Työelämän tutkimus

Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuuden seuraukset sosiaalityön johtajien kuvaamina

Johanna Holappa — 2024-04-25

Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuudesta on puhuttu pitkään. Tässä artikkelissa tarkastelemme aiemmista tutkimuksista poiketen sitä, miten sosiaalityön johtajat jäsentävät sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuuden seurauksia. Tutkimusaineistomme koostuu kahdeksasta sosiaalityön johtajan teemahaastattelusta, jotka toteutettiin Varsinais-Suomen alueella alkukeväästä 2020. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuuden seuraukset jäsentyivät analyysissä yksilöihin kohdistuviksi seurauksiksi, sosiaalityön yhteisöihin kohdistuviksi seurauksiksi ja sosiaalityön yhteiskunnallisiksi seurauksiksi. Vaihtuvuudesta seurasi kuormitusta asiakkaille, sosiaalityöntekijöille, sosiaalityön johtajille ja työyhteisöille. Sosiaalityön johtajien mukaan vaihtuvuus heikentää sosiaalityön palveluiden laatua ja vaikuttavuutta. Vaihtuvuus rapauttaa myös sosiaalityön profession perustuksia sekä horjuttaa sosiaalityön ammattietiikan ja yhteiskunnallisen tehtävän toteuttamista. Vaikka vaihtuvuudella saattaa olla positiivisiakin seurauksia, tässä tutkimuksessa sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus näyttäytyi enimmäkseen toimintaa rapauttavana ja ongelmallisena. Tulosten mukaan vaihtuvuudella on sosiaalityössä niin kielteisiä seurauksia, että sosiaalityöntekijöiden vältettävissä olevaan vaihtuvuuteen pitää aktiivisesti etsiä ratkaisuja.

Työn rajaaminen ja vaikutusvalta hoitotyön esihenkilötyössä

Minna Toivanen — 2024-04-25

Sosiaali- ja terveysala on kohdannut 2020-luvulla suuria muutoksia ja haasteita, mikä on kuormittanut alan esihenkilöitä. Hoitotyön esihenkilöiden työnkuvat ovat laajentuneet ja käyneet epäselviksi. Tutkimme vuonna 2022 kerättyjen hoitotyön esihenkilöiden haastattelujen (N=20) pohjalta, millaiset edellytykset esihenkilöillä on rajata ja hallita omaa työtään. Tarkastelemme rajojen hallintaa vaikutusvallan käsitteen pohjalta sisällönanalyysiä käyttäen. Hoitotyön esihenkilöiden vaikutusvalta näyttäytyy hyvin kapeana, kun puhutaan omista työtehtävistä suhteessa organisaation rakenteisiin. Työtä on liikaa, työt sanellaan ylhäältä päin ja oma työnkuva on epäselvä, jolloin mahdollisuus tehdä oma työ hyvin vaarantuu. Sen sijaan suhteessa kollegoihin työ koetaan yhteisenä asiana, josta otetaan kollektiivisesti vastuuta. Työtovereiden kanssa keskustellaan työn rajoista, töitä tasataan ja etsitään yhdessä ratkaisuja liiallisen työkuorman hallintaan. Suhteessa omaan itseen työn rajaaminen on puolestaan itsenäisiä päätöksiä, rohkeutta ja joskus hallitsematonta ajatusten virtaa, mutta myös jotakin, jota voi oppia. Työn rajaaminen on kokemuksen myötä karttunutta ammattitaitoa, ymmärrystä nähdä olennainen ja hyväksyä se, että jotain tärkeää rajautuu ajoittain ulkopuolelle.

Ammatillinen toimijuus ja tunteet työssä

Katja Vähäsantanen — 2024-04-25

Työelämässä korostetaan ammatillisen toimijuuden merkitystä niin yksilöiden oppimiselle ja luovuudelle kuin organisaatioiden kehittymiselle ja kukoistukselle. Avoin kysymys on kuitenkin, miten toimijuus on yhteydessä tunteisiin työelämässä. Tämän kysymyksen innoittamina tutkimme, millaisena ammatillinen toimijuus ja tunteet koetaan työssä, sekä näiden ilmiöiden yhteyttä toisiinsa. Aineisto perustui teknisen alan asiantuntijaorganisaatiossa toteutettuun sähköiseen kyselyyn (n = 777), ja analysoimme sitä kuvailevien tilastollisten tunnuslukujen lisäksi varianssianalyysillä ja rakenneyhtälömallinnuksella. Tutkimusaineistossa ammatillinen toimijuus raportoitiin melko vahvaksi ja positiivisia tunteita koettiin useammin kuin negatiivisia tunteita. Erityisesti ammattiryhmällä oli yhteys sekä toimijuuteen että tunteisiin siten, että hallinnollissa ja esihenkilötehtävissä työskentelevät raportoivat vahvempaa ammatillista toimijuutta ja useammin positiivisia tunteita kuin muu henkilöstö (liiketoiminnan tukihenkilöstö, tutkijat ja tutkimusta avustava henkilöstö). Tutkimustulokset osoittavat ammatillisen toimijuuden olevan voimakkaasti yhteydessä tunteisiin: toimijuus selitti aineistossa yli puolet tunnekokemusten vaihtelusta. Tutkimuksen johtopäätös onkin, että työelämässä on mahdollista edistää positiivisten tunteiden kokemista, jos työpaikoilla kiinnitetään huomiota ammatilliseen toimijuuteen ja sitä edistäviin käytäntöihin.

Uskomuksia vai tosiasiallisia muutostarpeita? Arvio hallituksen työpoliittisesta päätöksenteosta

Satu Ojala — 2024-04-25

Petteri Orpon kesällä 2023 muodostama hallitus perustelee aikomiaan sosiaaliturvan ja työntekijöiden aseman heikennyksiä taloudellisella välttämättömyydellä vedoten siihen, että kilpailukykymme ja työllisyytemme on heikommalla tolalla kuin verrokkimaissa. Puheenvuoromme ensimmäisessä osassa vertailemme Suomea eri indikaattorien valossa muihin OECD-maihin. Toiseksi käymme läpi hallituksen reformien todennäköisiä vaikutuksia ja kolmanneksi keskustelemme työmarkkinoiden tosiasiallisista muutostarpeista. Arvioimme, että Orpon hallituksen reformeilla irtaudutaan pohjoismaisesta perinteestä. Tarvittavien muutosten ydin löytyisi pohjoismaisen aktiivisen työvoimapolitiikan juurilta: investoinneista työikäisen väestön inhimilliseen pääomaan. Työikäisen väestön taidot eivät lisäänny sosiaaliturvaleikkauksilla, työttömien terveys ei parane eikä muutoksilla vastata työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan.

Opettajien alanvaihdon taustalla työuupumusta ja työstä etääntymistä

Katariina Räsänen — 2024-04-25

Sivistysyliopiston perinnöstä

Mikko Poutanen — 2024-04-25

Lean-konsulttien matkassa

Tuija Koivunen — 2024-04-25

Tutkimusta, kehittämistä ja keskustelua

Antero Olakivi — 2024-04-25