Tutkimus & kritiikki https://journal.fi/tk <p>Karl Marx -seuran aikakausjulkaisu.</p> Karl Marx -seura fi-FI Tutkimus & kritiikki 2737-1603 Marx ponnahduslautana https://journal.fi/tk/article/view/109127 <p>Tutkimus ja kritiikki, numeron 1/2021 pääkirjoitus.</p> Jussi Silvonen Copyright (c) 2021 Tutkimus & kritiikki https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-08-05 2021-08-05 4 12 Innovaatio nykykapitalismin ideologisena arvona https://journal.fi/tk/article/view/95248 <p style="margin-bottom: 0cm;" align="left"><span style="font-size: small;">Artikkelissa tarkastellaan kriittisesti innovaatioita koskevia valtavirtanäkemyksiä nyky­kapitalismille ominaisina ajatusmuotoina. Esitys nojautuu ns. Projekt Ideologie-Theo­rien (PIT) kehittelemään ideologiateoreettiseen näkökulmaan ja käsitteistöön. Ideologia­teoreettisesta perspektiivistä innovaatiota voi luonnehtia ”ideologiseksi arvoksi”, johon eri ideologiset mahdit vetoavat pyrkiessään organisoimaan hegemoniaansa. Artikkelissa käydään aluksi läpi hallitsevia tapoja ymmärtää innovaatioita. Tarkastelen yhtäältä suo­malaisen innovaatiopolitiikan kehitystä ja toisaalta taloustieteellisesti suuntautuneen in­novaatiotutkimuksen päälinjoja. Tätä seuraa kuvaus siitä, miten teknologisen innovoin­nin asemaa kapitalismissa on lähestytty marxilaisessa tutkimusperinteessä, minkä jälkeen analysoin innovaatiopuhetta kapitalismin uusliberaalille suhdanteelle ominaisena ilmiönä. Artikkelini keskeisenä väitteenä on, että valtavirtaisella innovaatiopuheella on poliittisesti ja ideologisesti merkittävää populaaria vetovoimaa, joka perustuu sen loihtimille mieliku­ville luovuudesta, yrittäjyydestä, kilpailukyvystä ja talouskasvusta. Ne muodostavat posi­tiivisen markkinaliberaalin vastinparin uusliberalismin autoritaarisille ja kurinalaistaville piirteille. Artikkelin lopussa pohdin sitä, uhkaako uusliberalismin nykyinen ”orgaaninen kriisi” hallitsevien markkinavetoisten innovaationäkemysten asemaa sekä tarkastelen sitä, minkälaisia vaihtoehtoja niille on esitetty.</span></p> Marko Ampuja Copyright (c) 2021 Tutkimus & kritiikki https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-08-05 2021-08-05 13 42 Marxismi versus ekonomismi https://journal.fi/tk/article/view/95213 <p>Artikkelissa esitetään, että ekonomismi on eräs tärkeimmistä porvarillisen hegemonian ideologisista perustoista, mikä estää yhteiskunnallisesti alistetussa asemassa olevia ryhmittymiä osallistumasta poliittiseen kamppailuun hegemoniasta. Marxismi-leninismissä, jota voi pitää ekonomismin ja sen vastustamisen historiallisena lähtökohtana, antagonistiset tuotantosuhteet muodostavat yhteiskuntaluokat, jotka redusoituvat yhteiskunnan ”taloudelliseen perustaan”. Toisin sanoen työväenluokka artikuloituu tiukasti talouden perustalta, mikä määrää sen politiikan ja ideologian. Antonio Gramscin <em>Vankilavihkot</em> kytkee kamppailun hegemoniasta konkreettisemmin ja historiallisesti erityisemmin ideologian alueelle. Työväenluokka käy hegemoniasta ideologista kamppailua talouden ohella kulttuurin rintamalla, jossa poliittista kamppailua organisoivien intellektuellien tavoitteena on muodostaa ‘historiallinen blokki’ (<em>blocco historico</em>) suhteellisen itsenäisen maailmankuvan pohjalta. Gramsci käyttää termiä ‘terve järki’ (<em>senso comune</em>) arkijärkisistä tavoista ajatella ja toimia, jotka eivät ole vielä artikuloituneet johdonmukaiseksi ja systemaattiseksi maailmankuvaksi. Tässä yhteydessä Gramsci palauttaa mieliin Friedrich Engelsin huomautuksen, jonka mukaan talous on vasta ‘viime kädessä’ historian liikkeellepaneva voima, jota Louis Althusser on vienyt ideologiateoriassaan eteenpäin. Althusserin mukaan se, että talous määrää kapitalistista yhteiskuntamuodostumaa ‘viime kädessä’, tulisi liittää Karl Marxin tekemään havaintoon siitä, että ihmiset tulevat tietoiseksi ristiriidoista ”ideologian alueella”. Artikkeli tarkastelee marxilaista käsitystä yhteiskunnasta politiikan, talouden ja ideologian suhteiden muodostamana kompleksisena kokonaisuutena (<em>Gliederung</em>), eli yhteiskunnallisten suhteiden artikulaationa kriittisessä suhteessa ekonomismiin, jossa talous ja politiikka erotetaan ideologisesti toisistaan.</p> Matti Kortesoja Copyright (c) 2021 Tutkimus & kritiikki https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-08-05 2021-08-05 43 66 Tuhlatun silmänräpäyksen jälkeen https://journal.fi/tk/article/view/92299 <p>Artikkelissa tarkastellaan Theodor W. Adornon ajattelua. Vastoin kuvaa Adornosta käytännölle vihamielisenä teoreetikkona artikkeli tuo esiin Adornon teoriaymmärrykselle konstitutiivisen poliittisen ja käytännöllisen luonteen. Artikkeli tarkastelee Adornon suhdetta Hegeliin sekä esittelee Adornon Marx-tulkinnan keskeisiä piirteitä. Artikkelin pääteesi on, että Adorno kehittää uutta tapaa ymmärtää teoria. Hänelle teoria on käytännön muoto, joka on olemassa vain interventioina yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Tämä tarkoittaa luopumista pyrkimyksestä teoreettisiin systeemeihin sekä radikaalia kritiikkiä filosofian itseymmärrystä kohtaan.