https://journal.fi/tt/issue/feed 2018-06-14T08:09:57+03:00 Ilari Hetemäki tieteessatapahtuu@tsv.fi Open Journal Systems <p>Foorumi ajankohtaisille ja yleistajuisille tiedeartikkeleille ja keskustelulle. Julkaisija Tieteellisten seurain valtuuskunta</p> https://journal.fi/tt/article/view/71087 2018-06-12T11:28:30+03:00 Heli Peltola tt@tsv.fi

<p>Kestävällä metsäbiotaloudella tarkoitetaan metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsien ja metsäluonnonvarojen hyödyntämiseen perustuviin tuotteisiin ja palveluihin. Metsäbiotalouden uudet investoinnit ja kasvu sekä monipuolistuminen tuovat alalle uusia työpaikkoja. Kasvava puun kysyntä lisää metsänomistajien puunmyyntituloja ja tuo kerrannaisvaikutuksineen lisää hyvinvointia koko yhteiskunnalle. Toisaalta puun lisääntyvä käyttö herättää huolta kotimaisen puun riittävyydestä ja saatavuudesta ympäri vuoden. Huolta herättää myös lisääntyvien hakkuiden vaikutukset metsien monimuotoisuus- ja virkistyskäyttöarvoihin sekä metsien vesistö- ja ilmastovaikutuksiin.</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71088 2018-06-12T11:31:03+03:00 Kirsi Vainio-Korhonen tt@tsv.fi

<p>Historiantutkimus jakautuu tieteenä tietosuoja-asioissa kahtia. Kysymys kuolleiden henkilöiden tunnistettavuudesta nousee esiin erityisesti silloin, kun lainsäädäntö ei sano siitä mitään. Pohdin, millä tavalla tutkijoilla on oikeus levittää kauan sitten kuolleiden ihmisten elämää näkyville.</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71089 2018-06-12T11:33:08+03:00 Markku Nivalainen tt@tsv.fi

<p>Kaikkien kanonisoitujen filosofioiden taustalla vaikuttaa ajattelijoiden ainutlaatuinen näkemys niin maailmasta ja ihmisestä kuin näiden välisestä suhteesta. Argumenttien lisäksi, ja monesti niiden sijaan, meitä puhuttelevat juuri näkemykset, jotka vetoavat omiin kokemuksiimme ja näkemyksiimme ihmisinä. Tästä syystä erilaisten kriisien värittäminä aikakausina esiin nousevat usein kirjoittajat, joiden näkemystä voidaan kutsua traagiseksi.</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71090 2018-06-12T11:35:28+03:00 Juhani Suomi tt@tsv.fi

<p>Mauno Koivisto sai aloittaa presidenttikautensa oloissa, joissa Suomen kansainvälinen asema oli vakaa ja suojainen. Jotakin kuitenkin tuntui puuttuvan. Kremlissä pitäydyttiin odottavaiselle kannalle. Sen vuoksi Koivisto päätyi yritykseen vahvistaa asemiaan vierailemalla ensimmäiseksi juuri Moskovassa ja esittämällä vierailunsa aikana yya-sopimuksen, ”ystävyyden ikonin”, voimassaoloajan ennenaikaista pidentämistä. Toteutunut vierailu ja aloite, jonka Koivisto esitti suomalaisdiplomaattien varoituksista piittaamatta sekä salaa hallitukselta ja eduskunnalta, tuottivat hänen toivomansa tuloksen: hän sai uskottavuutta Kekkosen seuraajana.</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71091 2018-06-12T11:37:59+03:00 Briitta Koskiaho tt@tsv.fi

<p>Maailma muuttuu koko ajan varsin nopeatempoisesti, kuten myös yhteiskunnalliset virtaukset ja maailmaa johtavien suurvaltojen sekä valtioiden ryhmittymien koostumukset. Euroopan pohjoiset maat ovat viime vuosikymmeninä omaksuneet politiikkaansa brittien ja yhdysvaltalaisten suosimat taloudellisen ajattelun opit, reaganismista thatcherismiin. Olisiko nyt jo aika kääntää suuntaa?</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71092 2018-06-12T11:40:14+03:00 Pekka T. Heikura tt@tsv.fi

<p>Länsimaisen lääketieteen historiassa perinteinen näkemys on ollut, että muinaisen Mesopotamian (n. 3200–331 eKr.) lääketiede oli kiinteässä yhteydessä uskontoon ja magiaan. Sen vastakohtana on pidetty klassisen Kreikan hippokraattista lääketiedettä, jossa yliluonnollisilla tekijöillä ei ollut sijaa. Kreikasta lähtöisin ollut lääketiede hallitsi länsimaista lääketiedettä 1800-luvulle asti. Viime aikoina tämä käsitys on ollut kuitenkin muuttumassa.</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71093 2018-06-12T11:42:02+03:00 Antti Suvanto tt@tsv.fi

<p>Yrjö Jahnssonin säätiö toi terveystaloustieteen Suomeen järjestämällä virikeseminaarin vuonna 1975 Helsingissä ja rahoittamalla sen jälkeen terveystaloustieteen jatkokoulutusta yli kymmenen vuoden ajan. Sitä ennen koko käsitettä ei Suomessa tunnettu. Kansainvälisesti taloustieteilijöiden kiinnostus terveyspalvelujen tutkimiseen oli virinnyt jo 1960-luvulla. Suomessa kiinnostusta lisäsi vuonna 1972 säädetty kansanterveyslaki.</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71094 2018-06-12T11:44:05+03:00 Jukka Hildén tt@tsv.fi

<p>Monisoluisten eliöiden aika alkoi 700–600 miljoonaa vuotta sitten. Sen jälkeen Maan geologisesta historiasta tunnetaan viisi massiivista joukkosukupuuttoa. Vanhin sattui ordoviikkikauden lopulla noin 444 miljoonaa vuotta sitten, hirmuisin oli permikauden lopun lähes täystuho 252 miljoonaa vuotta sitten, kuuluisin taas liitukauden päättänyt joukkosukupuutto 66 miljoonaa vuotta sitten, jolloin dinosaurukset kuolivat. Lisäksi devoni- ja triaskauden lopuilla oli suuret sukupuuttoaallot. Toisaalta voidaan puhua myös kuudennesta joukkosukupuutosta, joka on meille kaikkein dramaattisin.</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71095 2018-06-12T11:46:50+03:00 Suvi Salmenniemi tt@tsv.fi

<p>Turun yliopistoon perustettiin vuonna 1926 Suomen ensimmäinen sosiologian oppituoli. Tähän oppituoliin ovat istahtaneet vuosikymmenten saatossa muun muassa Uno, Esko, Yrjö, Antti ja Erkki. Nyt, liki sata vuotta myöhemmin, pidän tämän luentoni ensimmäisenä tähän oppituoliin nimitettynä naisprofessorina.</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71097 2018-06-12T11:48:43+03:00 Visa Immonen tt@tsv.fi

<p>Arkeologi tutkii menneisyyttä ihmisten jättämien aineellisten jälkien eli muinaisesineiden ja rakenteiden avulla. Tällaisen määritelmän muinaistutkimuksesta voi lukea lähes jokaisesta alan oppikirjasta. Kuvaus muinaistutkimuksesta ei kuitenkaan pidä paikkaansa tai se on vähintäänkin epätäsmällinen.</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71098 2018-06-12T11:50:42+03:00 Terhi Utriainen tt@tsv.fi

<p>Tieteenalat erottelevat erilaisia asioita. Erottelu on aktiivista toimintaa ja jatkuvaa prosessia, uteliaisuutta, jossa tuotetaan kysymyksiä, hypoteeseja, jäsennyksiä, tietoa, tulkintoja, argumentteja, kritiikkiä ja itsekritiikkiä. Sosiologia erottelee yhteisön ja yhteiskunnan kiperiä kysymyksiä, arkeologia menneisyyden elämän jättämiä materiaalisia jälkiä. Mitä uskontotiede erottelee? Mikä voisi olla sen erotteleva tehtävä tieteiden työnjaossa ja yhteistoiminnassa?</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71099 2018-06-12T11:52:45+03:00 Annukka Vainio tt@tsv.fi

<p>Julkaisufoorumi on suomalainen julkaisukanavien tasoluokitusjärjestelmä, jonka tavoitteena on yllä­pitää tieteellisten julkaisujen laadunarviointia. Sen toimintaa koordinoi Tieteellisten seurain valtuus­kunta. Vain riittävän tieteellisiksi arvioidut julkai­sukanavat voivat saada Julkaisufoorumi-luokan kolmiportaisella asteikolla. Yksi tieteenalakohtai­nen paneeli on tavallisesti vastuussa tieteellisten sarjojen laadunarvioinnista, jossa tulee huomioi­da tutkimusalalle tyypilliset julkaisukäytännöt, tiedeyhteisössä vallitsevat arvostukset ja tutki­musalojen tasapuolinen edustus korkeammissa tasoluokissa 2 ja 3.</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71100 2018-06-12T11:55:48+03:00 Janne Pölönen tt@tsv.fi Eeva Savolainen tt@tsv.fi

<p>Annukka Vainio kiinnittää huomiota Julkaisufoo­rumin kannalta tärkeään haasteeseen, kyseenalais­ten julkaisukanavien tunnistamiseen. Tällä tarkoi­tetaan erityisesti avoimesti saatavilla olevia (<em>open access</em>) lehtiä, jotka julkaisevat tieteellisiä kirjoi­tuksia maksusta ilman asianmukaista laadunarviointia. Julkaisufoorumin paneelit tarkistavat, onko tasoluokkaan 1 ehdolla olevilla kanavilla tie­teenalan asiantuntijoista koostuva toimituskunta ja säännöllinen vertaisarviointimenettely. Toimintaperiaatteiltaan kyseenalaisiksi havaitut lehdet si­joitetaan tällä perusteella luokkaan 0.</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71101 2018-06-12T11:57:52+03:00 Markku Mattila tt@tsv.fi

<p>Maria Pietilän väitöskirja <em>Making Finnish Univer­sities Complete Organizations </em>(Publications of the Social Sciences, 77/2018) tarkastettiin Helsingin yliopistossa 3.5.2018. Se käsittelee yliopistoissa urapolku-järjestelmän (<em>tenure track</em>) ja tutkimuk­sen profiilien käyttöönoton tavoitteita ja vaiku­tuksia. Tutkimus tehtiin haastattelututkimukse­na kahdessa yliopistossa sekä analysoimalla asiaan liittyvät dokumentit. Haastateltavia olivat akatee­miset johtajat, tutkijanuran alkupuolella olevia yli­opiston opettajia ja tutkijoita sekä kansallisen kor­keakoulupolitiikan keskeisiä sidosryhmiä.</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71102 2018-06-12T11:59:52+03:00 Vesa Heikkinen tt@tsv.fi

<p>Ministeri <strong>Petteri Orpo </strong>arveli taannoin, että sote-keskustelussa on ollut ”vähän akateemisen keskus­telun piirteitä”. Orvon sanat nostettiin monissa kommenteissa <strong>Juha Sipilän </strong>legendaarisen ”kai­ken maailman dosentit” -heiton rinnalle.</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71103 2018-06-12T12:01:53+03:00 Jukka Lehtinen tt@tsv.fi

<p>Fossiilisiin hiilivetyihin perustuvien materiaalien, kuten muovin käyttö puhuttaa. Huolta on tullut etenkin mereen päätyvästä muoviroskasta. Väärin käsiteltynä muovi roskaa, mutta ennen kaikkea sen valmistaminen vaatii uusiutumattomia luonnonvaroja, kuten öljyä. Vaihtoehtoisille materiaaleille olisi siis kysyntää.</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71134 2018-06-12T13:17:37+03:00 Ilari Hetemäki tt@tsv.fi 2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71135 2018-06-12T13:20:11+03:00 Iina Koskinen tt@tsv.fi

<p>Sari Kivistö ja Sami Pihlström: <em>Sivistyksen puolustus – Miksi akateemista elämää tarvitaan?</em> Gaudeamus 2018.</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71136 2018-06-12T13:22:24+03:00 Ulla-Maija Salo tt@tsv.fi

<p>Juha Suoranta: <em>C. Wright Millsin sosiologinen elämä</em>. Vastapaino 2018.</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71137 2018-06-12T13:27:11+03:00 Jari Sedergren tt@tsv.fi

<p>Riku Neuvonen: <em>Sananvapauden historia Suomessa</em>. Gaudeamus 2018.</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71138 2018-06-12T13:30:06+03:00 Pauli Heikkilä tt@tsv.fi

<p>Tommi Kotonen: <em>Politiikan juoksuhaudat. Äärioikeistoliikkeet Suomessa kylmän sodan aikana</em>. Atena 2018.</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71139 2018-06-12T13:32:02+03:00 Pauliina Raento tt@tsv.fi

<p>Vuento, Matti: <em>Myrkkyjen maailma. Nuolimyrkystä sariiniin</em>. Gaudeamus 2017.</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71140 2018-06-12T13:34:38+03:00 Kalevi Koukkunen tt@tsv.fi

<p>Klaus Karttunen: <em>Vuosisata Aasiaa ja Afrikkaa. Suomen Itämainen Seura 1917–2017</em>. Suomen Itämainen Seura 2017.</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/tt/article/view/71141 2018-06-12T13:36:31+03:00 Mattias Tolvanen tt@tsv.fi

<p>Seppo Parkkinen, Juho Paukkunen ja Ilkka Teräs: <em>Suomen kimalaiset</em>. Docendo 2018.</p>

2018-06-14T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement##