Gregor Mendelin työn juuret ja hedelmät: 150 vuotta perinnöllisyyden peruslakien keksimisestä

Kirjoittajat

  • Petter Portin

Avainsanat:

Petter Portin, perinnöllisyystiede, genetiikka, periytymisteoria, kasvitiede, Gregor Mendel, Mendelin periytymislait, perinnöllisyyslait, perintötekijät, evoluutioteoria, periytymisen kromosomiteoria, periytymisen DNA-teoria

Abstrakti

Perinnöllisyystieteen isä, Sleesian saksalainen augustinolaismunkki Johan Gregor Mendel (1822– 84), esitti silloisen Itävalta-Unkarin Brünnin (nykyisin Brno Tšekin tasavallassa) luonnontieteellisen yhdistyksen helmikuun ja maaliskuun 8:nnen päivän kokouksissa vuonna 1865 tuloksensa tarhaherneellä (Pisum sativum) tekemistään risteytyskokeista. Tulokset julkaistiin saman yhdistyksen julkaisusarjassa seuraavana vuonna (Mendel 1866). Kuten tunnettua, nämä tulokset, joihin sisältyvät perinnöllisyystieteen peruslait, jäivät vaille vaikutusta 35 vuoden ajaksi, kunnes niiden merkitys oivallettiin vuonna 1900. Tällöin kolme kasvitieteilijää julkaisi samanlaisia tuloksia tarhaherneellä ja muilla kasveilla tekemistään kokeista, minkä jälkeen perinnöllisyystiede alkoi voimakkaasti kehittyä ja on nyttemmin muodostunut yhdeksi aikamme johtavaksi tieteenalaksi, jonka vaikutukset ulottuvat kaikkiin yliopisto
Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2015-03-18

Viittaaminen

Portin, P. (2015). Gregor Mendelin työn juuret ja hedelmät: 150 vuotta perinnöllisyyden peruslakien keksimisestä. Tieteessä Tapahtuu, 33(2). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/tt/article/view/49576