Liukuportaat, karuselli vai kummitusjuna? Aktivointitoimenpiteiden tarkoitetut ja tarkoittamattomat seuraukset pitkäaikaistyöttömien nuorten haastattelupuheessa

Kirjoittajat

• Sami Ylistö Jyväskylän yliopisto

DOI: https://doi.org/10.37455/tt.128099

Avainsanat:

työttömyys, pitkäaikaistyöttömyys, elämänhallinta, aktivointi, työvoimapoliittiset toimenpiteet

Abstrakti

Erilaiset työllistämistoimenpiteet ovat keskeinen työvoimapoliittinen keino, jolla pyritään edistämään työttömien työllistymistä. Nuoret ovat olleet yksi keskeisimmistä näiden toimenpiteiden kohderyhmistä. Siitä huolimatta tällä hetkellä on saatavilla vain niukasti tutkimustietoa siitä, millaisia myönteisiä ja kielteisiä seurauksia työllistämistoimenpiteisiin osallistumisella on erityisessä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Tässä artikkelissa tätä vaikeasti lähestyttävää ongelmaa tutkitaan pitkäaikaistyöttömien nuorten haastatteluaineiston pohjalta. Tutkimuksen tavoite on selvittää, millaisia toivottuja ja ei-toivottuja seurauksia työllistämistoimenpiteisiin osallistumisella on ollut pitkäaikaistyöttömien nuorten itsensä arvioimana. Aineisto sisältää 28 pitkäaikaistyöttömän nuoren elämänkulkuhaastattelua, joita on analysoitu temaattisen narratiivisen analyysin avulla. Tulosten tulkinnan teoreettisena viitekehyksenä käytetään Anthony Giddensin rakenteistumisteoriaa. Analyysissä nuorten kokemukset tiivistetään kolmeen tarinatyyppiin, jotka ovat aktivoinnin liukuportaat, karuselli ja kummitusjuna. Nämä tarinatyypit kuvaavat erilaisia työllistämistoimenpiteiden seurauksia pitkäaikaistyöttömien nuorten kokemusten näkökulmasta. Tutkimus osoittaa, että työllistämistoimenpiteet voivat auttaa nuoria murtamaan työttömyyttä ylläpitävän noidankehän, mutta työllistämistoimenpiteisiin osallistumiseen sisältyy myös huomattavia riskejä.