https://journal.fi/tt/issue/feed 2019-02-14T08:04:22+02:00 Ilari Hetemäki tieteessatapahtuu@tsv.fi Open Journal Systems <p>Foorumi ajankohtaisille ja yleistajuisille tiedeartikkeleille ja keskustelulle. Julkaisija Tieteellisten seurain valtuuskunta</p> https://journal.fi/tt/article/view/79367 2019-02-13T10:06:10+02:00 Mikko Niemi tt@tsv.fi

<p>Suomeen saatiin reilu viisi vuotta sitten biopankkilaki, joka mahdollisti täysin uuden tavan tehdä lääketieteellistä tutkimusta. Perinteisesti tutkijat ovat keränneet ihmisperäisiä näytteitä yksittäisiin tutkimushankkeisiin, mutta biopankkeihin näytteitä kerätään yhteisesti ja näytteet ovat käytettävissä useisiin tutkimuksiin. Kertaalleen näytteistä tehdyt määritykset, kuten tiedot perintötekijöistä, palautetaan biopankkiin tulevia tutkimuksia varten. Biopankkilain ansiosta toiminta on ammattimaista ja valvottua, ja näytteen luovuttajan oikeudet turvataan. Biopankkeja ovat perustaneet kaikki suomalaiset yliopistosairaalapiirit, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu ja eräät muut terveydenhuollon toimijat.</p>

2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79368 2019-02-13T10:14:08+02:00 Mikko Huhtamies tt@tsv.fi

<p>Lyypekkiläisalus Hanneke Vromen haaksirikko marraskuussa 1468 oli keskiajan pahin merionnettomuus Itämerellä. Laivan mukana hukkui 180–240 ihmistä ja arvokas lasti. Tapaus on poikkeuksellinen ja siihen liittyviä lähteitä on säilynyt keskiajan lähdetilanne huomioon ottaen keskimääräistä enemmän, ei kuitenkaan suurta määrää. Ne koskevat kuitenkin pääosin haaksirikon jälkipuintia eivätkä anna suoraan vastausta kaikkein kiinnostavimpaan kysymykseen: mihin alus upposi? Ne eivät myöskään kerro suoraan, millainen alus oli kyseessä ja miksi se upposi. Se haaksirikkoutui myrskyssä, mutta ajoiko se karille vai upposiko avomerellä?</p>

2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79369 2019-02-13T10:19:09+02:00 Pekka T. Heikura tt@tsv.fi

<p>Hovijuutalaiset olivat merkittäviä taloudellisia toimijoita itsevaltiuden aikakaudella (1500–1700-luvuilla) erityisesti Saksan valtakunnassa mutta myös muualla Euroopassa. Hovijuutalaisten asema liittyi kiinteästi rajattoman yksinvaltiuden nousuun keskeiseksi hallitusmuodoksi Euroopassa. Hovijuutalaiset olivat absoluuttisten hallitsijoiden talouden kantavia voimia. Rahapulassaan hallitsijat kääntyivät hyvin verkostoituneiden juutalaisten puoleen, koska he pystyivät järjestämään nopeasti rahoitusta varsinkin 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa käytyjen sotien aikana. Vastineeksi hallitsijat antoivat hovijuutalaisille suojelua ja etuoikeuksia sekä vapautuksia juutalaisiin kohdistuneista rajoituksista. Hovijuutalaisten aika päättyi absolutismin katoamisen myötä 1800-luvun alussa.</p>

2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79370 2019-02-13T10:22:05+02:00 Iiro Kivinen tt@tsv.fi

