Työelämän tutkimus https://journal.fi/tyoelamantutkimus <p><em>Työelämän tutkimus</em> -lehden päämääränä on edistää työelämään ja työyhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta, keskustelua ja kehittämistä. Lehteä julkaisee <em>Työelämän tutkimusyhdistys</em> ry. Vuodesta 2003 ilmestynyt <em>Työelämän tutkimus</em> on laaja-alainen ja poikkitieteellinen tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden foorumi.</p> Työelämän tutkimusyhdistys ry – Föreningen för arbetspolitisk forskning fi-FI Työelämän tutkimus 0788-091X <p>Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn tekstiin siirtyvät kansainvälisen tekijänoikeuskäytännön mukaisesti Työelämän tutkimus -lehdelle.</p> <p>Käsikirjoitus julkaistaan sähköisessä muodossa journal.fi-alustalla. Koko sisältö on heti julkaisemisen jälkeen kokonaan avointa. Julkaistuja artikkeleita ja muita tekstejä voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, tekstin otsikko ja lehden numero eikä sisältöä muuteta millään tavalla (<a href="https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi">CC BY-NC-ND -lisenssi</a>).</p> Työhyvinvoinnin rakentuminen ja edistäminen itseohjautuvassa organisaatiossa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/131483 <p>Perinteisiä hierarkioita purkavat ja korvaavat työn organisoimisen ja ohjaamisen mallit ovat yleistyneet viime aikoina. Matalahierarkkisen tai itseohjautuvan työn organisoimisen odotetaan usein vastaavan paremmin sekä dynaamisen ja ennakoimattoman toimintaympäristön vaatimuksiin että työntekijöiden tarpeisiin ja odotuksiin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan niin sanottujen itseohjautuvien organisaatioiden toimintaa työhyvinvoinnin näkökulmasta. Viiden itseohjautuvuuteen pyrkivän suomalaisen työpaikan työntekijöiltä kerätyn teemahaastatteluaineiston (n=35) sisällönanalyysin avulla kuvataan, miten työntekijät itse aktiivisella toiminnallaan rakentavat työhyvinvointiaan ja millaisia yhteisöllisiä käytäntöjä työhyvinvoinnin tukemiseen työpaikoilla on rakentunut. Toimijuuden ja yhteisöllisten käytäntöjen teemat luokiteltiin analyysissa yksilön hyvinvointiin, työyhteisöön, työhön ja organisaatioon tai organisointiin yleisemmin liittyviin luokkiin. Työhyvinvoinnin tukemisessa yhteisölliset käytännöt ovat itseohjautuvissa organisaatioissa keskeisiä toiminnan mahdollistajia.</p> Riitta-Liisa Larjovuori Kirsi Heikkilä-Tammi Copyright (c) 2024 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-06-28 2024-06-28 22 2 136 168 10.37455/tt.131483 Millaista matematiikkaa puuseppä työssään tarvitsee ja käyttää? https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/120684 <p>Kysymme tutkimuksessamme, millaista matematiikkaa huonekalupuusepät työssään tarvitsevat ja käyttävät. Tutkimus asettuu teoreettisesti niin sanotun kansan matematiikan kehyksiin: tarkastelemme matemaattisen professionalismin ulkopuolella olevien ryhmien käyttämää matematiikkaa. Yleensä tutkimuksissa teoreettista tietoa käytetään ohjaamaan sitä, miten asiat pitäisi käytännössä tehdä. Me taas yritämme ymmärtää käytännön toimintaa, jotta teoreettista tietoa voitaisiin mukauttaa vastaamaan paremmin käytäntöjä. Tarkastelemme ensin sellaista arkipäivän työssä käytettävää matematiikkaa, jonka tutkittavat itse tunnistavat ja nimeävät matematiikaksi. Toiseksi tarkastelemme heidän työssään kohtaamiaan ongelmanratkaisua vaativia tilanteita. Keskeinen käsite tarkastelussamme on matemaattinen tieto, joka on osa numeerisia taitoja. Ongelmanratkaisutilanteet osana matematiikkaa voivat olla joko hyvin tai huonosti jäsenneltyjä. Edellisiin ratkaisut ovat täsmällisiä, usein yksiselitteisiä. Jälkimmäiset taas mahdollistavat monenlaiset ratkaisut. Tutkimustehtävään vastaamiseksi olemme käyttäneet kahdenlaista aineistoa: neljän huonekalupuusepän työpajoissa tuotettua etnografista haastattelu-, havainnointi- ja kuva-aineistoa sekä kolmen muun huonekalupuusepän haastatteluaineistoa. Analyysimme mukaan arjen rutiineissa huonekalupuusepät selviävät kontekstisidonnaisella matemaattisella tiedolla, josta osa on kehollistunutta. Ongelmanratkaisutilanteissa taas aktivoituu edellisten ohella myös käsitteellisempi matemaattinen tieto.