Tieteessä tapahtuu https://journal.fi/tt <p>Foorumi ajankohtaisille ja yleistajuisille tiedeartikkeleille ja keskustelulle. Julkaisija Tieteellisten seurain valtuuskunta</p> fi-FI tieteessatapahtuu@tsv.fi (Ilari Hetemäki) jani.laatikainen@tsv.fi (Jani Laatikainen) to, 16 syys 2021 07:58:33 +0300 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Nimeni on Gonsales, Domingo Gonsales https://journal.fi/tt/article/view/111256 <p>Francis Godwin: <em>Lento Kuuhun</em>. Basam Books 2021.</p> Markus Hotakainen Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111256 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Muuttuva tiedekunta muuttuvassa yliopistossa https://journal.fi/tt/article/view/111257 <p>Jukka Kortti: <em>Valtaan ja vastavirtaan. Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 75 vuotta</em>. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2020.</p> Raimo Väyrynen Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111257 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Yliopisto seitsemän kukkulan kaupungissa https://journal.fi/tt/article/view/111258 <p>Vesa Vares: <em>Turun yliopiston historia, </em>osa 1:<em> Kansallinen tehtävä 1920–1974</em> ja osa 2:<em> Monimuotoisena maailmalle 1974–2020</em>. Turun yliopisto 2020.</p> H. K. Riikonen Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111258 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Ilmatieteen kiehtova historia https://journal.fi/tt/article/view/111259 <p>Heikki Nevanlinna: <em>Ilmatieteiden vaiheita ja vaikuttajia Suomessa</em>. Suomen Tiedeseura 2021.</p> Mikko Alestalo, Juhani Rinne Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111259 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Ikkunat auki maailmaan! https://journal.fi/tt/article/view/111260 <p>Pia Koivunen: <em>Rauhanuskovaiset. Suomalaiset maailman nuorisofestivaaleilla 1940–1950-luvuilla</em>. SKS 2021.</p> Aki Alanko Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111260 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Perhe evoluution kourissa https://journal.fi/tt/article/view/111261 <p>Heikki Sarmaja: <em>Perheen synty – Edvard Westermarckin ja ihmisluonnon jäljillä</em>. Terra Cognita 2020.</p> Osmo Tammisalo Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111261 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Laaja ja perusteellinen esitys pohjoisen Euraasian tuohi- ja nahka-aluksista https://journal.fi/tt/article/view/111262 <p>Harri Luukkanen ja William W. Fitzhugh: <em>The Bark Canoes and Skin Boats of Northern Eurasia</em>. Smithsonian Books 2020.</p> Janne Vilkuna Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111262 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Ylimmän säädyn kansalliset vaiheet https://journal.fi/tt/article/view/111263 <p>Janne Haikari, Marko Hakanen, Anu Lahtinen ja Alex Snellman (toim.): <em>Aatelin historia Suomessa</em>. Siltala 2020.</p> Aki Alanko Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111263 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Kosto kuuluu Jumalalle https://journal.fi/tt/article/view/111264 <p>Carl von Linné: <em>Nemesis divina, Jumalan kosto</em>. Suom. Tuomo Aho. Basam Books 2021.</p> Osmo Pekonen Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111264 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Koronakriisi ja todellisuuden esittäminen https://journal.fi/tt/article/view/111213 <p>Koronapandemia on paitsi terveydellinen ja taloudellinen kriisi myös tiedollinen kriisi. Koronapandemian tiedolliseen kriisiin viitataan usein silloin, kun alleviivataan tiedon niukkuutta nopeasti levinneen viruksen torjunnassa. Tiedollinen kriisi on kuitenkin muutakin kuin vain tiedon puutetta kriisin keskellä. Tiedollinen tyhjiö täyttyy nopeasti tilanteessa, jossa kansalaisilla on kova tiedonjano, mutta vakiintuneet tiedontuotantoon keskittyneet tahot tutkijayhteisöstä viranomaisiin ja mediaan eivät pysty täyttämään sitä riittävällä tavalla. Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, millaisia muotoja koronapandemiaa koskevat todellisuuden kuvaukset ja tiedontuotanto ovat saanut kriisin keskellä. Kysymys siitä, miten todellisuutta voi kuvata mahdollisimman tarkasti, on yksi yhteiskuntatieteiden keskeisiä kysymyksiä. Sen äärellä olemme myös koronakriisissä.