Tieteessä tapahtuu

Tieteen maine ja julkisuuden glamour

2019-03-19T14:31:59+02:00

Julkisuudessa on glamouria, jota jotkut janoavat, toiset kammoavat, jotkut pakenevat ja toiset haluavat. Julkisuudella on valtaa ja se kiehtoo. Myös tieteen tekijät ovat yhä useammin julkisuudessa. Toiset ohjaavat paljon aikaa sosiaaliseen mediaan tai muuhun mediasisältöön. Toiset näkevät julkisuuden ikävänä velvollisuutena, jota tulee vältellä. Vaikutusta on myös tutkimusrahoittajien tuottamilla julkisuusvaateilla. Rahoittajat etsivät rahoittamansa tutkimuksen ja tukemiensa tutkijoiden kautta omaa tilaansa julkisuudessa. Erityistä merkitystä aikamme julkisuudella on tieteen maineen kannalta.

Menetetty akateeminen vapaus? Professorit ja yliopistoyhteisön kiihtyvä muutos

2019-03-19T15:41:58+02:00

Yliopistot ovat käyneet läpi kiihtyvää muutosta. Kehitys huipentui vuoden 2010 yliopistolakiin, joka teki professoreiden virkasuhteista työsuhteita ja mullisti yliopistojen hallinnon. Yliopistoille kansallisen kilpailukyvyn nimissä asetetut tehokkuusvaatimukset ja lähes krooniseksi muodostunut rahoitusvaje ovat haastaneet perinteisen käsityksen vapaasta sivistysyliopistosta. Yliopistojen ydinryhmänä professorit ovat eläneet murroksen keskiössä. Tämä artikkeli tarkastelee puolen vuosisadan perspektiivillä yliopistojen kehitystä professoreiden aseman ja työn näkökulmasta.

Kuka hukkasi totuuden?

2019-03-19T14:51:27+02:00

Teesi siirtymisestä totuudenjälkeiseen aikaan on viime vuosina herättänyt kohua ja kauhistelua, mutta politiikan ja viestinnän tutkijat ovat myös kyseenalaistaneet ja vähätelleet sen merkitystä. Tämän ilmiön historiallinen yhteys 1900-luvun lopun postmodernismiin on jäänyt vaille riittävää huomiota – ehkä siksi, että kommentaattoreiltakin on saattanut olla totuus hukassa. Siksi tarvitsemme yhä totuuden käsitteen filosofista analyysiä ja puolustusta.

Sisältöä totuudenmukaisuudelle

2019-03-19T14:53:44+02:00

Journalisteja velvoittava totuudenmukaisuuden imperatiivi on jäänyt sisällöltään tyhjäksi. Nyt on korkea aika tarkentaa, mitä ”totuudenmukaisuudella” tarkoitetaan. Tässä kirjoituksessa haetaan pragmatistisen filosofian näkökulmasta käsitteelle sisältöä. Panoksena on journalismin tiedollinen identiteetti erotuksena kaikkialta tulvivasta informaatiosta.

Tutkimuksen vapaus, rehellisyys ja kumulatiivisuus koetuksella tieteenteon muutoksessa

2019-03-19T14:56:07+02:00

Jos Isaac Newton olisi edustanut käytännönläheista ja poikkitieteellistä tutkimusta, hän ei olisi ruvennut vaivaamaan päätään sillä, miksi omena putoaa, vaan sillä, miten se estetään. Tämä näkökulman muutos edustaa nykyistä tutkimuksen painopisteen muutosta.

Dna-nanokoneiden esiinmarssi

2019-03-19T14:58:15+02:00

DNA-nanoteknologiassa on siirrytty aikaan, jossa enää vain tutkijan mielikuvitus on rajana. Voisivatko DNA-molekyyleistä kasatut ohjelmoitavat biokoneet mullistaa lääketieteen tai toimia tietokoneen komponentteina?

Kenttätutkimuksen antia buddhalaisesta luostarista, osa 1

2019-03-21T07:57:38+02:00

Dokumentoin kolmessa peräkkäisessä katsauksessa kenttätutkimustani Kandyn Malwatta Vihāran luostarista Sri Lankassa. Keskityn kolmeen teemaan: jälleentapaamisen kokemuksiin, buddhalaisen filosofian ja singalilaisen kulttuurin väliseen suhteeseen sekä munkkiudesta luopumisen syihin. Tulin jälleen kerran vakuuttuneeksi kenttätutkimuksen ylivertaisuudesta myös uskontotieteessä. Vasta kentällä, havainnoidessaan ja keskustellessaan buddhalaisten munkkien kanssa, buddhalaisuuden tutkija saa laajemman ja perusteellisemman ymmärryksen buddhalaisuudesta filosofiana ja uskontona.

