https://journal.fi/tt/issue/feed Tieteessä tapahtuu 2019-06-13T08:02:28+03:00 Ilari Hetemäki tieteessatapahtuu@tsv.fi Open Journal Systems <p>Foorumi ajankohtaisille ja yleistajuisille tiedeartikkeleille ja keskustelulle. Julkaisija Tieteellisten seurain valtuuskunta</p> https://journal.fi/tt/article/view/82810 Tiedettä instituuteissa 2019-06-07T12:49:28+03:00 Eeva-Maria Viitanen tt@tsv.fi Arja Karivieri tt@tsv.fi <p>Suomella on 17 ulkomailla toimivaa instituuttia, joista neljän tehtävänä on tehdä tutkimusta ja edistää suomalaisen tieteen tuntemusta maailmalla. Tieteen kansainvälistymisestä on puhuttu paljon, mutta instituuteissa tutkimuksen tekeminen kotimaan ulkopuolella on ollut normaalia arkea jo yli 60 vuoden ajan. Suomen Rooman-instituutti aloitti toimintansa vuonna 1954 ja sen jälkeen perustetut Ateenan, Lähi-idän ja Japanin instituutit ovat nekin jo aikuisiässä. Myös neljän kulttuuri-instituutin, Lontoo, Madrid, Pietari ja Saksa, toiminnassa tiede ja tutkimus ovat tärkeitä, vaikka kulttuuri onkin pääosassa.</p> 2019-06-13T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/82811 Tieteen vapauden ja tutkijan sananvapauden ongelmat yhä näkyvämpiä 2019-06-12T14:34:48+03:00 Esa Väliverronen tt@tsv.fi <p>Tieteen vapauden ja tutkijoiden toiminnan rajoitukset ovat yhä näkyvämpi ilmiö eri puolilla maailmaa 2010-luvulla. Kyse ei ole pelkästään diktatuurivaltioiden ongelmasta, vaan autoritaarisen populismin nousu valtavirtaan on ruokkinut ilmiötä myös Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.</p> <p>Artikkeli perustuu Tieteen päivillä 11.1.2019 pidettyyn esitelmään.</p> 2019-06-13T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/82812 Paluu tulevaisuuteen – yliopisto vuonna 2030 2019-06-12T14:35:53+03:00 Jarkko Tirronen tt@tsv.fi <p>Yliopistoja ei ole perustettu siksi, että tiede kehittyisi, vaan siksi, että tieteen kehitys auttaa yhteiskuntaa ja maailmaa kehittymään. Ne edistävät myös maan sisäistä yhteenkuuluvuutta ja ehkäisevät yhteiskunnan eriarvoistumista. Käsitys yliopiston yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta on 2020-luvulla kenties tärkeämpää kuin koskaan aiemmin länsimaisen yliopiston lähes 1000-vuotisessa historiassa. Siinä keskeistä on arvioida kahta asiaa. Sitä, miten yliopisto auttaa yhteiskuntaa menestymään kokonaisvaltaisesti kestävällä tavalla ja sitä, miten luovan tieteellisen ajattelun edellytykset turvataan.</p> 2019-06-13T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/82813 Akateeminen kiusaaminen ja toksinen akateeminen kulttuuri 2019-06-12T14:36:38+03:00 Anna-Elena Pääkkölä tt@tsv.fi <p>Akateeminen kiusaaminen on akateemisille urille ominainen työpaikkakiusaamisen tapa, joka koskettaa jokaista yliopiston parissa toimivaa: opiskelijoita, jatko-opiskelijoita, tutkijoita, dosentteja, professoreja ja hallintoa. Yliopisto työpaikkana ei ole poikkeava siinä, etteikö työpaikkakiusaamista olisi havaittavissa. Toksinen akateeminen kulttuuri mahdollistaakin hyvin erityisiä ongelmakäyttäytymisen muotoja, jotka ovat sekä tutkimusten valossa että tavallisen havainnoinnin tasolla nousussa myös suomalaisessa akateemisessa kulttuurissa.</p> 2019-06-13T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/82814 Newtonin fysikaalinen synteesi 2019-06-12T14:38:35+03:00 Jouni Huhtanen tt@tsv.fi <p>Yhdysvaltalainen tieteenhistorioitsija I. Bernard Cohen (1914–2003) väitti tieteellisten käsitteiden ja teorioiden kehittyvän syklisesti siten, että vain osa käsitteen tai teorian sisällöstä korvautuu uudella aineksella tieteellisen vallankumouksen tai muun vastaavan opillisen käänteen myötä. Tämä käsitys tarjosi Thomas S. Kuhnin (1922–96) kuuluisaa paradigma-teoriaa selvästi uskottavamman selityksen tieteellisten vallankumousten määrittelemiseksi. Cohenin tavoitteena oli tutkia ensisijaisesti Isaac Newtonin tiedekäsityksen muotoutumista, mutta hän uskoi vakaasti, että hänen ”newtonilaiselle synteesille” tarjoamansa teoreettinen selitys oli sovellettavissa lähes sellaisenaan muiden tieteellisten murrosten tutkimukseen.