https://journal.fi/tt/issue/feed 2019-10-10T13:28:26+03:00 Ilari Hetemäki tieteessatapahtuu@tsv.fi Open Journal Systems <p>Foorumi ajankohtaisille ja yleistajuisille tiedeartikkeleille ja keskustelulle. Julkaisija Tieteellisten seurain valtuuskunta</p> https://journal.fi/tt/article/view/85177 2019-10-10T13:11:17+03:00 Ulla-Maija Forsberg tt@tsv.fi

<p>Elokuussa 1899 silloinen Suomen suuriruhtinas, keisari Nikolai II osoitti Suomen tiedeseuralle ja kahdeksalle muulle tieteelliselle seuralle kirjeen, jossa hän oli päättänyt myöntää seurojen käyttöön talon ja varoja niin kiinteistön kuin siihen olennaisena osana kuuluvan kirjaston ylläpitoon. Tätä voidaan pitää Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) toiminnan lähtölaukauksena.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85179 2019-10-10T13:14:26+03:00 Matti Lehtinen tt@tsv.fi Heikki Nevanlinna tt@tsv.fi Timo Tossavainen tt@tsv.fi

<p>Useimmilla meistä on pysyviä muistoja joistakin tietyistä oppiaineista ja niiden opettajapersoonista. Eräitä matematiikanopettajia muistellaan vielä vuosikymmeniä heidän kuolemansa jälkeen – niin hyvällä kuin pahallakin. Nämä muistot kertovat myös siitä, millaisia odotamme opettajiemme olevan.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85180 2019-10-10T13:18:25+03:00 Timo Kylmälä tt@tsv.fi

<p>Tämä kirjoitus on yritys ajatella Hannah Arendtin innoittamana sitä, kuinka hyvin ajattelumme pysyy valmistamamme maailman kyydissä. Mitä ajattelu oikeastaan on ja mitä ehtoja siihen liittyy? Ennen kuin voimme yrittää vastata näihin kysymyksiin, meidän on yritettävä ymmärtää niitä perusaktiviteetteja, jotka ehdollistavat meitä ihmisinä, ja miten nämä aktiviteetit toteutuvat nykyisessä ympäristössämme.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85182 2019-10-10T13:19:40+03:00 Katariina Parhi tt@tsv.fi Miisa Törölä tt@tsv.fi

<p>Toisinaan tunteet ujuttautuvat havaintoihimme silloinkin, kun haluaisimme olla viileän rationaalisia olentoja. Tutkijan on mahdollista kääntää tunnekokemuksensa voimavaraksi ja tutkimuseettiseksi työkaluksi. Ensin on ymmärrettävä, mikä rooli tunteilla on tutkimuksessa ja missä määrin niiden voi antaa tempaista mukaansa.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85183 2019-10-10T13:21:15+03:00 Ahti Lampinen tt@tsv.fi

<p>Yritän tässä kirjoituksessa osoittaa, että evoluutiossa yleisesti ymmärrettynä on kysymys kaiken kattavan riippuvuuden vähenemisestä sekä vähittäisestä erillisten ja toisistaan jossakin määrin riippumattomien systeemien ilmaantumisesta. Tämä koskee sekä fysikaalisen luonnon että erityisesti elollisen luonnon kehitystä. Jonkinlaisena huippuna tässä kehityksessä voi nähdä ihmisen minuuden syntymisen.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85185 2019-10-10T13:22:52+03:00 Niko Soininen tt@tsv.fi

<p>Tieteellistä tietoa kohdellaan yhteiskunnallisessa keskustelussa enenevässä määrin mielipiteenä muiden joukossa. Osa keskustelusta pyrkii venyttämään tieteellistä epävarmuutta vastoin tiedeyhteisön valtavirtaa, osa taas marginalisoi tieteen roolin yhteiskunnallisena instituutiona. Tieteen vastaisku tässä keskustelussa on perusteltu, mutta samalla on pidettävä huoli tieteen puolueettomuudesta ja tunnistettava tieteen rooli yhteiskunnassa. Tiede ei voi korvata poliittista ja oikeudellista päätöksentekoa.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85186 2019-10-10T13:24:52+03:00 Benita Heiskanen tt@tsv.fi

<p>Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskus sai tammikuussa 2019 ensimmäisen professuurinsa. Pohjois-Amerikan tutkimukselle on olennaista, että se ymmärretään tieteiden rajat ylittäväksi tutkimusalaksi. Tutkimusalana se eroaa perinteisistä tieteenaloista (engl. discipline). Alan maantieteellinen ja analyyttinen painopiste on ollut 2000-luvulla ylirajaisessa tutkimuksessa.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85187 2019-10-10T13:26:50+03:00 Vuokko Kohtamäki tt@tsv.fi

