Työelämän tutkimus https://journal.fi/tyoelamantutkimus <p>Työelämän tutkimus -lehden päämääränä on edistää työelämään ja työyhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta, keskustelua ja kehittämistä. Vuodesta 2003 ilmestynyt Työelämän tutkimus on monipuolinen ja poikkitieteellinen tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden foorumi. Lehti julkaistaan kolme kertaa vuodessa.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> Työelämän tutkimusyhdistys ry – Föreningen för arbetspolitisk forskning fi-FI Työelämän tutkimus <p>Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn tekstiin siirtyvät kansainvälisen tekijänoikeuskäytännön mukaisesti Työelämän tutkimus -lehdelle.</p> <p>Käsikirjoitus julkaistaan paperimuodossa.&nbsp;Sähköisessä julkaisemisessa lehti noudattaa vuoden julkaisuviivettä. Kun käsikirjoitus on julkaistu, sallitaan rinnakkaistallennus post print -versiolle käsikirjoituksesta (käsikirjoituksen hyväksytty versio, joka ei ole lehden julkaisumuodossa taitettu). Lehti ei peri kirjoittajamaksuja.</p> Kohti avointa julkaisemista https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87123 Tuija Koivunen Hanna-Mari Ikonen Copyright (c) 2019-11-07 2019-11-07 17 3 171–172 171–172 Työunien sosiaaliset funktiot työyhteisössä https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87124 <p>Unet muodostavat merkittävän osan ihmisen kokemusmaailmaa, mutta niiden merkitystä osana työyhteisöjen sosiaalista vuorovaikutusta on tutkittu hyvin vähän. Työn kontekstia on jonkin verran sivuttu unitutkimuksessa, mutta näkökulmana on yleensä ollut yhteisön sijaan yksilö ja hänen kehittymisensä. Artikkelin tavoitteena on laajentaa näkökulmaa ja tarkastella, millaisia sosiaalisia funktioita eli tehtäviä työhön liittyvillä unilla on työyhteisössä. Tutkimus pureutuu aiheeseen tulkitsevaa fenomenologista analyysimenetelmää hyödyntäen, jolloin näkökulmana on unennäkijöiden (11 haastateltua) omat kokemukset. Tutkimustuloksina esitetään työunien viisi työyhteisöllistä funktiota: (1) viihdyttäminen, (2) vertaisuuden ja <br>yhteisöllisyyden luominen, (3) ymmärryksen rakentaminen työyhteisöstä ja työpaikan tilanteesta, (4) työn kehittäminen itsensä kehittämisen ja ongelmanratkaisun kautta sekä (5) sosiaalisen vuorovaikutuksen tunnelman virittyminen.</p> Virpi Tökkäri Copyright (c) 2019-11-07 2019-11-07 17 3 173–186 173–186 Vuorovaikutukselliset työyhteisötaidot asiantuntijatyössä https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87125 <p>Tämä tutkimus on avaus työyhteisötaitojen ja ammatillisen vuorovaikutusosaamisen yhteyden kartoittamiselle, ja sen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä työyhteisön vuorovaikutuksesta ja työyhteisötaitojen ilmenemisestä asiantuntijatyössä. Tutkimuksessa kysymme, millainen vuorovaikutusosaaminen korostuu asiantuntijatyössä ja millaiset asiantuntijatyön vuorovaikutuksen piirteet koetaan toimiviksi ja työyhteisötaitojen käyttöä edistäviksi. Aineisto koostuu tieto- ja viestintätekniikan alan (ICT-alan) asiantuntijaorganisaatioille tehdyistä kyselyistä, joiden vastaukset koodattiin ja analysoitiin temaattisella sisällönanalyysilla. Tuloksia suhteutettiin sekä relationaalisen viestinnän että työyhteisötaitojen viitekehyksiin. <br>Tutkimus osoittaa, että monipuolinen ammatillinen vuorovaikutusosaaminen on avain työyhteisötaitojen ilmentämiseen, sillä asiantuntijoiden vuorovaikutusosaaminen keskittyy yhteistyöhalukkuuteen ja palautteeseen. Toimivien työyhteisövuorovaikutuspiirteiden analyysi nostaa esiin kolme vuorovaikutuksen tasoa, joiden toimivuus edistää asiantuntijoiden halukkuutta käyttää työyhteisötaitojaan. Vakiintuneista malleista poiketen vuorovaikutuksen merkitys ja rakentava kriittisyys, analyyttisyys ja kyseenalaistamisen taidot nousevat keskeisiksi osiksi työyhteisön hyvää viestintäkäyttäytymistä. Ne ovat vuorovaikutuksellisia työyhteisötaitoja, joiden tutkimuksessamme katsottiin olevan koko yrityksen kehittymisen lähtökohta ja ilmentävän ymmärrystä sekä organisaation jäsenten taidosta ottaa vastuuta omasta työstään ja koko organisaation toiminnasta, että siitä, kuinka jokainen organisaation jäsen osallistuu organisaation aineettomaan arvonluontiin.