https://journal.fi/tk/issue/feed 2023-09-11T00:00:00+03:00 Miikka Palokangas toimitussihteeri@marxseura.fi Open Journal Systems <p>Karl Marx -seuran aikakausjulkaisu.</p> https://journal.fi/tk/article/view/127795 2023-03-14T14:17:09+02:00 Jan Rehmann Marko Ampuja

<p>Teksti on pidennetty versio Jan Rehmannin esityksestä Helsingin yliopistossa 11.8.2022 järjestetyssä seminaarissa Ideology Theory in the Current Crisis Conjuncture. Tekstin on suomentanut Marko Ampuja.</p>

2023-09-11T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Tutkimus & kritiikki https://journal.fi/tk/article/view/125711 2023-02-10T12:56:29+02:00 Mikko Lahtinen

<p>Tarkastelen artikkelissani marxilaisten teoreettisten ja poliittisten keskustelujen peruskysymystä teorian ja käytännön suhteesta. Analyysin keskiössä on Karl Marxin <em>Feuerbach-teesit</em> (kirj. 1845) ja varsinkin viimeinen, yhdestoista teesi, jossa nousevat esille ”maailman tulkitseminen” ja ”maailman muuttaminen”. <em>Feuerbach-teesejä</em> koskevan esitykseni pohjustukseksi luon katsauksen Marxin näkemyksiin hänen intellektuaalisen työnsä kahdesta ”kohdeyleisöstä”, työväenluokasta ja porvaristosta, sellaisina kuin ne nousevat esille hänen <em>Pääomansa</em> yhteydessä. Artikkelissani luen <em>Feuerbach-teesejä</em> eräänlaisena ”agendana”, toimintasuunnitelmana, joka pohjustaa ja suuntaa Marxin käsityksiä teorian ja käytännön, työväenluokan ja hänen (”marxilaisen”) teoriansa suhteista. Artikkelin loppuosassa valaisen sitä, millaisia aineksia nämä Marxin näkemykset ovat tarjonneen Antonio Labriolalle ja Antonio Gramscille heidän työstäessään Marxin materialistista historiankäsitystä ”praksiksen filosofiana”. Tässä yhteydessä tuon esille Louis Althusserin esittämän näkemyksen, jonka mukaan Marx ja Gramsci (kuten myös Lenin) avasivat näkymiä ”filosofian uuteen käytäntöön”. Artikkelini viimeisessä osiossa pohdin Gramscin <em>Vankilavihkojen</em> (kirj. 1929–1935) valossa sitä, mitä tämä ”filosofian uusi käytäntö” voisi konkreettisesti tarkoittaa.</p> <p>Avainsanat: teoria, käytäntö, filosofia, historiallinen materialismi</p>

2023-09-11T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Tutkimus & kritiikki https://journal.fi/tk/article/view/127881 2023-03-19T09:29:44+02:00 Saska Heino 2023-09-11T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Tutkimus & kritiikki https://journal.fi/tk/article/view/136057 2023-08-25T21:53:49+03:00 Sauli Havu Jussi Silvonen 2023-09-11T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Tutkimus & kritiikki https://journal.fi/tk/article/view/130336 2023-05-27T12:37:02+03:00 Joonas Kumpulainen Petro Leinonen 2023-09-11T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Tutkimus & kritiikki https://journal.fi/tk/article/view/130387 2023-05-28T14:44:20+03:00 Sakari Säynäjoki 2023-09-11T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Tutkimus & kritiikki https://journal.fi/tk/article/view/130337 2023-05-27T12:43:13+03:00 Mikko Lahtinen 2023-09-11T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Tutkimus & kritiikki https://journal.fi/tk/article/view/119451 2022-08-30T11:12:38+03:00 Joonas Kumpulainen Petro Leinonen