<p>Yliopistojen johtamista on ryhdytty terävöittämään ja tehostamaan. Johtamista saatetaan kuitenkin uudistaa ajattelemalla yliopistojen olevan yhtenäisiä ja yhtenäisesti toimivia kokonaisuuksia. Yliopistoissa esiintyy runsaasti kompleksisuutta, joka ilmenee usealla eri tavalla ja eri yhteyksissä. Katsauksessani käsittelen yliopistojen duaalisuutta talouden ja henkilöstöresurssien näkökulmista. Molemmat ovat erittäin tärkeitä, kun yliopiston toimintoja ja johtamista kehitetään kokonaisuutena.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85188 2019-10-10T13:28:26+03:00 Meri Vainiomäki tt@tsv.fi

<p>Avoimen tieteen tavoitteet kannustavat tutkijoita ja tutkimusorganisaatioita lisäämään avointen julkaisujen määrää lähivuosina. Tavoitteet muuttavat myös suomalaisten tiedeseurojen toimintaa, jotka ylläpitävät merkittävää osaa kotimaisesta julkaisutoiminnasta. Tampereen yliopiston ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan tuore tutkimus avaa kotimaisten seurojen merkitystä ja roolia nykyisten haasteiden keskellä.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85190 2019-09-17T10:55:36+03:00 Jaakko Suominen tt@tsv.fi

<p>Mikä on dataa ja miten datan historiallisuus vaikuttaa tulevaisuuteen?</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85191 2019-09-17T10:55:57+03:00 Reijo Sund tt@tsv.fi

<p>Datan määrä tulee varmasti edelleen kasvamaan voimakkaasti. Tutkimuksen mielessä yhä isompi osa datan käytöstä tulee olemaan toisiokäyttöä eli data on alun perin tuotettu muuhun tarkoitukseen. Tarkoituksenmukaisen käytön mahdollistamiseksi pelkän datan avaamisen lisäksi on pystyttävä tuottamaan ja välittämään riittävästi taustatietoa ja ymmärrystä datan syntyprosessista ja käyttökelpoisuudesta, mikä tulee olemaan erittäin suuri haaste.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85192 2019-09-17T10:56:14+03:00 Maria Kopsakangas-Savolainen tt@tsv.fi

<p>Energiamarkkinat ovat historiallisestikin tarkasteltuna keskellä suurta murrosta. Murroksen ajureina ovat ilmastonmuutoksen hillintä, fossiilisten polttoaineiden väheneminen ja teknologinen kehitys. Yksi energiamurrosta leimaava piirre on sähköntuotannon merkityksen lisääntyminen ja eri sektoreiden integraatio. Perinteisen sähkönkulutuksen lisäksi myös lämmitys ja liikenne ovat sähköistymässä. Voidaankin sanoa, että olemme siirtymässä kohti vähäpäästöistä sähkötaloutta.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85178 2019-09-17T09:14:08+03:00 Ilari Hetemäki tt@tsv.fi 2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85189 2019-09-17T10:08:54+03:00 Tieteessä tapahtuu tt@tsv.fi 2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85193 2019-09-19T07:50:37+03:00 Antti Hautamäki tt@tsv.fi

<p>Totuuden jälkeisellä ajalla tarkoitetaan vetoamista tunteisiin ja mielipiteisiin faktojen asemasta. Koska totuuden jälkeisessä ajassa on kysymys myös totuuden käsitteestä ja asemasta, osallistuminen keskusteluun totuuden jälkeisestä ajasta on tärkeää filosofeille.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85194 2019-09-19T07:50:55+03:00 Pentti Määttänen tt@tsv.fi

<p>Totuuksia on monenlaisia, mutta ei kaikki ole totta mikä on präntätty. Tämä koskee myös pragmatismiin yhdistettyä totuusteoriaa, jossa totuus määritellään toimivuuden avulla. Sami Pihlström toistaa tätä oppikirjahankkeissaan ja tämän lehden aiemmassa numerossa Donald Trumpin kirjan avulla arvelemalla, että Trumpin väitteiden voi ajatella olevan ”pragmatistisen totuusteorian nojalla tosia, jos ne ’toimivat’” (Pihlström 2019, 12). Pihlström laittaa toimivuuden lainausmerkkeihin eli jättää lukijan ihmeteltäväksi, mitä hän oikeastaan toimivuudella tarkoittaa eli Erkki Kilpisen (2019) kommentti tuli tarpeeseen. Mika Kiikeri ja Petri Ylikoski sanovat oppikirjassaan asian suoremmin. Heidän mukaansa konstruktivismiin sitoutunut tutkija ”on pragmatisti: se, mikä toimii, on totta” (Kiikeri ja Ylikoski 2004, 155).</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85195 2019-09-17T10:36:30+03:00 Juhani Koponen tt@tsv.fi