</p> Anu Puusa Sanna Ala-Kortesmaa Copyright (c) 2019-11-07 2019-11-07 17 3 187–201 187–201 YAMK-tutkinnon suorittaneiden urakokemukset ja tyytyväisyys uralla etenemiseen – palkka määrittää tyytyväisyyttä uraan https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87126 <p>Artikkelissa analysoidaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) suorittaneiden kokemuksia työurastaan YAMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen. Urakokemusten tarkastelun keskiössä ovat tyytyväisyys uralla etenemiseen, palkka, urasuunnitelmat ja uratavoitteet sekä se, miten palkka, urasuunnitelmat ja uratavoitteet ovat yhteydessä tyytyväisyyteen uralla etenemiseen. Tutkimuksen empiirisenä aineistona on YAMK-tutkinnon suorittaneille suunnattu kysely (N=1092). Aineiston analyysissä käytettiin prosenttijakaumia, ristiintaulukointia, t-testiä ja yksisuuntaista varianssianalyysia. Tulokset osoittavat, että tutkinnon suorittaneet olivat suhteellisen tyytyväisiä uransa etenemiseen YAMK-tutkinnon suorittamisen <br>jälkeen. Valmistuneiden tulotaso kuitenkin erosi tilastollisesti merkitsevästi sukupuolten ja koulutusalojen välillä. Kokemukset työurasta olivatkin yhteydessä siihen, miten tyytyväisiä valmistuneet ovat uransa kehittymiseen. Valmistuneet olivat sitä tyytyväisempiä mitä korkeampi tulotaso heillä oli ja mitä enemmän oma ura ja työtehtävät vastasivat itselle asetettuja tavoitteita ja toivottuja uran sisältöjä.</p> Kristiina Ojala Copyright (c) 2019-11-07 2019-11-07 17 3 202–218 202–218 Työprosessien ja sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys tiedon jakamisen mahdollisuusrakenteissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87127 <p>Tässä artikkelissa kiinnostuksen kohteena ovat tietointensiiviset yritykset, joissa tiedon hankkimisen, luomisen ja jakamisen kysymykset ovat korostuneesti esillä jokapäiväisessä organisaatioelämässä. Artikkelissa kysytään, mikä on työprosessin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys tiedon jakamisen mahdollisuusrakenteissa. Tutkimuksen aineisto on kerätty kahdessa tietointensiivisessä yrityksessä haastattelemalla johtoa ja henkilöstöä (yhteensä 27 haastattelua). Yrityksissä työprosessit ja työn organisointi poikkesivat toisistaan. Tarkastelumme kohteena on paitsi kasvokkainen myös teknologiavälitteinen tiedon jakaminen. Hyödynnämme tarkastelussamme mahdollistavien rakenteiden käsitettä tiedon jakamisessa. Ensimmäisessä yrityksessä korostui sekä vuorovaikutusyhteisö että mentorointisuhteet tiedon jakamisen resursseina. Toisessa yrityksessä tietojärjestelmän hyödyntäminen jäsensi työprosessia ja tiedon jakamista. Yritysten erilaiset tiedon jakamisen mahdollisuusrakenteet sekä tukivat että haastoivat hiljaisen tiedon jakamista. Kummassakin yrityksessä oli monia erilaisia tiedon jakamisen lajeja. Erilaisilla teoreettisilla lähestymistavoilla on toisistaan poikkeavia vahvuuksia ja heikkouksia erilaisten tiedon jakamisen lajien tavoittamisessa. Oma ratkaisumme oli vuorovaikutuskontekstin ja formaalin työprosessin keskinäisten yhteyksien huomioiminen analyysissa.</p> Tuula Heiskanen Katri Otonkorpi-Lehtoranta Minna Leinonen Copyright (c) 2019-11-07 2019-11-07 17 3 219–234 219–234 Tekoäly ja työn muutos sosiologisen työelämätutkimuksen uutena kohteena https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87128 Tuomo Alasoini Copyright (c) 2019-11-07 2019-11-07 17 3 235–241 235–241 Tuhoava johtaminen vastavuoroisena johtamisprosessina https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87129 Minna Hoffrén Copyright (c) 2019-11-07 2019-11-07 17 3 242–245 242–245 Innostusta työhön ja johtamiseen https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87130 Ulla-Maija Koivula Copyright (c) 2019-11-07 2019-11-07 17 3 246–248 246–248 Uutta työntekijää luomassa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87131 Markku Sippola Copyright (c) 2019-11-07 2019-11-07 17 3 249–250 249–250 Rekrytointi on paikallinen sopimus https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87132 Harri Melin Copyright (c) 2019-11-07 2019-11-07 17 3 251–253 251–253