</p> Johanna Vuorelma Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111213 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Tekoälyteknologiat ja turvallisuus https://journal.fi/tt/article/view/111214 <p>Tekoälyjärjestelmät ovat jo osa arkielämää. Ne muuttavat ihmistoimijan roolia, vaikka keskeiset fyysisen todellisuuden tekijät ja biologiset perustarpeet säilyvät entisellään. Digitaaliset järjestelmät parantavat toimintojen turvallisuutta, mutta synnyttävät uudenlaisia riskejä. Näihin kysymyksiin perehdytään Strategisen tutkimuksen neuvoston ETAIROS-hankkeessa.</p> Jaana Hallamaa, Raine Haikarainen, Taina Kalliokoski Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111214 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Muistelun kiikarilla katse antiikista Bo Carpelaniin https://journal.fi/tt/article/view/111215 <p>Muisti on taiteessa ja kirjallisuudessa ajaton aihe. Samalla muisti ja muistelu ovat nousseet ajankohtaisiksi teemoiksi nykykulttuurissa erilaisten omaelämäkerrallisuutta ja omakohtaisuutta hyödyntävien ilmiöiden myötä. Tutkimissani Bo Carpelanin (1926–2011) romaaneissa muistelu esitetään erilaisten tekstuaalisten keinojen avulla.</p> Nanny Jolma Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111215 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Kuu ja muut kiertolaiset https://journal.fi/tt/article/view/111216 <p>Alkujaan Kuu tarkoitti vain yhtä suurta ja kirkasta taivaankappaletta. Kun Galileo näki kaukoputkellaan neljä Jupiteria kiertävää tähteä, syntyi uusi luokka. Erisnimestä Kuu tuli yleisnimi kaikille planeettojen kiertolaisille. Nämä kuut saivat myös omat erisnimensä.</p> Niklas Hietala Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111216 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Patio-menetelmä mullisti Espanjan Amerikan-siirtomaiden hopeantuotannon https://journal.fi/tt/article/view/111217 <p>Valloitettuaan Keski- ja Etelä-Amerikan 1500-luvun alkupuolella espanjalaiset alkoivat hyödyntää tarmokkaasti valloitettujen alueiden hopeamalmiesiintymiä. Hopean tuotanto ajautui kuitenkin muutamassa vuosikymmenessä kriisiin, kun rikkaat, runsaasti hopeaa sisältävät pintamalmit oli louhittu loppuun. Käytetyt hopean erottamismenetelmät malmista eivät olleet taloudellisesti kovinkaan kannattavia syvemmällä sijaitsevien heikkolaatuisten, vähemmän hopeaa sisältävien malmien hyödyntämisessä. Pelastukseksi koitui Bartolomé de Medinan kehittämä patio-menetelmä (<em>beneficio de patio</em>), joka otettiin käyttöön Meksikossa 1550-luvulla ja Perussa 1570-luvulla. Patio-menetelmä mullisti Espanjan Amerikan siirtomaiden hopeatuotannon. Se mahdollisti heikompilaatuisten hopeamalmien käsittelyn taloudellisesti kannattavalla tavalla.</p> Pekka T. Heikura Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111217 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Vaativaa politiikkaa https://journal.fi/tt/article/view/111230 Vesa Heikkinen Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111230 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Lyhyesti 4/2021 https://journal.fi/tt/article/view/111228 Ilari Hetemäki Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111228 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Antti Eskola – 60-luvun liberaali sosiologi ja individualisti https://journal.fi/tt/article/view/111226 Klaus Helkama Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111226 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Säätiöt ja tieteen tukemisen pitkäjänteisyys https://journal.fi/tt/article/view/111212 <p>Risoo, ketuttaa, turhauttaa. Lupaukset tieteen kunnianpalautuksesta ovat vaihtuneet epäluottamukseen ja ennakoimattomuuteen. Vaikea arvioida, kummalla lopulta on suurempi kielteinen vaikutus: rahoitusleikkauksilla vai arvostuksen puutteella, joita molempia tiedeyhteisö on viime aikoina joutunut kohtaamaan.</p> Liisa Suvikumpu Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111212 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Tekoäly tieteenalojen dialogissa https://journal.fi/tt/article/view/111221 <p>Tekoälyn tai laajemmin älykkäiden teknologioiden tutkimus on aina perustunut tieteenalojen dialogille. Tekoälytutkimus syntyi kesällä 1956, kun joukko tutkijoita vetäytyi Darthmouthin yliopiston kesäseminaariin pohtimaan, kuinka ajattelua voitaisiin mallintaa laskennallisesti. Tutkijoiden joukossa oli mm. matemaatikkoja, informaatioteoreetikkoja, tietojenkäsittelytieteilijöitä sekä käyttäytymis- ja kielitieteilijöitä.