Tieteessä tapahtuu

Kestävä, ilmastoneutraali ja resurssitehokas metsäbiotalous

Heli Peltola — 2018-06-14

Kestävällä metsäbiotaloudella tarkoitetaan metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsien ja metsäluonnonvarojen hyödyntämiseen perustuviin tuotteisiin ja palveluihin. Metsäbiotalouden uudet investoinnit ja kasvu sekä monipuolistuminen tuovat alalle uusia työpaikkoja. Kasvava puun kysyntä lisää metsänomistajien puunmyyntituloja ja tuo kerrannaisvaikutuksineen lisää hyvinvointia koko yhteiskunnalle. Toisaalta puun lisääntyvä käyttö herättää huolta kotimaisen puun riittävyydestä ja saatavuudesta ympäri vuoden. Huolta herättää myös lisääntyvien hakkuiden vaikutukset metsien monimuotoisuus- ja virkistyskäyttöarvoihin sekä metsien vesistö- ja ilmastovaikutuksiin.

Historiantutkimus, vastuullisuus ja tietosuoja

Kirsi Vainio-Korhonen — 2018-06-14

Historiantutkimus jakautuu tieteenä tietosuoja-asioissa kahtia. Kysymys kuolleiden henkilöiden tunnistettavuudesta nousee esiin erityisesti silloin, kun lainsäädäntö ei sano siitä mitään. Pohdin, millä tavalla tutkijoilla on oikeus levittää kauan sitten kuolleiden ihmisten elämää näkyville.

Huomioita aikamme traagisuudesta

Markku Nivalainen — 2018-06-14

Kaikkien kanonisoitujen filosofioiden taustalla vaikuttaa ajattelijoiden ainutlaatuinen näkemys niin maailmasta ja ihmisestä kuin näiden välisestä suhteesta. Argumenttien lisäksi, ja monesti niiden sijaan, meitä puhuttelevat juuri näkemykset, jotka vetoavat omiin kokemuksiimme ja näkemyksiimme ihmisinä. Tästä syystä erilaisten kriisien värittäminä aikakausina esiin nousevat usein kirjoittajat, joiden näkemystä voidaan kutsua traagiseksi.

Koiviston vakuuttamismatka Moskovaan

Juhani Suomi — 2018-06-14

Mauno Koivisto sai aloittaa presidenttikautensa oloissa, joissa Suomen kansainvälinen asema oli vakaa ja suojainen. Jotakin kuitenkin tuntui puuttuvan. Kremlissä pitäydyttiin odottavaiselle kannalle. Sen vuoksi Koivisto päätyi yritykseen vahvistaa asemiaan vierailemalla ensimmäiseksi juuri Moskovassa ja esittämällä vierailunsa aikana yya-sopimuksen, ”ystävyyden ikonin”, voimassaoloajan ennenaikaista pidentämistä. Toteutunut vierailu ja aloite, jonka Koivisto esitti suomalaisdiplomaattien varoituksista piittaamatta sekä salaa hallitukselta ja eduskunnalta, tuottivat hänen toivomansa tuloksen: hän sai uskottavuutta Kekkosen seuraajana.

Ordoliberalismin sosiaalihumaani suuntaus odottaa uutta valtakauttaan

Briitta Koskiaho — 2018-06-14

Maailma muuttuu koko ajan varsin nopeatempoisesti, kuten myös yhteiskunnalliset virtaukset ja maailmaa johtavien suurvaltojen sekä valtioiden ryhmittymien koostumukset. Euroopan pohjoiset maat ovat viime vuosikymmeninä omaksuneet politiikkaansa brittien ja yhdysvaltalaisten suosimat taloudellisen ajattelun opit, reaganismista thatcherismiin. Olisiko nyt jo aika kääntää suuntaa?

Kadonnut lääketiede

Pekka T. Heikura — 2018-06-14

Länsimaisen lääketieteen historiassa perinteinen näkemys on ollut, että muinaisen Mesopotamian (n. 3200–331 eKr.) lääketiede oli kiinteässä yhteydessä uskontoon ja magiaan. Sen vastakohtana on pidetty klassisen Kreikan hippokraattista lääketiedettä, jossa yliluonnollisilla tekijöillä ei ollut sijaa. Kreikasta lähtöisin ollut lääketiede hallitsi länsimaista lääketiedettä 1800-luvulle asti. Viime aikoina tämä käsitys on ollut kuitenkin muuttumassa.

Terveystaloustieteen tulo Suomeen – muistikuvia 40 vuoden takaa

Antti Suvanto — 2018-06-14

Yrjö Jahnssonin säätiö toi terveystaloustieteen Suomeen järjestämällä virikeseminaarin vuonna 1975 Helsingissä ja rahoittamalla sen jälkeen terveystaloustieteen jatkokoulutusta yli kymmenen vuoden ajan. Sitä ennen koko käsitettä ei Suomessa tunnettu. Kansainvälisesti taloustieteilijöiden kiinnostus terveyspalvelujen tutkimiseen oli virinnyt jo 1960-luvulla. Suomessa kiinnostusta lisäsi vuonna 1972 säädetty kansanterveyslaki.

Maapallon kuudes sukupuutto

Jukka Hildén — 2018-06-14

Monisoluisten eliöiden aika alkoi 700–600 miljoonaa vuotta sitten. Sen jälkeen Maan geologisesta historiasta tunnetaan viisi massiivista joukkosukupuuttoa. Vanhin sattui ordoviikkikauden lopulla noin 444 miljoonaa vuotta sitten, hirmuisin oli permikauden lopun lähes täystuho 252 miljoonaa vuotta sitten, kuuluisin taas liitukauden päättänyt joukkosukupuutto 66 miljoonaa vuotta sitten, jolloin dinosaurukset kuolivat. Lisäksi devoni- ja triaskauden lopuilla oli suuret sukupuuttoaallot. Toisaalta voidaan puhua myös kuudennesta joukkosukupuutosta, joka on meille kaikkein dramaattisin.

Sosiologinen mielikuvitus ja toivon politiikka

Suvi Salmenniemi — 2018-06-14

Turun yliopistoon perustettiin vuonna 1926 Suomen ensimmäinen sosiologian oppituoli. Tähän oppituoliin ovat istahtaneet vuosikymmenten saatossa muun muassa Uno, Esko, Yrjö, Antti ja Erkki. Nyt, liki sata vuotta myöhemmin, pidän tämän luentoni ensimmäisenä tähän oppituoliin nimitettynä naisprofessorina.

Arkeologi, esineet ja menneisyys

Visa Immonen — 2018-06-14

Arkeologi tutkii menneisyyttä ihmisten jättämien aineellisten jälkien eli muinaisesineiden ja rakenteiden avulla. Tällaisen määritelmän muinaistutkimuksesta voi lukea lähes jokaisesta alan oppikirjasta. Kuvaus muinaistutkimuksesta ei kuitenkaan pidä paikkaansa tai se on vähintäänkin epätäsmällinen.

Mihin tarvitsemme uskontotieteen erottelukykyä?

Terhi Utriainen — 2018-06-14

Tieteenalat erottelevat erilaisia asioita. Erottelu on aktiivista toimintaa ja jatkuvaa prosessia, uteliaisuutta, jossa tuotetaan kysymyksiä, hypoteeseja, jäsennyksiä, tietoa, tulkintoja, argumentteja, kritiikkiä ja itsekritiikkiä. Sosiologia erottelee yhteisön ja yhteiskunnan kiperiä kysymyksiä, arkeologia menneisyyden elämän jättämiä materiaalisia jälkiä. Mitä uskontotiede erottelee? Mikä voisi olla sen erotteleva tehtävä tieteiden työnjaossa ja yhteistoiminnassa?

Julkaisufoorumi ja epäilyttävät lehdet

Annukka Vainio — 2018-06-14

Julkaisufoorumi on suomalainen julkaisukanavien tasoluokitusjärjestelmä, jonka tavoitteena on ylläpitää tieteellisten julkaisujen laadunarviointia. Sen toimintaa koordinoi Tieteellisten seurain valtuuskunta. Vain riittävän tieteellisiksi arvioidut julkaisukanavat voivat saada Julkaisufoorumi-luokan kolmiportaisella asteikolla. Yksi tieteenalakohtainen paneeli on tavallisesti vastuussa tieteellisten sarjojen laadunarvioinnista, jossa tulee huomioida tutkimusalalle tyypilliset julkaisukäytännöt, tiedeyhteisössä vallitsevat arvostukset ja tutkimusalojen tasapuolinen edustus korkeammissa tasoluokissa 2 ja 3.

Julkaisufoorumi välittää tietoa luotettavista tieteellisistä julkaisukanavista

Janne Pölönen — 2018-06-14

Annukka Vainio kiinnittää huomiota Julkaisufoorumin kannalta tärkeään haasteeseen, kyseenalaisten julkaisukanavien tunnistamiseen. Tällä tarkoitetaan erityisesti avoimesti saatavilla olevia (open access) lehtiä, jotka julkaisevat tieteellisiä kirjoituksia maksusta ilman asianmukaista laadunarviointia. Julkaisufoorumin paneelit tarkistavat, onko tasoluokkaan 1 ehdolla olevilla kanavilla tieteenalan asiantuntijoista koostuva toimituskunta ja säännöllinen vertaisarviointimenettely. Toimintaperiaatteiltaan kyseenalaisiksi havaitut lehdet sijoitetaan tällä perusteella luokkaan 0.

Yliopiston tutkimusprofiilit ja urapolku vaikuttavat tieteen tekemiseen

Markku Mattila — 2018-06-14

Maria Pietilän väitöskirja Making Finnish Universities Complete Organizations (Publications of the Social Sciences, 77/2018) tarkastettiin Helsingin yliopistossa 3.5.2018. Se käsittelee yliopistoissa urapolku-järjestelmän (tenure track) ja tutkimuksen profiilien käyttöönoton tavoitteita ja vaikutuksia. Tutkimus tehtiin haastattelututkimuksena kahdessa yliopistossa sekä analysoimalla asiaan liittyvät dokumentit. Haastateltavia olivat akateemiset johtajat, tutkijanuran alkupuolella olevia yliopiston opettajia ja tutkijoita sekä kansallisen korkeakoulupolitiikan keskeisiä sidosryhmiä.

Vähän akateemisen keskustelun piirteitä

Vesa Heikkinen — 2018-06-14

Ministeri Petteri Orpo arveli taannoin, että sote-keskustelussa on ollut ”vähän akateemisen keskustelun piirteitä”. Orvon sanat nostettiin monissa kommenteissa Juha Sipilän legendaarisen ”kaiken maailman dosentit” -heiton rinnalle.

Puuta muovin tilalle

Jukka Lehtinen — 2018-06-14

Fossiilisiin hiilivetyihin perustuvien materiaalien, kuten muovin käyttö puhuttaa. Huolta on tullut etenkin mereen päätyvästä muoviroskasta. Väärin käsiteltynä muovi roskaa, mutta ennen kaikkea sen valmistaminen vaatii uusiutumattomia luonnonvaroja, kuten öljyä. Vaihtoehtoisille materiaaleille olisi siis kysyntää.

Lyhyesti

Ilari Hetemäki — 2018-06-14

Akateeminen elämänmuoto uhattuna

Iina Koskinen — 2018-06-14

Sari Kivistö ja Sami Pihlström: Sivistyksen puolustus – Miksi akateemista elämää tarvitaan? Gaudeamus 2018.

Komea teos C. Wright Millsin raikkaasta kumoukseksellisuudesta

Ulla-Maija Salo — 2018-06-14

Juha Suoranta: C. Wright Millsin sosiologinen elämä. Vastapaino 2018.

Sananvapauden historiasta

Jari Sedergren — 2018-06-14

Riku Neuvonen: Sananvapauden historia Suomessa. Gaudeamus 2018.

Oikeistohipit YYA-Suomessa

Pauli Heikkilä — 2018-06-14

Tommi Kotonen: Politiikan juoksuhaudat. Äärioikeistoliikkeet Suomessa kylmän sodan aikana. Atena 2018.

”Vain annos ratkaisee”

Pauliina Raento — 2018-06-14

Vuento, Matti: Myrkkyjen maailma. Nuolimyrkystä sariiniin. Gaudeamus 2017.

Esimerkillinen seurahistoria

Kalevi Koukkunen — 2018-06-14

Klaus Karttunen: Vuosisata Aasiaa ja Afrikkaa. Suomen Itämainen Seura 1917–2017. Suomen Itämainen Seura 2017.

Perusteellinen lajisto-opas Suomen kimalaisista

Mattias Tolvanen — 2018-06-14

Seppo Parkkinen, Juho Paukkunen ja Ilkka Teräs: Suomen kimalaiset. Docendo 2018.