&nbsp; Kun Adornon ymmärrys teorian luonteesta ymmärretään, kyseenalaistuvat myös väitteet hänen ajattelunsa pessimismistä.&nbsp;</p> Sauli Havu Copyright (c) 2021 Tutkimus & kritiikki https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-08-05 2021-08-05 67 87 Marcello Musto, 2018, Another Marx: Early Manuscripts to the International. https://journal.fi/tk/article/view/91709 <p>Paula Rauhala arvioi Marcello Muston teoksen: Marcello Musto: Another Marx: Early Manuscripts to the International. Kääntänyt Patrick Camiller. Bloomsbury Academic 2018. 288 s.</p> Paula Rauhala Copyright (c) 2021 Tutkimus & kritiikki https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-08-05 2021-08-05 105 107 Theodor W. Adorno, 2020, Näkökulmia uuteen oikeistoradikalismiin https://journal.fi/tk/article/view/97486 <p>Jouko Jokisalo arvioi teoksen: Theodor W. Adorno: Näkökulmia uuteen oikeistoradikalismiin. Jälkisanat Volker Weiβ. Suomentanut Sauli Havu. Vastapaino, Tampere, 2020. 86 s.</p> Jouko Jokisalo Copyright (c) 2021 Tutkimus & kritiikki https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-08-05 2021-08-05 108 112 Johdanto Kososeen https://journal.fi/tk/article/view/110557 <p style="margin-bottom: 0cm;" align="left"><span style="font-family: AGaramondPro-Regular, serif;"><span style="font-size: small;">Pekka Kosonen (1950–2018) oli suomalainen sosiologi ja uraauurtava suomalaisen kapitalismin ja pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden tutkija. Kososen työssä Marxin poliittisen taloustieteen kritiikin ja valtioteoreettisen keskustelun lähiluku yhdistyi elimellisesti empiirisiin tapaustutkimuksiin. 1970-luvulla Kosonen laati nuorista tutkijoista koostuvan ryhmän kanssa yleisesityksen </span></span><span style="font-family: AGaramondPro-Italic, serif;"><span style="font-size: small;"><em>Suomalainen kapitalismi </em></span></span><span style="font-family: AGaramondPro-Regular, serif;"><span style="font-size: small;">(Kosonen ym. 1979). 1980-luvun myötä Kosonen suuntautui hyvinvointivaltiotutkimukseen, jota myös hänen väitöskirjatyönsä käsitteli (Kosonen 1987). 1990-luvulla mukaan tuli myös Euroopan unionin tutkimus ja vertaileva hyvinvointivaltiotutkimus. Vuonna 2001 Kosonen nimitettiin Helsingin yliopiston </span></span><span style="font-family: AGaramondPro-Regular, serif;"><span style="font-size: small;">sosiologian lehtoriksi. Nyt suomennettu artikkeli kiinnittyy 1970-luvun ja 1980-luvun alussa käytyyn vilkkaaseen marxilaiseen keskusteluun valtion roolista kapitalismissa, mutta artikkelilla on relevanssia myös nykyiselle kapitalismianalyysille. Teksti on julkaistu alun perin vuonna englanniksi vuonna 1984 kokoelmassa </span></span><span style="font-family: AGaramondPro-Italic, serif;"><span style="font-size: small;"><em>Rethinking Marx </em></span></span><span style="font-family: AGaramondPro-Regular, serif;"><span style="font-size: small;">otsikolla ”Capitalism – Dying or Becoming?” (Kosonen 1984) ja se perustuu Berliinissä kansainvälisessä Marx-konferenssissa pidettyyn esitelmään. </span></span></p> Sauli Havu Petro Leinonen Copyright (c) 2021 Tutkimus & kritiikki https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-08-05 2021-08-05 88 93 Kapitalismi - kuoleva vai tuleva? https://journal.fi/tk/article/view/91626 <p>Pekka Kososen tekstin "Capitalism - Dying or Becoming?" suomennos. Alkuteksti: Kosonen, Pekka (1984) Capitalism - Dying or Becoming? Teoksessa: Hänninen, S. Paldan, L. (Ed.)<em> Rethinking Marx.</em> Argument Sonderband AS 109. (ss. 81-85). Berlin: Argument</p> <p>Tekstin on suomentanut Sauli Havu.</p> Pekka Kosonen Copyright (c) 2021 Tutkimus & kritiikki https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-08-05 2021-08-05 94 99 Työ on demokratisoitava https://journal.fi/tk/article/view/94678 <p>Julkaisemme tässä tarkastetun suomennoksen ”Work: Democratize, Decommodify, Remediate” -manifestista. Arto Laitisen ja Olli Herrasen suomennos julkaistiin alun perin lyhennettynä Helsingin Sanomissa 16.5.2020 sekä lyhentämättömänä Osallisuusmedian verkkosivulla.</p> Isabelle Ferreras Dominique Méda Julie Battilana Copyright (c) 2021 Tutkimus & kritiikki https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-08-05 2021-08-05 100 104