<p>Vihreästä talouskasvusta on tullut 2010-luvun aikana yhä vahvemmin osa kehittyneiden teollisuusmaiden talouspoliittisia ohjelmia, mutta empiiriset näytöt talouskasvun ja ekologisen kestävyyden yhteensovittamisesta ovat edelleen heikkoja. Artikkelissa kehitetään valtio- ja talousteoriaa yhdistävää teoreettista käsitteistöä vihreän kapitalismin ristiriitojen ja mahdollisuuksien analyysiin sekä arvioidaan tämän lähestymistavan soveltuvuutta empiiriseen aineistoanalyysiin. Lähestymistavan soveltuvuutta empiiriseen tutkimukseen testataan esimerkeillä Euroopan unionin ja Suomen ilmastopoliittista päätöksentekoa ohjaavista dokumenteista. Analyysimme perusteella käsitteistö mahdollistaa ilmastopolitiikan käsittelyn suhteessa kapitalismin ja poliittisten instituutioiden materiaalisiin uusintamisehtoihin. Tästä näkökulmasta kysymys talouskasvusta näyttäytyy keskeisenä poliittisten instituutioiden rahoituksen, palkkatyöinstituution uusintamisen ja talousjärjestelmän legitimiteetin kannalta. Toiseksi käsitteistömme auttaa jäsentämään, kuinka poliittiset intressit artikuloituvat eri regulaatiomuotojen puitteissa, joiden toiminta edellyttää osin ristiriitaisten päämäärien sitouttamista yhteiskunnallista vallankäyttöä tavoitteleviin projekteihin.</p> <p>Avainsanat: ilmastonmuutos, regulaatioteoria, talouskasvu, valtioteoria, vihreä kasvu</p>

2023-09-11T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Tutkimus & kritiikki https://journal.fi/tk/article/view/116874 2022-09-02T16:43:42+03:00 Sakari Säynäjoki

<p>Antroposeenin käsitteen on kritisoitu syyllistävän universaalia ”ihmiskuntaa” ekokatastrofista ja samalla häivyttävän ympäristötuhojen yhteiskunnallista taustaa. Ihmiskunnan sijaan syylliseksi on esitetty kapitalismia, ja keskustelua käydään siksi useimmiten antroposeenin ja kapitaloseenin käsitteiden välillä. Artikkelissa esitetään, että kapitaloseenin näkökulmasta esitetty kritiikki antroposeenia kohtaan ohittaa liiaksi aikamme ekokatastrofin kannalta ratkaisevan tekijän, fossiilienergian ja siihen kytkeytyneen kapitalismin eli fossiilikapitalismin. Artikkelin pääväite on, ettei fossiilikapitalismia kannata analysoida pelkästään kapitalismina yleensä, vaan sitä tulee tutkia myös suhteessa itse fossiilisiin polttoaineisiin. Artikkelissa esitetään fossiilisten polttoaineiden ja kapitalismin erityisestä suhteesta alustava analyysi, joka perustelee väitteen fossiilikapitalismin erityisluonteesta. Ellei erityisluonnetta huomioida, jää tutkimus helposti joko yhteiskunnalliseksi tai tekniseksi eikä yhdistä näitä kahta puolta. Antroposeeni <em>vs.</em> kapitaloseeni -debatin tulisi siksi keskittyä tarkemmin juuri fossiilikapitalismiin.</p>

2023-09-11T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Tutkimus & kritiikki https://journal.fi/tk/article/view/127559 2023-03-07T12:12:12+02:00 Toni Ruuska Pasi Heikkurinen

<p>Modernin tekniikan eli teknologian aikakauden voidaan nähdä alkaneen teollistumisesta. Sitä määrittää eri työvälineiden ja kulttuuristen suhteiden yhteen kietoutuneisuus, tuotantoprosessien monimutkaistuminen ja resurssi-intensiivisyys. Laajentuva teknosfääri – teknologisen järjestelmän kokonaisuus – on laadultaan olio, jossa ”tekniikka” ja ”logiikka” ovat sekoittuneet laskelmoiduksi, ulkoistetuksi ja automatisoiduksi ”teknologiikaksi”, jota pitää liikkeessä ulkoiset resurssipanokset. Teknologiaan ja teknosfääriin liittyy kosolti sosiaalisia ja ekologisia ongelmia. Näiden ongelmien perkaamisen ohella päähuomiomme tässä kirjoituksessa on kokoavan teknologiakäsityksen luonnostelemisessa vaihtoehdoksi vallitseville teknologiaymmärryksille. Hahmottelemme tätä otetta etenkin Marxin ja Heideggerin ajatusten viitoittamana. Tavoitteemme on edistää kokonaisvaltaisemman ja refleksiivisemmän teknologiakeskustelun syntyä, jossa otetaan huomioon teknologian keskeiset ongelmat, säilyttäen kuitenkin avoimuus sille, että teknologia ja sen kehittäminen voivat tuoda mukanaan muutakin kuin massasukupuuttoja ja eriarvoisuutta.</p>

2023-09-11T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Tutkimus & kritiikki https://journal.fi/tk/article/view/128609 2023-04-02T18:17:00+03:00 Sauli Havu