<p>Sven Lindqvist (1932–2019) oli nuoruuteni tärkeitä kirjailijoita. <em>Myytti Wu Tao-tzusta</em> (alempana MWT, <em>Myten om Wu Tao-tzu</em>, 1967, suom. 1968) oli voimakas katalyytti prosessissa, jossa oman napansa ympärillä kieppuneesta myöhäisteinistä kuoriutui yhteiskunnallisesti utelias, kolmanteen maailmaan suuntautunut toimittaja. Allegoria taiteen ja maailman suhteesta kolahti nuoreen taipuisaan mieleen.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85196 2019-09-19T07:51:24+03:00 Pauliina Raento tt@tsv.fi

<p>Tiede ja tutkijat kiinnostavat mediassa mutta valikoima vaikuttaa suppealta. Toimittajien ja tutkijoiden vuorovaikutusta kannattaisikin helpottaa entisestään, varsinkin kun osapuolet tarvitsevat toisiaan.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85197 2019-09-17T10:45:09+03:00 Vesa Heikkinen tt@tsv.fi

<p>Vaihtoehtoisille totuuksille on tapana naureskella tässä sivistyksen ja sananvapauden mallimaassa. Oma hymyni on hyytynyt aikapäiviä sitten.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85198 2019-09-17T10:48:56+03:00 Marjatta Hietala tt@tsv.fi

<p>Yhdysvaltalaisilla Bicentennial-professoreilla on ollut suuri vaikutus historian oppiaineen kansainvälistymiseen, niin Helsingissä kuin myös muissa Suomen yliopistoissa, joissa he vierailivat. Vuonna 1976 perustettiin Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen Bicentennial-professuuri, jonka tehtävänä oli edistää Yhdysvaltain tuntemusta ja tutkimusta Suomessa. Kustannukset jaettiin puoliksi yliopiston ja Yhdysvaltain hallituksen kesken. Ensimmäinen vieraileva professori nimitettiin virkaansa lukuvuodeksi 1976–77. Hän oli Texasin yliopiston professori Robert Crunden. Oppituoli sai Yhdysvaltojen 200-vuotisjuhlien kunniaksi nimen <em>Bicentennial Chair</em>.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85199 2019-09-17T11:00:13+03:00 Esa Tommila tt@tsv.fi

<p>Vaclav Smil: <em>Energia ja sivilisaatio – historia</em>. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Terra Cognita 2019.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85200 2019-09-17T11:04:35+03:00 Jouni Huhtanen tt@tsv.fi

<p>Carlo Rovelli: <em>Ajan luonne</em>. Suomentanut Hannu Karttunen. Ursa 2018.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85201 2019-09-17T11:06:51+03:00 Sami Pihlström tt@tsv.fi

<p>Leila Haaparanta: <em>Rajan taju. Filosofisia esseitä</em>. Gaudeamus 2019.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85202 2019-09-17T11:09:26+03:00 Ulla-Maija Salo tt@tsv.fi

<p>Juha Suoranta: <em>Paulo Freire – Sorrettujen pedagogi</em>. Into Kustannus 2019.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85203 2019-09-17T11:11:51+03:00 Osmo Pekonen tt@tsv.fi

<p>Johan C.-E. Stén (toim.): <em>Anders Johan Lexell. Brevväxling – Commerce épistolaire</em>. Finska Vetenskaps-Societeten 2019.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85204 2019-09-17T11:14:01+03:00 Merja Leppälahti tt@tsv.fi

<p>Nina Kokkinen: <em>Totuudenetsijät – Esoteerinen henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa</em>. Vastapaino 2019.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85205 2019-09-17T11:20:36+03:00 Hannu Riikonen tt@tsv.fi

<p>Max Engman: <em>Kielikysymys. Suomenruotsalaisuuden synty 1812–1922</em>. Suomentanut Kari Koski. Svenska litteratursällskapet i Finland 2018.</p>

2019-09-19T00:00:00+03:00 Copyright (c)