Tropiikin soita tutkimassa

2019-03-21T07:58:20+02:00

Millaista on tehdä tutkimusta päiväntasaajalla vaikeissa sademetsäolosuhteissa? Entä kun sademetsä on tuhottu? Kerron kokemuksistani Indonesian Keski-Kalimantanin trooppisissa suosademetsissä, joissa työskentelin ensin maisteriopiskelijana sekä myöhemmin projektikoordinaattorina ja väitöskirjantekijänä. Tutkimus vähän tunnettujen trooppisten suosademetsien parissa yhdistyy laajasti tämän hetken globaaliin talouteen, ilmastonmuutokseen ja ympäristöongelmiin.

Resurssien käytön renessanssi – kohti 1,5-asteista elämäntyyliä

2019-03-21T07:58:47+02:00

Kotitaloustieteessä tarkastellaan hyvän elämän ja kotien hyvinvoinnin edellytyksiä. Tutkimuksessa ja opetuksessa kysytään, miten meidän tulisi asua, syödä ja kuluttaa. Ilmastonmuutos on asettanut globaalin yhteisön tähtäimen 1,5-asteiseen elämäntyyliin, mikä haastaa myös kotitaloustieteilijät kehittämään kestävyys-, kuluttaja- ja ruokakasvatusta.

Lyhyesti

2019-03-19T15:05:04+02:00

Avoimen tieteen uutisia

2019-03-19T15:23:35+02:00

Tappaako tietosuoja tarinankerronnan – kokemuksia tietosuojakäytännöistä kaskuperinteen keräämisessä

2019-03-19T15:06:59+02:00

Tieteen arvopohjasta

2019-03-19T15:08:13+02:00

Paljon melua tulkinnasta

2019-03-19T15:09:22+02:00

Aira Kemiläinen – aatehistorian ja nationalismin tutkija

2019-03-19T15:12:00+02:00

Kvanttimaailmaa on katsottava syrjäsilmällä

2019-03-21T08:51:55+02:00

Jukka Pekola, Aalto-yliopiston fysiikan professori, johtaa kvanttiteknologian huippuyksikköä. Se jatkaa uudenlaisella kokoonpanolla matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja laitteiden tutkimusta, jolla oli niin ikään huippuyksikön status. Joko voimme odottaa kvanttitietokonetta kauppojen hyllyille?

Ihmiskunnalla kaikki hyvin?

2019-03-19T15:15:29+02:00

Steven Pinker: Enlightenment now. The case for reason, science, humanism and progress. Allen Lane 2018.

Oikeus ja valta kuvallisina symboleina

2019-03-19T15:25:40+02:00

Virpi Harju (toim.): Valtaa ja oikeutta. Kuvallisten symbolien voima. WSOY 2018.

Avauksia kuvalliseen kulttuuriimme

2019-03-19T15:27:59+02:00

Ville Hänninen ja Ville Tietäväinen: Kertova kuva. Journalistisen kuvan mahdollisuuksia ja keinoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2018.

Merkittävä teos Turun akatemian latinasta

2019-03-19T15:29:34+02:00

Reijo Pitkäranta: Lexicon neolatinum dissertationum Academiae Aboënsis (1642–1828) / Uuslatinan sanasto Turun akatemian väitöskirjoissa (1642–1828). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2018.

Luonnontieteiden ja kulttuurintutkimuksen vuoropuhelu

2019-03-19T15:31:33+02:00

Matthew Rampley: The Seductions of Darwin: Art, Evolution, Neuroscience. Penn State University Press 2017.

Tutkitun tiedon ja rationaalisen ajattelun apologia

2019-03-19T15:33:12+02:00

Juha Hulmi: Lihastohtori II. Hautaa humpuuki – tutkitulla tiedolla tavoitteisiin. Fitra 2018.

Vuosikausia vanhanakin pätevä kalenteri

2019-03-19T15:34:51+02:00

Aldo Leopold: Sand Countyn almanakka ja luonnoksia sieltä täältä. Suom. Tapani Kilpeläinen. niin ja näin 2017.