Työelämän tutkimus https://journal.fi/tyoelamantutkimus <p><em>Työelämän tutkimus</em> -lehden päämääränä on edistää työelämään ja työyhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta, keskustelua ja kehittämistä. Lehteä julkaisee <em>Työelämän tutkimusyhdistys</em> ry. Vuodesta 2003 ilmestynyt <em>Työelämän tutkimus</em> on laaja-alainen ja poikkitieteellinen tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden foorumi.</p> Työelämän tutkimusyhdistys ry – Föreningen för arbetspolitisk forskning fi-FI Työelämän tutkimus 0788-091X <p>Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn tekstiin siirtyvät kansainvälisen tekijänoikeuskäytännön mukaisesti Työelämän tutkimus -lehdelle.</p> <p>Käsikirjoitus julkaistaan sähköisessä muodossa journal.fi-alustalla. Koko sisältö on heti julkaisemisen jälkeen kokonaan avointa. Julkaistuja artikkeleita ja muita tekstejä voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, tekstin otsikko ja lehden numero eikä sisältöä muuteta millään tavalla (<a href="https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi">CC BY-NC-ND -lisenssi</a>).</p> Moraalinen toimijuus vanhustyössä https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/127055 <p>Tutkimus käsittelee vanhustyössä työskentelevien hoitajien moraalista toimijuutta moraalisissa ristiriitatilanteissa. Moraalisen toimijuuden rajoittumisen on esitetty olevan keskeinen tekijä eettisen kuormituksen synnyssä. Eettinen kuormitus on yhdistetty esimerkiksi heikentyneeseen työhyvinvointiin ja hoidon laatuun sekä hoitoalan pito- ja vetovoimaisuuden vähenemiseen. Tutkimuskysymys on: miten vanhustyössä työskentelevien hoitajien kohtaamat moraaliset ristiriidat voivat rajoittaa heidän moraalista toimijuuttaan? Aineisto muodostui 40:n vanhustyössä työskentelevän hoitajan ja esihenkilön teemahaastatteluista. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla, hyödyntäen Hallamaan muotoilua moraalisesta toimijuudesta. Tutkimuksen päätulos on, että hoitajien moraalinen toimijuus näyttäytyi varsin rajoittuneena. Heidän mahdollisuutensa asettaa tavoitteita moraaliselle toiminnalle, tehdä rationaalisia moraalisia päätöksiä ja toimia moraalisesti oikein rajoittuivat. Johtopäätöksenä esitetään, että vanhustyössä tulee luoda riittävät edellytykset hoitajien moraaliselle toimijuudelle.</p> Maria Paavolainen Elina Weiste Tiina Koivisto Eveliina Korkiakangas Jaana Laitinen Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-12-07 2023-12-07 21 3 338 361 10.37455/tt.127055 Teknologian vai ihmisen ehdoilla? Toiminnanohjausjärjestelmän käytön ja hyvän hoivan yhteensovittamisen keinot kotikäyntejä tekevien hoitajien arjessa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/122274 <p>Ikääntyneiden kotihoidossa on käytössä paljon erilaisia hoivatyötä tehostavia ja hoivapalvelujen laatua sekä riittävyyttä varmistavia teknologioita. Yksi keskeisimmistä on hoivatyön päivittäiseen johtamiseen ja organisoimiseen sekä asiakastietojen kirjaamiseen tarkoitettu toiminnanohjausjärjestelmä. Kysymme, millaisia muutoksia toiminnanohjausjärjestelmä tuo hoivatyön toteuttamiseen ja hyvän hoivasuhteen rakentamiseen kotihoidossa. Tarkastelemme sosiomateriaaliseen ja käytäntöteoreettiseen viitekehykseen nojaten, miten kotihoidon työntekijät kertovat ratkaisevansa hyvän hoivan tuottamiseen ja mobiilin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön liittyviä jännitteitä työn arjessa. Toteutimme laadullisen tapaustutkimuksen kahdessa julkisessa kotihoidon organisaatiossa, kahdessa suomalaisessa kaupungissa. Tutkimusaineisto koostuu 12 hoitajan puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Haastatteluaineiston analysoimme sisällönanalyysilla. Analyysin tuloksena löysimme viisi mobiilikirjaamisen ja hyvän hoivan yhteensovittamisen keinoa sekä neljä keinoa, joilla hoitajat sovittavat yhteen toiminnanohjausjärjestelmän mitoittamaa aikaa ja hyvään hoivaan tarvittavaa aikaa. Hoitajien hyödyntämät keinot ilmentävät heidän pyrkimystään vaalia ja suojella hyvää hoivasuhdetta asiakkaan kanssa. Kotihoitoa tekevillä hoitajilla on arjessaan autonomiaa toteuttaa hoivatyötä ihmisen ehdoilla ja ylittää toiminnanohjausjärjestelmään ”sisäänkirjoitettuja” ominaisuuksia ja sen käyttöön liittyviä odotuksia.