Työelämän tutkimus https://journal.fi/tyoelamantutkimus <p>Työelämän tutkimus -lehden päämääränä on edistää työelämään ja työyhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta, keskustelua ja kehittämistä. Lehteä julkaisee Työelämän tutkimusyhdistys ry. Vuodesta 2003 ilmestynyt Työelämän tutkimus on monipuolinen ja poikkitieteellinen tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden foorumi. Lehti julkaistaan kolme kertaa vuodessa. Lehden koko sisältö on heti julkaisemisen jälkeen kokonaan avointa.</p> <p>&nbsp;</p> Työelämän tutkimusyhdistys ry – Föreningen för arbetspolitisk forskning fi-FI Työelämän tutkimus 0788-091X <p>Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn tekstiin siirtyvät kansainvälisen tekijänoikeuskäytännön mukaisesti Työelämän tutkimus -lehdelle.</p> <p>Käsikirjoitus julkaistaan sähköisessä muodossa journal.fi-alustalla. Koko sisältö on heti julkaisemisen jälkeen kokonaan avointa. Julkaistuja artikkeleita ja muita tekstejä voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, tekstin otsikko ja lehden numero, eikä sisältöä muuteta millään tavalla (<a href="https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi">CC BY-NC-ND -lisenssi</a>).</p> Monikulttuurinen coaching osana henkilöstön kehittämistä https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/101318 Sanna-Mari Renfors Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-06-15 2021-06-15 19 2 253 263 10.37455/tt.101318 Säädellysti Suomeen – kohti hoitoalan kansainvälisen rekrytoinnin ratkaisuja https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/107423 Päivi Vartiainen Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-06-15 2021-06-15 19 2 264 277 10.37455/tt.107423 Tiedejulkaisemisen eetilliset postulaatit https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/109308 Hanna-Mari Ikonen Tuija Koivunen Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-06-15 2021-06-15 19 2 116 118 10.37455/tt.109308 Mitä on osallisuus? https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/109153 Harri Melin Paul Jonker-Hoffrén Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-06-15 2021-06-15 19 2 285 290 Näköala fuusioon: Aalto-yliopisto, kampusmuutto ja identiteetit https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/101899 <p>Vastaamme tässä artikkelissa kysymykseen siitä, miten akateemisten työntekijöiden paikkaan ja sosiaalisiin ryhmiin kiinnittyneet identiteetit rakentuvat organisaation toimintojen keskittämiseen tähtäävässä muutossa, joka on osa yliopistojen fuusiota. Tämä on monimutkainen prosessi, jota avaamme Aalto-yliopiston toimintojen keskittämisen ja Aallon kauppakorkeakoulun Etu-Töölöstä Otaniemen kampukselle tapahtuneen muuton kautta. Aikaisempi tutkimus on kuvannut paikkaidentiteetin ja sosiaalisen identiteetin yhteyksiä ja vuorovaikutusta muuttuvassa – tässä fuusioprosessin ja kampusmuuton kokeneessa – organisaatiossa varsin rajoittuneesti. Tuomme ”näköalan” käsitteen avulla esiin identiteettien kerrostumisen ulottuvuuksia muutostilanteissa. Ydinlöydöksemme on, että paikka- ja ryhmäsidonnaiset identiteetit kietoutuvat toisiinsa ja kerrostuvat monimutkaisemmin kuin aikaisempi tutkimus on esittänyt. Väitämme, että ”näköala” eli ihmisten kontekstisidonnainen henkilöhistoria auttaa ymmärtämään näitä yhteyksiä. <span lang="EN-US">Tämä tuo uusia ulottuvuuksia akateemisten identiteettien tutkimukseen.