https://journal.fi/tt/issue/feed 2018-11-19T11:07:04+02:00 Ilari Hetemäki tieteessatapahtuu@tsv.fi Open Journal Systems <p>Foorumi ajankohtaisille ja yleistajuisille tiedeartikkeleille ja keskustelulle. Julkaisija Tieteellisten seurain valtuuskunta</p> https://journal.fi/tt/article/view/76484 2018-11-14T12:52:39+02:00 Johanna Moisio tt@tsv.fi

<p>Valtion talousarviota on käsitelty syksyllä eduskunnassa ja myös Tieteentekijöiden liitto pääsi siitä perinteiseen tapaan esittämään arvionsa valiokunnissa. Kiinnitimme lausunnoissamme huomiota paitsi rahoituksen tasoon myös siihen, että koko korkeakoulujen ja tutkimuksen rahoitusjärjestelmä tarvitsisi perusteellisen remontin.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76485 2018-11-14T14:40:13+02:00 Niklas Hietala tt@tsv.fi

<p>Moni on yhä katkera siitä, kun Pluto pudotettiin planeettojen joukosta. Se ei kuitenkaan ole ainoa kerta, kun planeettojen määrä on muuttunut. 1800-luvulla planeettoja oli kymmeniä. Nyt taas tutkijat etsivät uutta yhdeksättä planeettaa.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76486 2018-11-14T14:41:25+02:00 Samuli J. Salmi tt@tsv.fi

<p>Lääketieteellinen diagnostiikka on historiallisen ajan alusta asti ollut lääkärintyön ydinaluetta. Kuinka pitkälle edistynyt lääketiede ja siihen nojaava kliininen käytäntö voivat olla niinkin alttiita virheille? Tässä kirjoituksessa keskityn esittelemään Ludwik Fleckiä ja hänen tieteenteoreettisia huomioitaan lääketieteellisestä ajattelusta. Ne auttavat meitä ymmärtämään paremmin myös modernin diagnostiikan ongelmia.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76487 2018-11-14T14:43:06+02:00 Mari Vaattovaara tt@tsv.fi Anssi Joutsiniemi tt@tsv.fi

<p>Akateeminen viisaus kaupungistumiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi on jäänyt yksittäisten oppiaineiden sisään. Samalla näkökulmat kaupunkikehityksen ymmärtämiseksi ovat tieteen ja tutkimuksen siivittämänä syventyessään pikemminkin kaventuneet. Yksittäiset tutkimusprojektit ovat pyrkineet ymmärtämään monimuotoistuvan kaupungin dynamiikkaa mutta jääneet kuitenkin ajallisesti varsin lyhyiksi ja siten kasvavaan kysyntään nähden sekä saavutuksiltaan vaatimattomiksi että merkitykseltään riittämättömiksi.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76488 2018-11-14T14:44:15+02:00 Briitta Koskiaho tt@tsv.fi

<p>Tämän vuosituhannen alusta alkaen maapallon lämpötila on ollut korkeampi kuin lämpötilan keskiarvo välillä 1860–1990. Odotettavissa on, että tulevina vuosikymmeninä lämpötila kohoaa pari, jopa kolme astetta keskimäärin. Samanaikaisesti väestö tulee keskittymään entistä enemmän urbaaneille alueille.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76489 2018-11-14T14:38:31+02:00 Panu Pihkala tt@tsv.fi

<p>Ilmastonmuutos ja muut ympäristöongelmat aiheuttavat erilaisia psyykkisiä vaikutuksia, joita tutkitaan kansainvälisesti kasvavassa määrin. Tässä artikkelissa analysoin niin sanottua ympäristöahdistusta sekä siihen liittyviä teemoja, tutkimuksia ja ratkaisuja.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76490 2018-11-14T14:47:07+02:00 Hannele Korhonen tt@tsv.fi Heikki Tuomenvirta tt@tsv.fi

<p>Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi lokakuun alussa erikoisraportin, joka kokosi yhteen tämänhetkisen tieteellisen tiedon liittyen globaalin lämpenemisen rajoittamiseen alle 1,5 asteen esiteolliseen aikaan verrattuna. Mittausten mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteen. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen raja ylitetään vuosisadan puoleen väliin mennessä. Rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76492 2018-11-14T14:49:12+02:00 Juuso Ala-Kyyny tt@tsv.fi

