Tutkimus & kritiikki https://journal.fi/tk <p>Karl Marx -seuran aikakausjulkaisu.</p> fi-FI toimitussihteeri@marxseura.fi (Miikka Palokangas) toimitussihteeri@marxseura.fi (Miikka Palokangas) ti, 30 huhti 2024 14:53:21 +0300 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Valvontakapitalismi – uusi kasautumisen logiikka? https://journal.fi/tk/article/view/112215 <p>Shoshana Zuboffin kirja <em>The Age of Surveillance Capitalism</em> (2019) keskittyy internetin ja sosiaalisen median jättiyritysten harjoittamaan verkkovalvontaan, erityisesti Googlen ja Facebookin liiketoiminnan vaikutuksiin Yhdysvalloissa. Zuboff nimittää kyseistä toimintaa valvontakapitalismiksi. Se on hänen mukaansa uusi talousjärjestelmä, joka kaupallistaa tiedostamattamme inhimillisen kokemuksen, luo vaurautta harvoille ja asettaa demokratialle uudenlaisia haasteita. Tässä artikkelissa esitetään, että valvontakapitalismin käsite on sellaisenaan liian lavea ja se soveltuu paremmin aikalaisdiagnoosin kuin kriittisen tutkimuksen työvälineeksi. Artikkelissa ehdotetaan, että valvontakapitalismia tulisi tarkastella kapitalismikriittisesti, kuten marxilaiset tutkijat ovat alun perin esittäneet. Artikkelissa haastetaan Zuboffin tietokykykapitalismia korostava luenta valvontakapitalismista ja korostetaan Marxin lisäarvoteorian merkitystä tuottavan ja henkilökohtaisen kulutuksen erottamiseksi. Artikkelissa väitetään myös, että valvontakapitalismin ongelmat eivät johdu yksittäisistä yrityksistä, vaan ne ovat jossain määrin tyypillisiä kaikille kaupallisille internetin ja sosiaalisen median alustoille. Artikkelin tavoitteena on vastata kysymyksiin siitä, mitä valvontakapitalismi on, millaisia ongelmia siihen liittyy ja miten kyseistä käsitettä voitaisiin käyttää erityisesti marxilaisessa tutkimuksessa, jota Zuboff ei kommentoi.</p> <p>Avainsanat: behavioraalinen ylijäämä, internet, kapitalismi, sosiaalinen media, valvonta</p> Matti Kortesoja Copyright (c) 2024 Tutkimus & kritiikki https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tk/article/view/112215 ti, 30 huhti 2024 00:00:00 +0300 Totaliteetin estetiikka ja politiikka https://journal.fi/tk/article/view/112112 <p>Millainen poliittinen taide voisi tukea kapitalismin ylittämiseen tähtääviä poliittisia hankkeita? Tässä artikkelissa pureudun Fredric Jamesonin hahmottelemaan kognitiivisen kartoituksen estetiikkaan, joka tarjoaa yhden näkökulman kysymykseen. Aluksi selvitän, millaista kognitiivisen kartoituksen estetiikka on ja missä määrin se rakentuu Jamesonin myöhäis­kapitalismia koskevan diagnoosin varaan. Esitykseni poikkeaa jokseenkin yleisestä tulkintalinjasta, sillä painotan, että kognitiivisen kartoituksen tarkoituksena on herätellä luokkatietoisuutta eikä niinkään etsiä keinoja hahmottomaksi muuttuneen kapitalistisen järjestelmän representointiin. Osoitan myös, että Georg Lukácsin realismia käsittelevät kirjoitukset vaikuttivat oletettua enemmän Jamesonin linjauksiin. Lopuksi arvioin kriittisesti kognitiivisen kartoituksen hanketta. Arvioni mukaan Jameson tukeutuu sen verran moniin teoreettisesti kiistanalaisiin painotuksiin, kuten luokkareduktionismiin, ettei hanke ainakaan sellaisenaan toimi tarkoituksessaan parhaalla mahdollisella tavalla.</p> Simo Pieniniemi Copyright (c) 2024 Tutkimus & kritiikki https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tk/article/view/112112 ti, 30 huhti 2024 00:00:00 +0300 Internetin hallinnan valuviat https://journal.fi/tk/article/view/127153 <p>Katsauksessa käydään läpi internetin hallinnasta käytyjä kamppailuja ja sen historiallista kehitystä tilanteeseen, jossa yksikään taho ei ole laajasti vastuussa sen toiminnasta. Kirjoittajan mukaan vielä 1980–1990-luvuilla tasa-arvon ja ilmaisuvapauden edistäjänä tervehditystä internetistä on tullut muutaman globaalin palveluyrityksen voitontavoittelulle rakentuva järjestelmä. Internetin hallinnasta ovat kamppailleet ennen kaikkea Yhdysvallat, Euroopan unioni ja Kiina, jotka ovat kaikki esittäneet kilpailevia ratkaisuja sen hallinnoimiseksi.</p> Jukka Oksa Copyright (c) 2024 Tutkimus & kritiikki https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tk/article/view/127153 ti, 30 huhti 2024 00:00:00 +0300 Tekoäly finanssi-infrastruktuurina https://journal.fi/tk/article/view/142139 <p>Haastattelussa Rafael Grohmannin kanssa Paraná esittelee tutkimusaiheensa ydinkysymykset, aiheen kytkökset kriittiseen tekoälytutkimukseen, infrastruktuurin käsitteen, sekä muita teknologiaa koskevia keskusteluja marxilaisesta näkökulmasta. Haastattelu on julkaistu alun perin englanniksi ja portugaliksi maaliskuussa 2023 <em>DigiLabour</em>-verkkojulkaisussa.