https://journal.fi/tt/issue/feed Tieteessä tapahtuu 2019-02-14T08:04:22+02:00 Ilari Hetemäki tieteessatapahtuu@tsv.fi Open Journal Systems <p>Foorumi ajankohtaisille ja yleistajuisille tiedeartikkeleille ja keskustelulle. Julkaisija Tieteellisten seurain valtuuskunta</p> https://journal.fi/tt/article/view/79367 Biopankki muuttaa lääketiedettä – meidän kaikkien eduksi 2019-02-13T10:06:10+02:00 Mikko Niemi tt@tsv.fi <p>Suomeen saatiin reilu viisi vuotta sitten biopankkilaki, joka mahdollisti täysin uuden tavan tehdä lääketieteellistä tutkimusta. Perinteisesti tutkijat ovat keränneet ihmisperäisiä näytteitä yksittäisiin tutkimushankkeisiin, mutta biopankkeihin näytteitä kerätään yhteisesti ja näytteet ovat käytettävissä useisiin tutkimuksiin. Kertaalleen näytteistä tehdyt määritykset, kuten tiedot perintötekijöistä, palautetaan biopankkiin tulevia tutkimuksia varten. Biopankkilain ansiosta toiminta on ammattimaista ja valvottua, ja näytteen luovuttajan oikeudet turvataan. Biopankkeja ovat perustaneet kaikki suomalaiset yliopistosairaalapiirit, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu ja eräät muut terveydenhuollon toimijat.</p> 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79368 Aarrelaiva Hanneke Vromen haaksirikko vuonna 1468 2019-02-13T10:14:08+02:00 Mikko Huhtamies tt@tsv.fi <p>Lyypekkiläisalus Hanneke Vromen haaksirikko marraskuussa 1468 oli keskiajan pahin merionnettomuus Itämerellä. Laivan mukana hukkui 180–240 ihmistä ja arvokas lasti. Tapaus on poikkeuksellinen ja siihen liittyviä lähteitä on säilynyt keskiajan lähdetilanne huomioon ottaen keskimääräistä enemmän, ei kuitenkaan suurta määrää. Ne koskevat kuitenkin pääosin haaksirikon jälkipuintia eivätkä anna suoraan vastausta kaikkein kiinnostavimpaan kysymykseen: mihin alus upposi? Ne eivät myöskään kerro suoraan, millainen alus oli kyseessä ja miksi se upposi. Se haaksirikkoutui myrskyssä, mutta ajoiko se karille vai upposiko avomerellä?</p> 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79369 Hovijuutalaisten aika 2019-02-13T10:19:09+02:00 Pekka T. Heikura tt@tsv.fi <p>Hovijuutalaiset olivat merkittäviä taloudellisia toimijoita itsevaltiuden aikakaudella (1500–1700-luvuilla) erityisesti Saksan valtakunnassa mutta myös muualla Euroopassa. Hovijuutalaisten asema liittyi kiinteästi rajattoman yksinvaltiuden nousuun keskeiseksi hallitusmuodoksi Euroopassa. Hovijuutalaiset olivat absoluuttisten hallitsijoiden talouden kantavia voimia. Rahapulassaan hallitsijat kääntyivät hyvin verkostoituneiden juutalaisten puoleen, koska he pystyivät järjestämään nopeasti rahoitusta varsinkin 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa käytyjen sotien aikana. Vastineeksi hallitsijat antoivat hovijuutalaisille suojelua ja etuoikeuksia sekä vapautuksia juutalaisiin kohdistuneista rajoituksista. Hovijuutalaisten aika päättyi absolutismin katoamisen myötä 1800-luvun alussa.</p> 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79370 Feel the Burn? Noam Chomsky amerikkalaisen vasemmiston taustahahmona 2019-02-13T10:22:05+02:00 Iiro Kivinen tt@tsv.fi <p>Vuonna 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien demokraattisen puolueen esivaalikierroksella tuli tutuksi nimi Bernie Sanders ja hänen iskulauseensa ”Feel The Bern”. Sanders on amerikkalaisittain vasemmistolaisesti suuntautunut poliitikko, joka ajaa julkista terveydenhuoltoa, ilmaista korkeakoulutusta ja muita hyvinvointivaltion arvoja. Yhdysvaltalaisen vasemmiston ajattelua ei Suomessa juurikaan tunneta. Sandersin ajatusten taustalla, ei niinkään näkyvänä hahmona, mutta epäsuorana vaikuttajana, oli äänekäs ideologinen megafoni Noam Chomsky.