</span></p> Marko Hakonen Janne Tienari Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-06-15 2021-06-15 19 2 119 146 10.37455/tt.101899 Työn merkityksellisyyden rakentaminen ja jännitteet muuttuvassa yliopistossa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/96000 <p>Työn merkityksellisyyden rakentamista ohjaa moraalinen kehys; se auttaa ihmistä valitsemaan asioita, joihin hän sitoutuu. Yksilön moraaliseen kehykseen voi kytkeytyä hänen ammatilleen ominainen eetos. Tarkastelen akateemista professiota, jonka työskentelyedellytyksiä viime vuosikymmeninä toteutetut yliopistouudistukset ovat muovanneet. Kysyn, miten kasvatustieteitä, lääke- ja biotieteitä ja kielitieteitä edustavat tutkija-opettajat suhtautuvat yritysmäisen yliopiston arvostamiin asioihin ja sen heille asettamiin vaatimuksiin sekä millaisia jännitteitä nämä suhtautumistavat ilmentävät liittyen työn merkityksellisyyden rakentamiseen. Aineistona ovat teemakirjoittamisen menetelmällä kerätyt tutkija-opettajien kuvaukset suhteestaan työhönsä ja yliopistossa tapahtuneisiin muutoksiin. Tunnistin aineistosta viisi erilaista <br />suhtautumistapaa: 1) yritysmäisen yliopiston vastustus, 2) työssä kuormittuminen ja resurssipulasta kärsiminen, 3) toimintaedellytysten yleinen analysointi ja kritisointi, 4) tyytyväisyys yliopistotyössä ja 5) itsenäinen, vaikutusvaltainen toimijuus. Eroja suhtautumistavoissa näyttivät tuottavan opetus- ja tutkimustyön resurssien epätasainen jakautuminen sekä tutkija-opettajien erilaiset vaikutusmahdollisuudet ja kokemukset arvostuksen saamisesta työssään. Yliopisto todennäköisesti kykenisi toteuttamaan yhteiskunnallista palvelutehtäväänsä monipuolisemmin, jos arvostusta osoitettaisiin ja resursseja jaettaisiin tasapuolisemmin eri tieteenaloilla ja erilaisissa positioissa tehtävälle yliopistotyölle.</p> Katriina Tapanila Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-06-15 2021-06-15 19 2 147 173 10.37455/tt.96000 Millaiset normit kehystävät työelämää koskevia ratkaisuja pienten lasten vanhempien puheessa? https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/95001 <p>Tässä artikkelissa tarkastelemme, minkälaisten kulttuuristen normien kontekstissa pienten lasten vanhemmat tekevät työelämään osallistumista ja lastenhoitoa koskevia ratkaisuja. Erityistä huomiota kiinnitämme ihannetyöntekijää koskeviin kulttuurisiin odotuksiin ja työelämää koskeville ratkaisuille asetettuihin ehtoihin. Normeja tarkastellaan kehyksen käsitteen kautta (Goffman 1974). Kulttuurisilla kehyksillä, joiden varassa ratkaisujen jäsentyminen tapahtuu, on merkitystä sille, millaiset vaihtoehdot nähdään mahdollisina ja millaisiin ratkaisuihin pienten lasten vanhemmat päätyvät. Tutkimusaineisto koostuu 64 haastattelukerrasta, joissa haastateltavina oli joko yksi tai kaksi 1–2-vuotiaan lapsen vanhempaa. Analyysimme osoittaa, että työelämään osallistumisen ratkaisuja jäsennetään ensisijaisesti toisiinsa kietoutuvien ja sukupuolittuneiden ihannetyöntekijän ja toimeentuloa koskevien kehysten kautta. Toisaalta näitä ratkaisuja kehystävät myös työn merkityksellisyyteen ja hyvään vanhemmuuteen liittyvät normit. Erityisesti hyvään vanhemmuuteen liittyvät normit asettuvat hankalaan ristiriitaan dominoivien ihannetyöntekijyyden ja toimeentuloa koskevien normien kanssa silloin, kun hyvä vanhemmuus, erityisesti äitiys, rakentuu suomalaisessa yhteiskunnassa voimakkaasti korostuneelle lasten kotihoidon ihanteelle. Tulokset valottavat pienten lasten vanhempien työelämään osallistumista koskevia ratkaisuja kehystävien normien monitahoisuutta ja keskinäistä dynamiikkaa.