Tieteessä tapahtuu

Avoin tiede – kaikkien yhteinen mahdollisuus ja haaste

2018-09-18T13:54:55+03:00

Avoimen tieteen kansalliselle koordinaatiolle on kysyntää. Tutkimusyhteisö on merkittävän kulttuurimurroksen keskellä. Uudistusta vaativina voimina jylläävät muuttuvat rahoitusrakenteet, kansainvälisen yhteistyön tehostuminen, teknologian uudet mahdollisuudet sekä yhteiskunnallinen paine avoimuuden lisäämiseksi. Jokainen tutkija tai organisaatio voi hahmotella vastauksia näihin muutoshaasteisiin yksinkin, mutta niihin vastaaminen yhdessä on perusteltua lopputuloksen laadun ja tehokkaamman toiminnankin näkökulmasta.

Pihvin korvaaminen pavuilla

2018-09-18T13:58:45+03:00

Julkinen keskustelu ruokavaliomme muuttamisesta nykyistä kasvispainotteisemmaksi käy kuumana. Erityisen paljon kommentteja puolesta ja vastaan ovat herättäneet kouluihin, päiväkoteihin ja viimeksi puolustusvoimiin lanseeratut kasvisruoka-ateriat ja -päivät. Miltä asia näyttää tieteen näkökulmasta? Onko meillä tieteellistä näyttöä siitä, että kasvisruokien lisääminen ruokalautaselle ja eläinproteiinin korvaaminen kasviperäisellä vaikuttavat hyödyllisesti ilmastonmuutokseen ja väestön ravitsemukseen? Entä liittyykö muutokseen riskejä?

Kiina goes pop

2018-09-18T14:01:42+03:00

Kansainvälistä politiikkaa seuraavilla on hyvin tiedossa, miten Hollywood-elokuvat välittävät amerikkalaisia arvoja maailmalle. On ehkä vähemmän tunnettua, miten Pekingin identiteettipolitiikka heijastuu kiinalaisiin toimintaelokuviin. Tarkastelen tässä kirjoituksessa kiinalaista taistelulajigenreä kolmen valtionrahoittaman elokuvan kautta. Populaarikulttuurin tulkitseminen ”poliittisina teksteinä” paljastaa uusia poliittisen viestinnän näkökulmia.

Herbert Butterfield ja länsimaisen tieteenhistorian kritiikki

2018-09-18T14:05:10+03:00

Länsimaista tieteenhistoriaa on leimannut 1930-luvun lopulta lähtien kaksi keskeistä ongelmaa: toinen näistä on niin sanottu internalismin ja eksternalismin välinen kiista ja toinen tieteen kehityksen katkoksellisuutta ja jatkuvuutta koskeva kiista. Ensin mainitulla viitataan tieteenhistorioitsijoiden pyrkimykseen perustaa tutkimus joko tieteen todellisiin sisällöllisiin tekijöihin tai tieteen ulkoisiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Jälkimmäinen tarkoittaa puolestaan tutkijoiden halua löytää tieteelle jokin selkeä joko tieteen ajallista murrosta tai pitkää historiallista kehitystä selittävä tekijä. Näitä perusteita arvosteli englantilainen historioitsija Sir Herbert Butterfield.

Näkökulmia Hennalan naissurmiin

2018-09-18T14:08:34+03:00

Marjo Liukkosen maaliskuussa julkaistu kirja Hennalan naismurhat 1918 (Vastapaino 2018) on herättänyt poikkeuksellisen paljon keskustelua. Sitä on käyty sekä akateemisten tutkijoiden keskuudessa että asian harrastajien parissa, erityisesti sosiaalisessa mediassa. Akateemisessa keskustelussa on tuotu – sinällään aivan normaaliin akateemiseen tapaan – esiin työn ongelmakohtia ja puutteita. Seuraavassa selvitän sitä, mistä historiantutkijoiden piirissä käydyssä akateemisessa keskustelussa on kyse. Lisäksi arvioin teosta historiantutkimuksen kriteerein ja erityisesti niiltä osin, jotka minulle ovat oman tutkimustyöni kautta tuttuja.

Avoimen julkaisemisen jättiaskel

2018-09-18T14:10:49+03:00

Viime aikoina tiedepoliittisessa keskustelussa on avoin julkaiseminen ollut vahvasti esillä. Avoimen julkaisemisen tarpeellisuutta voidaan perustella tieteellisen tiedon saavutettavuuden tärkeydellä: ”Avoin tiede on ihmisoikeuskysymys” (OKM 2014). Käytännössä tärkein peruste taitaa kuitenkin löytyä tiedejulkaisemisessa tapahtuneesta muutoksesta.

Valtamerten muisti

2018-09-18T14:13:55+03:00

Merten tilan ennustaminen on ala, jolle on monia sovelluksia ja jolla eteneminen on nopeaa johtuen yhä kattavammista merihavainnoista ja paremmasta merten fysiikan ymmärryksestä. Merten huomioonottaminen ympäristöennusteissa ilmakehän rinnalla auttaa meitä paremmin sopeutumaan ja aiemmin varautumaan ympäristömme tilan muutoksiin.

Uskonnontutkimus ja globaali todellisuus

2018-09-18T14:16:22+03:00

Mistä tahansa asiasta globaalissa kontekstissa puhuminen voi vaikuttaa suuruudenhullulta ja mahdottomalta. Kaikki ihmiskunnan suuret haasteet ovat kuitenkin mitä suurimmassa määrin globaaleja. Vaikka niihin tulee löytää paikallisia ratkaisuja, ilmiöiden ymmärtäminen vaatii laajempaa perspektiiviä, kansainvälistä yhteistyötä ja monitieteistä tutkimusta. Koska uskonto liittyy jollakin tavoin useimpiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kriittiselle, analyyttiselle ja uskontoa monitahoisesti eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa tarkastelevalle uskonnontutkimukselle on suuri tarve.