</p> 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79371 Vastuullinen tiede- ja innovaatiotoiminta – vastaus tieteen ja tiedepolitiikan kriisiin 2019-02-13T10:28:21+02:00 Mikko Rask tt@tsv.fi Nina Kahma tt@tsv.fi Markku Mattila tt@tsv.fi Susanna Vase tt@tsv.fi <p>Euroopan unionin tiede- ja innovaatiostrategia Horizon 2020 lähtee siitä, että tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (T &amp; I) panostaminen on keskeistä yhteiskunnan kehitykselle ja kasvulle. Strategiassa otetaan huomioon ihmiskunnan suurien haasteiden edellyttämä tarve panostaa tieteeseen ja innovaatioihin. EU:n tutkimuspolitiikassa onkin alettu edellyttää yhteiskunnallisen vastuullisuuden tarkempaa määrittelyä, ja sitä on ohjeistettu niin sanotun RRI-mallin (Responsible Research and Innovation) avulla. Toistaiseksi RRI-käsitteelle ei ole vakiintunutta suomenkielistä käännöstä, mutta tässä artikkelissa siihen viitataan nimellä vastuullinen tutkimus- ja innovaatiotoiminta.</p> 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79374 Avoimen tieteen uutisia 2019-02-13T12:20:18+02:00 Tieteessä tapahtuu tt@tsv.fi 2019-02-13T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79372 Lyhyesti 2019-02-13T12:01:47+02:00 Ilari Hetemäki tt@tsv.fi 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79373 Rohkeasti tieteestä 2019-02-13T12:04:45+02:00 Tuija Pulkkinen tt@tsv.fi <p>Kirjoitus perustuu Tieteen päivien avajaispuheeseen 9.1.2019.</p> 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79376 Musteläiskistä mustiin laatikoihin 2019-02-13T12:24:36+02:00 Elina Vessonen tt@tsv.fi <p>Psykologisten ominaisuuksien mittareita käytetään apuna yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi masennuslääkekokeissa käytetään psykologisia mittareita lääkkeiden tehokkuuden arvioinnissa. Monien työnhakijoiden soveltuvuutta puolestaan arvioidaan persoonallisuusmittareilla. Mittareita hyödyntävät päätöksentekijät ovat ajan hengen mukaisesti kiinnostuneita siitä, miten koneoppiminen muuttaa näitä mittareita. Mitä uutta koneoppiminen tuo psykologisten ominaisuuksien mittaamiseen? Mitkä vanhat ongelmat ovat jatkossakin ajankohtaisia?</p> 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79377 On aika puhua hallinnon vastuullisuudesta 2019-02-13T12:26:40+02:00 Jari Autioniemi tt@tsv.fi <p>Julkisen talouden rahoituskriisi, robotisaatio, ilmastonmuutos, veroparatiisit ja yleinen epävarmuuden kasvu ovat esimerkkejä, joiden ratkaiseminen edellyttää vastuullista julkishallintoa. Aivan kuin julkishallinnon vastuukysymykset eivät olisi jo tarpeeksi laajoja: julkinen sektori on alituisesti alttiina kritiikille, sillä se on poliittinen ja ideologinen kestopuheenaihe.</p> 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79379 Avoimen julkaisemisen kotimainen rahoitusmalli tarvitsee kestävän ratkaisun 2019-02-14T07:46:39+02:00 Leena Kaakinen tt@tsv.fi Pauliina Raento tt@tsv.fi <p>”Suomalaiset tiedekustantajat haluavat julkaista avoimesti, kunhan työlle vain luodaan kestävä rahoitusmalli,” sanovat Suomen tiedekustantajien liiton hallitus ja pääsihteeri. Nykyinen hajanainen tilanne on kestämätön. Sen tilalle tarvitaan selvä, pitkäjänteinen kokonaisuus, joka tuotetaan yhdessä.</p> 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79380 Helsingin yliopisto kehittää urapolkuja 2019-02-13T12:33:42+02:00 Tiia Tuomi tt@tsv.fi 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79381 Sven Lindqvistin harhat 2019-02-13T12:34:43+02:00 Jaakko Anhava tt@tsv.fi 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79382 Tuleeko kaikki huuhaa yliopiston ulkopuolelta? 