Työelämän tutkimus https://journal.fi/tyoelamantutkimus <p><em>Työelämän tutkimus</em> -lehden päämääränä on edistää työelämään ja työyhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta, keskustelua ja kehittämistä. Lehteä julkaisee <em>Työelämän tutkimusyhdistys</em> ry. Vuodesta 2003 ilmestynyt <em>Työelämän tutkimus</em> on laaja-alainen ja poikkitieteellinen tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden foorumi.</p> fi-FI <p>Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn tekstiin siirtyvät kansainvälisen tekijänoikeuskäytännön mukaisesti Työelämän tutkimus -lehdelle.</p> <p>Käsikirjoitus julkaistaan sähköisessä muodossa journal.fi-alustalla. Koko sisältö on heti julkaisemisen jälkeen kokonaan avointa. Julkaistuja artikkeleita ja muita tekstejä voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, tekstin otsikko ja lehden numero eikä sisältöä muuteta millään tavalla (<a href="https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi">CC BY-NC-ND -lisenssi</a>).</p> antero.olakivi@helsinki.fi (Antero Olakivi) ojs@promail.tsv.fi (Admin) ti, 20 kesä 2023 11:22:44 +0300 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Miesten identiteettityö ja affektiivis-diskursiiviset käytännöt työpaikoilla tapahtuvaa terveyden edistämistä tarkastelevassa puheessa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/121815 <p>Tarkastelen artikkelissani miesten identiteettityötä ja affektiivis-diskursiivisia käytäntöjä puheessa, joka käsittelee työpaikoilla tapahtuvaa terveyden edistämistä. Analyysini kohteena on sosioekonomisesti moninainen 17 miehen haastatteluista koostuva aineisto. Analyysi osoittaa terveyden olevan miehille onnellisuusobjekti, jonka saavuttaminen ja ylläpitäminen asemoidaan välttämättömäksi ehdoksi hyvälle työelämälle. Miehet asemoivat itsensä oikeutetuksi työnantajan apuun. Samalla terveyttä edistävät toimet tunnistetaan valtasuhteiksi. Terveystietoisen ja yhteistyökykyisen terveyskansalaisuuden ohella haastateltavat tuottavat mieheyttä, jossa korostuvat työn autonomia ja vastustava suhde työnjohtoon. Epätarkoituksenmukaiseksi tai riittämättömäksi katsottuun terveyden edistämiseen suhtaudutaan vihamielisesti. Mieheys on osa myönteistä itseymmärrystä sekä terveyden edistämiseen mukautuvassa että sitä vastustavassa identiteettityössä.</p> Henri Hyvönen Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/121815 ti, 20 kesä 2023 00:00:00 +0300 Muutosvoimavarojen yhteydet henkilöstön työhyvinvointiin sekä työpaikan ja alanvaihtoaikeisiin terveysalan organisaation muutosprosessissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/120953 <p>Tutkimme kahden vuoden seurantatutkimuksessa, miten muutosvoimavarat (viestintä, osallistuminen päätöksentekoon, muutostuki) ovat yhteydessä terveydenhuoltoalan henkilöstön työhyvinvointiin (työuupumus, työn imu) sekä työpaikan ja alanvaihtoaikeisiin organisaatiomuutoksen aikana. Tutkimukseen osallistui 303 sairaanhoitopiirin työntekijää, joista 87 prosenttia oli naisia ja potilastyössä toimivia 74 prosenttia. K-­keskiarvoklusteroinnilla tunnistimme tutkimuksen lähtötilanteessa kolme muutosvoimavaraprofiilia: vähäiset muutosvoimavarat (41 % tutkittavista), korkeat muutosvoimavarat (23 %) ja <br />keskimääräiset muutosvoimavarat (36 %). Vähäisten <br />muutosvoimavarojen profiilissa yliedustettuina olivat potilastyöntekijät ja korkeiden muutosvoimavarojen profiilissa esihenkilöt. Toistomittausten kovarianssianalyysi osoitti vähäisten muutosvoimavarojen profiilin työntekijöiden kokeneen eniten työuupumusta ja vähiten työn imua, minkä lisäksi heillä oli eniten työpaikan ja alanvaihtoaikeita. Korkeiden muutosvoimavarojen profiilissa työntekijöiden työuupumus oli matalinta ja työn imu korkeinta, minkä lisäksi heillä oli vähiten työpaikan ja alanvaihtoaikeita. Tutkimuksemme osoittaa muutosvoimavarojen olevan yhteydessä henkilöstön korkeampaan työhyvinvointiin sekä vähäisempiin työpaikan ja alanvaihtoaikeisiin terveydenhuolto­organisaation muutosprosessin aikana.