</p> 2019-06-13T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/82815 Englannin Moskovan-kauppakomppania 2019-06-12T14:39:45+03:00 Pekka T. Heikura tt@tsv.fi <p>Englannin Moskovan-kauppakomppania (<em>Muscovy Company, Russia Company</em>) avasi 1550-luvulla suoran kauppameritien Englannin ja Venäjän välillä. Merireitti kulki Jäämerellä, kiersi Nord Kapin ja päätyi Vienanmerellä Vienanjoen suulle, josta päästiin Vologdaan ja Venäjän ydinalueille. Moskovan-kauppakomppanialla oli Englannissa Venäjän-kaupan monopoli. Komppanialla oli pitkän aikaa myös Venäjän tsaarin myöntämä monopoli käydä kauppaa pohjoisen reitin kautta koko Venäjällä. Komppanian ei tarvinnut maksaa tulleja. Muiden länsieurooppalaisten ilmaannuttua kilpailijoiksi Vienanmerelle, komppanian monopoliasema muuttui Venäjällä suosituimmuusasemaksi. Moskovan-kauppakomppania toimi kaupankäynnin ohella myös diplomaattisena viestikanavana Venäjän ja Englannin hallitsijoiden välillä.</p> 2019-06-13T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/82816 Kenttätutkimuksen antia buddhalaisesta luostarista, osa 3 2019-06-12T14:40:46+03:00 René Gothóni tt@tsv.fi <p>Dokumentoin kolmessa peräkkäisessä katsauksessa kenttätutkimustani Kandyn Malwatta Vihāran luostarista Sri Lankassa joulukuussa 2018. Viimeisessä osassa keskityn munkkiudesta luopumisen syihin.</p> 2019-06-13T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/82817 Kyseenalaisia julkaisukanavia arvioitiin uudelleen Julkaisufoorumissa 2019-06-12T14:41:27+03:00 Eeva Savolainen tt@tsv.fi Janne Pölönen tt@tsv.fi <p>Kevään 2019 aikana Julkaisufoorumissa arvioitiin uudelleen 81 tasolla 1 ollutta julkaisukanavaa, jotka esiintyivät Cabellsin mustalla listalla ja DOAJ:sta poistettujen julkaisukanavien listalla. Julkaisukanavista 72 laskettiin tasolle 0. Julkaisufoorumissa arvioiduista lehdistä noin 1 % esiintyi mainituilla mustilla listoilla, valtaosa tasolla 0. Vuosina 2011–17 julkaistuista vertaisarvioiduista artikkeleista 0,4 % oli julkaistu Cabellsin ja DOAJ:n epäilemissä lehdissä.</p> 2019-06-13T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/82805 Sven Lindqvist haastaa länsimaiset historiantulkinnat 2019-06-07T09:34:08+03:00 Kuisma Korhonen tt@tsv.fi Olli Löytty tt@tsv.fi <p>Toimittaja Jaakko Anhava kirjoittaa <em>Tieteessä tapahtuu</em> -lehden (1/2019) Keskustelua-palstalla tunnetusta ruotsalaisesta esseististä Sven Lindqvististä (1932–2019). Anhavan mukaan Lindqvistin teoksella <em>Tappakaa ne saatanat!</em> (1992, suom. 1996) ”ei ole muuta arvoa kuin todisteena 1900-luvun loppuvuosikymmenten ’älyllisestä’ pötypuheesta”. Se on varsin paksu väite useille kielille käännetystä teoksesta, joka on vaikuttanut monin tavoin eurooppalaisesta kolonialismista käytyyn keskusteluun. Anhava myöntääkin nähneensä siitä ainoastaan yhden kriittisen arvion, nimittäin omansa.</p> 2019-06-13T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/82806 Totuuden tavoittelusta 2019-06-07T09:36:37+03:00 Erkki Kilpinen tt@tsv.fi <p>Pragmatistisen filosofian käsitys tiedosta ja totuudesta on puhuttanut filosofeja ja lähialojen edustajia vuosikymmenestä toiseen. Tämän lehden numerossa 3/2019 Sami Pihlström teki monia hyödyllisiä täsmennyksiä näihin ongelmiin. Koska hän kutsuu näkökulmaansa metafilosofiseksi, on kuitenkin aihetta mainita, ettei hän ottanut esille pragmatismin perustavinta metafilosofista oletusta, sen oletusta <em>prosessiontologiasta</em>.