https://journal.fi/tt/issue/feed 2021-09-16T07:58:33+03:00 Ilari Hetemäki tieteessatapahtuu@tsv.fi Open Journal Systems <p>Foorumi ajankohtaisille ja yleistajuisille tiedeartikkeleille ja keskustelulle. Julkaisija Tieteellisten seurain valtuuskunta</p> https://journal.fi/tt/article/view/111256 2021-09-14T13:27:29+03:00 Markus Hotakainen tt@tsv.fi

<p>Francis Godwin: <em>Lento Kuuhun</em>. Basam Books 2021.</p>

2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111257 2021-09-14T13:29:28+03:00 Raimo Väyrynen tt@tsv.fi

<p>Jukka Kortti: <em>Valtaan ja vastavirtaan. Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 75 vuotta</em>. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2020.</p>

2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111258 2021-09-14T13:31:40+03:00 H. K. Riikonen tt@tsv.fi

<p>Vesa Vares: <em>Turun yliopiston historia, </em>osa 1:<em> Kansallinen tehtävä 1920–1974</em> ja osa 2:<em> Monimuotoisena maailmalle 1974–2020</em>. Turun yliopisto 2020.</p>

2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111259 2021-09-14T13:34:29+03:00 Mikko Alestalo tt@tsv.fi Juhani Rinne tt@tsv.fi

<p>Heikki Nevanlinna: <em>Ilmatieteiden vaiheita ja vaikuttajia Suomessa</em>. Suomen Tiedeseura 2021.</p>

2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111260 2021-09-14T13:37:03+03:00 Aki Alanko tt@tsv.fi

<p>Pia Koivunen: <em>Rauhanuskovaiset. Suomalaiset maailman nuorisofestivaaleilla 1940–1950-luvuilla</em>. SKS 2021.</p>

2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111261 2021-09-14T13:38:42+03:00 Osmo Tammisalo tt@tsv.fi

<p>Heikki Sarmaja: <em>Perheen synty – Edvard Westermarckin ja ihmisluonnon jäljillä</em>. Terra Cognita 2020.</p>

2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111262 2021-09-14T13:40:08+03:00 Janne Vilkuna tt@tsv.fi

<p>Harri Luukkanen ja William W. Fitzhugh: <em>The Bark Canoes and Skin Boats of Northern Eurasia</em>. Smithsonian Books 2020.</p>

2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111263 2021-09-14T13:42:07+03:00 Aki Alanko tt@tsv.fi

<p>Janne Haikari, Marko Hakanen, Anu Lahtinen ja Alex Snellman (toim.): <em>Aatelin historia Suomessa</em>. Siltala 2020.</p>

2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111264 2021-09-14T13:43:58+03:00 Osmo Pekonen tt@tsv.fi

<p>Carl von Linné: <em>Nemesis divina, Jumalan kosto</em>. Suom. Tuomo Aho. Basam Books 2021.</p>

2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111226 2021-09-13T10:37:43+03:00 Klaus Helkama tt@tsv.fi 2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111212 2021-09-13T10:03:31+03:00 Liisa Suvikumpu tt@tsv.fi

<p>Risoo, ketuttaa, turhauttaa. Lupaukset tieteen kunnianpalautuksesta ovat vaihtuneet epäluottamukseen ja ennakoimattomuuteen. Vaikea arvioida, kummalla lopulta on suurempi kielteinen vaikutus: rahoitusleikkauksilla vai arvostuksen puutteella, joita molempia tiedeyhteisö on viime aikoina joutunut kohtaamaan.</p>

2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111221 2021-09-13T10:19:03+03:00 Anna-Mari Rusanen tt@tsv.fi

<p>Tekoälyn tai laajemmin älykkäiden teknologioiden tutkimus on aina perustunut tieteenalojen dialogille. Tekoälytutkimus syntyi kesällä 1956, kun joukko tutkijoita vetäytyi Darthmouthin yliopiston kesäseminaariin pohtimaan, kuinka ajattelua voitaisiin mallintaa laskennallisesti. Tutkijoiden joukossa oli mm. matemaatikkoja, informaatioteoreetikkoja, tietojenkäsittelytieteilijöitä sekä käyttäytymis- ja kielitieteilijöitä.</p>

2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111222 2021-09-13T10:21:31+03:00 Kirsimarja Blomqvist tt@tsv.fi Minna Ruckenstein tt@tsv.fi Kaija Saranto tt@tsv.fi