</p> Leila Pehkonen Laia Saló i Nevado Copyright (c) 2024 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-06-28 2024-06-28 22 2 169 197 10.37455/tt.120684 Proaktiivista tutustumista mobiiliteknologiaan – Työntekijöiden teknologiaa kotoistavat kysymykset hoitoalan koulutusvuorovaikutuksessa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/108993 <p>Artikkelissa tarkastellaan mobiiliteknologian käyttöönottokoulutuksia terveysalan julkisessa organisaatiossa. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida koulutettavien eli työntekijöiden kysymyksiä ja kouluttajien vastauksia hyödyntämällä multimodaalista keskustelunanalyysia. Teoreettisesti tutkimus kytkeytyy näkemykseen teknologian diskursiivisesta kotoistamisesta ja työelämän teknologiakeskeisestä vuorovaikutuksesta. Artikkelissa osoitetaan, että työntekijöiden kysymykset suuntautuvat pääosin tulevaisuuteen, koska niillä selvitetään ja selvennetään kohdeteknologian ominaisuuksia ja käyttötapoja tuottaen samalla diskurssia kohdeteknologian merkityksestä. Toisin sanoen työntekijät ennakoivat kysymyksissään niitä hetkiä, kun he käyttävät sovellusta arkisissa työtehtävissään. Kouluttajien vastaukset vaihtelevat tukemisesta neuvomiseen ja tiedon välittämisestä kokemuksista kertomiseen, joilla myös diskursiivisesti kotoistetaan kohdeteknologiaa. Tällainen kysymys-vastaus-toiminta ilmentää proaktiivista vuorovaikutusta, jossa osallistujat omalla toiminnallaan luovat ja merkityksellistävät työn muutoksesta ja digitalisaatiosta käytävää keskustelua samalla sitä muokaten.</p> Liisa Kääntä Copyright (c) 2024 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-06-28 2024-06-28 22 2 198 222 10.37455/tt.108993 Ajautumista, ammatillisuutta ja maailman parantamista – potilas- ja kansanterveysjärjestöjen johtajien urakertomukset kaaosteorian näkökulmasta https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/128894 <p>Tarkastelen tutkimuksessani sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtamista uratutkimuksen keinoin. Aineistona on 19 haastattelemalla kerättyä valtakunnallisen potilas- ja kansanterveysjärjestön johtajan urakertomusta. Teoreettisena viitekehyksenä käytän työurien kaaosteoriaa (CTC). Kysyn, miten järjestöjohtajat kertovat urastaan ja millaisia urasiirtymiä ja attraktoreja urakertomuksista on löydettävissä. Analyysin tuloksena muodostin kolme uratyyppiä: johtaja, alanvaihtaja ja järjestötyöntekijä. Järjestöjohtajien urat ovat monivaiheisia ja polveilevia, ja ne sisältävät paljon urasiirtymiä. Urat noudattavat vieraan attraktorin työuraa, jossa sattumilla ja ajautumisella on suuri merkitys. Järjestöjohtamisen erityispiirteinä tunnistetut henkilökohtaisuus, arvopohjaisuus, sattumanvaraisuus ja kompleksisuus tulevat esiin urakertomuksissa ja ohjaavat uran suuntaa. Urakertomuksissa ilmenee avoimuutta muutoksille ja valmiutta reagoida niihin. Työelämä ja työssä tarvittavat osaamiset muuttuvat yhä nopeammin, joten samoista valmiuksista olisi hyötyä tulevaisuudessa myös muun tyyppisillä työurilla.