</p> Eeva Järventausta Maiju Paananen Kirsti Karila Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-06-15 2021-06-15 19 2 174 196 10.37455/tt.95001 Työn tuunaamisen profiilit sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa: yhteydet työhyvinvointiin https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/99646 <p>Työn tuunaaminen on oma-aloitteista työn kehittämistä työn voimavaroja ja vaatimuksia muokkaamalla. Tutkimme, millaisia tuunausprofiileja voidaan löytää kolmesta erilaisesta tuunaustavasta, jotka olivat työn voimavarojen lisääminen, työn vaatimusten lisääminen ja työn vaatimusten optimoiminen. Selvitimme myös, miten työhyvinvointi vaihtelee profiileissa. Sähköiseen kyselyyn osallistui 1 024 sosiaali- ja terveysalan organisaation työntekijää. K-keskiarvojen klusterianalyysin avulla tunnistimme neljä työn tuunaamisen profiilia: <em>aktiiviset tuunaajat</em> (19 %, monipuolinen tuunaaminen), <em>optimoivat tuunaajat</em> (21 %, työn vaatimusten optimointi), passiiviset tuunaajat (27 %, keskimääräistä vähemmän tuunausta) ja keskiverrot tuunaajat (34 %, keskimääräisesti tuunauksen eri tapoja). Moniulotteinen kovarianssianalyysi osoitti, että aktiiviset tuunaajat kokivat eniten työn imua ja työn merkityksellisyyttä. Passiiviset tuunaajat kokivat niitä vähiten. Aktiivisilla tuunaajilla ja optimoivilla tuunaajilla oli hieman muita profiileja enemmän emotionaalista uupumusta. Nuoremmat työntekijät olivat vanhempia työntekijöitä aktiivisempia työn tuunaajia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sote-alalla kannattaa edistää työn tuunaamisen tapoja, sillä monipuolinen työn tuunaaminen oli yhteydessä erityisesti työn imuun ja työn merkityksellisyyteen.</p> Vilma Luhtinen Anu Immonen Anne Mäkikangas Mari Huhtala Taru Feldt Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-06-15 2021-06-15 19 2 197 221 10.37455/tt.99646 Keskustelut kokemusasiantuntijoiden työelämäasemien rakentumisesta päihde- ja mielenterveystyössä https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/91413 <p>Artikkelini käsittelee kokemusasiantuntijoiden työelämäasemien rakentumista päihde- ja mielenterveystyön kontekstissa. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Millaisia asemia kokemusasiantuntijoille rakentuu palkattuina työntekijöinä <br />kokemusasiantuntijoiden ja päihde- ja mielenterveystyön ammattilaisten yhteisissä keskusteluissa? 2) Millaisia neuvotteluja työelämäasemien rakentumisesta käydään? Lähestyn kokemusasiantuntijoiden työelämäasemien <br />rakentumista kontekstuaalisen sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksessä. Tutkimusaineisto sisältää kolme fokusryhmäkeskustelua. Analysoin aineiston aineistolähtöisesti tarkastelemalla rakentuvia kokemusasiantuntijoiden työelämäasemia ja niistä käytäviä neuvotteluja. Työelämäasemia on teemoiteltu rakentumista kuvaaviin luokkiin. Tutkimustuloksina esittelen kolme keskusteluissa rakentuvaa työelämäasemaa – heiluriasemat, hierarkkiset asemat ja ravistelevat asemat – niille ominaisine piirteineen. Tutkimus osoittaa kokemusasiantuntijoiden työelämäasemien olevan vahvistumassa päihde- ja mielenterveystyössä, ja yhteisillä neuvotteluilla on keskeinen merkitys.</p> Kari Soronen Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-06-15 2021-06-15 19 2 222 252 Esihenkilö-alaissuhteet haastavissa konteksteissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/107724 Hilpi Kangas Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-06-15 2021-06-15 19 2 278 284 10.37455/tt.107724