Taiteilija monialaisena kehittäjänä: kokemuksia työntekijyydestä kehittämishankkeessa

Kirjoittajat

• Niina Oinas Lapin yliopisto
• Sinikka Kyllönen Lauma Arts

DOI:

https://doi.org/10.37455/tt.145707

Avainsanat:

taiteilija, yhteisötaide, työhyvinvointi, työelämän kehittäminen, taideperustainen toimintatutkimus

Abstrakti

Taiteilijaidentiteettiin ja taitoihin kohdistuu kehittämistarpeita taiteilijan työskennellessä sosiaali- ja terveysalalla. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten taiteilijat kokevat identiteettinsä ja ammattitaitonsa kohtaavan työelämäkehittämisen tarpeet hanketyön kontekstissa ja millaisia esteitä tai mahdollisuuksia palkkasuhteessa toimiminen luo taiteilijan työn tuloksellisuudelle. Artikkelin aineisto ja analyysi perustuvat Työtaide: esiselvitys taideinterventioista työyhteisöihin -hankkeesta (2021–2022) kerättyihin kokemuksiin. Hanke oli Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnan hallinnoima, Euroopan sosiaalirahaston rahoittama esiselvityshanke. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli taidelähtöisten menetelmien pilotointi työhyvinvoinnin tueksi sosiaali- ja terveysalojen työyhteisöihin. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin toimenpiteet, joissa fasilitoitiin taidetoimintaa yhteensä 21 työntekijälle kolmessa eri sosiaali- tai hoiva-alan yksikössä, pääasiassa Pohjois-Suomessa. Tutkimusstrategiana on taideperustainen toimintatutkimus, joka tähtää toiminnan kautta kehittämiseen ja uuteen tietoon. Artikkelin aineisto koostuu taideinterventioiden suunnittelu- ja toteutusvaiheiden dokumentoinneista ja reflektoinneista. Panostamalla taiteilijoiden vakaampiin työsuhteisiin kulttuurihyvinvointiin liitettävillä tehtäväkentillä monialainen yhteistyö muotoutuu toimivammaksi ja sillä varmistetaan toteutettujen taidetoimintojen laadukkuus ja vaikuttavuus sekä turvataan taiteilijoiden työhyvinvointi haastavalla kentällä.

Lähdeviitteet

Anttila, P. (2006) Tutkiva toiminta ja ilmaisu, teos, tekeminen. Akatiimi.

Bardy, M., Haapalainen, R., Isotalo, M. & Korhonen, P. (2007) Taide keskellä elämää. Nykytaiteen museo Kiasma.

Berthoin Antal, A. (2011) Managing artistic interventions in organisations: A comparative study of programmes in Europe. Gothenburg: TILLT Europe. https://nbn-resolving.org/urn:nbn:de:0168-ssoar-267627 (luettu 11.3.2024)

Crossick, G. & Kaszynska, P. (2016) Understanding the value of arts & culture: The AHRC cultural value project. Arts and Humanities Research Council. https://www.ukri.org/wp-content/uploads/2021/11/AHRC-291121-UnderstandingTheValueOfArts-CulturalValueProjectReport.pdf (luettu 20.4.2024)

Fancourt, D. & Finn, S. (2019) What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Nordic Journal of Arts, Culture and Health, 2 (1), 77–83. https://doi.org/10.18261/issn.2535-7913-2020-01-08

Haapakorpi, A. (2022) The quality of a professional portfolio career in the post-industrial era. Journal of Education and Work 35 (4), 441–454. https://doi.org/10.1080/13639080.2022.2073340

Heikinaho, M. (2021) Voiko kehollinen taidekokemus pysäyttää kaupunkitilan (kuluttaja-) kokijan? Teoksessa Kantonen, L. & Karttunen, S. (toim.) Yhteisötaiteen etiikka: Tilaa toiselle, arvoa arvaamattomalle. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, 161–194.

Hiltunen, M. (2009) Yhteisöllinen taidekasvatus: Performatiivisesti pohjoisen sosiokulttuurisissa ympäristöissä. Rovaniemi: Lapin yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-20111141039

Houni, P., Turpeinen, I. & Vuolasto, J. (2020) Taidetta! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja. Taiteen edistämiskeskus (TAIKE).

Jansson, S. & Rantala, P. (2013) Taiteesta toiseen: Taidelähtöisten menetelmien vaikutuksia. Lapin yliopisto.

Jakonen, M. (2020) Konflikti: Talous ja politiikka. Helsinki: Into.

Jokela, T. (2019) Arts-based action research in the North. Teoksessa G. Noblit (toim.) Oxford research encyclopaedia of education. Oxford: Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/acrefore/9780190264093.013.522

Jokela, T., Hiltunen, M., & Härkönen, E. (2015) Art-based action research – participatory art for the north. International Journal of Education Through Art 11 (3), 433–448. https://doi.org/10.1386/eta.11.3.433_1

Jokela, T. & Huhmarniemi, M. (2020) Taideperustainen toimintatutkimus soveltavan taiteen kehittämisen välineenä. Teoksessa Jokela, T., Huhmarniemi, M., Paasovaara, J., Sainio, L. & Hämäläinen, E. (toim.) Luontokuvaus soveltavana taiteena. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 39–61.

Jokela, T., Huhmarniemi, M. & Hiltunen, M. (2019) Art-based action research: Participatory art education research for the North. Teoksessa A. Sinner, R. Irwin, & J. Adams (toim.) Provoking the field – International perspectives on visual arts PhDs in education. Bristol: Intellect Books, 45–56.

Juppi, P. & Tanskanen, I. (2022) Työttömien luovien alojen ammattilaisten kokemukset digitarinatyöpajasta – identiteettityötä ja tukea minäpystyvyydelle. Kulttuuripolitiikan Tutkimuksen Vuosikirja 6 (1), 7–30. https://doi.org/10.17409/kpt.114330

Kantonen, L. (2005) Teltta: Kohtaamisia nuorten taidetyöpajoissa. Like: Taideteollinen korkeakoulu.

Kantonen, L. & Karttunen, S. (toim.) (2021) Yhteisötaiteen etiikka: Tilaa toiselle, arvoa arvaamattomalle. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-353-038-6

Karttunen, S. (2017) Laajentuva taiteilijuus: yhteisötaiteilijoiden toiminta ja identiteetti hybridisaatio-käsitteen valossa. Tahiti 7 (1). https://tahiti.journal.fi/article/view/85656 (luettu 15.12.2023)

Laitinen, L., Jakonen, O., Lahtinen, E., & Lilja-Viherlampi, L. M. (2020) From grass-roots activities to national policies – the state of arts and health in Finland. Arts & Health 14 (1), 14–31. https://doi.org/10.1080/17533015.2020.1827275

Lampela, K. (2012) Taiteilijoita tarvitaan ihan toisenlaisiin hommiin: Tutkimus kuvataiteilijoiden asenteista ja taiteen yhteiskuntakriittisistä mahdollisuuksista. Rovaniemi: Lapin yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-574-8

Lampela, K. (2022) Tarvitsemmeko yhä taiteen ja taidemaailman käsitteitä? – Katsaus viimeaikaiseen kritiikkiin. Kulttuurilehti Mustekala 2022. https://mustekala.info/tarvitsemmeko-yha-taiteen-ja-taidemaailman-kasitteita-katsaus-viimeaikaiseen-kritiikkiin/ (luettu 15.12.2023)

Lehikoinen, K., Koivisto, T.-A., Lapio, P., Lilja-Viherlampi L.-M. & Salanterä, S. (2020) Taide ja kulttuuritoiminta investointina terveyteen ja hyvinvointiin sairaala- ja terveyspalveluissa. Teoksessa Seitsalo, S., Taipale, I., McCracken, D. & Manns, A. (toim.) Taide vanhin voitehista: Kuvataidetta sairaaloissa. Psykiatrian yhteistyö ry.

Lehikoinen, K., Pässilä, A., Martín, M. & Pulkki, M. (toim.) (2016) Taiteilija kehittäjänä: Taiteelliset interventiot työssä. Helsinki: Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-6670-73-7

Lehikoinen, K. & Vanhanen, E. (toim.) (2017) Taide ja hyvinvointi: Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. Taideyliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7218-16-7

Leinikki, S. (2009) Pelon ja toivon välissä: Pätkätyöläisen urakerronta. Helsinki: TJS opintokeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5515-7

Martin, M. (2021) Aina uudesti syntyvä hetkellinen yhteisö – Taiteilija-tutkijan tempoilua institutionaalisessa tutkimuskehyksessä. Teoksessa Kantonen, L. & Karttunen, S. (toim.) Yhteisötaiteen etiikka: Tilaa toiselle, arvoa arvaamattomalle. Helsinki: Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, 129–159.

Matarasso, F. (2019) A restless art: How participation won, and why it matters. Calouste Gulbenkian Foundation.

Nuutinen, T., Laulainen, S. & Salonen, A. O. (2021) Taiteilija-ammattilaiset kulttuurihyvinvoinnin toimijoina ikääntyneiden hoivayhteisöissä: kuvaileva kirjallisuuskatsaus, Gerontologia 35 (3), 231–248. https://doi.org/10.23989/gerontologia.102736

Oinas, N. (2021) Taidetta elääkseen – eloa taiteeseen: autoetnografista visualisointia toiminimellä työskentelystä. Research in Arts and Education 2021 (3), 112–134. https://doi.org/10.54916/rae.119565

Oinas, N., Hiltunen, M. & Stöckell, A. (2022) Työtaide: Taide työhyvinvoinnin tukena sosiaali- ja terveysalalla. Rovaniemi: Lapin yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-324-2

Oinas, N. & Huhmarniemi, M. (2024) Art activities for staff in healthcare institutions. International Journal of Education Through Art. 20 (2), 193–207. https://doi.org/10.1386/eta_00161_1

Roy, R. & Uekusa, S. (2020) Collaborative autoethnography: “Self-reflection” as a timely alternative research approach during the global pandemic. Qualitative Research Journal 20 (4), 383–392. https://doi.org/10.1108/QRJ-06-2020-0054

Ruusuvirta, M., Lahtinen, E., Rensujeff, K. & Leppänen, A. (2023) Taiteen ja kulttuurin barometri 2022: Taiteilijoiden työhyvinvointi. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Rönkä, A., Kuhanen, I., Liski, M., Niemeläinen, S., Rantala, P. & Rantala, P. (2011) Taide käy työssä: Taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöissä. Lahden ammattikorkeakoulu.

Tarjanne, P. (2020) Luovan talouden tiekartta. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-568-3