Tieteessä tapahtuu https://journal.fi/tt <p>Foorumi ajankohtaisille ja yleistajuisille tiedeartikkeleille ja keskustelulle. Julkaisija Tieteellisten seurain valtuuskunta</p> fi-FI tieteessatapahtuu@tsv.fi (Ilari Hetemäki) jani.laatikainen@tsv.fi (Jani Laatikainen) to, 19 syys 2019 08:01:32 +0300 OJS 3.1.2.1 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 120 vuotta tieteellisten seurojen yhteistyötä https://journal.fi/tt/article/view/85177 <p>Elokuussa 1899 silloinen Suomen suuriruhtinas, keisari Nikolai II osoitti Suomen tiedeseuralle ja kahdeksalle muulle tieteelliselle seuralle kirjeen, jossa hän oli päättänyt myöntää seurojen käyttöön talon ja varoja niin kiinteistön kuin siihen olennaisena osana kuuluvan kirjaston ylläpitoon. Tätä voidaan pitää Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) toiminnan lähtölaukauksena.</p> Ulla-Maija Forsberg Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85177 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Matematiikan opetuksen ihanteet https://journal.fi/tt/article/view/85179 <p>Useimmilla meistä on pysyviä muistoja joistakin tietyistä oppiaineista ja niiden opettajapersoonista. Eräitä matematiikanopettajia muistellaan vielä vuosikymmeniä heidän kuolemansa jälkeen – niin hyvällä kuin pahallakin. Nämä muistot kertovat myös siitä, millaisia odotamme opettajiemme olevan.</p> Matti Lehtinen, Heikki Nevanlinna, Timo Tossavainen Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85179 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Tulevaisuus ei vaadi ajattelua https://journal.fi/tt/article/view/85180 <p>Tämä kirjoitus on yritys ajatella Hannah Arendtin innoittamana sitä, kuinka hyvin ajattelumme pysyy valmistamamme maailman kyydissä. Mitä ajattelu oikeastaan on ja mitä ehtoja siihen liittyy? Ennen kuin voimme yrittää vastata näihin kysymyksiin, meidän on yritettävä ymmärtää niitä perusaktiviteetteja, jotka ehdollistavat meitä ihmisinä, ja miten nämä aktiviteetit toteutuvat nykyisessä ympäristössämme.</p> Timo Kylmälä Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85180 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Tunteet ja tutkijuus – henkilökohtaisesta kokemuksesta työvälineeksi https://journal.fi/tt/article/view/85182 <p>Toisinaan tunteet ujuttautuvat havaintoihimme silloinkin, kun haluaisimme olla viileän rationaalisia olentoja. Tutkijan on mahdollista kääntää tunnekokemuksensa voimavaraksi ja tutkimuseettiseksi työkaluksi. Ensin on ymmärrettävä, mikä rooli tunteilla on tutkimuksessa ja missä määrin niiden voi antaa tempaista mukaansa.</p> Katariina Parhi, Miisa Törölä Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85182 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Evoluution suuri linja: riippuvuudesta vapauteen https://journal.fi/tt/article/view/85183 <p>Yritän tässä kirjoituksessa osoittaa, että evoluutiossa yleisesti ymmärrettynä on kysymys kaiken kattavan riippuvuuden vähenemisestä sekä vähittäisestä erillisten ja toisistaan jossakin määrin riippumattomien systeemien ilmaantumisesta. Tämä koskee sekä fysikaalisen luonnon että erityisesti elollisen luonnon kehitystä. Jonkinlaisena huippuna tässä kehityksessä voi nähdä ihmisen minuuden syntymisen.</p> Ahti Lampinen Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85183 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Tieteen rooli totuudenjälkeisellä ajalla https://journal.fi/tt/article/view/85185 <p>Tieteellistä tietoa kohdellaan yhteiskunnallisessa keskustelussa enenevässä määrin mielipiteenä muiden joukossa. Osa keskustelusta pyrkii venyttämään tieteellistä epävarmuutta vastoin tiedeyhteisön valtavirtaa, osa taas marginalisoi tieteen roolin yhteiskunnallisena instituutiona. Tieteen vastaisku tässä keskustelussa on perusteltu, mutta samalla on pidettävä huoli tieteen puolueettomuudesta ja tunnistettava tieteen rooli yhteiskunnassa. Tiede ei voi korvata poliittista ja oikeudellista päätöksentekoa.</p> Niko Soininen Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85185 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Ylirajainen Pohjois-Amerikan tutkimus https://journal.fi/tt/article/view/85186 <p>Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskus sai tammikuussa 2019 ensimmäisen professuurinsa. Pohjois-Amerikan tutkimukselle on olennaista, että se ymmärretään tieteiden rajat ylittäväksi tutkimusalaksi. Tutkimusalana se eroaa perinteisistä tieteenaloista (engl. discipline). Alan maantieteellinen ja analyyttinen painopiste on ollut 2000-luvulla ylirajaisessa tutkimuksessa.