</p> Joel Hänninen Copyright (c) 2024 Tutkimus & kritiikki https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tk/article/view/142139 ti, 30 huhti 2024 00:00:00 +0300 Lectio praecursoria https://journal.fi/tk/article/view/144367 <p>Saska Heinon väitöksen Lectio praecursoria.</p> Saska Heino Copyright (c) 2024 Tutkimus & kritiikki https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tk/article/view/144367 ti, 30 huhti 2024 00:00:00 +0300 Hegemonian jäljillä https://journal.fi/tk/article/view/145295 <p><em>Hegemonia</em> on nykyään laajasti käytetty sana ja käsite ihmistieteissä. Ennen muuta se liitetään Antonio Gramscin (1891–1937) nimeen. Hän puolestaan on ollut jo parin kolmen vuosikymmenen ajan eniten maailmalla siteerattu italialainen 1900-luvun ajattelija – kiitos pitkälti juuri ”hegemonian”. Varsinkin angloamerikkalaisessa akateemisessa maailmassa Gramsci tuli tunnetuksi – 1970-luvulta lähtien – ”hegemonian teoreetikkona”, kun taas italialaisessa ja ranskanlaisessa Gramsci-reseptiossa hegemonia nousi keskustelujen fokukseen vasta verrattain myöhään, kuten Giuseppe Cospito toteaa kirjassaan <em>Hegemonia – Homeroksesta sukupuolentutkimukseen</em> (s. 159). Sitä ennen, 1940-luvulta 1970-luvun alkuun Italialaisen vasemmiston piirissä ja osin laajemminkin kiisteltiin ”Gramscin perinnöstä” ja esitettiin arvioita hänen suhteestaan toisaalta neuvostomarxismiin ja Leniniin, toisaalta italialaiseen uushegeliläiseen perinteeseen (Croce ja Gentile). Tässä italialaisten Gramsci-reseptioiden historiassa esiintyviä hegemonian tulkintoja Cospito selostaa asiantuntevasti kirjansa viimeisessä luvussa ”Hegemonia Gramscin jälkeen”. &nbsp;Sitä ennen hän tekee yli kahden ja puolen vuosituhannen mittaisen matkan ”hegemonian” käsitehistoriaan antiikin Kreikasta Gramscin <em>Vankilavihkoihin</em> (kirj. 1929–1935).</p> Mikko Lahtinen Copyright (c) 2024 Tutkimus & kritiikki https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tk/article/view/145295 ti, 30 huhti 2024 00:00:00 +0300 Pääomallistuva totaliteetti, totalisoituva pääoma https://journal.fi/tk/article/view/145297 Saska Heino Copyright (c) 2024 Tutkimus & kritiikki https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tk/article/view/145297 ti, 30 huhti 2024 00:00:00 +0300 Surveillance Capitalism https://journal.fi/tk/article/view/144881 Matti Kortesoja Copyright (c) 2024 Tutkimus & kritiikki https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tk/article/view/144881 ti, 30 huhti 2024 00:00:00 +0300 The Aesthetics and Politics of Totality https://journal.fi/tk/article/view/144913 Simo Pieniniemi Copyright (c) 2024 Tutkimus & kritiikki https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tk/article/view/144913 ti, 30 huhti 2024 00:00:00 +0300 Saksalaista tutkimusta venäläisestä kapitalismista https://journal.fi/tk/article/view/142947 <p>Kirja-arvio teoksista:</p> <p>Felix Jaitner:<em> RUSSLAND: Ende einer Weltmacht. Vom autoritär-bürokratischen Staatssozialismus mit Ressourcenextraktivismus und Kriegswirtschaft in die Zukunft?</em> Hampuri: VSA 2023, 293 s.</p> <p>Felix Jaitner: <em>Russlands Kapitalismus. Die Zukunft des ’System Putin’</em>. Hampuri: VSA 2003, 183 s.</p> Sauli Havu Copyright (c) 2024 Tutkimus & kritiikki https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tk/article/view/142947 ti, 30 huhti 2024 00:00:00 +0300 Rasismin ja köyhien mollaamisen aatehistoriaa https://journal.fi/tk/article/view/144392 <p>Kirja-arvio teoksesta:</p> <p>Michel Husson: Portrait du pauvre en habit de vaurien. Eugénisme et darwinisme social. Lausanne &amp; Pariisi: Éditions Page 2 &amp; Éditions Syllepse 2023. 325 s.</p> Pertti Honkanen Copyright (c) 2024 Tutkimus & kritiikki https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tk/article/view/144392 ti, 30 huhti 2024 00:00:00 +0300 Kohti solidaarisempaa kamppailua https://journal.fi/tk/article/view/144748 <p>Kirja-arvio teoksesta:</p> <p>Angela Y. Davis: Naiset, rotu ja luokka (Women, Race and Class, 1981). Suom. Anna Tuomikoski. Helsinki: Tutkijaliitto 2021. 312 s.</p> Iida Pöllänen Copyright (c) 2024 Tutkimus & kritiikki https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tk/article/view/144748 ti, 30 huhti 2024 00:00:00 +0300