</p> 2019-06-13T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/82801 Lyhyesti 2019-06-07T09:09:00+03:00 Ilari Hetemäki tt@tsv.fi 2019-06-13T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/82800 Avoimen tieteen uutisia 2019-06-07T09:07:30+03:00 Tieteessä Tapahtuu tt@tsv.fi 2019-06-13T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/82802 Biopankki säilöö tiedon tutkijoiden käyttöön 2019-06-12T14:50:28+03:00 Jukka Lehtinen tt@tsv.fi <p>Terveydenhoitoon liittyviä biologisia näytteitä kerätään Suomessa vuosittain miljoonia kappaleita. Biopankkien tarkoitus on säilyttää ja jakaa näytteitä ja niihin liittyvää tietoa tutkijoille ja lääkkeiden kehittäjille.</p> 2019-06-13T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/82803 Kaupunki- ja väestöhistorian viehätys 2019-06-07T09:15:40+03:00 Marjatta Hietala tt@tsv.fi <p>Tutustuin akateemikko Eino Jutikkalaan (1907–2006) lähemmin, kun minut valittiin kansainvälisen kaupunkihistoriallisen komission (<em>Commission internationale pour l´histoire des villes/International Committee for the History of towns</em>) Suomen edustajaksi Jutikkalan jälkeen vuonna 1982. Kaupunkien tutkimus osoittautui Jutikkalan ja minun yhteiseksi kiinnostuksen kohteeksi niin tutkimuksissa, kansainvälisessä toiminnassa kuin historiallisten kartastojen laadinnassa.</p> 2019-06-13T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/82804 Kaksi sanaa 2019-06-07T09:18:45+03:00 Vesa Heikkinen tt@tsv.fi <p>Olen ehkä keksinyt uuden sanan tai kaksikin. Kilkuttelin kalkuttelin ne vanhoista tutuista sanoista. Uusien sanojen luominen yhdistämällä vanhoja sanoja on kovin tavanomaista.</p> 2019-06-13T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/82808 Epäilyn, hävityksen ja toivon Eurooppa 2019-06-07T10:57:37+03:00 Yrjö Sepänmaa tt@tsv.fi <p>Eero Tarasti: <em>Euroop­pa/Ehkä. </em>Athanor 2016.</p> 2019-06-13T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/82794 Kahden vuosisadan pituinen tarina 2019-06-07T08:52:20+03:00 Aki Alanko tt@tsv.fi <p>Edward Shorter (suom. Eila Salomaa): <em>Psykiatrian histo­ria</em>. Into Kustannus 2019.</p> 2019-06-13T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/82795 Kalevalaisia henkilökuvia 2019-06-07T08:54:48+03:00 Merja Leppälahti tt@tsv.fi <p>Tiina Piilola: <em>Kaleva­lan naiset</em>. S&amp;S 2019.</p> 2019-06-13T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/82796 Paljon näyttöä ja vähän näytön puutettakin 2019-06-07T08:56:59+03:00 Mikko K. Heikkilä tt@tsv.fi <p>Kari Raivio: <em>Näytön paikka. Tutkimustiedon käyttö ja vää­rinkäyttö. </em>Gaudeamus 2019.</p> 2019-06-13T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/82797 Surveymetodiikkaa ja työkaluja haasteisiin 2019-06-07T08:59:09+03:00 Maria Valaste tt@tsv.fi <p>Seppo Laaksonen: <em>Survey Met­hodology and Missing Data. Tools and Techniques for Practi­tioners</em>. Springer 2018.</p> 2019-06-13T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/82798 Kunnianhimoinen teoria ihmisen synnystä 2019-06-07T09:01:25+03:00 Vesa Oittinen tt@tsv.fi <p>Michael Tomasello: <em>Beco­ming Human. </em><em>A Theory of On­togeny. </em>The Belknap Press / Harvard University Press 2019.</p> 2019-06-13T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/82799 Merten eläimistä ja niiden hirviöllistämisen historiasta 2019-06-07T09:03:53+03:00 Mattias Tolvanen tt@tsv.fi <p>Otto Latva: <em>Merihirviöt – merenneidosta mustekalaan</em>. John Nurmisen Säätiö 2019.</p> 2019-06-13T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement##