Tiedepolitiikka

Kari Kuoppala in memoriam

Ilkka Ruostetsaari, Taina Saarinen — su, 09 kesä 2024 00:00:00 +0300

Moninaisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden tavoitteellinen johtaminen korkeakoulussa

Karoliina Nikula, Kimmo Hannonen — su, 09 kesä 2024 00:00:00 +0300

JUFOn vaikutus yliopistoissa työskentelevien tutkijoiden julkaisukanavia koskeviin päätöksiin

Melina Aarnikoivu, Charles Mathies, Nelli Piattoeva — su, 09 kesä 2024 00:00:00 +0300

Yliopistojen rahoitusmallissa tärkeää roolia näyttelevä Julkaisufoorumi (JUFO) on virallisesti tarkoitettu laajempien julkaisumäärien tarkasteluun. On kuitenkin viitteitä siitä, että JUFOa käytetään laajasti myös yksittäisten tutkijoiden arviointiin. Tässä monimenetelmätutkimuksessa tarkastelemme sitä, miten JUFO-tasot vaikuttavat yksilöiden julkaisukanavia koskeviin päätöksiin, sekä sitä, miten tutkijat kokevat JUFOn roolin omassa työssään sekä tiedejulkaisemisessa laajemmin. Aineistonamme on keväällä 2023 toteutettu verkkokysely (N = 276), johon vastasi eri uravaiheiden ja alojen tutkijoita ympäri Suomea. Analysoimme vastaukset sekä määrällisiä (T- ja ANOVA-testit) sekä laadullisia (induktiivinen sisällönanalyysi) menetelmiä käyttäen. Tulosten perusteella JUFO-tasot vaikuttavat merkittävästi tutkijoiden enemmistön (54,9 %) päätöksiin siitä, millä perusteella julkaisukanava valitaan. Tasoilla oli suurempi merkitys tekniikan ja lääketieteen tutkijoille, Suomessa korkeimman tason tutkintonsa suorittaneille tutkijoille sekä hieman suurempi merkitys uran alkuvaiheen tutkijoille. Lisäksi tunnistimme viisi roolia, joita JUFOlla on tutkijoiden työssä. Vaikka jotkut näistä rooleista nähtiin positiivisesti, useimmat roolit näyttivät vaikuttavan tutkijan työhön negatiivisesti. Tulosten perusteella väitämme, että JUFO-tasoilla on merkittävä rooli yksittäisten tutkijoiden työssä, mikä puolestaan osoittaa, että yliopistot ovat osittain epäonnistuneet JUFOn hyödyntämisessä julkaisutoimintansa kehittämisessä.

Ammattikorkeakoulujen autonomian hybridisyys ylläpitäjähallinnon ja osakeyhtiöhallinnon konteksteissa

Vuokko Kohtamäki — su, 09 kesä 2024 00:00:00 +0300

Ammattikorkeakoulujen autonomiaa on Suomessa pyritty vahvistamaan lainsäädännöllä lähes koko ammattikorkeakoulujen olemassaoloajan. Autonomian ajallisina merkkipaaluina voidaan pitää ammattikorkeakoulujen alkuvaiheen ylläpitäjähallinnon aikaa ja sen jälkeistä yhtiöhallinnon aikaa. Ylläpitäjähallinnon aikakaudella ylläpitäjäjärjestelmä oli hallinnollinen ratkaisu ammattikorkeakoulujen perustamisvaiheesta aina vuoden 2014 ammattikorkeakoululakiin saakka. Tuolloin ammattikorkeakoulut toimivat osana ylläpitäjiensä (kuntien, kuntayhtymien, osakeyhtiöiden ja säätiöiden) hallintoa, taloutta ja organisaatiota. Ammattikorkeakoululain uudistuksen jälkeen siirryttiin kokonaan osakeyhtiöhallinnon aikakauteen. Tämä siirtymä tarkoitti sitä, että luopumalla ylläpitäjäjärjestelmästä ammattikorkeakouluista pyrittiin muodostamaan itsenäisiä taloudellis-hallinnollisia ja juridisia entiteettejä, jolloin niillä olisi enemmän päätösvaltaa omista asioistaan. Ammattikorkeakouluista tuli ammattikorkeakouluosakeyhtiöitä. Uusimpana käänteenä muutamiin ammattikorkeakouluosakeyhtiöihin ovat tulleet mukaan yliopisto-omistajat. Tämä katsausartikkeli tarkastelee aiempiin julkaisuihin perustuen suomalaisammattikorkeakoulujen autonomian muotoutumista ylläpitäjähallinnon ja osakeyhtiöhallinnon aikakausina. Johtopäätöksissä autonomiasta ja hallinnosta keskustellaan hybridiä hallintaa koskevan tutkimuskirjallisuuden avulla.

“Mitä tummempi sininen, sitä stressaantuneempi olen”

Marc C. Perkins, Johanna Ennser-Kananen, Petteri Laihonen, Taina Saarinen — su, 09 kesä 2024 00:00:00 +0300

Yliopistot ovat etenkin COVID-19-pandemian jälkeen olleet kiinnostuneita henkilöstön hyvinvoinnista. Hyvinvointi on iso osa yliopistojen tavoitteita ja strategioita, ja yliopistot tekevät kyselyjä hyvinvoinnista. Yliopiston työntekijöiden hyvinvointi on myös tämän artikkelin aihe. Analysoimme tässä aineistopohjaisessa artikkelissa aineistoa, jonka keräsimme taidetyöpajassa. Työpajassa osallistujat piirsivät ja maalasivat. Samalla he keskustelivat tutkijoiden kanssa hyvinvoinnista. Kun olimme analysoineet aineistoa, löysimme useita hyvinvointiin liittyviä teemoja, joista tarkastelemme tarkemmin neljää: työn imu, “reipas työntekijä”, yliopiston rakennukset ja tilat sekä kieli. Osallistujat pitivät työpajasta menetelmänä. Lopuksi me kirjoittajat pohdimme, miten yliopistotyötä voisi muuttaa, jotta hyvinvointi paranisi. Artikkeli on kirjoitettu selkosuomen tapaisella kielellä, jotta mahdollisimman monet ymmärtävät sen.

Vastavalmistuneiden mahdollisuudet vauhdittaa kestävyysmurrosta

Meeri Karvinen — su, 09 kesä 2024 00:00:00 +0300

Sivistysyliopiston puolustuspuheenvuoro

Tapio Määttä — su, 09 kesä 2024 00:00:00 +0300

Rakenteen, toiminnan ja toimijuuden näkökulmia korkeakoulututkimukseen

Taru Siekkinen, Henna Juusola — su, 09 kesä 2024 00:00:00 +0300

Minkälaista järjestystä koulutustason nostopolitiikka rakentaa?

Sakari Ahola — su, 09 kesä 2024 00:00:00 +0300