Tieteessä tapahtuu https://journal.fi/tt <p>Foorumi ajankohtaisille ja yleistajuisille tiedeartikkeleille ja keskustelulle. Julkaisija Tieteellisten seurain valtuuskunta</p> Tieteellisten seurain valtuuskunta fi-FI Tieteessä tapahtuu 0781-7916 YLIOPISTO ON MYÖS SYMBOLI https://journal.fi/tt/article/view/66945 KARI ENQVIST ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 VESIVOIMALOIDEN JA NEUVOSTOELOKUVAN MODERNI LIITTO https://journal.fi/tt/article/view/66946 <p>&nbsp;Artikkeli esittelee esimerkinomaisesti venäläistä elokuvahistoriaa, joka kertoo eri aikakausien suhtautumisesta vesivoimaloihin, patorakennuksiin ja kanaviin 1930-luvulta 2000-luvulle.</p> ARJA ROSENHOLM ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 OOPPERA JA TODELLISUUS https://journal.fi/tt/article/view/66947 <p><strong>Kaija Saariahon ooppera <em>Émilie </em>perustuu tositarinaan valistusajan nerokkaasta tiedenaisesta markiisitar Émilie du Châtelet’sta (1706–49). Tässä fokusoimme markiisitar du Châtelet’n pääteokseen, Newtonin <em>Principian </em>ranskannokseen, ja sen käsikirjoituksen kohtaloihin.</strong></p> OSMO PEKONEN ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 PAINOVAPAUS JA PILKKAKUVASTO https://journal.fi/tt/article/view/66948 <p>&nbsp;Suomalaisen polemiikin tärkeä kehityskaari ulottuu 1700-luvun hengellisistä reformiliikkeistä 1800-luvun nousevaan poliittiseen (työväen)lehdistöön. Hankkeemme ”Painovapaus ja pilkkakuvasto” (2016–17) osoittaa, että varhaisen suomalaisen sanomalehdistön politisoituva iva kirkon toimia ja herätysliikkeitä kohtaan perustui vanhaan polemiikkiin kirkkoluterilaisuuden ja sen reformoijien välillä. Hanke laajentaa painettuun sanaan keskittyvän lehdistö- ja kirjallisuushistorian kuvaa kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeästä jaksosta noin vuosina 1770–1910.&nbsp;</p> SARI KIVISTÖ PÄIVI MEHTONEN ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 SUUNNATUN EVOLUUTION SAAVUTUKSIA https://journal.fi/tt/article/view/66949 <p>Evoluutioteoriasta puhuttaessa viitataan yleisimmin biologiassa vallalla olevaan käsitykseen, jolla selitetään eliölajien syntyä. Sen sijaan vähemmälle huomiolle on jäänyt, että evoluutiota on hyödynnetty myös työkaluna lukuisissa laboratorioissa jo useamman vuosikymmenen ajan. Tämän suunnatuksi evoluutioksi kutsutun laboratoriotekniikan avulla on kehitetty lukuisia ihmiskuntaa hyödyttäviä proteiinipohjaisia tuotteita, kuten teollisuusentsyymejä ja lääkeainemolekyylejä. Tässä artikkelissa avataan suunnatun evoluutiotekniikan toimintaperiaatetta, historiaa ja tähänastisia saavutuksia. Artikkeli syventää viime vuoden Millennium-teknologiapalkintoon liittyvää uutisointia, jolloin suunnatun evoluutiotekniikan uranuurtaja professori Frances Arnold palkittiin elämäntyöstään.&nbsp;</p> TUOMAS HUOVINEN ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 KAMPPAILU IDENTITEETTIKASVATUKSESTA HISTORIANOPETUKSESSA https://journal.fi/tt/article/view/66950 <p><strong>Historianopetusta on käytetty niin kansallisen identiteetin vahvistamiseen kuin yhteiskunnan moninaisuuden ymmärtämiseen. Se millaisia tarinoita menneisyyskertomukseen sisällytetään, liittyy muistin politiikkaan – siihen, mitä asioita katsotaan oleelliseksi kertoa jälkipolville. Menneisyys rakentaa tulevaisuushorisonttiamme, joten ei ole yhdentekevää, mitä ja kenen menneisyyttä käsitellään historianopetuksessa. Tarkastelen seuraavassa historianopetuksen tavoitteista käytyä kamppailua maailmalla ja Suomessa.</strong></p> JUKKA RANTALA ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 KUINKA VÄHÄN VOIDAANKAAN TIETÄÄ NIIN PALJOSTA – INARIN KARHUNPESÄKIVI https://journal.fi/tt/article/view/66953 <p><strong>Inarissa on outo lohkare. Sen sisällä on neljä–viisi metriä pitkä, kaksi metriä leveä ja kaksi–kolme metriä korkea onkalo. Se on keskeltä aivan ontto. Tämän siirtolohkareen sisällä voi vaikka tanssia! Tämä luonnonoikku sijaitsee Myössäjärvellä, Ivalosta Inariin johtavan tien varrella, kallion laella vähän ennen Inarin kirkonkylää.</strong></p> JUKKA HILDÉN ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 SUOMEN ENSIMMÄINEN KEMIAN PROFESSORI OLI MYÖS MAAMME PUUTARHATALOUDEN ISÄ https://journal.fi/tt/article/view/66954 <p><strong>Tämä vuosi on Pehr Adrian Gaddin, Suomen ensimmäisen kemian professorin, kaksinkertainen merkkivuosi. Hänen syntymästään tulee kuluneeksi 290 vuotta ja kuolemasta 220 vuotta. Paitsi kemistinä, Gadd tunnetaan myös maamme eri osien taloudellisten olojen kuvauksen aloittajana sekä puutarhatalouden uranuurtajana.</strong></p> PETTER PORTIN ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 MERKKIPAALUJA JA EPISODEJA OBSERVAATTORI HENRIK WALBECKIN ELÄMÄSTÄ https://journal.fi/tt/article/view/66955 <p>&nbsp;<strong>Jo 1700-luvun loppuvuosina Turun akatemia oli tehnyt Ruotsin kuninkaalle useita – hiekkaan valuneita – esityksiä observatorion perustamisesta. Kun Suomesta oli tullut autonominen suuriruhtinaskunta, Venäjän keisari ryhtyi monilla tavoin edistämään yliopiston asiaa. Keisarin suostumus yliopiston konsistorin esitykseen observatorion rakentamisesta ja observaattorin viran perustamisesta saatiin 200 vuotta sitten, 31. maaliskuuta 1817. Observaattorin virkaan nimitettiin 18.11.1817 Henrik Johan Walbeck (1793–1822).&nbsp;</strong></p> KALEVI MATTILA ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 ASIAN AJAJA ASIANTUNTIJOISTA https://journal.fi/tt/article/view/66956 VESA HEIKKINEN ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 SATA VUOTTA SUOMEN TIEDETTÄ https://journal.fi/tt/article/view/66957 <p>Ulkoasu: <span id="cell-82496-name" class="gridCellContainer"><span class="label">Camilla Pentti<br></span></span><span class="gridCellContainer"><span class="label">Tutkijoiden yön 2017 juliste</span></span></p> ILARI HETEMÄKI ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 TÄYSKÄSI – G. H. VON WRIGHT https://journal.fi/tt/article/view/66958 MATTI SINTONEN ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 PUHTAAN ENERGIAN PUOLUSTAJA https://journal.fi/tt/article/view/66959 <p>&nbsp;<strong>Kasvifysiologian professori Eva-Mari Aro tutkii fotosynteesiä. Se ei tuoreelle tieteen akateemikolle riitä. Hän välittää monella rintamalla tieteellistä tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi.</strong></p> HELEN MOSTER ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 Ajankohtaista arktisesta https://journal.fi/tt/article/view/66960 REIJO SOLANTIE ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 Valtavirtaa vastaan https://journal.fi/tt/article/view/66961 MARIA LÄHTEENMÄKI ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 Mutta ellei aurinko nouse? https://journal.fi/tt/article/view/66962 KARI HEINO ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 Kieli on täynnä ”auringonnousuja” https://journal.fi/tt/article/view/66963 VESA HEIKKINEN ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 Ennen kaikki ei ollut paremmin https://journal.fi/tt/article/view/66964 <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;Esko Valtaoja: <em>Kohti ikuisuutta</em>. Ursa 2017.</p> MARKUS HOTAKAINEN ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 Hyvinvointiyhteiskunnan kurinpalautus https://journal.fi/tt/article/view/66965 <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;Jari Ehrnrooth: <em>Hyvintoimintayhteiskunta. Miten aikamme kriisi ratkeaa? </em>Kirjapaja 2016.</p> MIKKO LAGERSPETZ ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 Mediapoliitikko avaa silmät politiikan muutokselle https://journal.fi/tt/article/view/66966 <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;Pekka Isotalus: <em>Mediapoliitikko</em>. Gaudeamus 2017.</p> OUTI ALANKO-KAHILUOTO ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 Hyvä kuva pysäyttää https://journal.fi/tt/article/view/66967 <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;Juuso Koponen, Jonatan Hildén ja Tapio Vapaasalo: <em>Tieto näkyväksi. Informaatiomuotoilun perusteet. </em>Aalto Arts Books 2016.</p> PAULIINA RAENTO ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 Tulevaisuuden tutkimuksen supermies https://journal.fi/tt/article/view/66968 <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;Laura Pouru, Markku Wilenius, Karin Holstius ja Sirkka Heinonen (toim.): <em>Pentti Malaska. Ennalta näkijä, edellä kulkija. </em>Tulevaisuuden tutkimuksen seura 2017.</p> VILJA VARHO ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 Naapurit kaupanteossa https://journal.fi/tt/article/view/66969 <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;Inkeri Hirvensalo ja Pekka Sutela: <em>Rahat pois bolsevikeilta. Suomen kauppa Neuvostoliiton kanssa. </em>Siltala 2017.</p> AKI ALANKO ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 Mitä kummaa? https://journal.fi/tt/article/view/66970 <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;Sandra Hagman: S<em>eitsemän kummaa veljestä. Kertomuksia suomalaisen homoseksuaalisuuden historiasta. </em>Gaudeamus 2016.</p> VELI HYVÄRINEN ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 Koditon maailmankansalainen https://journal.fi/tt/article/view/66971 <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;Silja Vuorikuru: <em>Aino Kallas. Maailman sydämessä. </em>SKS 2017.</p> MERJA LEPPÄLAHTI ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6 Uskomukset suurennuslasin alla https://journal.fi/tt/article/view/66972 <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;Tiina Raevaara (toim.): <em>Voiko se olla totta? – Skeptisiä näkökulmia nykymenoon. </em>Skepsis ja Ursa 2017.</p> TOMMI TENKANEN ##submission.copyrightStatement## 2017-11-16 2017-11-16 35 6