<p>Tekoälyn käyttöönotto avaa uudenlaisia mahdollisuuksia työn, organisaatioiden ja yhteiskunnan kehittämiseen. Tekoälylle on lukuisia eri määritelmiä ja viittaamme tässä yhteydessä tekoälyllä ihmisten suunnittelemiin systeemeihin, jotka ”pyrkivät niille asetettuihin tavoitteisiin päättelemällä parhaan toimintatavan keräämällä, tulkitsemalla ja prosessoimalla dataa” (tekoälyn määrittelystä, ks. European Commission 2019, 6). Tekoälyä käytetään jo laajasti erilaisissa kuluttajapalveluissa, mainontaa kohdennetaan algoritmien avulla ja pankit ja vakuutuslaitokset hyödyntävät tekoälyä luokitellessaan rahoitukseen ja vakuutuksiin liittyvää asiakasdataa.</p>

2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111223 2021-09-13T10:34:16+03:00 Sasu Tarkoma tt@tsv.fi Arto Laitinen tt@tsv.fi

<p>Teknologia on vuosien saatossa nivoutunut syvälle yhteiskuntaan ja tullut sen perusosaksi. Nyky-yhteiskunta on riippuvainen tekniikasta ja teknologiasta. Teknologia voidaan nähdä muutosvoimana, joka leikkaa yhteiskunnan eri sektorien läpi. Teknologia kehittyy nopeasti ja sen kehitysaskelia on vaikea ennakoida. Joissain kehityksissä filosofiset periaatteet ja analyysi ovat alusta asti vaikuttaneet kehitykseen, toisissa teemoissa niitä on tarkasteltu vasta teknologian kehittymisen jälkeen. Esimerkiksi internet-teknologia on muuttanut maailman osin yllättävillä ja hyvin syvällisillä tavoilla, joihin liittyy perustavia eettisiä ja moraalisia teemoja.</p>

2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111229 2021-09-13T10:41:09+03:00 Arto Mustajoki tt@tsv.fi 2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111224 2021-09-13T10:35:43+03:00 Jarmo Saarti tt@tsv.fi

<p>Tieteen siirtymisessä digitaaliseen ympäristöön voidaan erottaa karkeasti kolme vaihetta. Niistä pisin eli analoginen vaihe kesti satoja vuosia ja loi merkittävän osan erityisesti tieteelliseen viestintään liittyviä käytäntöjä.</p>

2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111225 2021-09-13T10:36:52+03:00 Pasi Reunanen tt@tsv.fi

<p>Arkkitehti Reima Pietilä kirjoitti vuonna 1960 <em>Ylioppilaslehteen</em> mielipiteensä Pentti Linkolan esseestä <em>Runo-Suomi vai hyvinvointivaltio</em>, jossa Linkola maalaili leveällä pensselillä nähtäväksi näkemyksensä teollisuusyhteiskunnan turmiollisuudesta ja hänen omasta ihannemaailmastaan. Linkolan kirjoitus sai vastakirjoitusvyöryn päälleen.</p>

2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111218 2021-09-13T10:15:12+03:00 Maria Lähteenmäki tt@tsv.fi

<p>Järvinäkymä on koettu perisuomalaiseksi kulttuurimaisemaksi ja luonnonperinnöksi, mutta määrältään järvien ja järvenrantojen humanistisen ympäristöhistorian tutkimukset ovat yhä hyvin vähäiset. Katsaus aihepiirin esityksiin osoittaa hämmästyttävää järvisokeutta: suomalaisissa akateemisissa ihmistieteissä on järven mentävä aukko.</p>

2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111220 2021-09-13T10:17:22+03:00 Briitta Koskiaho tt@tsv.fi

<p>Uusliberalismin oppien laaja maailmanvalloitus politiikkana alkoi 1970-luvun taloudellisen laman jälkimainingeissa vuosikymmenen lopussa. Sitä vauhditti Yhdysvaltojen ja Britannian johtajien sopimus. Britannian julkisia toimintoja alettiin yksityistää ja niiden toimintaperiaatteita muuttaa yksityisten yritysten kaltaisiksi. Yritysmäinen toiminta ja ajattelu laajeni valtioon sidoksissa olleisiin toiminta-alueisiin ja instituutioihin laajemminkin (Peck ja Tickett 2002). Yhtenä institutionaalisena kohdealueena oli koulutus ja tutkimus.</p>

