Työelämän tutkimus
https://journal.fi/tyoelamantutkimus
<p><em>Työelämän tutkimus</em> -lehden päämääränä on edistää työelämään ja työyhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta, keskustelua ja kehittämistä. Lehteä julkaisee <em>Työelämän tutkimusyhdistys</em> ry. Vuodesta 2003 ilmestynyt <em>Työelämän tutkimus</em> on laaja-alainen ja poikkitieteellinen tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden foorumi.</p>Työelämän tutkimusyhdistys ry – Föreningen för arbetspolitisk forskningfi-FITyöelämän tutkimus0788-091X<p>Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn tekstiin siirtyvät kansainvälisen tekijänoikeuskäytännön mukaisesti Työelämän tutkimus -lehdelle.</p> <p>Käsikirjoitus julkaistaan sähköisessä muodossa journal.fi-alustalla. Koko sisältö on heti julkaisemisen jälkeen kokonaan avointa. Julkaistuja artikkeleita ja muita tekstejä voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, tekstin otsikko ja lehden numero eikä sisältöä muuteta millään tavalla (<a href="https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi">CC BY-NC-ND -lisenssi</a>).</p>Miesten identiteettityö ja affektiivis-diskursiiviset käytännöt työpaikoilla tapahtuvaa terveyden edistämistä tarkastelevassa puheessa
https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/121815
<p>Tarkastelen artikkelissani miesten identiteettityötä ja affektiivis-diskursiivisia käytäntöjä puheessa, joka käsittelee työpaikoilla tapahtuvaa terveyden edistämistä. Analyysini kohteena on sosioekonomisesti moninainen 17 miehen haastatteluista koostuva aineisto. Analyysi osoittaa terveyden olevan miehille onnellisuusobjekti, jonka saavuttaminen ja ylläpitäminen asemoidaan välttämättömäksi ehdoksi hyvälle työelämälle. Miehet asemoivat itsensä oikeutetuksi työnantajan apuun. Samalla terveyttä edistävät toimet tunnistetaan valtasuhteiksi. Terveystietoisen ja yhteistyökykyisen terveyskansalaisuuden ohella haastateltavat tuottavat mieheyttä, jossa korostuvat työn autonomia ja vastustava suhde työnjohtoon. Epätarkoituksenmukaiseksi tai riittämättömäksi katsottuun terveyden edistämiseen suhtaudutaan vihamielisesti. Mieheys on osa myönteistä itseymmärrystä sekä terveyden edistämiseen mukautuvassa että sitä vastustavassa identiteettityössä.</p>Henri Hyvönen
Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0
2023-06-202023-06-2021218120910.37455/tt.121815Muutosvoimavarojen yhteydet henkilöstön työhyvinvointiin sekä työpaikan ja alanvaihtoaikeisiin terveysalan organisaation muutosprosessissa
https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/120953
<p>Tutkimme kahden vuoden seurantatutkimuksessa, miten muutosvoimavarat (viestintä, osallistuminen päätöksentekoon, muutostuki) ovat yhteydessä terveydenhuoltoalan henkilöstön työhyvinvointiin (työuupumus, työn imu) sekä työpaikan ja alanvaihtoaikeisiin organisaatiomuutoksen aikana. Tutkimukseen osallistui 303 sairaanhoitopiirin työntekijää, joista 87 prosenttia oli naisia ja potilastyössä toimivia 74 prosenttia. K-keskiarvoklusteroinnilla tunnistimme tutkimuksen lähtötilanteessa kolme muutosvoimavaraprofiilia: vähäiset muutosvoimavarat (41 % tutkittavista), korkeat muutosvoimavarat (23 %) ja <br />keskimääräiset muutosvoimavarat (36 %). Vähäisten <br />muutosvoimavarojen profiilissa yliedustettuina olivat potilastyöntekijät ja korkeiden muutosvoimavarojen profiilissa esihenkilöt. Toistomittausten kovarianssianalyysi osoitti vähäisten muutosvoimavarojen profiilin työntekijöiden kokeneen eniten työuupumusta ja vähiten työn imua, minkä lisäksi heillä oli eniten työpaikan ja alanvaihtoaikeita. Korkeiden muutosvoimavarojen profiilissa työntekijöiden työuupumus oli matalinta ja työn imu korkeinta, minkä lisäksi heillä oli vähiten työpaikan ja alanvaihtoaikeita. Tutkimuksemme osoittaa muutosvoimavarojen olevan yhteydessä henkilöstön korkeampaan työhyvinvointiin sekä vähäisempiin työpaikan ja alanvaihtoaikeisiin terveydenhuoltoorganisaation muutosprosessin aikana.</p>Eetu MölsäTiina SalmirinneMari HerttalampiTaru Feldt
Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0
2023-06-202023-06-2021221023810.37455/tt.120953Työn kuormitus- ja voimavaratekijät: Miten ylläpidetään vanhuspalveluissa työskentelevien työkykyä?