</p> Inka Koskela Marja Känsälä Eveliina Saari Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-12-07 2023-12-07 21 3 362 386 10.37455/tt.122274 Miten virtuaalikokoukset ovat yhteydessä työhyvinvointiin ja tuottavuuteen? State-of-the-art-katsaus https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/120534 <p>Kokoustamisesta on tullut työelämämme uusi megatrendi, ja virtuaaliset kokoukset ovat yleistyneet, kuten myös niihin liittyvä tutkimus. Tässä kirjallisuuskatsauksessa jäsennetään virtuaalikokoustutkimuskenttää ja vedetään yhteen erityisesti koronapandemian aikana saatuja tutkimustuloksia virtuaalikokousten, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välisistä yhteyksistä. Katsauksen mukaan hallittu virtuaalikokousten käyttö on yhteydessä parempaan työhyvinvointiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että työntekijöiden on voitava vaikuttaa kokousten ajankohtaan. Myös kokousten kestoa, videokameran käyttöä ja mikrofonin käyttöä on rajoitettava. Virtuaalisuudesta johtuva kognitiivisen kuorman lisääntyminen aiheuttaa niin sanottua Zoom-väsymystä, mutta esimerkiksi osallistujien yhteenkuuluvuuden tunne vähentää väsymystä. Alustavasti virtuaalikokouksista on koettu olevan hyötyä henkilöstön pysyvyyden, työn tuottavuuden, innovatiivisuuden sekä ympäristörasituksen vähenemisen kannalta. Toisaalta virtuaalikokoukset vaikeuttavat työn koordinoimista, konfliktien käsittelyä, henkilöstön kehittämistä ja luottamuksen rakentamista. Organisaatioilta vaaditaankin kypsyyttä ja suunnitelmallisuutta virtuaalikokouksien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Virtuaalikokouksien seurauksia koskeva tutkimus on vielä alkuvaiheessa, ja erityisesti voimavara- ja motivaatiopsykologiselle työhyvinvointitutkimukselle sekä tuottavuus tutkimukselle on tarvetta. Lisäksi vain harvat tutkimukset ovat käsitelleet kokouksia kiinteässä yhteydessä kulloiseenkin työkontekstiin tai pyrkineet määrittelemään virtuaalikokouksen luonnetta.</p> Esa Jokinen Anne Mäkikangas Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-12-07 2023-12-07 21 3 387 429 10.37455/tt.120534 Viestinnälliset arvoketjut – mistä koostuu viestinnän arvo organisaatioille? https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/126925 <p>Viestintä on siirtymässä tukiprosessista organisaatioiden toiminnan ja johtamisen ytimeen. Sekä viestinnän vaikuttavuutta että arvoa koko organisaatiolle on viime vuosina tutkittu vilkkaasti. Samalla on keskusteltu paljon työn viestinnällistymisestä eli viestinnän sisällyttämisestä kaikkiin tehtäväkuviin. Artikkelimme tavoitteena on tutkia viestinnällisiä arvoketjuja organisaatioiden näkökulmasta ja selvittää, millaista arvoa viestintä voi tuottaa organisaatiolle ja mistä tekijöistä arvo voi muodostua. Tarkastelemme viestinnällisiä arvoketjuja sekä tutkimuskirjallisuuden että empiirisen aineiston valossa. Aineisto koostuu suomalaisten johtajien ja esihenkilöiden (N=64) näkemyksistä. Analyysimme tuloksena esittelemme neljä viestinnällistä arvoketjua, joista keskeisin on organisaation strategian toteutuminen. Muut arvoketjut rakentuvat talouden tulosten, organisaation jatkuvuuden ja näkyvyyden ympärille.<br /><br /></p> Elisa Juholin Henrik Rydenfelt Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-12-07 2023-12-07 21 3 430 465 10.37455/tt.126925 Myynnin tutkimukselle on yhteiskunnallinen tarve: uusi monitieteinen konferenssi kokosi yhteen tutkijoita https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/138286 <p>Myynnin tutkimus on nouseva tieteenala, jolla on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Kaupan ala työllistää Suomessa yli 290 000 henkilöä ja muodostaa noin 10 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ulkomaankauppaa ja vientiä tarvitaan, jotta yhteiskunta