Tieteessä tapahtuu

Nimeni on Gonsales, Domingo Gonsales

Markus Hotakainen — 2021-09-16

Francis Godwin: Lento Kuuhun. Basam Books 2021.

Muuttuva tiedekunta muuttuvassa yliopistossa

Raimo Väyrynen — 2021-09-16

Jukka Kortti: Valtaan ja vastavirtaan. Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 75 vuotta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2020.

Yliopisto seitsemän kukkulan kaupungissa

H. K. Riikonen — 2021-09-16

Vesa Vares: Turun yliopiston historia, osa 1: Kansallinen tehtävä 1920–1974 ja osa 2: Monimuotoisena maailmalle 1974–2020. Turun yliopisto 2020.

Ilmatieteen kiehtova historia

Mikko Alestalo — 2021-09-16

Heikki Nevanlinna: Ilmatieteiden vaiheita ja vaikuttajia Suomessa. Suomen Tiedeseura 2021.

Ikkunat auki maailmaan!

Aki Alanko — 2021-09-16

Pia Koivunen: Rauhanuskovaiset. Suomalaiset maailman nuorisofestivaaleilla 1940–1950-luvuilla. SKS 2021.

Perhe evoluution kourissa

Osmo Tammisalo — 2021-09-16

Heikki Sarmaja: Perheen synty – Edvard Westermarckin ja ihmisluonnon jäljillä. Terra Cognita 2020.

Laaja ja perusteellinen esitys pohjoisen Euraasian tuohi- ja nahka-aluksista

Janne Vilkuna — 2021-09-16

Harri Luukkanen ja William W. Fitzhugh: The Bark Canoes and Skin Boats of Northern Eurasia. Smithsonian Books 2020.

Ylimmän säädyn kansalliset vaiheet

Aki Alanko — 2021-09-16

Janne Haikari, Marko Hakanen, Anu Lahtinen ja Alex Snellman (toim.): Aatelin historia Suomessa. Siltala 2020.

Kosto kuuluu Jumalalle

Osmo Pekonen — 2021-09-16

Carl von Linné: Nemesis divina, Jumalan kosto. Suom. Tuomo Aho. Basam Books 2021.

Koronakriisi ja todellisuuden esittäminen

Johanna Vuorelma — 2021-09-16

Koronapandemia on paitsi terveydellinen ja taloudellinen kriisi myös tiedollinen kriisi. Koronapandemian tiedolliseen kriisiin viitataan usein silloin, kun alleviivataan tiedon niukkuutta nopeasti levinneen viruksen torjunnassa. Tiedollinen kriisi on kuitenkin muutakin kuin vain tiedon puutetta kriisin keskellä. Tiedollinen tyhjiö täyttyy nopeasti tilanteessa, jossa kansalaisilla on kova tiedonjano, mutta vakiintuneet tiedontuotantoon keskittyneet tahot tutkijayhteisöstä viranomaisiin ja mediaan eivät pysty täyttämään sitä riittävällä tavalla. Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, millaisia muotoja koronapandemiaa koskevat todellisuuden kuvaukset ja tiedontuotanto ovat saanut kriisin keskellä. Kysymys siitä, miten todellisuutta voi kuvata mahdollisimman tarkasti, on yksi yhteiskuntatieteiden keskeisiä kysymyksiä. Sen äärellä olemme myös koronakriisissä.

Tekoälyteknologiat ja turvallisuus

Jaana Hallamaa — 2021-09-16

Tekoälyjärjestelmät ovat jo osa arkielämää. Ne muuttavat ihmistoimijan roolia, vaikka keskeiset fyysisen todellisuuden tekijät ja biologiset perustarpeet säilyvät entisellään. Digitaaliset järjestelmät parantavat toimintojen turvallisuutta, mutta synnyttävät uudenlaisia riskejä. Näihin kysymyksiin perehdytään Strategisen tutkimuksen neuvoston ETAIROS-hankkeessa.

