Tieteessä tapahtuu

120 vuotta tieteellisten seurojen yhteistyötä

Ulla-Maija Forsberg — 2019-09-19

Elokuussa 1899 silloinen Suomen suuriruhtinas, keisari Nikolai II osoitti Suomen tiedeseuralle ja kahdeksalle muulle tieteelliselle seuralle kirjeen, jossa hän oli päättänyt myöntää seurojen käyttöön talon ja varoja niin kiinteistön kuin siihen olennaisena osana kuuluvan kirjaston ylläpitoon. Tätä voidaan pitää Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) toiminnan lähtölaukauksena.

Matematiikan opetuksen ihanteet

Matti Lehtinen — 2019-09-19

Useimmilla meistä on pysyviä muistoja joistakin tietyistä oppiaineista ja niiden opettajapersoonista. Eräitä matematiikanopettajia muistellaan vielä vuosikymmeniä heidän kuolemansa jälkeen – niin hyvällä kuin pahallakin. Nämä muistot kertovat myös siitä, millaisia odotamme opettajiemme olevan.

Tulevaisuus ei vaadi ajattelua

Timo Kylmälä — 2019-09-19

Tämä kirjoitus on yritys ajatella Hannah Arendtin innoittamana sitä, kuinka hyvin ajattelumme pysyy valmistamamme maailman kyydissä. Mitä ajattelu oikeastaan on ja mitä ehtoja siihen liittyy? Ennen kuin voimme yrittää vastata näihin kysymyksiin, meidän on yritettävä ymmärtää niitä perusaktiviteetteja, jotka ehdollistavat meitä ihmisinä, ja miten nämä aktiviteetit toteutuvat nykyisessä ympäristössämme.

Tunteet ja tutkijuus – henkilökohtaisesta kokemuksesta työvälineeksi

Katariina Parhi — 2019-09-19

Toisinaan tunteet ujuttautuvat havaintoihimme silloinkin, kun haluaisimme olla viileän rationaalisia olentoja. Tutkijan on mahdollista kääntää tunnekokemuksensa voimavaraksi ja tutkimuseettiseksi työkaluksi. Ensin on ymmärrettävä, mikä rooli tunteilla on tutkimuksessa ja missä määrin niiden voi antaa tempaista mukaansa.

Evoluution suuri linja: riippuvuudesta vapauteen

Ahti Lampinen — 2019-09-19

Yritän tässä kirjoituksessa osoittaa, että evoluutiossa yleisesti ymmärrettynä on kysymys kaiken kattavan riippuvuuden vähenemisestä sekä vähittäisestä erillisten ja toisistaan jossakin määrin riippumattomien systeemien ilmaantumisesta. Tämä koskee sekä fysikaalisen luonnon että erityisesti elollisen luonnon kehitystä. Jonkinlaisena huippuna tässä kehityksessä voi nähdä ihmisen minuuden syntymisen.

Tieteen rooli totuudenjälkeisellä ajalla

Niko Soininen — 2019-09-19

Tieteellistä tietoa kohdellaan yhteiskunnallisessa keskustelussa enenevässä määrin mielipiteenä muiden joukossa. Osa keskustelusta pyrkii venyttämään tieteellistä epävarmuutta vastoin tiedeyhteisön valtavirtaa, osa taas marginalisoi tieteen roolin yhteiskunnallisena instituutiona. Tieteen vastaisku tässä keskustelussa on perusteltu, mutta samalla on pidettävä huoli tieteen puolueettomuudesta ja tunnistettava tieteen rooli yhteiskunnassa. Tiede ei voi korvata poliittista ja oikeudellista päätöksentekoa.

Ylirajainen Pohjois-Amerikan tutkimus

Benita Heiskanen — 2019-09-19

Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskus sai tammikuussa 2019 ensimmäisen professuurinsa. Pohjois-Amerikan tutkimukselle on olennaista, että se ymmärretään tieteiden rajat ylittäväksi tutkimusalaksi. Tutkimusalana se eroaa perinteisistä tieteenaloista (engl. discipline). Alan maantieteellinen ja analyyttinen painopiste on ollut 2000-luvulla ylirajaisessa tutkimuksessa.

