Tieteessä tapahtuu

Tiedettä instituuteissa

2019-06-07T12:49:28+03:00

Suomella on 17 ulkomailla toimivaa instituuttia, joista neljän tehtävänä on tehdä tutkimusta ja edistää suomalaisen tieteen tuntemusta maailmalla. Tieteen kansainvälistymisestä on puhuttu paljon, mutta instituuteissa tutkimuksen tekeminen kotimaan ulkopuolella on ollut normaalia arkea jo yli 60 vuoden ajan. Suomen Rooman-instituutti aloitti toimintansa vuonna 1954 ja sen jälkeen perustetut Ateenan, Lähi-idän ja Japanin instituutit ovat nekin jo aikuisiässä. Myös neljän kulttuuri-instituutin, Lontoo, Madrid, Pietari ja Saksa, toiminnassa tiede ja tutkimus ovat tärkeitä, vaikka kulttuuri onkin pääosassa.

Tieteen vapauden ja tutkijan sananvapauden ongelmat yhä näkyvämpiä

2019-06-12T14:34:48+03:00

Tieteen vapauden ja tutkijoiden toiminnan rajoitukset ovat yhä näkyvämpi ilmiö eri puolilla maailmaa 2010-luvulla. Kyse ei ole pelkästään diktatuurivaltioiden ongelmasta, vaan autoritaarisen populismin nousu valtavirtaan on ruokkinut ilmiötä myös Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.

Artikkeli perustuu Tieteen päivillä 11.1.2019 pidettyyn esitelmään.

Paluu tulevaisuuteen – yliopisto vuonna 2030

2019-06-12T14:35:53+03:00

Yliopistoja ei ole perustettu siksi, että tiede kehittyisi, vaan siksi, että tieteen kehitys auttaa yhteiskuntaa ja maailmaa kehittymään. Ne edistävät myös maan sisäistä yhteenkuuluvuutta ja ehkäisevät yhteiskunnan eriarvoistumista. Käsitys yliopiston yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta on 2020-luvulla kenties tärkeämpää kuin koskaan aiemmin länsimaisen yliopiston lähes 1000-vuotisessa historiassa. Siinä keskeistä on arvioida kahta asiaa. Sitä, miten yliopisto auttaa yhteiskuntaa menestymään kokonaisvaltaisesti kestävällä tavalla ja sitä, miten luovan tieteellisen ajattelun edellytykset turvataan.

Akateeminen kiusaaminen ja toksinen akateeminen kulttuuri

2019-06-12T14:36:38+03:00

Akateeminen kiusaaminen on akateemisille urille ominainen työpaikkakiusaamisen tapa, joka koskettaa jokaista yliopiston parissa toimivaa: opiskelijoita, jatko-opiskelijoita, tutkijoita, dosentteja, professoreja ja hallintoa. Yliopisto työpaikkana ei ole poikkeava siinä, etteikö työpaikkakiusaamista olisi havaittavissa. Toksinen akateeminen kulttuuri mahdollistaakin hyvin erityisiä ongelmakäyttäytymisen muotoja, jotka ovat sekä tutkimusten valossa että tavallisen havainnoinnin tasolla nousussa myös suomalaisessa akateemisessa kulttuurissa.

Newtonin fysikaalinen synteesi

2019-06-12T14:38:35+03:00

Yhdysvaltalainen tieteenhistorioitsija I. Bernard Cohen (1914–2003) väitti tieteellisten käsitteiden ja teorioiden kehittyvän syklisesti siten, että vain osa käsitteen tai teorian sisällöstä korvautuu uudella aineksella tieteellisen vallankumouksen tai muun vastaavan opillisen käänteen myötä. Tämä käsitys tarjosi Thomas S. Kuhnin (1922–96) kuuluisaa paradigma-teoriaa selvästi uskottavamman selityksen tieteellisten vallankumousten määrittelemiseksi. Cohenin tavoitteena oli tutkia ensisijaisesti Isaac Newtonin tiedekäsityksen muotoutumista, mutta hän uskoi vakaasti, että hänen ”newtonilaiselle synteesille” tarjoamansa teoreettinen selitys oli sovellettavissa lähes sellaisenaan muiden tieteellisten murrosten tutkimukseen.

Englannin Moskovan-kauppakomppania

2019-06-12T14:39:45+03:00

Englannin Moskovan-kauppakomppania (Muscovy Company, Russia Company) avasi 1550-luvulla suoran kauppameritien Englannin ja Venäjän välillä. Merireitti kulki Jäämerellä, kiersi Nord Kapin ja päätyi Vienanmerellä Vienanjoen suulle, josta päästiin Vologdaan ja Venäjän ydinalueille. Moskovan-kauppakomppanialla oli Englannissa Venäjän-kaupan monopoli. Komppanialla oli pitkän aikaa myös Venäjän tsaarin myöntämä monopoli käydä kauppaa pohjoisen reitin kautta koko Venäjällä. Komppanian ei tarvinnut maksaa tulleja. Muiden länsieurooppalaisten ilmaannuttua kilpailijoiksi Vienanmerelle, komppanian monopoliasema muuttui Venäjällä suosituimmuusasemaksi. Moskovan-kauppakomppania toimi kaupankäynnin ohella myös diplomaattisena viestikanavana Venäjän ja Englannin hallitsijoiden välillä.