</p> Eetu Mölsä, Tiina Salmirinne, Mari Herttalampi, Taru Feldt Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/120953 ti, 20 kesä 2023 00:00:00 +0300 Työn kuormitus- ja voimavaratekijät: Miten ylläpidetään vanhuspalveluissa työskentelevien työkykyä? https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/115055 <p>Vanhuspalveluissa työn kuormitus on ollut suurta jo pidemmän aikaa, mikä korostaa työssä jaksamisen merkitystä. Tutkimuksemme tuottaa tietoa työn kuormitus­ ja voimavaratekijöistä vanhuspalveluissa ja niiden suhteesta huonoon työkykyyn. Tietoa voidaan hyödyntää ylläpidettäessä vanhuspalveluissa työskentelevien työkykyä ja jaksamista. Aineistona käytimme vuonna 2020 julkisista sosiaali­ ja terveysalan (sote) organisaatioista (sairaanhoitopiirejä ja kuntayhtymiä) kerättyä kyselyaineistoa (n = 22 528). Vastaajista 4 347 työskenteli vanhuspalveluissa ja 18 155 muussa sotessa. Logistisen regressioanalyysin tulokset osoittivat, että huonoon työkykyyn yhteydessä olevat kuormitus­ ja voimavaratekijät olivat vanhuspalveluissa ja muualla sotessa samoja, mutta kovarianssianalyysin perusteella niiden tasoissa oli eroja. Kotihoidossa, palveluasumisessa sekä poliklinikka­ ja osastohoidossa työhön liittyi enemmän kuormitustekijöitä kuin muussa sotessa. Lisäksi voimavaratekijöistä työaika­autonomiaa ja kykyjen käyttömahdollisuuksia oli muuta sotea vähemmän. Työkuormituksen helpottamiseksi ja työkyvyn edistämiseksi vanhuspalveluissa ja sote­organisaatioissa huomio tulee kääntää yhteisöllisiin ratkaisuihin, kuten työyhteisön yhteistyön sujuvuuteen, päätöksenteon oikeudenmukaisuuden lisäämiseen ja valmentavan johtajuuden vahvistamiseen.</p> Kirsikka Selander, Risto Nikunlaakso, Jaana Laitinen Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/115055 ti, 20 kesä 2023 00:00:00 +0300 Ohjaamon jälkeen ‒ tutkimus Ohjaamon asiakkaina olleiden nuorten siirtymistä ja toimeentulotuen saannista https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/120385 <p>Tutkimuksessamme tarkastelimme rekisteriaineiston avulla Ohjaamo­asioinnin yhteyttä nuorten työssäoloon, opiskeluun, palkkatuettuun työhön osallistumiseen sekä toimeentulotuen asiakkuuteen 0–3 vuoden aikavälillä. Vertasimme Ohjaamossa<br />TE-­asiakkaina asioineita nuoria tavanomaisessa TE­-palveluprosessissa asioineisiin nuoriin. Tutkimusaineistona käytimme hallinnollisista rekistereistä koottua pitkittäisaineistoa <br />(n =14 141) ja menetelmänä lineaarista todennäköisyysmallinnusta. Verrokkiryhmä muodostettiin niistä nuorista, joiden asuinkunnassa ei ollut Ohjaamoa. Ohjaamoissa TE­asiakkaina olleet nuoret päätyivät seurantajakson ensimmäisten vuosien aikana opiskelemaan ja palkkatuettuun työhön todennäköisemmin kuin tavanomaisessa<br />TE-­palveluprosessissa olleet nuoret. Seuranta-­ajan lopulla ryhmien välillä ei kuitenkaan enää ollut eroa opiskelun todennäköisyydessä. Avoimilla työmarkkinoilla työskentely oli Ohjaamossa asiakkaina olleilla nuorilla epätodennäköisempää kuin vertailuryhmän nuorilla seuranta­-ajan alkupuolella, mutta seuranta­-ajan lopulla ryhmien välillä ei enää ollut eroa avoimilla työmarkkinoilla työssä olon todennäköisyydessä. Sen lisäksi, että Ohjaamossa asiakkaina asioineet nuoret päätyivät seuranta-­aikana todennäköisemmin opiskelemaan kuin tavanomai­sessa TE-­palveluprosessissa olleet nuoret, heillä oli pienempi todennäköisyys jäädä toimeentulotuen asiakkaaksi seuranta-­ajan loppuun mennessä. Tämä viittaa siihen, että tavanomaisessa palveluprosessissa TE-­asiakkaina olevat nuoret putoavat ja jäävät todennäköisemmin toimeentulotuen varaan kuin Ohjaamossa, jossa nuorille tarjotaan laaja­-alaista moniammatillista tukea.</p> Teemu Vauhkonen, Antti Latvala Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/120385 ti, 20 kesä 2023 00:00:00 +0300 Vuokratyöntekijöiden epätyypillisen työsuhteen tuomat haasteet ja vaikutukset työhyvinvointiin ravintolatyössä https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/129130 Niko Cajander Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/129130 ti, 20 kesä 2023 00:00:00 +0300 Epävarma työ muuttuvassa yhteiskunnassa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/130629 Lena Näre Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/130629 ti, 20 kesä 2023 00:00:00 +0300 Digitaaliset työnhakutaidot avainasemassa – maahanmuuttaneiden naisten työnhaun tukeminen https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/127558 Heidi Lehtovaara, Pilvi Aro-Marques Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/127558 ti, 20 kesä 2023 00:00:00 +0300 Kompleksisuus johdon työnohjauksen raamittajana https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/127249 Päivi Lundvall Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/127249 ti, 20 kesä 2023 00:00:00 +0300 Laatua sisällönanalyyttiseen työelämän tutkimukseen https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/131112 Miira Niska, Antero Olakivi Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/131112 ti, 20 kesä 2023 00:00:00 +0300 Tutkijan työ norsunluutornista someen https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/130626 Miira Niska Copyright (c) 2023 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/130626 ti, 20 kesä 2023 00:00:00 +0300