Muistelun kiikarilla katse antiikista Bo Carpelaniin

Nanny Jolma — 2021-09-16

Muisti on taiteessa ja kirjallisuudessa ajaton aihe. Samalla muisti ja muistelu ovat nousseet ajankohtaisiksi teemoiksi nykykulttuurissa erilaisten omaelämäkerrallisuutta ja omakohtaisuutta hyödyntävien ilmiöiden myötä. Tutkimissani Bo Carpelanin (1926–2011) romaaneissa muistelu esitetään erilaisten tekstuaalisten keinojen avulla.

Kuu ja muut kiertolaiset

Niklas Hietala — 2021-09-16

Alkujaan Kuu tarkoitti vain yhtä suurta ja kirkasta taivaankappaletta. Kun Galileo näki kaukoputkellaan neljä Jupiteria kiertävää tähteä, syntyi uusi luokka. Erisnimestä Kuu tuli yleisnimi kaikille planeettojen kiertolaisille. Nämä kuut saivat myös omat erisnimensä.

Patio-menetelmä mullisti Espanjan Amerikan-siirtomaiden hopeantuotannon

Pekka T. Heikura — 2021-09-16

Valloitettuaan Keski- ja Etelä-Amerikan 1500-luvun alkupuolella espanjalaiset alkoivat hyödyntää tarmokkaasti valloitettujen alueiden hopeamalmiesiintymiä. Hopean tuotanto ajautui kuitenkin muutamassa vuosikymmenessä kriisiin, kun rikkaat, runsaasti hopeaa sisältävät pintamalmit oli louhittu loppuun. Käytetyt hopean erottamismenetelmät malmista eivät olleet taloudellisesti kovinkaan kannattavia syvemmällä sijaitsevien heikkolaatuisten, vähemmän hopeaa sisältävien malmien hyödyntämisessä. Pelastukseksi koitui Bartolomé de Medinan kehittämä patio-menetelmä (beneficio de patio), joka otettiin käyttöön Meksikossa 1550-luvulla ja Perussa 1570-luvulla. Patio-menetelmä mullisti Espanjan Amerikan siirtomaiden hopeatuotannon. Se mahdollisti heikompilaatuisten hopeamalmien käsittelyn taloudellisesti kannattavalla tavalla.

Vaativaa politiikkaa

Vesa Heikkinen — 2021-09-16

Lyhyesti 4/2021

Ilari Hetemäki — 2021-09-16

Antti Eskola – 60-luvun liberaali sosiologi ja individualisti

Klaus Helkama — 2021-09-16

Säätiöt ja tieteen tukemisen pitkäjänteisyys

Liisa Suvikumpu — 2021-09-16

Risoo, ketuttaa, turhauttaa. Lupaukset tieteen kunnianpalautuksesta ovat vaihtuneet epäluottamukseen ja ennakoimattomuuteen. Vaikea arvioida, kummalla lopulta on suurempi kielteinen vaikutus: rahoitusleikkauksilla vai arvostuksen puutteella, joita molempia tiedeyhteisö on viime aikoina joutunut kohtaamaan.

Tekoäly tieteenalojen dialogissa

Anna-Mari Rusanen — 2021-09-16

Tekoälyn tai laajemmin älykkäiden teknologioiden tutkimus on aina perustunut tieteenalojen dialogille. Tekoälytutkimus syntyi kesällä 1956, kun joukko tutkijoita vetäytyi Darthmouthin yliopiston kesäseminaariin pohtimaan, kuinka ajattelua voitaisiin mallintaa laskennallisesti. Tutkijoiden joukossa oli mm. matemaatikkoja, informaatioteoreetikkoja, tietojenkäsittelytieteilijöitä sekä käyttäytymis- ja kielitieteilijöitä.