Yliopistojen toiminnan duaalisuus

Vuokko Kohtamäki — 2019-09-19

Yliopistojen johtamista on ryhdytty terävöittämään ja tehostamaan. Johtamista saatetaan kuitenkin uudistaa ajattelemalla yliopistojen olevan yhtenäisiä ja yhtenäisesti toimivia kokonaisuuksia. Yliopistoissa esiintyy runsaasti kompleksisuutta, joka ilmenee usealla eri tavalla ja eri yhteyksissä. Katsauksessani käsittelen yliopistojen duaalisuutta talouden ja henkilöstöresurssien näkökulmista. Molemmat ovat erittäin tärkeitä, kun yliopiston toimintoja ja johtamista kehitetään kokonaisuutena.

Avoin tiede ja kotimaisten tieteellisten seurojen tulevaisuus

Meri Vainiomäki — 2019-09-19

Avoimen tieteen tavoitteet kannustavat tutkijoita ja tutkimusorganisaatioita lisäämään avointen julkaisujen määrää lähivuosina. Tavoitteet muuttavat myös suomalaisten tiedeseurojen toimintaa, jotka ylläpitävät merkittävää osaa kotimaisesta julkaisutoiminnasta. Tampereen yliopiston ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan tuore tutkimus avaa kotimaisten seurojen merkitystä ja roolia nykyisten haasteiden keskellä.

Kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan dataa

Jaakko Suominen — 2019-09-19

Mikä on dataa ja miten datan historiallisuus vaikuttaa tulevaisuuteen?

Datan matka informaatioksi

Reijo Sund — 2019-09-19

Datan määrä tulee varmasti edelleen kasvamaan voimakkaasti. Tutkimuksen mielessä yhä isompi osa datan käytöstä tulee olemaan toisiokäyttöä eli data on alun perin tuotettu muuhun tarkoitukseen. Tarkoituksenmukaisen käytön mahdollistamiseksi pelkän datan avaamisen lisäksi on pystyttävä tuottamaan ja välittämään riittävästi taustatietoa ja ymmärrystä datan syntyprosessista ja käyttökelpoisuudesta, mikä tulee olemaan erittäin suuri haaste.

Data energiamurroksen mahdollistajana

Maria Kopsakangas-Savolainen — 2019-09-19

Energiamarkkinat ovat historiallisestikin tarkasteltuna keskellä suurta murrosta. Murroksen ajureina ovat ilmastonmuutoksen hillintä, fossiilisten polttoaineiden väheneminen ja teknologinen kehitys. Yksi energiamurrosta leimaava piirre on sähköntuotannon merkityksen lisääntyminen ja eri sektoreiden integraatio. Perinteisen sähkönkulutuksen lisäksi myös lämmitys ja liikenne ovat sähköistymässä. Voidaankin sanoa, että olemme siirtymässä kohti vähäpäästöistä sähkötaloutta.

Lyhyesti

Ilari Hetemäki — 2019-09-19

Avoimen tieteen uutisia

Tieteessä tapahtuu — 2019-09-19

Totuusteoriat ja totuuden jälkeinen aika

Antti Hautamäki — 2019-09-19

Totuuden jälkeisellä ajalla tarkoitetaan vetoamista tunteisiin ja mielipiteisiin faktojen asemasta. Koska totuuden jälkeisessä ajassa on kysymys myös totuuden käsitteestä ja asemasta, osallistuminen keskusteluun totuuden jälkeisestä ajasta on tärkeää filosofeille.

Jottei totuus unohtuisi

Pentti Määttänen — 2019-09-19

Totuuksia on monenlaisia, mutta ei kaikki ole totta mikä on präntätty. Tämä koskee myös pragmatismiin yhdistettyä totuusteoriaa, jossa totuus määritellään toimivuuden avulla. Sami Pihlström toistaa tätä oppikirjahankkeissaan ja tämän lehden aiemmassa numerossa Donald Trumpin kirjan avulla arvelemalla, että Trumpin väitteiden voi ajatella olevan ”pragmatistisen totuusteorian nojalla tosia, jos ne ’toimivat’” (Pihlström 2019, 12). Pihlström laittaa toimivuuden lainausmerkkeihin eli jättää lukijan ihmeteltäväksi, mitä hän oikeastaan toimivuudella tarkoittaa eli Erkki Kilpisen (2019) kommentti tuli tarpeeseen. Mika Kiikeri ja Petri Ylikoski sanovat oppikirjassaan asian suoremmin. Heidän mukaansa konstruktivismiin sitoutunut tutkija ”on pragmatisti: se, mikä toimii, on totta” (Kiikeri ja Ylikoski 2004, 155).