<p>Vuonna 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien demokraattisen puolueen esivaalikierroksella tuli tutuksi nimi Bernie Sanders ja hänen iskulauseensa ”Feel The Bern”. Sanders on amerikkalaisittain vasemmistolaisesti suuntautunut poliitikko, joka ajaa julkista terveydenhuoltoa, ilmaista korkeakoulutusta ja muita hyvinvointivaltion arvoja. Yhdysvaltalaisen vasemmiston ajattelua ei Suomessa juurikaan tunneta. Sandersin ajatusten taustalla, ei niinkään näkyvänä hahmona, mutta epäsuorana vaikuttajana, oli äänekäs ideologinen megafoni Noam Chomsky.</p>

2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79371 2019-02-13T10:28:21+02:00 Mikko Rask tt@tsv.fi Nina Kahma tt@tsv.fi Markku Mattila tt@tsv.fi Susanna Vase tt@tsv.fi

<p>Euroopan unionin tiede- ja innovaatiostrategia Horizon 2020 lähtee siitä, että tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (T &amp; I) panostaminen on keskeistä yhteiskunnan kehitykselle ja kasvulle. Strategiassa otetaan huomioon ihmiskunnan suurien haasteiden edellyttämä tarve panostaa tieteeseen ja innovaatioihin. EU:n tutkimuspolitiikassa onkin alettu edellyttää yhteiskunnallisen vastuullisuuden tarkempaa määrittelyä, ja sitä on ohjeistettu niin sanotun RRI-mallin (Responsible Research and Innovation) avulla. Toistaiseksi RRI-käsitteelle ei ole vakiintunutta suomenkielistä käännöstä, mutta tässä artikkelissa siihen viitataan nimellä vastuullinen tutkimus- ja innovaatiotoiminta.</p>

2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79374 2019-02-13T12:20:18+02:00 Tieteessä tapahtuu tt@tsv.fi 2019-02-13T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79372 2019-02-13T12:01:47+02:00 Ilari Hetemäki tt@tsv.fi 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79373 2019-02-13T12:04:45+02:00 Tuija Pulkkinen tt@tsv.fi

<p>Kirjoitus perustuu Tieteen päivien avajaispuheeseen 9.1.2019.</p>

2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79376 2019-02-13T12:24:36+02:00 Elina Vessonen tt@tsv.fi

<p>Psykologisten ominaisuuksien mittareita käytetään apuna yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi masennuslääkekokeissa käytetään psykologisia mittareita lääkkeiden tehokkuuden arvioinnissa. Monien työnhakijoiden soveltuvuutta puolestaan arvioidaan persoonallisuusmittareilla. Mittareita hyödyntävät päätöksentekijät ovat ajan hengen mukaisesti kiinnostuneita siitä, miten koneoppiminen muuttaa näitä mittareita. Mitä uutta koneoppiminen tuo psykologisten ominaisuuksien mittaamiseen? Mitkä vanhat ongelmat ovat jatkossakin ajankohtaisia?</p>

2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79377 2019-02-13T12:26:40+02:00 Jari Autioniemi tt@tsv.fi

<p>Julkisen talouden rahoituskriisi, robotisaatio, ilmastonmuutos, veroparatiisit ja yleinen epävarmuuden kasvu ovat esimerkkejä, joiden ratkaiseminen edellyttää vastuullista julkishallintoa. Aivan kuin julkishallinnon vastuukysymykset eivät olisi jo tarpeeksi laajoja: julkinen sektori on alituisesti alttiina kritiikille, sillä se on poliittinen ja ideologinen kestopuheenaihe.</p>

2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79379 2019-02-14T07:46:39+02:00 Leena Kaakinen tt@tsv.fi Pauliina Raento tt@tsv.fi

<p>”Suomalaiset tiedekustantajat haluavat julkaista avoimesti, kunhan työlle vain luodaan kestävä rahoitusmalli,” sanovat Suomen tiedekustantajien liiton hallitus ja pääsihteeri. Nykyinen hajanainen tilanne on kestämätön. Sen tilalle tarvitaan selvä, pitkäjänteinen kokonaisuus, joka tuotetaan yhdessä.</p>