</p> Benita Heiskanen Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85186 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Yliopistojen toiminnan duaalisuus https://journal.fi/tt/article/view/85187 <p>Yliopistojen johtamista on ryhdytty terävöittämään ja tehostamaan. Johtamista saatetaan kuitenkin uudistaa ajattelemalla yliopistojen olevan yhtenäisiä ja yhtenäisesti toimivia kokonaisuuksia. Yliopistoissa esiintyy runsaasti kompleksisuutta, joka ilmenee usealla eri tavalla ja eri yhteyksissä. Katsauksessani käsittelen yliopistojen duaalisuutta talouden ja henkilöstöresurssien näkökulmista. Molemmat ovat erittäin tärkeitä, kun yliopiston toimintoja ja johtamista kehitetään kokonaisuutena.</p> Vuokko Kohtamäki Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85187 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Avoin tiede ja kotimaisten tieteellisten seurojen tulevaisuus https://journal.fi/tt/article/view/85188 <p>Avoimen tieteen tavoitteet kannustavat tutkijoita ja tutkimusorganisaatioita lisäämään avointen julkaisujen määrää lähivuosina. Tavoitteet muuttavat myös suomalaisten tiedeseurojen toimintaa, jotka ylläpitävät merkittävää osaa kotimaisesta julkaisutoiminnasta. Tampereen yliopiston ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan tuore tutkimus avaa kotimaisten seurojen merkitystä ja roolia nykyisten haasteiden keskellä.</p> Meri Vainiomäki Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85188 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan dataa https://journal.fi/tt/article/view/85190 <p>Mikä on dataa ja miten datan historiallisuus vaikuttaa tulevaisuuteen?</p> Jaakko Suominen Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85190 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Datan matka informaatioksi https://journal.fi/tt/article/view/85191 <p>Datan määrä tulee varmasti edelleen kasvamaan voimakkaasti. Tutkimuksen mielessä yhä isompi osa datan käytöstä tulee olemaan toisiokäyttöä eli data on alun perin tuotettu muuhun tarkoitukseen. Tarkoituksenmukaisen käytön mahdollistamiseksi pelkän datan avaamisen lisäksi on pystyttävä tuottamaan ja välittämään riittävästi taustatietoa ja ymmärrystä datan syntyprosessista ja käyttökelpoisuudesta, mikä tulee olemaan erittäin suuri haaste.</p> Reijo Sund Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85191 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Data energiamurroksen mahdollistajana https://journal.fi/tt/article/view/85192 <p>Energiamarkkinat ovat historiallisestikin tarkasteltuna keskellä suurta murrosta. Murroksen ajureina ovat ilmastonmuutoksen hillintä, fossiilisten polttoaineiden väheneminen ja teknologinen kehitys. Yksi energiamurrosta leimaava piirre on sähköntuotannon merkityksen lisääntyminen ja eri sektoreiden integraatio. Perinteisen sähkönkulutuksen lisäksi myös lämmitys ja liikenne ovat sähköistymässä. Voidaankin sanoa, että olemme siirtymässä kohti vähäpäästöistä sähkötaloutta.</p> Maria Kopsakangas-Savolainen Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85192 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Lyhyesti https://journal.fi/tt/article/view/85178 Ilari Hetemäki Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85178 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Avoimen tieteen uutisia https://journal.fi/tt/article/view/85189 Tieteessä tapahtuu Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85189 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Totuusteoriat ja totuuden jälkeinen aika https://journal.fi/tt/article/view/85193 <p>Totuuden jälkeisellä ajalla tarkoitetaan vetoamista tunteisiin ja mielipiteisiin faktojen asemasta. Koska totuuden jälkeisessä ajassa on kysymys myös totuuden käsitteestä ja asemasta, osallistuminen keskusteluun totuuden jälkeisestä ajasta on tärkeää filosofeille.</p> Antti Hautamäki Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85193 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Jottei totuus unohtuisi https://journal.fi/tt/article/view/85194 <p>Totuuksia on monenlaisia, mutta ei kaikki ole totta mikä on präntätty. Tämä koskee myös pragmatismiin yhdistettyä totuusteoriaa, jossa totuus määritellään toimivuuden avulla. Sami Pihlström toistaa tätä oppikirjahankkeissaan ja tämän lehden aiemmassa numerossa Donald Trumpin kirjan avulla arvelemalla, että Trumpin väitteiden voi ajatella olevan ”pragmatistisen totuusteorian nojalla tosia, jos ne ’toimivat’” (Pihlström 2019, 12). Pihlström laittaa toimivuuden lainausmerkkeihin eli jättää lukijan ihmeteltäväksi, mitä hän oikeastaan toimivuudella tarkoittaa eli Erkki Kilpisen (2019) kommentti tuli tarpeeseen. Mika Kiikeri ja Petri Ylikoski sanovat oppikirjassaan asian suoremmin. Heidän mukaansa konstruktivismiin sitoutunut tutkija ”on pragmatisti: se, mikä toimii, on totta” (Kiikeri ja Ylikoski 2004, 155).