<p>Tutkimuksen arvioinnissa välineet ovat kehittyneet nopeammin kuin arvioinnin tekijöiden osaaminen. Helposti ja halvalla tuotettavaa bibliometristä dataa hyödynnetään rekrytointi- ja rahoituspäätöksissä usein käyttötarkoituksensa vastaisesti. Bibliometriikan asiantuntijoille ongelma on tuttu. Kirjastot toimivat vastuullisessa metriikassa viestinvälittäjinä, mutta tutkimuskulttuurin muuttamiseen tarvitaan koko tiedeyhteisön tukea.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76493 2018-11-14T14:50:24+02:00 Iina Koskinen tt@tsv.fi

<p>Ajatushautomo Demos Helsinki on mukana strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamissa tutkimushankkeissa kumppanina. Vastaamme hankkeiden vuorovaikutuksesta ja edistämme hankkeiden vaikuttamista yhteiskuntaan yhteistyössä hankkeiden tutkijoiden kanssa. Tässä roolissa olemme saaneet aitiopaikan kehittää ja testata tutkimuksella vaikuttamisen parhaita käytäntöjä. Tässä katsauksessa esittelen Demos Helsingin tutkimuksella vaikuttamisen suunnitteluperiaatteet sekä vuorovaikutukseen liittyviä haasteita ja oivalluksia niiden ratkaisemiseksi.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76494 2018-11-14T14:51:24+02:00 Kari Leppälä tt@tsv.fi

<p>Tietokoneen mielikuvaan liittyy käsityksiä ihmisen ajattelusta, ja tekoälyn käsite liitettiin tietokoneisiin heti niiden synnystä lähtien. Mutta tekoälyn varhaisia muotoja on nähtävissä jo satoja vuosia ennen tietokoneen keksimistä. Ne ilmenivät erilaisten koneiden automaattisena ohjauksena. Erityisen merkittävä ja kauaskantoinen keksintö oli Joseph Jacquardin vuonna 1801 esittelemä reikäkorttien ohjaama kutomakone. Tekoälyn teoriaan taas liittyy se ehkä yllättävä kysymys, perustuuko ajatteleminen kokonaislukuihin vai reaalilukuihin? Nykyiset tietokoneet laskevat kokonaisluvuilla, mutta historiallisesti tarkastellen vastaus ei välttämättä ole lopullinen. Jos tavoittelemme laaja-alaista tekoälyä, joka pystyisi toimimaan ihmisten apuna ilman tapauskohtaista ohjelmointia, kysymystä pitää ehkä pohtia uudelleen.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76478 2018-11-13T13:21:00+02:00 Ilari Hetemäki tt@tsv.fi 2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76495 2018-11-13T15:50:48+02:00 Kari Enqvist tt@tsv.fi

<p>Tietojenkäsittelyn moniosaaja professori Timo Honkela kommentoi (<em>Tieteessä tapahtuu</em> 5/2018) heinäkuista Ylen radiokolumniani (https://yle.fi/uutiset/3-10318808). Siinä sivusin tekoälyn nostattamia uhkakuvia ja esittelin ohimennen joitakin politiikan <em>grand old</em> <em>manin</em> Henry Kissingerin pohdintoja.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76497 2018-11-14T08:33:09+02:00 Janne Pölönen tt@tsv.fi

<p>Korkeamman Julkaisufoorumi-luokan lehdissä julkaistu suomalainen tutkimus on kokonaisuutena huomattavasti vaikuttavampaa kuin alemman tasoluokan lehdissä julkaistu tutkimus. Avoimuuden hyödyt toteutuvat parhaiten, jos yliopistojen rahoitusmalli kannustaa sekä julkaisemista tiedeyhteisön arvostamissa korkeatasoisissa julkaisukanavissa että tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76503 2018-11-14T09:52:07+02:00 Hannu Juusola tt@tsv.fi Jussi Pakkasvirta tt@tsv.fi Markku Peltonen tt@tsv.fi Kirsi Saarikangas tt@tsv.fi Mikko Saikku tt@tsv.fi Lotte Tarkka tt@tsv.fi Martti Vainio tt@tsv.fi