Kenttätutkimuksen antia buddhalaisesta luostarista, osa 3

2019-06-12T14:40:46+03:00

Dokumentoin kolmessa peräkkäisessä katsauksessa kenttätutkimustani Kandyn Malwatta Vihāran luostarista Sri Lankassa joulukuussa 2018. Viimeisessä osassa keskityn munkkiudesta luopumisen syihin.

Kyseenalaisia julkaisukanavia arvioitiin uudelleen Julkaisufoorumissa

2019-06-12T14:41:27+03:00

Kevään 2019 aikana Julkaisufoorumissa arvioitiin uudelleen 81 tasolla 1 ollutta julkaisukanavaa, jotka esiintyivät Cabellsin mustalla listalla ja DOAJ:sta poistettujen julkaisukanavien listalla. Julkaisukanavista 72 laskettiin tasolle 0. Julkaisufoorumissa arvioiduista lehdistä noin 1 % esiintyi mainituilla mustilla listoilla, valtaosa tasolla 0. Vuosina 2011–17 julkaistuista vertaisarvioiduista artikkeleista 0,4 % oli julkaistu Cabellsin ja DOAJ:n epäilemissä lehdissä.

Sven Lindqvist haastaa länsimaiset historiantulkinnat

2019-06-07T09:34:08+03:00

Toimittaja Jaakko Anhava kirjoittaa Tieteessä tapahtuu -lehden (1/2019) Keskustelua-palstalla tunnetusta ruotsalaisesta esseististä Sven Lindqvististä (1932–2019). Anhavan mukaan Lindqvistin teoksella Tappakaa ne saatanat! (1992, suom. 1996) ”ei ole muuta arvoa kuin todisteena 1900-luvun loppuvuosikymmenten ’älyllisestä’ pötypuheesta”. Se on varsin paksu väite useille kielille käännetystä teoksesta, joka on vaikuttanut monin tavoin eurooppalaisesta kolonialismista käytyyn keskusteluun. Anhava myöntääkin nähneensä siitä ainoastaan yhden kriittisen arvion, nimittäin omansa.

Totuuden tavoittelusta

2019-06-07T09:36:37+03:00

Pragmatistisen filosofian käsitys tiedosta ja totuudesta on puhuttanut filosofeja ja lähialojen edustajia vuosikymmenestä toiseen. Tämän lehden numerossa 3/2019 Sami Pihlström teki monia hyödyllisiä täsmennyksiä näihin ongelmiin. Koska hän kutsuu näkökulmaansa metafilosofiseksi, on kuitenkin aihetta mainita, ettei hän ottanut esille pragmatismin perustavinta metafilosofista oletusta, sen oletusta prosessiontologiasta.

Lyhyesti

2019-06-07T09:09:00+03:00

Avoimen tieteen uutisia

2019-06-07T09:07:30+03:00

Biopankki säilöö tiedon tutkijoiden käyttöön

2019-06-12T14:50:28+03:00

Terveydenhoitoon liittyviä biologisia näytteitä kerätään Suomessa vuosittain miljoonia kappaleita. Biopankkien tarkoitus on säilyttää ja jakaa näytteitä ja niihin liittyvää tietoa tutkijoille ja lääkkeiden kehittäjille.

Kaupunki- ja väestöhistorian viehätys

2019-06-07T09:15:40+03:00

Tutustuin akateemikko Eino Jutikkalaan (1907–2006) lähemmin, kun minut valittiin kansainvälisen kaupunkihistoriallisen komission (Commission internationale pour l´histoire des villes/International Committee for the History of towns) Suomen edustajaksi Jutikkalan jälkeen vuonna 1982. Kaupunkien tutkimus osoittautui Jutikkalan ja minun yhteiseksi kiinnostuksen kohteeksi niin tutkimuksissa, kansainvälisessä toiminnassa kuin historiallisten kartastojen laadinnassa.

Kaksi sanaa

2019-06-07T09:18:45+03:00

Olen ehkä keksinyt uuden sanan tai kaksikin. Kilkuttelin kalkuttelin ne vanhoista tutuista sanoista. Uusien sanojen luominen yhdistämällä vanhoja sanoja on kovin tavanomaista.

Epäilyn, hävityksen ja toivon Eurooppa

2019-06-07T10:57:37+03:00

Eero Tarasti: Eurooppa/Ehkä. Athanor 2016.

Kahden vuosisadan pituinen tarina

2019-06-07T08:52:20+03:00

Edward Shorter (suom. Eila Salomaa): Psykiatrian historia. Into Kustannus 2019.

Kalevalaisia henkilökuvia

2019-06-07T08:54:48+03:00

Tiina Piilola: Kalevalan naiset. S&S 2019.

Paljon näyttöä ja vähän näytön puutettakin

2019-06-07T08:56:59+03:00

Kari Raivio: Näytön paikka. Tutkimustiedon käyttö ja väärinkäyttö. Gaudeamus 2019.

Surveymetodiikkaa ja työkaluja haasteisiin

2019-06-07T08:59:09+03:00

Seppo Laaksonen: Survey Methodology and Missing Data. Tools and Techniques for Practitioners. Springer 2018.

Kunnianhimoinen teoria ihmisen synnystä

2019-06-07T09:01:25+03:00

Michael Tomasello: Becoming Human. A Theory of Ontogeny. The Belknap Press / Harvard University Press 2019.

Merten eläimistä ja niiden hirviöllistämisen historiasta

2019-06-07T09:03:53+03:00

Otto Latva: Merihirviöt – merenneidosta mustekalaan. John Nurmisen Säätiö 2019.