2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111227 2021-09-13T10:39:07+03:00 Tieteessä tapahtuu tt@tsv.fi 2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111213 2021-09-13T10:07:19+03:00 Johanna Vuorelma tt@tsv.fi

<p>Koronapandemia on paitsi terveydellinen ja taloudellinen kriisi myös tiedollinen kriisi. Koronapandemian tiedolliseen kriisiin viitataan usein silloin, kun alleviivataan tiedon niukkuutta nopeasti levinneen viruksen torjunnassa. Tiedollinen kriisi on kuitenkin muutakin kuin vain tiedon puutetta kriisin keskellä. Tiedollinen tyhjiö täyttyy nopeasti tilanteessa, jossa kansalaisilla on kova tiedonjano, mutta vakiintuneet tiedontuotantoon keskittyneet tahot tutkijayhteisöstä viranomaisiin ja mediaan eivät pysty täyttämään sitä riittävällä tavalla. Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, millaisia muotoja koronapandemiaa koskevat todellisuuden kuvaukset ja tiedontuotanto ovat saanut kriisin keskellä. Kysymys siitä, miten todellisuutta voi kuvata mahdollisimman tarkasti, on yksi yhteiskuntatieteiden keskeisiä kysymyksiä. Sen äärellä olemme myös koronakriisissä.</p>

2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111214 2021-09-13T10:08:45+03:00 Jaana Hallamaa tt@tsv.fi Raine Haikarainen tt@tsv.fi Taina Kalliokoski tt@tsv.fi

<p>Tekoälyjärjestelmät ovat jo osa arkielämää. Ne muuttavat ihmistoimijan roolia, vaikka keskeiset fyysisen todellisuuden tekijät ja biologiset perustarpeet säilyvät entisellään. Digitaaliset järjestelmät parantavat toimintojen turvallisuutta, mutta synnyttävät uudenlaisia riskejä. Näihin kysymyksiin perehdytään Strategisen tutkimuksen neuvoston ETAIROS-hankkeessa.</p>

2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111215 2021-09-13T10:11:07+03:00 Nanny Jolma tt@tsv.fi

<p>Muisti on taiteessa ja kirjallisuudessa ajaton aihe. Samalla muisti ja muistelu ovat nousseet ajankohtaisiksi teemoiksi nykykulttuurissa erilaisten omaelämäkerrallisuutta ja omakohtaisuutta hyödyntävien ilmiöiden myötä. Tutkimissani Bo Carpelanin (1926–2011) romaaneissa muistelu esitetään erilaisten tekstuaalisten keinojen avulla.</p>

2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111216 2021-09-13T10:12:19+03:00 Niklas Hietala tt@tsv.fi

<p>Alkujaan Kuu tarkoitti vain yhtä suurta ja kirkasta taivaankappaletta. Kun Galileo näki kaukoputkellaan neljä Jupiteria kiertävää tähteä, syntyi uusi luokka. Erisnimestä Kuu tuli yleisnimi kaikille planeettojen kiertolaisille. Nämä kuut saivat myös omat erisnimensä.</p>

2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111217 2021-09-13T10:13:33+03:00 Pekka T. Heikura tt@tsv.fi

<p>Valloitettuaan Keski- ja Etelä-Amerikan 1500-luvun alkupuolella espanjalaiset alkoivat hyödyntää tarmokkaasti valloitettujen alueiden hopeamalmiesiintymiä. Hopean tuotanto ajautui kuitenkin muutamassa vuosikymmenessä kriisiin, kun rikkaat, runsaasti hopeaa sisältävät pintamalmit oli louhittu loppuun. Käytetyt hopean erottamismenetelmät malmista eivät olleet taloudellisesti kovinkaan kannattavia syvemmällä sijaitsevien heikkolaatuisten, vähemmän hopeaa sisältävien malmien hyödyntämisessä. Pelastukseksi koitui Bartolomé de Medinan kehittämä patio-menetelmä (<em>beneficio de patio</em>), joka otettiin käyttöön Meksikossa 1550-luvulla ja Perussa 1570-luvulla. Patio-menetelmä mullisti Espanjan Amerikan siirtomaiden hopeatuotannon. Se mahdollisti heikompilaatuisten hopeamalmien käsittelyn taloudellisesti kannattavalla tavalla.</p>

2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111230 2021-09-13T10:42:05+03:00 Vesa Heikkinen tt@tsv.fi 2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111228 2021-09-13T10:40:27+03:00 Ilari Hetemäki tt@tsv.fi 2021-09-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021