyysi) menetelmiä käyttäen. Tulosten perusteella JUFO-tasot vaikuttavat merkittävästi tutkijoiden enemmistön (54,9 %) päätöksiin siitä, millä perusteella julkaisukanava valitaan. Tasoilla oli suurempi merkitys tekniikan ja lääketieteen tutkijoille, Suomessa korkeimman tason tutkintonsa suorittaneille tutkijoille sekä hieman suurempi merkitys uran alkuvaiheen tutkijoille. Lisäksi tunnistimme viisi roolia, joita JUFOlla on tutkijoiden työssä. Vaikka jotkut näistä rooleista nähtiin positiivisesti, useimmat roolit näyttivät vaikuttavan tutkijan työhön negatiivisesti. Tulosten perusteella väitämme, että JUFO-tasoilla on merkittävä rooli yksittäisten tutkijoiden työssä, mikä puolestaan osoittaa, että yliopistot ovat osittain epäonnistuneet JUFOn hyödyntämisessä julkaisutoimintansa kehittämisessä.</p> Melina Aarnikoivu Charles Mathies Nelli Piattoeva Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-06-09 2024-06-09 49 2 9–39 9–39 10.58957/tp.142821 Ammattikorkeakoulujen autonomian hybridisyys ylläpitäjähallinnon ja osakeyhtiöhallinnon konteksteissa https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/142713 <p>Ammattikorkeakoulujen autonomiaa on Suomessa pyritty vahvistamaan lainsäädännöllä lähes koko ammattikorkeakoulujen olemassaoloajan. Autonomian ajallisina merkkipaaluina voidaan pitää ammattikorkeakoulujen alkuvaiheen ylläpitäjähallinnon aikaa ja sen jälkeistä yhtiöhallinnon aikaa. Ylläpitäjähallinnon aikakaudella ylläpitäjäjärjestelmä oli hallinnollinen ratkaisu ammattikorkeakoulujen perustamisvaiheesta aina vuoden 2014 ammattikorkeakoululakiin saakka. Tuolloin ammattikorkeakoulut toimivat osana ylläpitäjiensä (kuntien, kuntayhtymien, osakeyhtiöiden ja säätiöiden) hallintoa, taloutta ja organisaatiota. Ammattikorkeakoululain uudistuksen jälkeen siirryttiin kokonaan osakeyhtiöhallinnon aikakauteen. Tämä siirtymä tarkoitti sitä, että luopumalla ylläpitäjäjärjestelmästä ammattikorkeakouluista pyrittiin muodostamaan itsenäisiä taloudellis-hallinnollisia ja juridisia entiteettejä, jolloin niillä olisi enemmän päätösvaltaa omista asioistaan. Ammattikorkeakouluista tuli ammattikorkeakouluosakeyhtiöitä. Uusimpana käänteenä muutamiin ammattikorkeakouluosakeyhtiöihin ovat tulleet mukaan yliopisto-omistajat. Tämä katsausartikkeli tarkastelee aiempiin julkaisuihin perustuen suomalaisammattikorkeakoulujen autonomian muotoutumista ylläpitäjähallinnon ja osakeyhtiöhallinnon aikakausina. Johtopäätöksissä autonomiasta ja hallinnosta keskustellaan hybridiä hallintaa koskevan tutkimuskirjallisuuden avulla.</p> Vuokko Kohtamäki Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-06-09 2024-06-09 49 2 40–51 40–51 10.58957/tp.142713 “Mitä tummempi sininen, sitä stressaantuneempi olen” https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/142677 <p>Yliopistot ovat etenkin COVID-19-pandemian jälkeen olleet kiinnostuneita henkilöstön hyvinvoinnista. Hyvinvointi on iso osa yliopistojen tavoitteita ja strategioita, ja yliopistot tekevät kyselyjä hyvinvoinnista. Yliopiston työntekijöiden hyvinvointi on myös tämän artikkelin aihe. Analysoimme tässä aineistopohjaisessa artikkelissa aineistoa, jonka keräsimme taidetyöpajassa. Työpajassa osallistujat piirsivät ja maalasivat. Samalla he keskustelivat tutkijoiden kanssa hyvinvoinnista. Kun olimme analysoineet aineistoa, löysimme useita hyvinvointiin liittyviä teemoja, joista tarkastelemme tarkemmin neljää: työn imu, “reipas työntekijä”, yliopiston rakennukset ja tilat sekä kieli. Osallistujat pitivät työpajasta menetelmänä. Lopuksi me kirjoittajat pohdimme, miten yliopistotyötä voisi muuttaa, jotta hyvinvointi paranisi. Artikkeli on kirjoitettu selkosuomen tapaisella kielellä, jotta mahdollisimman monet ymmärtävät sen.</p> Marc C. Perkins Johanna Ennser-Kananen Petteri Laihonen Taina Saarinen Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-06-09 2024-06-09 49 2 52–66 52–66 10.58957/tp.142677 Vastavalmistuneiden mahdollisuudet vauhdittaa kestävyysmurrosta https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/144503 Meeri Karvinen Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-06-09 2024-06-09 49 2 67–71 67–71 10.58957/tp.144503 Sivistysyliopiston puolustuspuheenvuoro https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/143741 Tapio Määttä Copyright (c) 2024 Tiedepolitiikka https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-06-09 2024-06-09 49 2 79–81 79–81 10.58957/tp.143741