2019-02-14T07:52:00+02:00 Mai Allo tt@tsv.fi <p>Tunnetut yliopistomiehet ja -naiset ovat aloittaneet ”vastaiskun huuhaalle”, josta mediakin on useaan otteeseen uutisoinut (esim. <em>Helsingin Sanomat</em> 9.1.2019). Tutkija Kari Enqvist ja kansleri emeritus Risto Ihamuotila ovat olleet huolissaan siitä, että propaganda ja uskomukset vievät suuren yleisön mielissä tilan asiantuntijatiedolta.</p> 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79383 Ystäväni Kahneman 2019-02-13T15:46:24+02:00 Arto Mustajoki tt@tsv.fi <p>En ole koskaan tavannut henkilökohtaisesti Daniel Kahnemania (s. 1934) ja enkä ole edes ollut kuuntelemassa hänen luentojaan. Silti minulla on sellainen tunne, että tunnen hänet paremmin kuin monet kollegani, joita näen yliopistomme käytävillä.</p> 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79384 Päivi Setälä, naistutkijoiden tukija ja verkostoitumisen mestari 2019-02-13T12:39:04+02:00 Marjatta Hietala tt@tsv.fi <p>On luonnollista jatkaa Jaakko Suolahden vaikutuksesta yleisen historian oppiaineen suosioon ja esitellä monien tuntema professori Päivi Setälä (1943–2014, o.s. Priha), joka toimi laajalti suomalaisen kulttuurielämän eri alueilla. Hänen populaarit teoksensa eri aikakausien naisista ovat levinneet useina painoksina suomalaisten koteihin. Vuonna 2001 tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi dosentti Setälälle professorin arvonimen. Hän on palkittu lukuisilla palkinnoilla, joista mainittakoon Valtion tiedonjulkistamispalkinto hänen ansioistaan naistutkimuksen ja naishistorian tunnetuksi tekemisessä.</p> 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79385 Tieteen murre 2019-02-13T15:44:26+02:00 Vesa Heikkinen tt@tsv.fi <p>Mitä jos olisin rustannut tieteelliset tuotokseni Sallan murteella? Siis varsinaisella äidinkielelläni? Tai jos alkaisimme väsäillä tutkimuksiamme puhetta jäljitellen?</p> 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79386 Propagandasta – kiihkottomasti 2019-02-13T12:43:13+02:00 Olli Kleemola tt@tsv.fi <p>Silja Pitkänen ja Ville-Juhani Sutinen: <em>Propagandan historia. Kuinka meihin on vaikutettu antiikista infosotaan.</em> Into Kustannus Oy 2018.</p> 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79389 Sotaan soopapuhetta vastaan 2019-02-14T08:04:22+02:00 Pauliina Raento tt@tsv.fi <p>James Ball: <em>Post-truth. How bullshit conquered the world</em>. Biteback 2017.</p> <p>Matthew D’Ancona: <em>Post truth. The new war of truth and how to fight back</em>. Ebury Press 2017.</p> 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79390 Tie kukkulalta koodinmurtamiseen 2019-02-13T15:09:47+02:00 Aki Alanko tt@tsv.fi <p>Mikko Porvali: <em>Tiedustelun näkymätön historia antiikista maailmansotiin</em>. Atena 2018.</p> 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79391 Merkillisiä elämänvaiheita 2019-02-13T15:13:07+02:00 H. K. Riikonen tt@tsv.fi <p>Yrjö Varpio: <em>Suvun musta lammas. Herman Hesekiel Holmströmin elämä.</em> Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2017.</p> 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79392 Suomalaista luontoa ja sielunmaisemaa monikielisesti 2019-02-13T15:15:49+02:00 Mattias Tolvanen tt@tsv.fi <p>Pekka Tenhunen: <em>Ensi askeleet Suomen luontoon – First Steps into Finland’s Nature</em>. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys (KLYY) 2018.</p> 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79378 Tieteessä tapahtuu -lehden hakemisto 2018 2019-02-13T15:32:26+02:00 Tieteessä tapahtuu tt@tsv.fi 2019-02-13T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement##