Tieteessä tapahtuu https://journal.fi/tt <p>Foorumi ajankohtaisille ja yleistajuisille tiedeartikkeleille ja keskustelulle. Julkaisija Tieteellisten seurain valtuuskunta</p> Tieteellisten seurain valtuuskunta fi-FI Tieteessä tapahtuu 0781-7916 Niukkuuden aika jatkuu tieteentekijöille https://journal.fi/tt/article/view/76484 <p>Valtion talousarviota on käsitelty syksyllä eduskunnassa ja myös Tieteentekijöiden liitto pääsi siitä perinteiseen tapaan esittämään arvionsa valiokunnissa. Kiinnitimme lausunnoissamme huomiota paitsi rahoituksen tasoon myös siihen, että koko korkeakoulujen ja tutkimuksen rahoitusjärjestelmä tarvitsisi perusteellisen remontin.</p> Johanna Moisio ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Planeettoja oli yli yhdeksän https://journal.fi/tt/article/view/76485 <p>Moni on yhä katkera siitä, kun Pluto pudotettiin planeettojen joukosta. Se ei kuitenkaan ole ainoa kerta, kun planeettojen määrä on muuttunut. 1800-luvulla planeettoja oli kymmeniä. Nyt taas tutkijat etsivät uutta yhdeksättä planeettaa.</p> Niklas Hietala ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Ludwik Fleck ja lääketieteellisen ajattelutavan analyysi https://journal.fi/tt/article/view/76486 <p>Lääketieteellinen diagnostiikka on historiallisen ajan alusta asti ollut lääkärintyön ydinaluetta. Kuinka pitkälle edistynyt lääketiede ja siihen nojaava kliininen käytäntö voivat olla niinkin alttiita virheille? Tässä kirjoituksessa keskityn esittelemään Ludwik Fleckiä ja hänen tieteenteoreettisia huomioitaan lääketieteellisestä ajattelusta. Ne auttavat meitä ymmärtämään paremmin myös modernin diagnostiikan ongelmia.</p> Samuli J. Salmi ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Kohti monimuotoistuvan kaupungin ymmärrystä ja kehityksen ohjaamista https://journal.fi/tt/article/view/76487 <p>Akateeminen viisaus kaupungistumiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi on jäänyt yksittäisten oppiaineiden sisään. Samalla näkökulmat kaupunkikehityksen ymmärtämiseksi ovat tieteen ja tutkimuksen siivittämänä syventyessään pikemminkin kaventuneet. Yksittäiset tutkimusprojektit ovat pyrkineet ymmärtämään monimuotoistuvan kaupungin dynamiikkaa mutta jääneet kuitenkin ajallisesti varsin lyhyiksi ja siten kasvavaan kysyntään nähden sekä saavutuksiltaan vaatimattomiksi että merkitykseltään riittämättömiksi.</p> Mari Vaattovaara Anssi Joutsiniemi ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Urbaani ympäristömme tuottaa ongelmia ilmaston lämmetessä https://journal.fi/tt/article/view/76488 <p>Tämän vuosituhannen alusta alkaen maapallon lämpötila on ollut korkeampi kuin lämpötilan keskiarvo välillä 1860–1990. Odotettavissa on, että tulevina vuosikymmeninä lämpötila kohoaa pari, jopa kolme astetta keskimäärin. Samanaikaisesti väestö tulee keskittymään entistä enemmän urbaaneille alueille.</p> Briitta Koskiaho ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Johdatus ympäristöahdistukseen https://journal.fi/tt/article/view/76489 <p>Ilmastonmuutos ja muut ympäristöongelmat aiheuttavat erilaisia psyykkisiä vaikutuksia, joita tutkitaan kansainvälisesti kasvavassa määrin. Tässä artikkelissa analysoin niin sanottua ympäristöahdistusta sekä siihen liittyviä teemoja, tutkimuksia ja ratkaisuja.</p> Panu Pihkala ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Hallitustenvälisen ilmastopaneelin erikoisraportti 1,5 asteen lämpenemisestä https://journal.fi/tt/article/view/76490 <p>Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi lokakuun alussa erikoisraportin, joka kokosi yhteen tämänhetkisen tieteellisen tiedon liittyen globaalin lämpenemisen rajoittamiseen alle 1,5 asteen esiteolliseen aikaan verrattuna. Mittausten mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteen. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen raja ylitetään vuosisadan puoleen väliin mennessä. Rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle.</p> Hannele Korhonen Heikki Tuomenvirta ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Kohti vastuullista tutkimuskulttuuria https://journal.fi/tt/article/view/76492 <p>Tutkimuksen arvioinnissa välineet ovat kehittyneet nopeammin kuin arvioinnin tekijöiden osaaminen. Helposti ja halvalla tuotettavaa bibliometristä dataa hyödynnetään rekrytointi- ja rahoituspäätöksissä usein käyttötarkoituksensa vastaisesti. Bibliometriikan asiantuntijoille ongelma on tuttu. Kirjastot toimivat vastuullisessa metriikassa viestinvälittäjinä, mutta tutkimuskulttuurin muuttamiseen tarvitaan koko tiedeyhteisön tukea.</p> Juuso Ala-Kyyny ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Tutkimuksella vaikuttaminen: haasteita ja oivalluksia https://journal.fi/tt/article/view/76493 <p>Ajatushautomo Demos Helsinki on mukana strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamissa tutkimushankkeissa kumppanina. Vastaamme hankkeiden vuorovaikutuksesta ja edistämme hankkeiden vaikuttamista yhteiskuntaan yhteistyössä hankkeiden tutkijoiden kanssa. Tässä roolissa olemme saaneet aitiopaikan kehittää ja testata tutkimuksella vaikuttamisen parhaita käytäntöjä. Tässä katsauksessa esittelen Demos Helsingin tutkimuksella vaikuttamisen suunnitteluperiaatteet sekä vuorovaikutukseen liittyviä haasteita ja oivalluksia niiden ratkaisemiseksi.</p> Iina Koskinen ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Tekoäly ja laskemisen lajit https://journal.fi/tt/article/view/76494 <p>Tietokoneen mielikuvaan liittyy käsityksiä ihmisen ajattelusta, ja tekoälyn käsite liitettiin tietokoneisiin heti niiden synnystä lähtien. Mutta tekoälyn varhaisia muotoja on nähtävissä jo satoja vuosia ennen tietokoneen keksimistä. Ne ilmenivät erilaisten koneiden automaattisena ohjauksena. Erityisen merkittävä ja kauaskantoinen keksintö oli Joseph Jacquardin vuonna 1801 esittelemä reikäkorttien ohjaama kutomakone. Tekoälyn teoriaan taas liittyy se ehkä yllättävä kysymys, perustuuko ajatteleminen kokonaislukuihin vai reaalilukuihin? Nykyiset tietokoneet laskevat kokonaisluvuilla, mutta historiallisesti tarkastellen vastaus ei välttämättä ole lopullinen. Jos tavoittelemme laaja-alaista tekoälyä, joka pystyisi toimimaan ihmisten apuna ilman tapauskohtaista ohjelmointia, kysymystä pitää ehkä pohtia uudelleen.</p> Kari Leppälä ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Lyhyesti https://journal.fi/tt/article/view/76478 Ilari Hetemäki ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Tekoälyn jakolinjat https://journal.fi/tt/article/view/76495 <p>Tietojenkäsittelyn moniosaaja professori Timo Honkela kommentoi (<em>Tieteessä tapahtuu</em> 5/2018) heinäkuista Ylen radiokolumniani (https://yle.fi/uutiset/3-10318808). Siinä sivusin tekoälyn nostattamia uhkakuvia ja esittelin ohimennen joitakin politiikan <em>grand old</em> <em>manin</em> Henry Kissingerin pohdintoja.</p> Kari Enqvist ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Julkaisufoorumi vaikuttavuuden ja avoimuuden näkökulmasta https://journal.fi/tt/article/view/76497 <p>Korkeamman Julkaisufoorumi-luokan lehdissä julkaistu suomalainen tutkimus on kokonaisuutena huomattavasti vaikuttavampaa kuin alemman tasoluokan lehdissä julkaistu tutkimus. Avoimuuden hyödyt toteutuvat parhaiten, jos yliopistojen rahoitusmalli kannustaa sekä julkaisemista tiedeyhteisön arvostamissa korkeatasoisissa julkaisukanavissa että tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta.</p> Janne Pölönen ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Urapolun ongelmat suomalaisissa yliopistoissa https://journal.fi/tt/article/view/76503 <p>Suomalaisiin yliopistoihin on viime vuosina vaivihkaa ujutettu lähinnä Yhdysvalloista omaksuttu akateemisella uralla etenemisen kolmiportainen tenure track -järjestelmä. Urapolun suomalaisversiota olisi syytä parantaa ja selkeyttää, ja samalla päivittää se kansainväliseen malliin.</p> Hannu Juusola Jussi Pakkasvirta Markku Peltonen Kirsi Saarikangas Mikko Saikku Lotte Tarkka Martti Vainio ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Peruskoulun yläluokkien matematiikan opetus on eriytettävä https://journal.fi/tt/article/view/76505 <p>Kirjoittajien mielestä matematiikan opetus pitäisi eriyttää peruskoulun 7.–9. luokilla. Jäykkään tasoryhmittelyyn ei ole paluuta, mutta näiden luokkien matematiikan opetus on jaettava kahteen linjaan, joiden ”työnimet” voisivat olla matematiikkalinja ja laskentolinja. Niillä olisi eri opetussuunnitelmat ja oppimateriaalit.</p> Markku Halmetoja Jorma Merikoski ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Metsäntutkimuksen myrskynsilmässä https://journal.fi/tt/article/view/76498 <p>Metsien ja ilmakehän vuorovaikutusten professori Jaana Bäck on turhautunut Suomessa käytävään metsäkeskusteluun. Tutkijoiden ääni on pikkuhiljaa alkanut kuulua, mutta kuuluuko se vieläkään riittävän kovaa?</p> Helen Partti ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Historiaa yli kansallisten rajojen https://journal.fi/tt/article/view/76499 <p>Jaakko Suolahti (1918–87) nimitettiin kesäkuussa 1960 Helsingin yliopiston yleisen historian professoriksi, mistä virasta hän jäi täysinpalvelleena eläkkeelle helmikuussa 1981. Hän kuului isänsä puolelta länsisuomalaiseen Palander-Suolahden tunnettuun pappissukuun. Hänen isänsä oli Suomen ja Skandinavian historian professori Gunnar Suolahti ja setänsä germaanisen filologian professori ja yliopiston myöhempi kansleri Hugo Suolahti. Äiti kuului Bonsdorffien sukuun.</p> Marjatta Hietala ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Koiran ymmärrys https://journal.fi/tt/article/view/76500 <p>”Koirat ymmärtävät sanoja kuin ihminen”, kertoo Tiede-lehti (31.8.2016). Uutisen mukaan asiaa on tutkittu 13 koiran ja toiminnallisen magneettikuvauslaitteen avulla. ”Koiran aivot työstävät puhetta samaan tapaan kuin ihmisen, osoittivat unkarilaiset tutkijat.” Ilta-Sanomissa (2.9.2016) väitetään, että koira ”voi ymmärtää jopa yli tuhat sanaa”.</p> Vesa Heikkinen ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Kansakunta konstruktioissa https://journal.fi/tt/article/view/76501 <p>Pertti Haapala (toim.): <em>Suomen rakennehistoria. Näkökulmia muutokseen ja jatkuvuuteen (1400–2000)</em>. Vastapaino 2018.</p> Aki Alanko ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Värikästä historiaa perinpohjaisesti https://journal.fi/tt/article/view/76506 <p>Valtonen, Pekka: <em>Karibian historia</em>. Gaudeamus 2017.</p> Pauliina Raento ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Luokkaretki lähiöön https://journal.fi/tt/article/view/76507 <p>Luhtakallio Eeva ja Maria Mustranta: <em>Demokratia suomalaisessa lähiössä</em>. Into 2017.</p> Juuso Koponen ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Oudot kokemukset aivojen jekkuja? https://journal.fi/tt/article/view/76508 <p>Häkkinen Jukka: <em>Outojen kokemusten psykologia</em>. Docendo 2018.</p> Leo Näreaho ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Tiedon perässä hullun tai ainakin hölmön lailla https://journal.fi/tt/article/view/76509 <p>Markus Hotakainen: <em>Neroja vai mielipuolia</em>. Kosmos 2017.</p> Tiina Raevaara ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Kansallinen instituutio politiikan ristipaineessa https://journal.fi/tt/article/view/76510 <p>Aleksi Mainio: <em>Erkon kylmä sota. Helsingin Sanomat Moskovan varjossa</em>. Siltala 2018.</p> H. K. Riikonen ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6 Lahden keskuksesta Palmeniaksi https://journal.fi/tt/article/view/76511 <p>Markku Heikkilä ja Antti Karisto: <em>Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus yhteiskunnallisen vaikuttamisen asialla</em>. Päijät-Hämeen tutkimusseura 2017.</p> Terttu Utriainen ##submission.copyrightStatement## 2018-11-15 2018-11-15 36 6