Sven Lindqvistin tieto ja imperialismin historia

Juhani Koponen — 2019-09-19

Sven Lindqvist (1932–2019) oli nuoruuteni tärkeitä kirjailijoita. Myytti Wu Tao-tzusta (alempana MWT, Myten om Wu Tao-tzu, 1967, suom. 1968) oli voimakas katalyytti prosessissa, jossa oman napansa ympärillä kieppuneesta myöhäisteinistä kuoriutui yhteiskunnallisesti utelias, kolmanteen maailmaan suuntautunut toimittaja. Allegoria taiteen ja maailman suhteesta kolahti nuoreen taipuisaan mieleen.

Tutkijoiden medianäkyvyys

Pauliina Raento — 2019-09-19

Tiede ja tutkijat kiinnostavat mediassa mutta valikoima vaikuttaa suppealta. Toimittajien ja tutkijoiden vuorovaikutusta kannattaisikin helpottaa entisestään, varsinkin kun osapuolet tarvitsevat toisiaan.

Tiedosta välittämisestä

Vesa Heikkinen — 2019-09-19

Vaihtoehtoisille totuuksille on tapana naureskella tässä sivistyksen ja sananvapauden mallimaassa. Oma hymyni on hyytynyt aikapäiviä sitten.

Bicentennial-professorien vaikutus

Marjatta Hietala — 2019-09-19

Yhdysvaltalaisilla Bicentennial-professoreilla on ollut suuri vaikutus historian oppiaineen kansainvälistymiseen, niin Helsingissä kuin myös muissa Suomen yliopistoissa, joissa he vierailivat. Vuonna 1976 perustettiin Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen Bicentennial-professuuri, jonka tehtävänä oli edistää Yhdysvaltain tuntemusta ja tutkimusta Suomessa. Kustannukset jaettiin puoliksi yliopiston ja Yhdysvaltain hallituksen kesken. Ensimmäinen vieraileva professori nimitettiin virkaansa lukuvuodeksi 1976–77. Hän oli Texasin yliopiston professori Robert Crunden. Oppituoli sai Yhdysvaltojen 200-vuotisjuhlien kunniaksi nimen Bicentennial Chair.

Menneistä energiamurroksista oppia nykyiseen

Esa Tommila — 2019-09-19

Vaclav Smil: Energia ja sivilisaatio – historia. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Terra Cognita 2019.

Fysiikan outo maisema

Jouni Huhtanen — 2019-09-19

Carlo Rovelli: Ajan luonne. Suomentanut Hannu Karttunen. Ursa 2018.

Filosofi rajalla

Sami Pihlström — 2019-09-19

Leila Haaparanta: Rajan taju. Filosofisia esseitä. Gaudeamus 2019.

Freiren utopia ja sorrettujen pedagogiikka

Ulla-Maija Salo — 2019-09-19

Juha Suoranta: Paulo Freire – Sorrettujen pedagogi. Into Kustannus 2019.

Ensimmäinen suuri suomalainen matemaatikko kirjeittensä valossa

Osmo Pekonen — 2019-09-19

Johan C.-E. Stén (toim.): Anders Johan Lexell. Brevväxling – Commerce épistolaire. Finska Vetenskaps-Societeten 2019.

Taide totuuden tulkkina

Merja Leppälahti — 2019-09-19

Nina Kokkinen: Totuudenetsijät – Esoteerinen henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa. Vastapaino 2019.

Kielten kamppailu

Hannu Riikonen — 2019-09-19

Max Engman: Kielikysymys. Suomenruotsalaisuuden synty 1812–1922. Suomentanut Kari Koski. Svenska litteratursällskapet i Finland 2018.