</p> Anne Lindfors Copyright (c) 2024 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-06-28 2024-06-28 22 2 223 248 10.37455/tt.128894 Työntekijät muodikkaiden johtamisilmiöiden tulkkeina https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/145566 Riku Reunamäki Copyright (c) 2024 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-06-28 2024-06-28 22 2 277 283 10.37455/tt.145566 Kiltteyden johtamista pitää ja voidaan tutkia https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/145013 <p style="font-weight: 400;">Puheenvuoro tarkastelee työelämän muutostekijöitä, jotka heijastuvat johtamiselle asetettuihin vaatimuksiin. Lähtökohtana on, että erityisesti palvelullistuminen ja työelämään siirtyneet nuoret sukupolvet ovat tekijöitä, jotka muokkaavat johtamisodotuksia. Puheenvuorossa esitetään, että kiltteyden johtaminen voisi olla uudenlainen lähestymistapa työelämän kehittämisessä ja tutkimuksessa. Tälle avataan väylää kytkemällä kiltteyden johtaminen osaksi työelämän monimuotoisuuden vaalimista. Työelämän kiltteyttä voidaan tarkastella ominaisuutena ja toimintana sekä osana työympäristön sosiaalista infrastruktuuria. Vaikka kiltteyden kaltaiselle, tarkastelijasta ja tilanteesta riippuvaiselle ja tulkinnanvaraiselle käsitteelle on vaikeaa löytää yksiselitteistä määritelmää, kiltteyden johtamisella voi olla merkitystä organisaatioiden menestystekijänä.</p> Elina Palovuori Anna-Aurora Kork Harri Jalonen Copyright (c) 2024 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-06-28 2024-06-28 22 2 249 260 10.37455/tt.145013 Kuka vastaa ja kuka maksaa, kun oppimisvaatimukset työelämässä kasvavat? https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/146052 <p>Tehostuvassa työelämässä, jossa osaamis- ja oppimisvaatimukset kasvavat hyvinvointihaasteiden ja työn muutoksen rinnalla, tarvitaan syvempää ja laajempaa käsitystä jatkuvasta oppimisesta sekä aikuisten oppimisen erityispiirteistä. Oppimista ei tulisi nähdä vain kurssien suorittamisena vaan monipuolisena, työn ohessa tapahtuvana kokemuksellisena prosessina, jossa keskeistä on paitsi ymmärryksen lisääminen myös opitun soveltaminen ja vaikuttavuus. Oppimisen kokonaisvaltainen ja yhteisvastuullinen edistäminen edellyttää siirtymistä talous- ja kilpailukykykeskeisyydestä monipuolisempaan arvopohjaiseen lähestymistapaan, jossa oppiminen nähdään tärkeänä ja taloudellisen kestävyyden lisäksi myös – ja ensisijaisesti – sosiaalista ja inhimillistä pääomaa vahvistavana. Suomen hallituksen viimeaikaisissa päätöksissä, kuten aikuiskoulutustuen lakkauttamisessa, korostuu kapea näkemys oppimisen arvottamisesta ja vastuun jakautumisesta. Jatkuvan oppimisen edistäminen ampuu itseään jalkaan, jos ymmärrys työelämässä tapahtuvasta oppimisesta rajataan vain koulutuksiin ja kursseihin, vastuuta sälytetään puheissa yksilöille tai oppimisen arvona kuvautuvat yksinomaan kompetenssit. Jo puhetapojen monipuolistaminen olisi askel oikeaan suuntaan, mutta lisäksi tarvitaan eri toimijoiden työnjaon selkeyttämistä ja yhteiskunnan tasolla laajempaa ymmärrystä siitä, mitä kaikkea jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan ja miten sitä todellisuudessa voidaan edistää.</p> Soila Lemmetty Copyright (c) 2024 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-06-28 2024-06-28 22 2 261 276 10.37455/tt.146052 Työelämän monimuotoiset ja muuttuvat kasvot – vai sittenkin tutut ja pysyvät? https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/145089 Mari Herttalampi Copyright (c) 2024 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-06-28 2024-06-28 22 2 284 287 10.37455/tt.145089 Kiltteys ei voi olla työelämän kirosana https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/146689 Miira Niska Antero Olakivi Copyright (c) 2024 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-06-28 2024-06-28 22 2 133 135 10.37455/tt.146689