Työelämän tutkimus

Kiltteys ei voi olla työelämän kirosana

Miira Niska, Antero Olakivi — pe, 28 kesä 2024 00:00:00 +0300

Työhyvinvoinnin rakentuminen ja edistäminen itseohjautuvassa organisaatiossa

Riitta-Liisa Larjovuori, Kirsi Heikkilä-Tammi — pe, 28 kesä 2024 00:00:00 +0300

Perinteisiä hierarkioita purkavat ja korvaavat työn organisoimisen ja ohjaamisen mallit ovat yleistyneet viime aikoina. Matalahierarkkisen tai itseohjautuvan työn organisoimisen odotetaan usein vastaavan paremmin sekä dynaamisen ja ennakoimattoman toimintaympäristön vaatimuksiin että työntekijöiden tarpeisiin ja odotuksiin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan niin sanottujen itseohjautuvien organisaatioiden toimintaa työhyvinvoinnin näkökulmasta. Viiden itseohjautuvuuteen pyrkivän suomalaisen työpaikan työntekijöiltä kerätyn teemahaastatteluaineiston (n=35) sisällönanalyysin avulla kuvataan, miten työntekijät itse aktiivisella toiminnallaan rakentavat työhyvinvointiaan ja millaisia yhteisöllisiä käytäntöjä työhyvinvoinnin tukemiseen työpaikoilla on rakentunut. Toimijuuden ja yhteisöllisten käytäntöjen teemat luokiteltiin analyysissa yksilön hyvinvointiin, työyhteisöön, työhön ja organisaatioon tai organisointiin yleisemmin liittyviin luokkiin. Työhyvinvoinnin tukemisessa yhteisölliset käytännöt ovat itseohjautuvissa organisaatioissa keskeisiä toiminnan mahdollistajia.

Millaista matematiikkaa puuseppä työssään tarvitsee ja käyttää?

Leila Pehkonen, Laia Saló i Nevado — pe, 28 kesä 2024 00:00:00 +0300

Kysymme tutkimuksessamme, millaista matematiikkaa huonekalupuusepät työssään tarvitsevat ja käyttävät. Tutkimus asettuu teoreettisesti niin sanotun kansan matematiikan kehyksiin: tarkastelemme matemaattisen professionalismin ulkopuolella olevien ryhmien käyttämää matematiikkaa. Yleensä tutkimuksissa teoreettista tietoa käytetään ohjaamaan sitä, miten asiat pitäisi käytännössä tehdä. Me taas yritämme ymmärtää käytännön toimintaa, jotta teoreettista tietoa voitaisiin mukauttaa vastaamaan paremmin käytäntöjä. Tarkastelemme ensin sellaista arkipäivän työssä käytettävää matematiikkaa, jonka tutkittavat itse tunnistavat ja nimeävät matematiikaksi. Toiseksi tarkastelemme heidän työssään kohtaamiaan ongelmanratkaisua vaativia tilanteita. Keskeinen käsite tarkastelussamme on matemaattinen tieto, joka on osa numeerisia taitoja. Ongelmanratkaisutilanteet osana matematiikkaa voivat olla joko hyvin tai huonosti jäsenneltyjä. Edellisiin ratkaisut ovat täsmällisiä, usein yksiselitteisiä. Jälkimmäiset taas mahdollistavat monenlaiset ratkaisut. Tutkimustehtävään vastaamiseksi olemme käyttäneet kahdenlaista aineistoa: neljän huonekalupuusepän työpajoissa tuotettua etnografista haastattelu-, havainnointi- ja kuva-aineistoa sekä kolmen muun huonekalupuusepän haastatteluaineistoa. Analyysimme mukaan arjen rutiineissa huonekalupuusepät selviävät kontekstisidonnaisella matemaattisella tiedolla, josta osa on kehollistunutta. Ongelmanratkaisutilanteissa taas aktivoituu edellisten ohella myös käsitteellisempi matemaattinen tieto.

Proaktiivista tutustumista mobiiliteknologiaan – Työntekijöiden teknologiaa kotoistavat kysymykset hoitoalan koulutusvuorovaikutuksessa

Liisa Kääntä — pe, 28 kesä 2024 00:00:00 +0300

Artikkelissa tarkastellaan mobiiliteknologian käyttöönottokoulutuksia terveysalan julkisessa organisaatiossa. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida koulutettavien eli työntekijöiden kysymyksiä ja kouluttajien vastauksia hyödyntämällä multimodaalista keskustelunanalyysia. Teoreettisesti tutkimus kytkeytyy näkemykseen teknologian diskursiivisesta kotoistamisesta ja työelämän teknologiakeskeisestä vuorovaikutuksesta. Artikkelissa osoitetaan, että työntekijöiden kysymykset suuntautuvat pääosin tulevaisuuteen, koska niillä selvitetään ja selvennetään kohdeteknologian ominaisuuksia ja käyttötapoja tuottaen samalla diskurssia kohdeteknologian merkityksestä. Toisin sanoen työntekijät ennakoivat kysymyksissään niitä hetkiä, kun he käyttävät sovellusta arkisissa työtehtävissään. Kouluttajien vastaukset vaihtelevat tukemisesta neuvomiseen ja tiedon välittämisestä kokemuksista kertomiseen, joilla myös diskursiivisesti kotoistetaan kohdeteknologiaa. Tällainen kysymys-vastaus-toiminta ilmentää proaktiivista vuorovaikutusta, jossa osallistujat omalla toiminnallaan luovat ja merkityksellistävät työn muutoksesta ja digitalisaatiosta käytävää keskustelua samalla sitä muokaten.