<p>Hiljattain edesmennyt Bruno Latour (1947–2022) oli yhteiskuntatieteiden kiistanalaisimpia hahmoja. Latour on tullut tunnetuksi niin sanotun toimijaverkkoteorian kehittäjänä. Keskeistä toimijaverkkoteoriassa on ”ei-inhimillisten” toimijoiden ottaminen mukaan sosiaalista rakentaviksi elementeiksi. Latour tunnetusti asetti teoriasuuntauksensa tiukasti kriittistä yhteiskuntatiedettä – ja yhteiskuntatieteellistä traditiota laajemminkin – vastaan. Vasemmistossa suhtautuminen Latouriin on tämän vuoksi ollut jännitteistä. Kuten Alyssa Battistoni (2023) toteaa: ”Latour nautti vasemmiston antagonisoinnista ja monet vasemmalla rakastivat Latourin vihaamista”. Kuvaa mutkistaa se, että viimeisinä vuosinaan Latour julkaisi eksplisiittisen poliittisia ja radikaaleilta kuulostavia kannanottoja, joita inspiroi käsillä oleva ympäristökatastrofi. Näihin kannanottoihin voidaan laskea käsittelemäni teokset: yhdessä Nikolaj Schultzin kanssa kirjoitettu lyhyt ’memorandum’ On the Emergence of an Ecological Class (Latour &amp; Schultz 2022) ja Vastapainolta Päivi Malisen sujuvana suomennoksena ilmestynyt Matkalla Maahan: Politiikka ja uusi ilmastojärjestys (Latour 2017/2022). Näissä teoksissa Latour käsittelee käytännössä ensimmäistä kertaa tuotannossaan esimerkiksi luokkapolitiikkaa. Erityisesti hän kontrastoi lähestymistapansa marxilaisuuden kanssa. Kuten Yrjö Haila toteaa tuoreessa Latourin muistokirjoituksessaan, ”marxilainen historiallis-yhteiskunnallinen ajattelu on varsinkin varhemmin ollut Latourille vierasta” (Haila 2023, 102). Käsittelemäni Latourin myöhemmät teokset sekä osin kyseenalaistavat että todentavat Hailan väitteen.</p>

2023-09-11T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Tutkimus & kritiikki https://journal.fi/tk/article/view/128626 2023-04-03T08:33:51+03:00 Santeri Sorsa

<p>Ilmastonmuutos ja ekokriisi(t) ovat aikamme suurimmat haasteet. Uutiset, tieteelliset artikkelit, asiantuntijahaastattelut, internet-meemit ja lukuisat muut tiedonvälityksen muodot jakavat tietoa ja näkemyksiä ilmastonmuutoksen tuomasta vääjäämättömästä tuhosta. Toisaalta IPCC:n (2023) tuore raportti kertoi, ettei toivoa kuitenkaan ole syytä heittää kokonaan metsään – ainakaan 1,5 celsiusasteen rajoissa pidettävän ilmaston lämpenemisen suhteen. Tässä kat­sausartikkelissa tarkastelen kolmea paljon keskustelua herättänyttä teosta, jotka kaikki tunnustavat tilanteen vakavuuden, mutta pyrkivät tarjoamaan polkuja kohti siedettävää tulevaisuutta. Käsittelen ensiksi Matthew T. Huberin teosta Climate Change as Class War (2022), joka ehdottaa ilmastonmuutoksen torjumisen ja kurssin kääntämisen keinoksi fossiilikapitalismin selättämistä luokkataistelun voimin. Tämän jälkeen käsittelen kahta degrowthia, eli nykymuotoisen kvantitatiivisen talouskasvun loppua, esittelevää teosta: Jason Hickelin kirjaa Less is More (2020) sekä Matthias Schmelzerin, Andrea Vetterin ja Aaron Vansintjanin kirjaa The Future is Degrowth: A Guide to a World Beyond Capitalism (2022). Kaikki kolme teosta edustavat kapitalismille ja nykyiselle fossiilisia polttoaineita ylikuluttavalle tuotantotavalle vaihtoehtoisia näkemyksiä ja politiikkasuosituksia, mutta niiden välillä on niin strategisia kuin teoreettisiakin eroja. Keskeinen erottava tekijä liittyy väittelyyn degrowth-liikkeen (ks. Butler 2021) ja joidenkin ekososialistien välillä (ks. Schwartzman 2021). Karkeasti sanottuna ensimmäisen tavoitteena on kyseenalaistaa kapitalistinen talouskasvun imperatiivi ja samalla luoda tasa-arvoisempi yhteiskunta ilman talouskasvua. Jälkimmäisten tavoitteena on puolestaan haastaa fossiilikapitalismi ja luoda tasa-arvoisempi yhteiskunta siirtymällä kohti uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaa sähköistettyä yhteiskuntaa.</p>

2023-09-11T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Tutkimus & kritiikki