https://journal.fi/tt <p>Foorumi ajankohtaisille ja yleistajuisille tiedeartikkeleille ja keskustelulle. Julkaisija Tieteellisten seurain valtuuskunta</p> Tieteellisten seurain valtuuskunta fi-FI Tieteessä tapahtuu 0781-7916 https://journal.fi/tt/article/view/87225 <p>Kansainvälisten tiedepaneelien perustaminen osoittaa, että päätöksentekijät tiedostavat tieteen mahdollisuudet ja voiman. Tuore YK:n jäsenmaiden tilaama riippumaton tiederaportti maailman kestävän kehityksen tilasta (GSDR2019) tekee kuitenkin selväksi, että nykyisessä muodossaan tutkimus ei kykene tukemaan sitä murrosta, jota suurten ympäristöhaasteiden edessä nyt tarvitaan. Eikä ilmastonmuutosta selätetä ilman laajempaa siirtymää turvalliseen ja oikeudenmukaiseen maailmaan, eli kestävään kehitykseen.</p> Eeva Furman Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87226 <p>Suomalainen media näyttää pintapuolisesti varsin moninaiselta. Lehtiä, televisio- ja radiokanavia on vielä paljon, ja niitä seurataan laajalti. Tosiasiassa tiedoissamme moninaisuuden nykytilasta on vaarallisen suuria aukkoja.</p> Markus Mykkänen Ville Manninen Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87227 <p>Lähi-idässä syntyi elinkeinoissa nuoremmalla kivikaudella eli neoliittisella kaudella vallankumous, jota on teoreettisesti käsitelty niin V. Gordon Childen kuin Yuval Hararin ihmiskunnan kulttuurikehitystä käsittelevissä synteeseissä. Palestiinalaisalueilla sijaitseva Jerikon muinainen rauniokumpu Tell es-Sultan nousee arkeologisten tutkimustulosten perusteella merkittäväksi tekijäksi tässä kehityksessä. Jerikoa tutkivat arkeologit saapuivat viime kesäkuussa eri puolilta maailmaa Helsinkiin pohtimaan Jerikon merkitystä sekä kulttuurikehityksen että arkeologiatieteen kannalta.</p> Minna Silver Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87229 <p>Hiljentäminen ja tiedon vaientaminen ovat yksi tieteellisen tiedon leviämisen ja sen saavuttamisen keskeisimpiä poliittisia ongelmia. Tiedon historiassa yksi merkittävimmistä hiljentämisen jatkumoista on naisten tiedon hiljentäminen ja siitä vaikeneminen. Tarkastelen nais- ja feministitutkijoiden vaientamista erityisesti kysymyksissä, jotka ovat perinteisesti luonnontieteellisiä ja teknisiä, mutta joilla on merkittävä yhteiskunnallinen ja eettinen ulottuvuus ja joita nykyisin tarkastellaan monitieteisesti ympäristökriisin viitekehyksessä.</p> Maarit Laihonen Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87231 <p>Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan professori emeritus, akateemikko Nils Westermarck sanoi 9.1.2001 sanat "Sauriota kohdeltiin huonosti" tarkoittaen Sauriolla tällöin kodin taloustieteen professori Elli Sauriota. Mitä lausuja mahtoi sanoillaan tarkoittaa?</p> Aila Kervinen Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87234 <p>Tuore selvitys Ruotsin korkeakoulupolitiikasta ehdottaa kollegiaalisuuden ja perusrahoituksen lisäämistä sekä tuottavuusindikaattoreista luopumista. Radikaalien ehdotusten takana ei kuitenkaan välttämättä ole silkka tieteen vapauden lisääminen, sillä olematon seurausanalyysi ja ympäripyöreät muotoilut mahdollistavat aloitteiden soveltamisen niin poliitikkojen, virkamiesten kuin yliopistojen johdon vallan kasvattamiseksi.</p> Kasper Kristensen Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87246 <p>Henrik Walbeck oli juhlittu tieteilijä 1800-luvun alussa. Hän sovelsi vastakehitettyjä tilastotieteellisiä menetelmiä menestyksellisesti ja toimi sujuvasti tieteen kansainvälisessä yhteisössä. Gustaf Finnberg oli taideopintonsa keskeyttänyt saamattomana pidetty taiteilija. Heidän tiensä kohtasivat tieteessä unohdetulla tavalla vuonna 1822. Finnbergiä on sittemmin kuvattu maalaustavaltaan suurten taiteilijoiden sukulaiseksi ja ensimmäiseksi suomalaiseksi todella kansainväliseksi taiteilijaksi.</p> Pekka Pere Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87248 <p>Vuonna 1983 ensimmäisen kerran ilmestynyt kirja<em> Imagined Communities: Reflections on the Origin and Spread of Nationalism</em> on yksi siteeratuimmista teoksista yhteiskuntatieteellisen ja humanistien tutkimuskirjallisuuden viitteissä. Benedict Andersonin (1936–2015) modernia klassikkoa – kuten montaa muutakin tiedebestselleriä – tulkitaan usein pinnallisesti tai erheellisesti. Termi "kuviteltu yhteisö" houkuttelee helposti naiiveihin vertauskuviin, joita viljellään surutta opinnäytteissä, tietokirjallisuudessa ja tieteellisissäkin artikkeleissa.</p> Jussi Pakkasvirta Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87249 <p>Monitieteisyyttä, tieteiden välisyyttä ja/tai interdisplinaarisuutta on laajasti nostettu, jopa vaadittu tutkimuksen, opetuksen ja vaikuttavuuden peruslääkkeeksi noin 60:n viime vuoden aikana. Monitieteisyyden laajalle levinnyt arvostaminen ilmeneekin selvästi niin suomalaisten kuin ulkomaistenkin yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ajatushautomoiden strategioissa. Jopa OECD on aloittanut jo 1970-luvulla keskustelun siirtymisestä tieteenalakohtaisuudesta tieteiden välisyyteen. Näyttöäkin monitieteistymisen merkittävyyden tueksi on kertynyt varsin runsaasti vuosien mittaan.</p> Uolevi Lehtinen Jyrki Wallenius Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87250 <p>Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus täytti 1. syyskuuta 2019 40 vuotta. Tässä lyhyessä katsauksessa esitellään vaihtokeskuksen historian tärkeimmät tapahtumat.</p> Georg Strien Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87254 <p>Kaupungit ovat olleet ympäristöpolitiikan aktiivisia toimijoita jo useamman vuosikymmenen ajan. Kaupunkien itsensä lisäksi niiden roolia ovat nostaneet esille etenkin Yhdistyneiden kansakuntien ilmastoneuvottelut ja erilaiset kansainväliset säätiöt, mutta varsinaisten toimien vaikutuksia on tutkittu jokseenkin vähän. Miten vaikuttavia ja tehokkaita nämä kaupunkien toimet ovat? Saadaanko niillä aikaan haluttua muutosta? Kaupunkien ympäristöpolitiikassa tarkastellaan kysymyksiä liittyen politiikkatoimien kehystykseen sekä toimien vaikutuksiin ja niiden arviointiin. Yhtäältä kaupungeissa herää kiinnostus siihen, miten jo olemassa olevia toimia voidaan uuden tiedon valossa parantaa.</p> Sirkku Juhola Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87255 <p>Puiden ekofysiologia käsittelee puiden elintoimintoja, kuten yhteyttämistä ja kasvua, niiden luontaisessa ympäristössä. Ympäristöolosuhteet muuttuvat paljon yhden puun eliniän aikana, mutta toisin kuin eläimet, puut eivät pysty liikkumaan, vaan niiden on sopeuduttava muuttuviin ympäristöolosuhteisiin sillä paikalla, mistä ne ovat siemenestä lähteneet kasvamaan.</p> Teemu Hölttä Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87256 <p>Tiedeyhteisö on tutkijaksi oppimisen ensisijainen ympäristö. Tiedeyhteisöllä on väliä jatko-opintopolun ja tohtoreiden työelämään siirtymisen kannalta, ehkä enemmän kuin moni meistä tulee ajatelleeksikaan. Tässä kirjoituksessa pyrin kokoamaan tohtorikoulutuksen ja tutkijanuriin kohdistuneen tutkimuksen tuloksia ja pohdin, mitä merkitystä tiedeyhteisön tuella on ja miksi siitä kannattaa olla kiinnostunut.</p> Kirsi Pyhältö Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87251 <p>Perinteinen nimistöntutkimus ei professori Terhi Ainialalle riitä. Hän on tehnyt sosio-onomastiikasta monitieteisen tutkimusalan.</p> Helen Partti Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87241 Ilari Hetemäki Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87252 <p>Jos jotain suomalaisista yliopistoista ja meistä yliopistolaisista olen kokemusteni perusteella oppinut, on se kykymme kuuliaisuuteen. Kun meitä tutkijoita kehottaa julkaisemaan tietyissä tieteellisissä lehdissä tai tiettyjen kustantamojen kautta, me alamme julkaista näissä lehdissä ja näillä kustantamoilla. Kun meitä rohkaisee palkkaamaan tutkimushankkeisiimme viestintäkonsultteja, me palkkaamme heitä ja kutistamme näin tutkijoiden rahoitusta.</p> Hanna Kuusela Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87245 Tieteessä tapahtuu Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87242 <p>Metsä on puiden muodostama kasviyhdyskunta tai puita suhteellisen tiheässä kasvava alue. Sanalla on myös erikoismerkityksiä, kuten ilmauksissa "lähteä puolukkametsään" tai "olla metsällä". Näin lakonisesti metsä-sanaa valaisee yleiskieltä kuvaava <em>Kielitoimiston sanakirja</em>.</p> Vesa Heikkinen Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87257 <p>Matthew Desmond: <em>Evicted: Poverty and Profit in the American City</em>. Broadway Books 2016.</p> Heikki Hiilamo Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87258 <p>Marek Fields: <em>Lännestä tuulee. Britannian ja Yhdysvaltojen propaganda kylmän sodan Suomessa</em>. Art House 2019.</p> Raimo Väyrynen Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87259 <p>Osmo Pekonen ja Johan Stén: <em>Valon aika</em>. Art House 2019.</p> Aki Alanko Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87260 <p>Riitta Korhonen, Helen Partti, Riitta Saarinen ja Liisa Takala: <em>Tiedenaisia. Suomalaisia tutkimuksen ytimessä</em>. Docendo 2019.</p> Merja Leppälahti Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87261 <p>Muller, Richard A.: <em>Nyt, ajan fysiikka</em>. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Terra Cognita 2018.</p> Jouni Huhtanen Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87262 <p>Pauli Kopu: <em>Media television jälkeen – tutkimusmatka tarinoiden tulevaisuuteen</em>. Into 2019.</p> Markus Mykkänen Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87263 <p>Tuula Hökkä: <em>”On kirkas Pohjan pimiä”. Suomenkielistä runoutta 1800-luvulla</em>. Studio Arkki 2018.</p> Hannu Riikonen Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6 https://journal.fi/tt/article/view/87264 <p>Katja Bargum ja Heikki Helanterä: <em>Suuri suomalainen muurahaiskirja</em>. Minerva Kustannus 2019.</p> Mattias Tolvanen Copyright (c) 2019-11-14 2019-11-14 37 6