</p> Pentti Määttänen Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85194 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Sven Lindqvistin tieto ja imperialismin historia https://journal.fi/tt/article/view/85195 <p>Sven Lindqvist (1932–2019) oli nuoruuteni tärkeitä kirjailijoita. <em>Myytti Wu Tao-tzusta</em> (alempana MWT, <em>Myten om Wu Tao-tzu</em>, 1967, suom. 1968) oli voimakas katalyytti prosessissa, jossa oman napansa ympärillä kieppuneesta myöhäisteinistä kuoriutui yhteiskunnallisesti utelias, kolmanteen maailmaan suuntautunut toimittaja. Allegoria taiteen ja maailman suhteesta kolahti nuoreen taipuisaan mieleen.</p> Juhani Koponen Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85195 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Tutkijoiden medianäkyvyys https://journal.fi/tt/article/view/85196 <p>Tiede ja tutkijat kiinnostavat mediassa mutta valikoima vaikuttaa suppealta. Toimittajien ja tutkijoiden vuorovaikutusta kannattaisikin helpottaa entisestään, varsinkin kun osapuolet tarvitsevat toisiaan.</p> Pauliina Raento Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85196 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Tiedosta välittämisestä https://journal.fi/tt/article/view/85197 <p>Vaihtoehtoisille totuuksille on tapana naureskella tässä sivistyksen ja sananvapauden mallimaassa. Oma hymyni on hyytynyt aikapäiviä sitten.</p> Vesa Heikkinen Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85197 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Bicentennial-professorien vaikutus https://journal.fi/tt/article/view/85198 <p>Yhdysvaltalaisilla Bicentennial-professoreilla on ollut suuri vaikutus historian oppiaineen kansainvälistymiseen, niin Helsingissä kuin myös muissa Suomen yliopistoissa, joissa he vierailivat. Vuonna 1976 perustettiin Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen Bicentennial-professuuri, jonka tehtävänä oli edistää Yhdysvaltain tuntemusta ja tutkimusta Suomessa. Kustannukset jaettiin puoliksi yliopiston ja Yhdysvaltain hallituksen kesken. Ensimmäinen vieraileva professori nimitettiin virkaansa lukuvuodeksi 1976–77. Hän oli Texasin yliopiston professori Robert Crunden. Oppituoli sai Yhdysvaltojen 200-vuotisjuhlien kunniaksi nimen <em>Bicentennial Chair</em>.</p> Marjatta Hietala Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85198 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Menneistä energiamurroksista oppia nykyiseen https://journal.fi/tt/article/view/85199 <p>Vaclav Smil: <em>Energia ja sivilisaatio – historia</em>. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Terra Cognita 2019.</p> Esa Tommila Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85199 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Fysiikan outo maisema https://journal.fi/tt/article/view/85200 <p>Carlo Rovelli: <em>Ajan luonne</em>. Suomentanut Hannu Karttunen. Ursa 2018.</p> Jouni Huhtanen Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85200 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Filosofi rajalla https://journal.fi/tt/article/view/85201 <p>Leila Haaparanta: <em>Rajan taju. Filosofisia esseitä</em>. Gaudeamus 2019.</p> Sami Pihlström Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85201 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Freiren utopia ja sorrettujen pedagogiikka https://journal.fi/tt/article/view/85202 <p>Juha Suoranta: <em>Paulo Freire – Sorrettujen pedagogi</em>. Into Kustannus 2019.</p> Ulla-Maija Salo Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85202 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Ensimmäinen suuri suomalainen matemaatikko kirjeittensä valossa https://journal.fi/tt/article/view/85203 <p>Johan C.-E. Stén (toim.): <em>Anders Johan Lexell. Brevväxling – Commerce épistolaire</em>. Finska Vetenskaps-Societeten 2019.</p> Osmo Pekonen Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85203 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Taide totuuden tulkkina https://journal.fi/tt/article/view/85204 <p>Nina Kokkinen: <em>Totuudenetsijät – Esoteerinen henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa</em>. Vastapaino 2019.</p> Merja Leppälahti Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85204 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300 Kielten kamppailu https://journal.fi/tt/article/view/85205 <p>Max Engman: <em>Kielikysymys. Suomenruotsalaisuuden synty 1812–1922</em>. Suomentanut Kari Koski. Svenska litteratursällskapet i Finland 2018.</p> Hannu Riikonen Copyright (c) https://journal.fi/tt/article/view/85205 to, 19 syys 2019 00:00:00 +0300