Tiedepolitiikka

Työntekijöiden tulkintoja yliopistotyöyhteisöön kuulumisen jännitteistä ja yhteisöllisyyden mahdollisuuksista

Aleksi Fornaciari, Tiina Nikkola — Tue, 17 Dec 2024 00:00:00 +0200

Työyhteisön kehittäminen ja hyvinvointi on useassa yliopistossa ja niiden yksiköissä nostettu keskeiseksi osaksi työkulttuuria. Yhteisöllisyyttä ja yhteisön merkitystä korostetaan yksiköiden ja tiedekuntien toiminta- ja työskentelysuunnitelmissa. Toisaalta epävarma työura ja epäselvä työnkuva ovat arkipäivää yhä useammalle yliopiston työntekijälle vähintään jossakin uravaiheessa. Monelle akateeminen ura on muotoutunut jatkuvan epävarmuuden sävyttämäksi ja työympäristö kilpailulliseksi. Millaisena tavoiteltu yhteisöllisyys ja yhteisöön kuuluminen yliopistotyöntekijälle tällaisessa tilanteessa näyttäytyy? Yliopistot ovat jo laajan tiede- ja tutkimusalakohtaisen kontekstinsa vuoksi sirpaleisia asiantuntijayhteisöjä, minkä lisäksi 2000-luvun hallinnolliset ja rakenteelliset muutokset ovat osaltaan vaikuttaneet yhteisöllisyyden aikaansaamisen mahdollisuuksiin. Tässä artikkelissa tarkastelemme yliopistoyhteisöä tutkimus- ja opetushenkilöstöltä keräämämme haastatteluaineiston kautta. Tulosten perusteella kokemukset yliopistossa työskentelystä eriytyvät yksilöiden välillä, mutta yliopistoyhteisö näyttäytyi jollain tavalla tyytymättömyyttä herättävänä valtaosalle haastatelluista huolimatta yksilöllisistä työyhteisöön kiinnittymisen tavoista. Akateeminen asiantuntijuus ja urapotentiaali näyttivät erkaantuneen toisistaan, millä oli vaikutuksia yksilön työyhteisöön kiinnittymiseen.

Tutkimustiedon hyödyntäminen valtioneuvoston ja eduskunnan päätöksenteossa ja valmistelussa

Antti Pelkonen — Tue, 17 Dec 2024 00:00:00 +0200

Tutkimukseen perustuvaa kokoavaa analyysiä siitä, missä määrin tutkittua tietoa hyödynnetään poliittisen päätöksenteon tukena Suomessa ei ole olemassa. Tässä artikkelissa pyritään systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla luomaan tällaista kokonaiskuvaa valtioneuvoston ja eduskunnan päätöksenteon kontekstissa. Artikkeli tarkastelee sitä, mitä olemassa oleva tutkimus kertoo tutkimustiedon käytöstä valtioneuvoston ja eduskunnan päätöksenteon ja valmistelun tukena. Artikkelissa laaditaan systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja analysoidaan löydettyjen, sisäänottokriteerit täyttäneiden 37 artikkelin tulokset. Artikkelin Suomea koskevat tulokset ovat kansainvälisesti kiinnostavia, sillä kokoavia arvioita tutkimustiedon hyödyntämisen yleisyydestä päätöksenteossa kansallisissa konteksteissa on alan tutkimuskirjallisuudessa vähän.

Yritysyhteistyö ihmistieteissä

Outi Vanharanta, Petro Poutanen — Tue, 17 Dec 2024 00:00:00 +0200

Artikkeli käsittelee yritysyhteistyötä ihmistieteissä selvittäneen kyselyn tuloksia. Kyselyyn vastasi suomalaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskenteleviä ihmistieteen tutkijoita sekä eri toimialoilla toimivien yritysten edustajia (N = 137). Kyselyn avulla selvitettiin tutkijoiden ja yritysten kokemuksia yhteistyöstä ihmistieteiden ja yritysten välillä sekä näkemyksiä tavoista, joilla yhteistyötä voitaisiin edistää. Kyselyn perusteella ihmistieteilijät näkevät yritysyhteistyössä mahdollisuuksia edistää omaa tutkimustaan. Yhteistyötä edistäisivät joustavat matalan kynnyksen rahoitusmallit sekä rakenteet, jotka tukisivat yhteistyösuhteiden syntymistä. Yritykset kokevat, että ihmistieteillä on rooli liiketoiminnan kannalta keskeisiin tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa.

Ennakointityö käytäntöyhteisöllisenä toimintana

Kristiina Ojala, Mauri Kantola — Tue, 17 Dec 2024 00:00:00 +0200

Artikkeli käsittelee käytäntöyhteisöjä ennakoinnissa, käytäntöyhteisöllisen ennakointimallin rakennusprosessia ja esittelee sen taustalla vaikuttavaa ajattelua. Ennakointityöllä tavoitellaan kulloisenkin tarkastelukohteen vaihtoehtoisten ajassa kulkevien kehitysurien ja niistä johdettavissa olevien mahdollisuuksien ja riskien tunnistamista. Yhteiskunnan nopeat muutokset muotoilevat kriittisiä osaamisvalmiuksia. Arvaamattomuus, äkillisyys, piilovaikutukset ja moniulotteisuus vaikeuttavat mahdollisuuksiamme ennakoida tulevia muutoksia. Aktiiviset pyrkimykset tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen ennakointiin, niin hankalaa kuin se onkin, auttavat asiantuntijoita kartoittamaan soveltuvia varautumistapoja. Ennakointia toimintana voidaan tulkita mielemme tietoiseksi avartamiseksi ja näkemyksen muodostamiseksi tulevaisuuden vaihtoehdoista. Käytännöllisen ennakointiotteen edistämiseksi Varsinais-Suomen Ennakointiakatemiassa tavoitellaan yhteistoiminnallista ennakoinnin mallia. Artikkelin alussa kuvataan tämän mallintamisen taustalla olevaa ajattelua ja esittellään lähestymistapoja tulevaisuustyöhön. Tämä jälkeen kuvataan Ennakointiakatemiassa muotoutunutta prosessia ja sen tuotoksia yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Viimeaikaisten kriisien ja äkillisten muutosten vaikutuksesta arvot, tarpeet ja toiminta näyttäisivät olevan murroksessa ja muokkaavan odotuksia yhteiskunnan ja yksilöiden osaamisvarannosta.

Tiedepoliittisen tutkimuksen asema Suomessa

Mira Huusko; Reetta Muhonen, Mervi Friman — Tue, 17 Dec 2024 00:00:00 +0200

Suureen kielimallimullistukseen on herättävä

Erkki Mervaala — Tue, 17 Dec 2024 00:00:00 +0200

Korkeakoulutukseen hakeutuminen ja eriarvoisuus

Linda Maria Laaksonen — Tue, 17 Dec 2024 00:00:00 +0200

Koulu nuorten kokemana

Mira Huusko — Tue, 17 Dec 2024 00:00:00 +0200

Vaikenemisen varjoista vahvemmaksi työyhteisöksi

Sinimaaria Ranki — Tue, 17 Dec 2024 00:00:00 +0200

Affektien yliopisto ja tunteiden poliittisuus

Taina Saarinen — Tue, 17 Dec 2024 00:00:00 +0200