Lyhyesti

2018-09-18T14:17:53+03:00

Luonnontieteellinen ja humanistinen näkökulma tekoälytutkimukseen

2018-09-18T14:22:11+03:00

Arvostamani professori Kari Enqvistin kolumni tekoälystä, monen nykyään tärkeäksi kokemasta tai arvioimasta aiheesta on kiinnostava (https://yle.fi/uutiset/3-10318808). Valitettavasti on todettava tekoälytutkimuksessa pitkään mukana olleen, humanistisiin tieteisiin suuntautuneen tutkijan näkökulmasta, että Enqvistin kolumni on kapea ja näköalaton. En viittaa tässä ja nyt siihen, että tekoälyn avulla voitaisiin edistämään rauhanomaisuutta ja kestävää kehitystä maailmassa. Tarkasteluni kohteena on tekoälyn tuleva rooli yhteiskunnassa ja ihmisten keskuudessa.

Kriitikko vai denialisti?

2018-09-18T14:24:27+03:00

Pitkä kuuma kesä oli ajoittain helteinen myös sosiaalisessa mediassa. Kiinnitin muutaman kerran huomiota sanoihin denialisti ja denialismi. Niitä ei ole yleiskielen sanakirjassa, mutta yleisesti kai ajatellaan, että ne viittaavat tieteellisten tosiasioiden kiistämiseen, kieltämiseen.

Tiedejulkaiseminen muuttuu – muuttuuko vertaisarviointi?

2018-09-18T14:27:58+03:00

Tieteellisen julkaisemisen digitalisoituminen ja erityisesti tieteen avoimuuden vaatimukset ovat alkaneet haastaa perinteisiä tapoja arvioida käsikirjoituksia. Näyttää siltä, että avoimet julkaisut ovat alkaneet murtaa myös sokkoarvioinnin paradigmaa siirtymällä uusiin, avoimempiin arviointimuotoihin (Wang ja Tahamtam 2017).

Taide ja kestävä kehitys

2018-09-18T14:30:02+03:00

Tänä päivänä maapallollamme ei ekologisesta näkökulmasta käsin mene yksiselitteisen hyvin. Tieteen ja taiteen kentällä on voimistunut yhteistyö laaja-alaisten vakavien ympäristöongelmien vaatiessa uudenlaisia ratkaisumalleja. Kuitenkin ”näennäisyys” ilmenee oman edun tavoitteluna monissa kestävyysaiheen seminaareissa ja koulutuksessa. Bruntlandin komission taloudellisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja ekologisen tasojen yleistavoitteet jäävät helposti ihmiskeskeisen kliinisesti todetuiksi ja seuraavaksi poistutaankin jo maksiminopeudella muihin asioihin. Ekologisen tason kokonaiskuvan ontuva sisäistäminen arkielämään luo kuitenkin haurasta pohjaa muiden tasojen hyvinvoinnin kehittämiselle ja ratkaisujen löytymiselle.

Ura, joka katkesi

2018-09-18T14:32:56+03:00

Ella Kitunen (1890–1988) tutki säilöntää ja erityisesti niin sanottua A.I.V.-menetelmää Biokemiallisella tutkimuslaitoksella vuosina 1941−42 laitoksen johtajan A. I. Virtasen toimeksiannosta ja Virtasen ohjauksessa, mutta ei julkaissut väitöskirjaa. Kitusen luottamustehtävät saattoivat vaikuttaa tähän niiden syiden ohella, jotka mainitsin artikkelissa ”Uranuurtajan katkennut ura” (Kervinen 2018).

Tutkija tutkii, viestii ja vaikuttaa

2018-09-13T14:06:01+03:00

Iina Koskinen, Maria Ruuska, Tanja Suni: Tutkimuksesta toimintaan – Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen. Art House 2018.

Kun viha ottaa vallan

2018-09-13T14:10:00+03:00

Carolin Emcke: Vihaa vastaan. Vastapaino 2017.

Suomenhevonen tutulla uralla

2018-09-13T14:12:34+03:00

Sari Savikko: Suomenhevonen. Isänmaata rakentamassa ja puolustamassa. Amanita 2017.

Tieteen huumorista ja kummallisuuksista

2018-09-19T13:32:35+03:00

Glen Wright: Academia Obscura – The hidden silly side of higher education. Unbound 2018.

Huippututkimusta tunturien sylissä

2018-09-13T14:16:57+03:00

Lassi Saressalo: Kertomus Kevosta. Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevon vuosikymmenet. Turun yliopisto 2017.

Kohti uutta poliittista taloutta?

2018-09-13T14:18:37+03:00

Risto Heiskala ja Akseli Virtanen (toim.): Talous ja yhteiskuntateoria III: Kohti uutta poliittista taloutta. Gaudeamus 2018.

Sisällissotaa ei muistella kiihkotta vieläkään

2018-09-13T14:20:15+03:00

Seppo Hentilä: Pitkät varjot. Muistamisen historia ja politiikka. Siltala 2018.

Isänmaan sumun aika

2018-09-13T14:23:17+03:00

Minna Maijala: Kultakauden maanalainen vastarinta. Sortokauden taisto isänmaan ja sananvapauden puolesta. Otava 2017.