https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/115055
<p>Vanhuspalveluissa työn kuormitus on ollut suurta jo pidemmän aikaa, mikä korostaa työssä jaksamisen merkitystä. Tutkimuksemme tuottaa tietoa työn kuormitus ja voimavaratekijöistä vanhuspalveluissa ja niiden suhteesta huonoon työkykyyn. Tietoa voidaan hyödyntää ylläpidettäessä vanhuspalveluissa työskentelevien työkykyä ja jaksamista. Aineistona käytimme vuonna 2020 julkisista sosiaali ja terveysalan (sote) organisaatioista (sairaanhoitopiirejä ja kuntayhtymiä) kerättyä kyselyaineistoa (n = 22 528). Vastaajista 4 347 työskenteli vanhuspalveluissa ja 18 155 muussa sotessa. Logistisen regressioanalyysin tulokset osoittivat, että huonoon työkykyyn yhteydessä olevat kuormitus ja voimavaratekijät olivat vanhuspalveluissa ja muualla sotessa samoja, mutta kovarianssianalyysin perusteella niiden tasoissa oli eroja. Kotihoidossa, palveluasumisessa sekä poliklinikka ja osastohoidossa työhön liittyi enemmän kuormitustekijöitä kuin muussa sotessa. Lisäksi voimavaratekijöistä työaikaautonomiaa ja kykyjen käyttömahdollisuuksia oli muuta sotea vähemmän. Työkuormituksen helpottamiseksi ja työkyvyn edistämiseksi vanhuspalveluissa ja soteorganisaatioissa huomio tulee kääntää yhteisöllisiin ratkaisuihin, kuten työyhteisön yhteistyön sujuvuuteen, päätöksenteon oikeudenmukaisuuden lisäämiseen ja valmentavan johtajuuden vahvistamiseen.</p>Kirsikka SelanderRisto NikunlaaksoJaana Laitinen
Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0
2023-06-202023-06-2021223926610.37455/tt.115055Ohjaamon jälkeen ‒ tutkimus Ohjaamon asiakkaina olleiden nuorten siirtymistä ja toimeentulotuen saannista
https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/120385
<p>Tutkimuksessamme tarkastelimme rekisteriaineiston avulla Ohjaamoasioinnin yhteyttä nuorten työssäoloon, opiskeluun, palkkatuettuun työhön osallistumiseen sekä toimeentulotuen asiakkuuteen 0–3 vuoden aikavälillä. Vertasimme Ohjaamossa<br />TE-asiakkaina asioineita nuoria tavanomaisessa TE-palveluprosessissa asioineisiin nuoriin. Tutkimusaineistona käytimme hallinnollisista rekistereistä koottua pitkittäisaineistoa <br />(n =14 141) ja menetelmänä lineaarista todennäköisyysmallinnusta. Verrokkiryhmä muodostettiin niistä nuorista, joiden asuinkunnassa ei ollut Ohjaamoa. Ohjaamoissa TEasiakkaina olleet nuoret päätyivät seurantajakson ensimmäisten vuosien aikana opiskelemaan ja palkkatuettuun työhön todennäköisemmin kuin tavanomaisessa<br />TE-palveluprosessissa olleet nuoret. Seuranta-ajan lopulla ryhmien välillä ei kuitenkaan enää ollut eroa opiskelun todennäköisyydessä. Avoimilla työmarkkinoilla työskentely oli Ohjaamossa asiakkaina olleilla nuorilla epätodennäköisempää kuin vertailuryhmän nuorilla seuranta-ajan alkupuolella, mutta seuranta-ajan lopulla ryhmien välillä ei enää ollut eroa avoimilla työmarkkinoilla työssä olon todennäköisyydessä. Sen lisäksi, että Ohjaamossa asiakkaina asioineet nuoret päätyivät seuranta-aikana todennäköisemmin opiskelemaan kuin tavanomaisessa TE-palveluprosessissa olleet nuoret, heillä oli pienempi todennäköisyys jäädä toimeentulotuen asiakkaaksi seuranta-ajan loppuun mennessä. Tämä viittaa siihen, että tavanomaisessa palveluprosessissa TE-asiakkaina olevat nuoret putoavat ja jäävät todennäköisemmin toimeentulotuen varaan kuin Ohjaamossa, jossa nuorille tarjotaan laaja-alaista moniammatillista tukea.</p>Teemu VauhkonenAntti Latvala
Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0
2023-06-202023-06-2021226728810.37455/tt.120385Vuokratyöntekijöiden epätyypillisen työsuhteen tuomat haasteet ja vaikutukset työhyvinvointiin ravintolatyössä
https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/129130
Niko Cajander
Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0
2023-06-202023-06-2021232232810.37455/tt.129130Epävarma työ muuttuvassa yhteiskunnassa
https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/130629
Lena Näre
Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0
2023-06-202023-06-2021228929710.37455/tt.130629Digitaaliset työnhakutaidot avainasemassa – maahanmuuttaneiden naisten työnhaun tukeminen
https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/127558
Heidi LehtovaaraPilvi Aro-Marques
Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0
2023-06-202023-06-2021229830810.37455/tt.127558Kompleksisuus johdon työnohjauksen raamittajana
https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/127249
Päivi Lundvall
Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0
2023-06-202023-06-2021230932110.37455/tt.127249Laatua sisällönanalyyttiseen työelämän tutkimukseen
https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/131112
Miira NiskaAntero Olakivi
Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0
2023-06-202023-06-2021217518010.37455/tt.131112Tutkijan työ norsunluutornista someen
https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/130626
Miira Niska
Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0
2023-06-202023-06-2021232933110.37455/tt.130626