https://journal.fi/tt/issue/feed Tieteessä tapahtuu 2021-06-10T08:02:17+03:00 Ilari Hetemäki tieteessatapahtuu@tsv.fi Open Journal Systems <p>Foorumi ajankohtaisille ja yleistajuisille tiedeartikkeleille ja keskustelulle. Julkaisija Tieteellisten seurain valtuuskunta</p> https://journal.fi/tt/article/view/109229 Avoimen tieteen uutisia 3/2021 2021-06-04T08:33:26+03:00 Tieteessä tapahtuu tt@tsv.fi 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109237 Rapautuva, kahtia jakautunut suomalainen tutkimus- ja innovaatiopolitiikka 2021-06-04T08:50:11+03:00 Tarmo Lemola tt@tsv.fi <p>Politiikka, jota nykyisin kutsutaan tutkimus- ja innovaatiopolitiikaksi, on Suomessa ollut kahden kauppa. Toinen osapuoli on opetus- ja kulttuuriministeriö ja toinen työ- ja elinkeinoministeriö. Molemmat ovat ansainneet paikkansa rahalla. Pääosa valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista kulkee näiden kahden ministeriön kautta. Alusta alkaen näiden kahden keskinäisiä suhteita ovat leimanneet yhteistyö, työnjako, erillisyys, kilpailu ja riitely. Näitä käsitellään tässä artikkelissa, joka alkaa 1960-luvulta ja päättyy tilanteeseen vuoden 2020 lopussa.</p> 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109240 Kestävyyssiirtymän tiedontuotannollisista puutteista 2021-06-04T08:54:29+03:00 Tere Vadén tt@tsv.fi Paavo Järvensivu tt@tsv.fi Antti Majava tt@tsv.fi Tero Toivanen tt@tsv.fi Jussi T. Eronen tt@tsv.fi <p>Hiilineutraaliuden saavuttaminen ja muiden ekologisten kriisien hillitseminen edellyttävät nopeaa yhteiskunnallista kestävyyssiirtymää. Kansallisella tasolla se merkitsee kaikkien sektorien yhtäaikaista ja koordinoitua muutosta. Tämä puolestaan vaatii tietoa taloudesta ja sen materiaalivirroista murroksessa, joka ei ole minkään aiemmin koetun kaltainen. Miltä suomalainen kansallinen tiedontuotanto, jota kestävyyssiirtymä edellyttää, näyttää viimeaikaisten raporttien ja tapahtumien valossa?</p> 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109241 Digitoidut keskiaikaiset käsikirjoitukset 2021-06-04T09:02:58+03:00 Matti Myllykoski tt@tsv.fi <p>Keskiaikaisia käsikirjoituksia on julkaistu digitoituina jo neljännesvuosisadan ajan. Niitä digitoivat instituutiot, etenkin kansalliskirjastot, ovat julkaisseet kiitettävästi aineistoa, joka kasvaa koko ajan. Kehityksen seuraaminen ja hyödyntäminen ei ole ollut tutkimusyhteisöille läheskään aina helppoa, ja oma haasteensa on saada asiantuntijat kiinnostumaan digitoitujen keskiaikaisten käsikirjoitusten hiljaisesta vallankumouksesta.</p> 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109242 Mielikuvitus neurotieteen kuvaamana ja sen merkitys puhekielen evoluution kannalta 2021-06-04T09:04:15+03:00 Olli Piirtola tt@tsv.fi <p>Tässä artikkelissa luodaan katsaus mielikuvituksen ja kuvittelun käsitteisiin sekä tutkimukseen tavanomaisesta, paleoantropologisesta ja neurobiologisesta näkökulmasta. Aluksi viitataan ajatukseen ihmisen mielikuvituksen vaarallisesta liikakasvusta, kerrataan käsityksiä kuvittelusta ja viitataan mielikuvitusta ajattelussaan keskeisenä pitäneisiin tahoihin. Tämän jälkeen tarkastellaan bostonilaisen neurotutkija Andrey Vyshedskiyn tuoreen paleoantropologis-neurobiologisen tutkimuskatsauksen olettamuksia ja havaintoja mielikuvituksesta sekä yhteydestä normaalin puhekielen kehittymiseen.