<p>Suomalaisiin yliopistoihin on viime vuosina vaivihkaa ujutettu lähinnä Yhdysvalloista omaksuttu akateemisella uralla etenemisen kolmiportainen tenure track -järjestelmä. Urapolun suomalaisversiota olisi syytä parantaa ja selkeyttää, ja samalla päivittää se kansainväliseen malliin.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76505 2018-11-19T11:07:04+02:00 Markku Halmetoja tt@tsv.fi Jorma Merikoski tt@tsv.fi

<p>Kirjoittajien mielestä matematiikan opetus pitäisi eriyttää peruskoulun 7.–9. luokilla. Jäykkään tasoryhmittelyyn ei ole paluuta, mutta näiden luokkien matematiikan opetus on jaettava kahteen linjaan, joiden ”työnimet” voisivat olla matematiikkalinja ja laskentolinja. Niillä olisi eri opetussuunnitelmat ja oppimateriaalit.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76498 2018-11-14T08:36:02+02:00 Helen Partti tt@tsv.fi

<p>Metsien ja ilmakehän vuorovaikutusten professori Jaana Bäck on turhautunut Suomessa käytävään metsäkeskusteluun. Tutkijoiden ääni on pikkuhiljaa alkanut kuulua, mutta kuuluuko se vieläkään riittävän kovaa?</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76499 2018-11-14T08:38:44+02:00 Marjatta Hietala tt@tsv.fi

<p>Jaakko Suolahti (1918–87) nimitettiin kesäkuussa 1960 Helsingin yliopiston yleisen historian professoriksi, mistä virasta hän jäi täysinpalvelleena eläkkeelle helmikuussa 1981. Hän kuului isänsä puolelta länsisuomalaiseen Palander-Suolahden tunnettuun pappissukuun. Hänen isänsä oli Suomen ja Skandinavian historian professori Gunnar Suolahti ja setänsä germaanisen filologian professori ja yliopiston myöhempi kansleri Hugo Suolahti. Äiti kuului Bonsdorffien sukuun.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76500 2018-11-14T08:41:11+02:00 Vesa Heikkinen tt@tsv.fi

<p>”Koirat ymmärtävät sanoja kuin ihminen”, kertoo Tiede-lehti (31.8.2016). Uutisen mukaan asiaa on tutkittu 13 koiran ja toiminnallisen magneettikuvauslaitteen avulla. ”Koiran aivot työstävät puhetta samaan tapaan kuin ihmisen, osoittivat unkarilaiset tutkijat.” Ilta-Sanomissa (2.9.2016) väitetään, että koira ”voi ymmärtää jopa yli tuhat sanaa”.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76501 2018-11-14T08:45:35+02:00 Aki Alanko tt@tsv.fi

<p>Pertti Haapala (toim.): <em>Suomen rakennehistoria. Näkökulmia muutokseen ja jatkuvuuteen (1400–2000)</em>. Vastapaino 2018.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76506 2018-11-14T09:59:11+02:00 Pauliina Raento tt@tsv.fi

<p>Valtonen, Pekka: <em>Karibian historia</em>. Gaudeamus 2017.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76507 2018-11-14T10:01:42+02:00 Juuso Koponen tt@tsv.fi

<p>Luhtakallio Eeva ja Maria Mustranta: <em>Demokratia suomalaisessa lähiössä</em>. Into 2017.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76508 2018-11-14T10:03:48+02:00 Leo Näreaho tt@tsv.fi

<p>Häkkinen Jukka: <em>Outojen kokemusten psykologia</em>. Docendo 2018.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76509 2018-11-14T10:05:46+02:00 Tiina Raevaara tt@tsv.fi

<p>Markus Hotakainen: <em>Neroja vai mielipuolia</em>. Kosmos 2017.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76510 2018-11-14T10:07:55+02:00 H. K. Riikonen tt@tsv.fi

<p>Aleksi Mainio: <em>Erkon kylmä sota. Helsingin Sanomat Moskovan varjossa</em>. Siltala 2018.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/76511 2018-11-14T10:09:46+02:00 Terttu Utriainen tt@tsv.fi

<p>Markku Heikkilä ja Antti Karisto: <em>Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus yhteiskunnallisen vaikuttamisen asialla</em>. Päijät-Hämeen tutkimusseura 2017.</p>

2018-11-15T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement##