Tieteessä tapahtuu

Tieteelliset seurat tieteen ja tiedeyhteisön kehittäjinä

Lea Ryynänen-Karjalainen — 2018-03-22

Nils Nordenskiöld – suomalaisen mineralogian ja geologian uranuurtajan oppivuodet

Kristiina Kalleinen — 2018-03-22

Nils Nordenskiöld (1792–1866) syntyi Mäntsälän Frugårdin (Alikartano) kartanossa perheeseen ja sukuun, jolle oli ominaista uteliaisuus ja tiedonhalu sekä aimo annos seikkailumieltä. Vaikka suvun miesten perinteinen ammatti 1700-luvun alkupuolelta lähtien oli linnoitusupseeri, oli lähes kaikilla heillä suuri kiinnostus ja intohimo kemiaa, mineralogiaa sekä ylipäänsä luonnontieteitä kohtaan. Nordenskiöld, ”Suomen mineralogian isä”, ei ollut tässä poikkeus. Hän teki vuodesta 1824 alkaen pitkän uran Suomen vuorilaitoksen johtajana pääpyrkimyksenään lopettaa Suomen riippuvuus malmintuonnista Ruotsista. Artikkeli kuvaa hänen nuoruusvuosiensa kouluttautumista vuoritieteeseen ja hänen varhaisten tiedesuhteidensa syntyä.

Jatkumoita, käänteitä ja kehityspolkuja – saksan kielen opetusta ja tutkimusta 100-vuotiaassa Suomessa

Leena Kolehmainen — 2018-03-22

Takautuva katse satavuotiaan Suomen historiaan nostaa esille saksan kielen menneen prestiisikielen aseman. Nykyisyys taas on ristiriitainen, koska se tuo ilmi suomalaisen kaventuneen kielivarannon, joka ei vastaa monikielisen työelämän kielitaitotarpeisiin. Tulevaisuus on sumun peitossa ja tuntematon, mutta yritysten, organisaatioiden ja yliopistojen kielitaitotarveselvitysten mukaan muitakin kieliä kuin englantia tarvitaan. Saksan ja muiden vähän opiskeltujen kielten osaajia tarvitaan Suomessa.

Primodos – hormonaalinen raskaustestaus Suomessa

Merle Wessel — 2018-03-22

Lääkkeiden määrääminen raskaana oleville naisille väheni huomattavasti sen maailmanlaajuisen skandaalin jälkeen, kun aamupahoinvointia lieventävän ja rauhoittavan Thalidomide-lääkkeen huomattiin 1960-luvun puolivälissä aiheuttavan sikiöepämuodostumia (Brewer, 1978: 437). Thalidomiden kaltainen tapaus on noussut julkisuuteen viime vuosina. Hormonaalisen raskaustestin nimeltä Primodos raskaudenaikaisen käytön väitetään johtaneen epämuodostumien syntymiseen sikiöillä 1960- ja 1970-luvulla.

Englannista kääntänyt Kristiina Silvan.

Ovatko mentaalinen ja fysikaalinen aika sovitettavissa yhteen?

Matias Slavov — 2018-03-22

Nykyisessä ajan filosofiassa on tapana erottaa kaksi toisistaan poikkeavaa ja ensi näkemältä ristiriitaista ajallista sarjaa: A- ja B-sarjat. Edellinen vastaa inhimillistä kokemusta ajan kulusta, siinä missä jälkimmäinen on sopusoinnussa fysiikan kanssa. Voiko näitä kahta varsin erilaista näkökulmaa aikaan sovittaa yhteen? Väitän, että epäreduktiivinen fysikalismi tarjoaa tähän kysymykseen hyvin perustellun vastauksen.

Lääketieteen Nobelin palkinto jo neljännen kerran banaanikärpästutkijoille

Petter Portin — 2018-03-22

Nobelin fysiologian ja lääketieteen palkinnon viime vuonna sai kolme yhdysvaltalaista tiedemiestä, Jeffrey C. Hall, Michael Rosbash ja Michael W. Young. He ovat kaikki banaanikärpästutkijoita, ja palkinnon aiheena oli heidän eliöiden sisäisen kellon molekulaarista mekanismia koskevat tutkimuksensa. Mutta miksi juuri banaanikärpästutkimukset tuottavat niin monia erilaisia ja merkittäviä tuloksia?

Kun Suomen kivet muuttivat maailman geologien ajattelua

Jukka Hildén — 2018-03-22

Suomen kallioperä on jo yli sadan vuoden ajan ollut maailman avainalue vaikeiden peruskallioon liittyneiden geologisten ongelmien ratkaisemisessa. Tämä johtuu siitä, että ikivanha kallioperämme on monin puolin, etenkin rannikoilla ja saaristossa, paljaana, jäätikön silottelemana ja veden kostuttamana. Toisaalta maassamme on aina ollut eteviä peruskallion tutkijoita.

Galaksien synnyn numeerinen mallintaminen

Peter Johansson — 2018-03-22

Tässä kirjoituksessa kerron lyhyesti, mikä on nykytietämyksemme galaksien rakenteesta ja miten galaksien synty- ja kehitysprosessia voidaan mallintaa supertietokoneita käyttäen. Lopuksi esitän näkemykseni siitä, kuinka tarkasti nykyiset simulaatiomallit vastaavat havaittuja galakseja.

Voiko evoluutiota ennustaa?

Ville Mustonen — 2018-03-22

Evoluution tutkimus on perinteisesti keskittynyt jo tapahtuneiden asioiden ymmärtämiseen. Genomidatan räjähdyksenomainen kasvu, kokeellinen evoluutio ja evoluutioteorian lisääntynyt ymmärrys ovat avaamassa uuden tutkimussuunnan, jossa nopeasti muuttuvien lajien populaatioiden evoluutiota pyritään ennustamaan. Tässä kirjoituksessa kuvaan, millaiset seikat vaikuttavat evoluution ennustettavuuteen.

Yhteiskunnan laaja systeeminen murros haltuun

Krista Lagus — 2018-03-22

Viime vuosikymmeninä olemme yhteiskuntana käyneet läpi laajaa systeemistä murrosta. Digiajassa ja ennakoimattoman muutoksen keskelläkin on mahdollista rakentaa hyvää yhteiskuntaa, kun elämme aidossa vuorovaikutuksessa, nykytekniikan mahdollistamia tietovirtoja analysoiden. Kansalaisten omin sanoin sanoittamat kokemukset yhteiskunnasta ja sen palveluista tulisi ottaa keskiöön osana palveluiden ja prosessien arviointia ja kehittämistä. Tämä tulee mahdolliseksi big datan, tekoälyn ja tukiälyn menetelmien sekä avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintakulttuurin avulla.

Metsät vihreiden trollien hampaissa

Simo Hannelius — 2018-03-22

Metsistä käydään taas kiivasta keskustelua; teemoina ovat ekosysteemipalvelut, vaihtoehtoiset metsänhoitomenetelmät, suojelu, hiilinielut ja biodiversiteettihypoteesi. Ekosysteemipalveluiden ja ekonomian käsitteet johdetaan samasta kreikan kielen sanasta oikos (talo, talous). Ne sisältyvät myös metsälakien ytimeen. Ovatko nämä sovitettavissa yhteen, kun etsitään käytäntöön soveltuvia metsänhoidon malleja?

Suomi on avaruussään tutkimuksen suurvalta

Markus Hotakainen — 2018-03-22

Suomen syysmyrskyt, jopa kaikkein hurjimmat hurrikaanit, ovat pientä tuulenvirettä verrattuna Maan lähistöllä riehuvaan avaruussään myllerrykseen. Mikä pahinta, sen vaikutukset tuntuvat maanpinnalla saakka. Mutta mitä avaruussää ja sen tutkimus on?

Luonnontieteen lause ja muita tosiseikkoja

Vesa Heikkinen — 2018-03-22

”Vain luonnontieteen lauseet ovat vapaita alatekstistä. Kun sanon, että planeetta Mars kiertää Aurinkoa likimäärin ellipsinmuotoista rataa, minulla ei ole piiloviestiä. Totean ainoastaan tosiseikan.” Näin kolumnoi kosmologian professori Kari Enqvist (Yle, 25.2.2018). Hän on väärässä.

Täyskäsi – Ilkka Niiniluoto

Matti Sintonen — 2018-03-22

Edellisissä muistikuvissa käsittelin akateemikkoja Eino Kaila, G. H. von Wright ja Oiva Ketonen. Nyt on vuorossa keväällä 2017 nimitetty Ilkka Niiniluoto.

Lääkintäkulttuurien globaalista monimuotoisuudesta ja sekoittumisesta

Timo Kallinen — 2018-03-22

Markku Hokkanen ja Kalle Kananoja (toim.): Kiistellyt tiet terveyteen. Parantamisen monimuotoisuus globaalihistoriassa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2017.

Maa melskeisellä mantereella

Aki Alanko — 2018-03-22

Risto Volanen: Suomen synty ja kuohuva Eurooppa. Otava 2017.

”Tähtiherrat” sivistyksen takamailla

Markus Hotakainen — 2018-03-22

Heikki Nevanlinna: Suomalainen polaariretkikunta Lapissa 1882–1884. Suomen Tiedeseura 2017.

Voiko tulevaisuuskin olla valoisa?

Osmo Tammisalo — 2018-03-22

Johan Norberg: Progress: Ten Reasons to Look Forward to the Future. Oneworld 2016.

Oliko Eichmann paha vai pelle?

Leena Eräsaari — 2018-03-22

Hannah Arendt: Eichmann Jerusalemissa. Raportti pahuuden arkipäiväisyydestä. Suomentaneet Jouni Tilli ja Antero Holmila, esipuhe Tuija Parvikko. Docendo 2016.

Historia, fantasia ja postmoderni romaani

Leena Eilittä — 2018-03-22

Klaus Brax: Unhoon jääneiden huuto: Kolme tutkielmaa postmodernista historiallisesta romaanista. Avain 2017.

Valokuvaaja tunnelmoi kansallispuistojen maisemissa

Mattias Tolvanen — 2018-03-22

Tea Karvinen: Kansallispuistot, Maamme luonnon helmet. Docendo 2017.