</p> Anna-Mari Rusanen Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111221 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Luottamus dataan ja algoritmeihin syntyy ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksesta https://journal.fi/tt/article/view/111222 <p>Tekoälyn käyttöönotto avaa uudenlaisia mahdollisuuksia työn, organisaatioiden ja yhteiskunnan kehittämiseen. Tekoälylle on lukuisia eri määritelmiä ja viittaamme tässä yhteydessä tekoälyllä ihmisten suunnittelemiin systeemeihin, jotka ”pyrkivät niille asetettuihin tavoitteisiin päättelemällä parhaan toimintatavan keräämällä, tulkitsemalla ja prosessoimalla dataa” (tekoälyn määrittelystä, ks. European Commission 2019, 6). Tekoälyä käytetään jo laajasti erilaisissa kuluttajapalveluissa, mainontaa kohdennetaan algoritmien avulla ja pankit ja vakuutuslaitokset hyödyntävät tekoälyä luokitellessaan rahoitukseen ja vakuutuksiin liittyvää asiakasdataa.</p> Kirsimarja Blomqvist, Minna Ruckenstein, Kaija Saranto Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111222 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Filosofia kohtasi teknologian – kohtasiko teknologia filosofiaa? https://journal.fi/tt/article/view/111223 <p>Teknologia on vuosien saatossa nivoutunut syvälle yhteiskuntaan ja tullut sen perusosaksi. Nyky-yhteiskunta on riippuvainen tekniikasta ja teknologiasta. Teknologia voidaan nähdä muutosvoimana, joka leikkaa yhteiskunnan eri sektorien läpi. Teknologia kehittyy nopeasti ja sen kehitysaskelia on vaikea ennakoida. Joissain kehityksissä filosofiset periaatteet ja analyysi ovat alusta asti vaikuttaneet kehitykseen, toisissa teemoissa niitä on tarkasteltu vasta teknologian kehittymisen jälkeen. Esimerkiksi internet-teknologia on muuttanut maailman osin yllättävillä ja hyvin syvällisillä tavoilla, joihin liittyy perustavia eettisiä ja moraalisia teemoja.</p> Sasu Tarkoma, Arto Laitinen Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111223 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Seuraava suuri megaprojekti https://journal.fi/tt/article/view/111229 Arto Mustajoki Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111229 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Tieteen digitaalistuminen – virtuaalisesta reaaliseksi https://journal.fi/tt/article/view/111224 <p>Tieteen siirtymisessä digitaaliseen ympäristöön voidaan erottaa karkeasti kolme vaihetta. Niistä pisin eli analoginen vaihe kesti satoja vuosia ja loi merkittävän osan erityisesti tieteelliseen viestintään liittyviä käytäntöjä.</p> Jarmo Saarti Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111224 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Hävitys ja hyvitys – vaihtokauppaa luonnonarvoilla https://journal.fi/tt/article/view/111225 <p>Arkkitehti Reima Pietilä kirjoitti vuonna 1960 <em>Ylioppilaslehteen</em> mielipiteensä Pentti Linkolan esseestä <em>Runo-Suomi vai hyvinvointivaltio</em>, jossa Linkola maalaili leveällä pensselillä nähtäväksi näkemyksensä teollisuusyhteiskunnan turmiollisuudesta ja hänen omasta ihannemaailmastaan. Linkolan kirjoitus sai vastakirjoitusvyöryn päälleen.</p> Pasi Reunanen Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111225 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Moniaistinen Laatokka https://journal.fi/tt/article/view/111218 <p>Järvinäkymä on koettu perisuomalaiseksi kulttuurimaisemaksi ja luonnonperinnöksi, mutta määrältään järvien ja järvenrantojen humanistisen ympäristöhistorian tutkimukset ovat yhä hyvin vähäiset. Katsaus aihepiirin esityksiin osoittaa hämmästyttävää järvisokeutta: suomalaisissa akateemisissa ihmistieteissä on järven mentävä aukko.</p> Maria Lähteenmäki Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111218 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Yliopistoinstituution myllerrys ja uusliberalismi – esimerkkeinä Britannian yliopistot https://journal.fi/tt/article/view/111220 <p>Uusliberalismin oppien laaja maailmanvalloitus politiikkana alkoi 1970-luvun taloudellisen laman jälkimainingeissa vuosikymmenen lopussa. Sitä vauhditti Yhdysvaltojen ja Britannian johtajien sopimus. Britannian julkisia toimintoja alettiin yksityistää ja niiden toimintaperiaatteita muuttaa yksityisten yritysten kaltaisiksi. Yritysmäinen toiminta ja ajattelu laajeni valtioon sidoksissa olleisiin toiminta-alueisiin ja instituutioihin laajemminkin (Peck ja Tickett 2002). Yhtenä institutionaalisena kohdealueena oli koulutus ja tutkimus.</p> Briitta Koskiaho Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111220 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300 Avoimen tieteen uutisia 4/2021 https://journal.fi/tt/article/view/111227 Tieteessä tapahtuu Copyright (c) 2021 https://journal.fi/tt/article/view/111227 to, 16 syys 2021 00:00:00 +0300