</p> 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109243 Vastuunalaista ja huimaavan ihanaa 2021-06-04T09:06:02+03:00 Reetta Hänninen tt@tsv.fi <p>1900-luvun alkupuoliskolla suomalaisissa sanomalehdissä työskenteli kymmeniä naisia. Toimittajan työtä ei pidetty naisille soveliaana, sillä ammattiin kuului epäsäännöllisyyttä, epämääräisyyttä ja alkoholinkäyttöäkin. Sanomalehtinaisille työ oli kuitenkin merkityksellistä monin tavoin. Se toi toimeentulon, avasi suljettuja ovia yhteiskunnan eri alueille ja antoi mahdollisuuden nostaa esiin aiheita, jotka muuten olisivat jääneet piiloon. Artikkelini pääosassa ovat Helsingin Sanomien sanomalehtinaiset 1920-luvun lopulla ja 1930-luvulla.</p> 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109232 Elina Haavio-Mannila – säädyllinen kapina 2021-06-04T08:39:58+03:00 Riitta Jallinoja tt@tsv.fi 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109230 Onko tieteellä tulevaisuutta suomeksi? 2021-06-04T08:35:53+03:00 Tuomas M. S. Lehtonen tt@tsv.fi <p>Runsas 190 vuotta sitten joukko maistereita kokoontui keskustelemaan ”suomalaisista kirja keinoista, liiantenki Suomen kielestä, mitenkä sitä parahiten saataisi tointumaan kirjallisiin menohin”. Pari viikkoa myöhemmin kokouksen sihteeri Elias Lönnrot esitti seuralle nimen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Sana ”kirjallisuus” keksittiin seuran nimeä varten.</p> 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109238 Yliopistoa ohjaavat voimat 2021-06-04T08:51:44+03:00 Jarkko Tirronen tt@tsv.fi <p>Yliopistot ovat tietoon perustuvassa taloudessa ja yhteiskunnassa yhä keskeisimpiä toimijoita. Ne tuottavat perustutkimukseen pohjautuvaa ymmärrystä, osallistuvat globaalien ja paikallisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, tuottavat soveltavaa tutkimusta ja innovaatioita sekä kouluttavat asiantuntijoita läpi alojen. Mutta mitkä tekijät ohjaavat yliopiston toimintaa? Seuraavassa katsauksessa pohdin lyhyesti sitä, mitkä voimat ohjaavat yliopistoa ja mikä tekee yliopistosta yliopiston.</p> 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109239 Ayn Randin perintö ihmiskunnalle sulaa 2021-06-04T08:53:06+03:00 Vesa Kanniainen tt@tsv.fi <p>Yhdysvaltojen finanssikriisi vuosina 2008–09 ja siihen liittynyt investointipankki Lehman Brothersin konkurssi veivät maailmantalouden kuilun partaalle. Sitä oli vauhdittanut pankkien sääntelyä edustanut Glass–Steagall-lain purkaminen ja legendaarisen keskuspankkiirin Alan Greenspanin johdolla harjoitettu ylikeveä rahapolitiikka. Ohjauskorko oli pidetty vain niukalti nollan yläpuolella yli neljä vuotta. Seurauksena olivat hallitsematon luottoekspansio sekä asuntomarkkina- ja pörssikuplat. Greenspan on tunnetuimpia Ayn Randin vaikutuspiiriin kuuluneita ekonomisteja.</p> 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109233 Louhoksella 2021-06-04T08:42:25+03:00 Vesa Heikkinen tt@tsv.fi 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109228 Lyhyesti 3/2021 2021-06-04T08:31:22+03:00 Ilari Hetemäki tt@tsv.fi 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109236 Ilmastonmuutos ajurina metsäsektorin muutokselle 2021-06-04T08:46:34+03:00 Anneli Pauli tt@tsv.fi Tuomo Kalliokoski tt@tsv.fi Riikka Joukio tt@tsv.fi Kati Kulovesi tt@tsv.fi <p>Kirjoitus perustuu Tieteen päivien podcast-ohjelmaan 14.1.2021, jossa aiheena oli, mitä ilmastonmuutos merkitsee metsäsektorilla ja toisaalta mitä metsäsektori voi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Keskustelun puheenjohtaja oli Anneli Pauli, ja keskustelijat olivat eritaustaisia asiantuntijoita.