Ajautumista, ammatillisuutta ja maailman parantamista – potilas- ja kansanterveysjärjestöjen johtajien urakertomukset kaaosteorian näkökulmasta

Anne Lindfors — pe, 28 kesä 2024 00:00:00 +0300

Tarkastelen tutkimuksessani sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtamista uratutkimuksen keinoin. Aineistona on 19 haastattelemalla kerättyä valtakunnallisen potilas- ja kansanterveysjärjestön johtajan urakertomusta. Teoreettisena viitekehyksenä käytän työurien kaaosteoriaa (CTC). Kysyn, miten järjestöjohtajat kertovat urastaan ja millaisia urasiirtymiä ja attraktoreja urakertomuksista on löydettävissä. Analyysin tuloksena muodostin kolme uratyyppiä: johtaja, alanvaihtaja ja järjestötyöntekijä. Järjestöjohtajien urat ovat monivaiheisia ja polveilevia, ja ne sisältävät paljon urasiirtymiä. Urat noudattavat vieraan attraktorin työuraa, jossa sattumilla ja ajautumisella on suuri merkitys. Järjestöjohtamisen erityispiirteinä tunnistetut henkilökohtaisuus, arvopohjaisuus, sattumanvaraisuus ja kompleksisuus tulevat esiin urakertomuksissa ja ohjaavat uran suuntaa. Urakertomuksissa ilmenee avoimuutta muutoksille ja valmiutta reagoida niihin. Työelämä ja työssä tarvittavat osaamiset muuttuvat yhä nopeammin, joten samoista valmiuksista olisi hyötyä tulevaisuudessa myös muun tyyppisillä työurilla.

Työntekijät muodikkaiden johtamisilmiöiden tulkkeina

Riku Reunamäki — pe, 28 kesä 2024 00:00:00 +0300

Kiltteyden johtamista pitää ja voidaan tutkia

Elina Palovuori, Anna-Aurora Kork, Harri Jalonen — pe, 28 kesä 2024 00:00:00 +0300

Puheenvuoro tarkastelee työelämän muutostekijöitä, jotka heijastuvat johtamiselle asetettuihin vaatimuksiin. Lähtökohtana on, että erityisesti palvelullistuminen ja työelämään siirtyneet nuoret sukupolvet ovat tekijöitä, jotka muokkaavat johtamisodotuksia. Puheenvuorossa esitetään, että kiltteyden johtaminen voisi olla uudenlainen lähestymistapa työelämän kehittämisessä ja tutkimuksessa. Tälle avataan väylää kytkemällä kiltteyden johtaminen osaksi työelämän monimuotoisuuden vaalimista. Työelämän kiltteyttä voidaan tarkastella ominaisuutena ja toimintana sekä osana työympäristön sosiaalista infrastruktuuria. Vaikka kiltteyden kaltaiselle, tarkastelijasta ja tilanteesta riippuvaiselle ja tulkinnanvaraiselle käsitteelle on vaikeaa löytää yksiselitteistä määritelmää, kiltteyden johtamisella voi olla merkitystä organisaatioiden menestystekijänä.

Kuka vastaa ja kuka maksaa, kun oppimisvaatimukset työelämässä kasvavat?

Soila Lemmetty — pe, 28 kesä 2024 00:00:00 +0300

Tehostuvassa työelämässä, jossa osaamis- ja oppimisvaatimukset kasvavat hyvinvointihaasteiden ja työn muutoksen rinnalla, tarvitaan syvempää ja laajempaa käsitystä jatkuvasta oppimisesta sekä aikuisten oppimisen erityispiirteistä. Oppimista ei tulisi nähdä vain kurssien suorittamisena vaan monipuolisena, työn ohessa tapahtuvana kokemuksellisena prosessina, jossa keskeistä on paitsi ymmärryksen lisääminen myös opitun soveltaminen ja vaikuttavuus. Oppimisen kokonaisvaltainen ja yhteisvastuullinen edistäminen edellyttää siirtymistä talous- ja kilpailukykykeskeisyydestä monipuolisempaan arvopohjaiseen lähestymistapaan, jossa oppiminen nähdään tärkeänä ja taloudellisen kestävyyden lisäksi myös – ja ensisijaisesti – sosiaalista ja inhimillistä pääomaa vahvistavana. Suomen hallituksen viimeaikaisissa päätöksissä, kuten aikuiskoulutustuen lakkauttamisessa, korostuu kapea näkemys oppimisen arvottamisesta ja vastuun jakautumisesta. Jatkuvan oppimisen edistäminen ampuu itseään jalkaan, jos ymmärrys työelämässä tapahtuvasta oppimisesta rajataan vain koulutuksiin ja kursseihin, vastuuta sälytetään puheissa yksilöille tai oppimisen arvona kuvautuvat yksinomaan kompetenssit. Jo puhetapojen monipuolistaminen olisi askel oikeaan suuntaan, mutta lisäksi tarvitaan eri toimijoiden työnjaon selkeyttämistä ja yhteiskunnan tasolla laajempaa ymmärrystä siitä, mitä kaikkea jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan ja miten sitä todellisuudessa voidaan edistää.

Työelämän monimuotoiset ja muuttuvat kasvot – vai sittenkin tutut ja pysyvät?

Mari Herttalampi — pe, 28 kesä 2024 00:00:00 +0300