voi ylläpitää ja kehittää palveluitaan. Alan tärkeys on alkanut näkyä myös yliopisto- ja ammattikorkeakoulukentässä. Myynnin tutkijan, yliopettajan ja professorin tehtäviä on auennut viime vuosina Suomen eri korkeakouluissa. Panostus suomalaiseen myynnin tutkimukseen on perusteltua, sillä myynti on muun yhteiskunnan mukana muutoksessa, jota ajavat etenkin digitalisaation ja palvelullistamisen trendit. Digitalisaatio on lisännyt etämyyntiä, ja myyjien tulee mukautua uudistuvaan tuoteportfolioon, johon yhä useammin kuuluu tuotteiden lisäksi myös palveluita. Yritykset tarvitsevat tutkittua tietoa tukemaan päätöksentekoaan, jotta ne pystyvät työllistämään, tarjoamaan palveluita ja tuottamaan yhteiskunnalle verotuloja. Vastatakseen myynnin tutkimuksen kasvaneeseen merkitykseen LUT-yliopiston kauppakorkeakoulu järjesti ensimmäisen suomalaisen myynnin tutkimuksen akateemisen konferenssin lokakuussa 2023 Lahdessa. Konferenssi kokosi yhteen eri tieteellisistä taustoista ja korkeakouluista tulevia myynnin tutkijoita ja tarjosi mahdollisuuksia verkostoitua ja kehittää uusia hanke- ja tutkimusajatuksia.</p> Jarkko Niemi Titta Pitman Jaakko Metsola Bimesh Shrestha Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-12-07 2023-12-07 21 3 466 474 10.37455/tt.138286 Kielitietoiseksi työyhteisöksi: tiedostamista, oppimisen mahdollisuuksia ja resursseja https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/129334 <p>Osallistun puheenvuorollani korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden työllistymisestä käytävään keskusteluun ja esittelen Kielitietoisen työyhteisön portaat -mallin. Malli kuvaa sitä, miten työyhteisö voi edetä kielenoppimista ja monimuotoisuutta tukevaksi työyhteisöksi. Sen lähtökohtana on kielen oppimisen tutkimuksessa vallalla oleva näkemys, jonka mukaan kieli opitaan parhaiten siinä yhteisössä, jossa kieltä käytetään. Näin ollen työssä tarvittavaa kieltä ei voi oppia yksin kielikursseilla, vaan keskeinen rooli on yhteisöllä, jossa kieltä on tarkoitus käyttää. Jotta yhteisö voi tukea työkielen oppimista mielekkäästi ja mahdollistaa myös monikielisen työskentelyn, sen täytyy olla kielitietoinen – tietoinen työssä tarvittavasta kielitaidosta ja keinoista, joilla yhteisö voi oppimista tukea. Mallin lähtökohtana on alhaalta lähtevä, henkilöstöä kuuleva johtaminen ja kehittäminen, mikä mahdollistaa työyhteisön pysyvän toimintakulttuurin muutoksen. Kielitietoiseksi työyhteisöksi tulemiseen tarvitaan sekä tiedostamista henkilöstöä osallistavin keskusteluin, oppimisen mahdollisuuksien tarjoamista että – erityisesti kun portailla on edetty pidemmälle – resursseja kielitietoisen toiminnan vakiinnuttamiseksi.</p> Johanna Komppa Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-12-07 2023-12-07 21 3 475 493 10.37455/tt.129334 Lektio avaa väitöskirjan kaikelle kansalle https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/138584 Soila Lemmetty Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-12-07 2023-12-07 21 3 333 337 10.37455/tt.138584 Hoivan katveiden ja ristiriitojen yhteiskuntatieteellistä ja kulttuurintutkimuksellista tarkastelua https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/137222 Heini Kinnunen Emma Lamberg Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-12-07 2023-12-07 21 3 509 513 10.37455/tt.137222 Fantasiaa ja organisaatioelämää https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/138127 Elina Yrjölä Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-12-07 2023-12-07 21 3 514 517 10.37455/tt.138127 Työyhteisösovittelulla muutos konfliktitilanteeseen https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/129188 Tuula Kaitsaari Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-12-07 2023-12-07 21 3 494 500 10.37455/tt.129188 Koulutuksesta valmistuvien nuorten naisten neuvotteluja työyhteiskunnasta https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/128852 Emma Lamberg Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-12-07 2023-12-07 21 3 501 508 10.37455/tt.128852