Luottamus dataan ja algoritmeihin syntyy ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksesta

Kirsimarja Blomqvist — 2021-09-16

Tekoälyn käyttöönotto avaa uudenlaisia mahdollisuuksia työn, organisaatioiden ja yhteiskunnan kehittämiseen. Tekoälylle on lukuisia eri määritelmiä ja viittaamme tässä yhteydessä tekoälyllä ihmisten suunnittelemiin systeemeihin, jotka ”pyrkivät niille asetettuihin tavoitteisiin päättelemällä parhaan toimintatavan keräämällä, tulkitsemalla ja prosessoimalla dataa” (tekoälyn määrittelystä, ks. European Commission 2019, 6). Tekoälyä käytetään jo laajasti erilaisissa kuluttajapalveluissa, mainontaa kohdennetaan algoritmien avulla ja pankit ja vakuutuslaitokset hyödyntävät tekoälyä luokitellessaan rahoitukseen ja vakuutuksiin liittyvää asiakasdataa.

Filosofia kohtasi teknologian – kohtasiko teknologia filosofiaa?

Sasu Tarkoma — 2021-09-16

Teknologia on vuosien saatossa nivoutunut syvälle yhteiskuntaan ja tullut sen perusosaksi. Nyky-yhteiskunta on riippuvainen tekniikasta ja teknologiasta. Teknologia voidaan nähdä muutosvoimana, joka leikkaa yhteiskunnan eri sektorien läpi. Teknologia kehittyy nopeasti ja sen kehitysaskelia on vaikea ennakoida. Joissain kehityksissä filosofiset periaatteet ja analyysi ovat alusta asti vaikuttaneet kehitykseen, toisissa teemoissa niitä on tarkasteltu vasta teknologian kehittymisen jälkeen. Esimerkiksi internet-teknologia on muuttanut maailman osin yllättävillä ja hyvin syvällisillä tavoilla, joihin liittyy perustavia eettisiä ja moraalisia teemoja.

Seuraava suuri megaprojekti

Arto Mustajoki — 2021-09-16

Tieteen digitaalistuminen – virtuaalisesta reaaliseksi

Jarmo Saarti — 2021-09-16

Tieteen siirtymisessä digitaaliseen ympäristöön voidaan erottaa karkeasti kolme vaihetta. Niistä pisin eli analoginen vaihe kesti satoja vuosia ja loi merkittävän osan erityisesti tieteelliseen viestintään liittyviä käytäntöjä.

Hävitys ja hyvitys – vaihtokauppaa luonnonarvoilla

Pasi Reunanen — 2021-09-16

Arkkitehti Reima Pietilä kirjoitti vuonna 1960 Ylioppilaslehteen mielipiteensä Pentti Linkolan esseestä Runo-Suomi vai hyvinvointivaltio, jossa Linkola maalaili leveällä pensselillä nähtäväksi näkemyksensä teollisuusyhteiskunnan turmiollisuudesta ja hänen omasta ihannemaailmastaan. Linkolan kirjoitus sai vastakirjoitusvyöryn päälleen.

Moniaistinen Laatokka

Maria Lähteenmäki — 2021-09-16

Järvinäkymä on koettu perisuomalaiseksi kulttuurimaisemaksi ja luonnonperinnöksi, mutta määrältään järvien ja järvenrantojen humanistisen ympäristöhistorian tutkimukset ovat yhä hyvin vähäiset. Katsaus aihepiirin esityksiin osoittaa hämmästyttävää järvisokeutta: suomalaisissa akateemisissa ihmistieteissä on järven mentävä aukko.

Yliopistoinstituution myllerrys ja uusliberalismi – esimerkkeinä Britannian yliopistot

Briitta Koskiaho — 2021-09-16

Uusliberalismin oppien laaja maailmanvalloitus politiikkana alkoi 1970-luvun taloudellisen laman jälkimainingeissa vuosikymmenen lopussa. Sitä vauhditti Yhdysvaltojen ja Britannian johtajien sopimus. Britannian julkisia toimintoja alettiin yksityistää ja niiden toimintaperiaatteita muuttaa yksityisten yritysten kaltaisiksi. Yritysmäinen toiminta ja ajattelu laajeni valtioon sidoksissa olleisiin toiminta-alueisiin ja instituutioihin laajemminkin (Peck ja Tickett 2002). Yhtenä institutionaalisena kohdealueena oli koulutus ja tutkimus.

Avoimen tieteen uutisia 4/2021

Tieteessä tapahtuu — 2021-09-16