Kirjoituskutsu Työelämän tutkimus –lehden teemanumeroon

Sukupuoli ja tasa-arvo 2020-luvun työelämässä

Teemanumeron pyrkimyksenä on päivittää tutkimustietoa ja avata keskustelua sukupuolen merkityksestä ja tasa-arvosta 2020-luvun työelämässä. Viimeaikaiset mullistukset työelämässä, kuten työn tekemisen muuttuneet tavat ja työn ja muun elämän rajojen vahva hämärtyminen sekä hoivavastuiden uudelleenmäärittely, asettavat sukupuolen merkityksen ja tasa-arvon uusien työelämän todellisuuksien ja haasteiden eteen. Työelämän rakennemuutosten (mm. teknologiapainotteisen työn ja etätyön lisääntyminen) sekä taloudellisen epävakauden ja väestörakenteen muutoksen yhteisvaikutusten on todettu olevan negatiivisemmat naisille ja heidän työurilleen kuin miehille.

Työtä tehdään enenevissä määrin verkkovälitteisesti ja teknologiavetoisten työtehtävien lisääntyminen on yksi keskeisistä työelämän trendeistä. Useimmissa organisaatioissa vaalitaan pitkien työpäivien organisaatiokulttuuria, eikä työelämän vallitseva työ–perhe- narratiivi kyseenalaista naisten hitaampaa uralla etenemistä perheen vuoksi (Padavic ym. 2020). Tämä narratiivi on omiaan vahvistamaan miesten valta-asemaa työelämässä, ja toisaalta se estää myös miesten toimijuutta perhe-elämässä ja hoivavastuissa (mt.). Organisaatioiden henkilöstökäytännöt perustuvat käsitykseen naisten roolista perheen hoivavastuun kantajina, ja esimerkiksi teknologiavetoisilla aloilla naisten on myös todettu vähentävän omia työtehtäviään ja uratavoitteitaan perhevelvoitteiden hoitamiseksi (Holth ym. 2017). Tarvitsemme lisää tutkimustietoa siitä, millaisia sukupuolistavia vaikutuksia työteon joustavilla ja ajasta ja paikasta riippumattomilla tavoilla on niin perheiden sisällä kuin organisaatioiden ja yhteiskunnan tasoilla. Mitä tämä tarkoittaa naisten työlle, hoivavastuille, urakehitykselle ja valta-asemille? Millä tavoin hoivavastuista neuvotellaan? Miten verkkovälitteinen työskentely muuttaa sukupuolen ja tasa-arvon merkityksiä? Tämän lisäksi on keskeistä kiinnittää huomiota siihen, millaisille perusoletuksille työn ja hoivan muotoja sekä uusia toimintatapoja rakennetaan.

Parhaillaan meneillään olevat mullistukset ovat muokkaamassa pysyviä toimintatapoja 2020-luvun työpaikoilla. Perheiden oma toiminta, organisaatioiden henkilöstökäytännöt ja yhteiskunnan tasa-arvotoiminta ovat kaikki ratkaisevassa roolissa siinä, kuinka tasa-arvoiseksi työelämää rakennetaan. Suomessa sukupuolten tasa-arvoa tarkastelevien tutkimusten esiin nostaminen on erityisen tarpeellista, sillä Suomi mielletään sukupuolten tasa-arvon edelläkävijäksi. Mielikuvaa saavutetusta tasa-arvosta ylläpitävät kansainväliset vertailut. Muun muassa viimeisin Maailman talousfoorumin sukupuolten tasa-arvon vertailu (2020) arvioi Suomen maailman kolmanneksi tasa-arvoisimmaksi maaksi. Tasa-arvosta puhutaan Suomessa usein itsestäänselvyytenä, minkä vuoksi sukupuolen huomioiminen nähdään tarpeettomana (Hearn 2019). Suomalaista tasa-arvokeskustelua leimaakin tietynlainen paradoksaalisuus: vaikka tasa-arvoa pidetään suuressa arvossa suomalaisessa yhteiskunnassa, käytännön tason tasa-arvotyöhön liittyy usein vähättelyä ja vastustusta (Ylöstalo 2019).

Toivomme tähän teemanumeroon artikkeleita, jotka huomioivat sukupuolen merkityksen työelämän muuttuneen todellisuuden ja muutosten näkökulmista 2020-luvulla. Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja:

  • Naisten ja miesten kokemukset työnjaosta tehtävien, roolien ja vallan suhteen
  • Naisten työurat ja identiteetit
  • Työn, perheen ja hoivan kysymykset sukupuolten näkökulmista
  • Teknologia ja naisten työurat miesvaltaisilla aloilla
  • Sukupuolten tasa-arvo ja tasa-arvon edistämisen mahdollisuudet ja esteet organisaatioiden arjessa ja käytännöissä
  • Sukupuolten tasa-arvoa ja osallisuutta edistävät innovatiiviset aloitteet (ml. yksityinen ja julkinen sektori)
  • Tasa-arvon edistämisen poliittiset linjaukset (työ-, sosiaali- ja tasa-arvopolitiikka)
  • Sukupuolten tasa-arvo ja moninaisuus yhteiskunnallisessa puheessa

Teemanumeron vierailevina päätoimittajina toimivat Suvi Heikkinen ja Marke Kivijärvi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta. Lisätietoja: Suvi Heikkinen (suvi.s.heikkinen@jyu.fi), Marke Kivijärvi (marke.t.kivijarvi@jyu.fi), sekä varsinaiset päätoimittajat Hanna-Mari Ikonen (hanna-mari.p.ikonen@jyu.fi) ja Tuija Koivunen (tuija.koivunen@tuni.fi).

Toimitettava vuoden 2021 teemanumero nousee tarpeesta päivittää aihepiirin monitieteellistä tutkimusta. Sen tavoitteena on aiheen tarkastelu monin eri lähestymistavoin, käsittein ja menetelmin. Työelämän tutkimus –lehti noudattaa artikkeleissaan vertaisarviointia. Aikataulu:

16.10.2020 mennessä työotsikko ja abstrakti artikkelin sisällöstä vieraileville päätoimittajille Suvi Heikkiselle ja Marke Kivijärvelle

16.11.2020 mennessä tieto kirjoittajille teemanumeroon hyväksytyistä abstrakteista

31.3.2021 mennessä artikkelikäsikirjoitukset vertaisarviointiin

Huhtikuu-syyskuu vertaisarviointiprosessi ja hyväksyttyjen artikkelien viimeistely

Marraskuu-joulukuu 2021 teemanumero julkaistaan

Kirjoitusohjeet abstraktille: Lähetä artikkelin työotsikko ja lyhyt kuvaus artikkelin sisällöstä (ml. tutkimustehtävä ja –aineisto, menetelmät sekä keskeiset tulokset) sähköpostin liitetiedostona viimeistään 16.10.2020 osoitteeseen: suvi.s.heikkinen@jyu.fi ja marke.t.kivijarvi@jyu.fi. Abstraktin pituus on noin 400 sanaa.

Mikäli haluat tarjota teemanumeroon muita tekstejä (esim. lektio, katsaus, puheenvuoro tai kirja-arvio), olethan yhteydessä suoraan vieraileviin päätoimittajiin 31.3.2021 mennessä. Toimitus päättää muiden tekstien julkaisemisesta ja pidättää oikeuden toimittaa niitä. Lisätietoja Työelämän tutkimus –lehdestä: https://journal.fi/tyoelamantutkimus