</p> 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109244 Navigointi kohti parempia kertomuksia 2021-06-04T09:07:05+03:00 Ulla-Maija Salo tt@tsv.fi <p>Toim. Maria Mäkelä ym.: <em>Kertomuksen vaarat</em>. Vastapaino 2020.</p> 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109245 Stigman historiaa ja nykypäivää 2021-06-04T09:12:52+03:00 Eero K. V. Suorsa tt@tsv.fi <p>Imogen Tyler: <em>Stigma. The Machinery of Inequality</em>. Zed Books 2020.</p> 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109246 Taustaa nykypäivän rasismille 2021-06-04T09:15:03+03:00 Risto Marjomaa tt@tsv.fi <p>Kalle Kananoja: <em>Kahlitut. Orjuuden historia Amerikan mantereella</em>. Gaudeamus 2021.</p> 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109247 Sankarihahmo ja kaiken puolustaja 2021-06-04T09:17:29+03:00 Sirpa Aalto tt@tsv.fi <p>Jaakkojuhani Peltonen: <em>Aleksanteri Suuri. Sankari ja myytti</em>. Gaudeamus 2021.</p> 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109248 Kansliapäällikkö kirjoittaa, mutta puhuu 2021-06-04T09:19:30+03:00 Kalevi Koukkunen tt@tsv.fi <p>Jaakko Numminen: <em>Sivistys-Suomen synty. Opetusministeriön kansliapäällikkö muistelee</em>. Osat 1 ja 2. Edita 2020.</p> 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109249 Kun varjot pitenevät 2021-06-04T09:23:10+03:00 Ari Sihvola tt@tsv.fi <p>Kari Enqvist: <em>Kangastuksia varjojen talossa. Todellisuutta etsimässä</em>. WSOY 2020.</p> 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109250 Kansankieltä etsimässä 2021-06-04T09:24:54+03:00 Anneli Luhtala tt@tsv.fi <p>Dante Alighieri: <em>Kansankielestä. De vulgari eloquentia</em>. Suomennos ja selitykset Päivi Mehtonen ja Jaana Vaahtera. Faros 2021.</p> 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109251 Koirankuonolaisia, päättömiä miehiä ja varjojalkoja 2021-06-04T09:27:52+03:00 Merja Leppälahti tt@tsv.fi <p>Miikka Tamminen: <em>Keskiajan hirviöt</em>. Gaudeamus 2021.</p> 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109231 Ranta ei ole raja 2021-06-04T08:38:27+03:00 Markus Hotakainen tt@tsv.fi 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109234 Kuinka lukea metsätilastoja 2021-06-04T08:43:49+03:00 Heikki Simola tt@tsv.fi <p>”On osattava nähdä metsä puilta”, sanoo vanha kansanviisaus. Metsää voi katsoa monella tavalla. Metsätilastot kertovat puuston kuutiotilavuuksista, kasvusta ja hakkuumahdollisuuksista. Ihminen näkee metsässä eri kokoisia ja lajisia puuyksilöitä sekä kokee metsän kaikkien metsän lajien ja niiden elinympäristön muodostamana kokonaisuutena.</p> 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/109235 Humanistisen tutkimuksen vaikuttavuus: bibliometrinen kokeilu 2021-06-04T08:45:09+03:00 Joel Kuortti tt@tsv.fi <p>Yliopistossamme, Turun yliopistossa, valmistaudutaan jälleen tutkimuksen arviointiin. Siinä yhteydessä olen humanistina pohtinut, miten humanistisen (ja muun ihmistieteellisen) tutkimuksen vaikuttavuutta voitaisiin arvioida, bibliometriset kuvaajat kun eivät kovin helposti tavoita julkaisujemme vaikutusten reittejä ja laajuutta. Voisiko humanistisen tutkimuksen vaikuttavuutta kuitenkin osoittaa jotenkin numeraalisesti?</p> 2021-06-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021