2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79380 2019-02-13T12:33:42+02:00 Tiia Tuomi tt@tsv.fi 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79381 2019-02-13T12:34:43+02:00 Jaakko Anhava tt@tsv.fi 2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79382 2019-02-14T07:52:00+02:00 Mai Allo tt@tsv.fi

<p>Tunnetut yliopistomiehet ja -naiset ovat aloittaneet ”vastaiskun huuhaalle”, josta mediakin on useaan otteeseen uutisoinut (esim. <em>Helsingin Sanomat</em> 9.1.2019). Tutkija Kari Enqvist ja kansleri emeritus Risto Ihamuotila ovat olleet huolissaan siitä, että propaganda ja uskomukset vievät suuren yleisön mielissä tilan asiantuntijatiedolta.</p>

2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79383 2019-02-13T15:46:24+02:00 Arto Mustajoki tt@tsv.fi

<p>En ole koskaan tavannut henkilökohtaisesti Daniel Kahnemania (s. 1934) ja enkä ole edes ollut kuuntelemassa hänen luentojaan. Silti minulla on sellainen tunne, että tunnen hänet paremmin kuin monet kollegani, joita näen yliopistomme käytävillä.</p>

2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79384 2019-02-13T12:39:04+02:00 Marjatta Hietala tt@tsv.fi

<p>On luonnollista jatkaa Jaakko Suolahden vaikutuksesta yleisen historian oppiaineen suosioon ja esitellä monien tuntema professori Päivi Setälä (1943–2014, o.s. Priha), joka toimi laajalti suomalaisen kulttuurielämän eri alueilla. Hänen populaarit teoksensa eri aikakausien naisista ovat levinneet useina painoksina suomalaisten koteihin. Vuonna 2001 tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi dosentti Setälälle professorin arvonimen. Hän on palkittu lukuisilla palkinnoilla, joista mainittakoon Valtion tiedonjulkistamispalkinto hänen ansioistaan naistutkimuksen ja naishistorian tunnetuksi tekemisessä.</p>

2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79385 2019-02-13T15:44:26+02:00 Vesa Heikkinen tt@tsv.fi

<p>Mitä jos olisin rustannut tieteelliset tuotokseni Sallan murteella? Siis varsinaisella äidinkielelläni? Tai jos alkaisimme väsäillä tutkimuksiamme puhetta jäljitellen?</p>

2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79386 2019-02-13T12:43:13+02:00 Olli Kleemola tt@tsv.fi

<p>Silja Pitkänen ja Ville-Juhani Sutinen: <em>Propagandan historia. Kuinka meihin on vaikutettu antiikista infosotaan.</em> Into Kustannus Oy 2018.</p>

2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79389 2019-02-14T08:04:22+02:00 Pauliina Raento tt@tsv.fi

<p>James Ball: <em>Post-truth. How bullshit conquered the world</em>. Biteback 2017.</p> <p>Matthew D’Ancona: <em>Post truth. The new war of truth and how to fight back</em>. Ebury Press 2017.</p>

2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79390 2019-02-13T15:09:47+02:00 Aki Alanko tt@tsv.fi

<p>Mikko Porvali: <em>Tiedustelun näkymätön historia antiikista maailmansotiin</em>. Atena 2018.</p>

2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79391 2019-02-13T15:13:07+02:00 H. K. Riikonen tt@tsv.fi

<p>Yrjö Varpio: <em>Suvun musta lammas. Herman Hesekiel Holmströmin elämä.</em> Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2017.</p>

2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79392 2019-02-13T15:15:49+02:00 Mattias Tolvanen tt@tsv.fi

<p>Pekka Tenhunen: <em>Ensi askeleet Suomen luontoon – First Steps into Finland’s Nature</em>. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys (KLYY) 2018.</p>

2019-02-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/79378 2019-02-13T15:32:26+02:00 Tieteessä tapahtuu tt@tsv.fi 2019-02-13T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement##