Työelämän tutkimus https://journal.fi/tyoelamantutkimus <p>Työelämän tutkimus -lehden päämääränä on edistää työelämään ja työyhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta, keskustelua ja kehittämistä. Lehteä julkaisee Työelämän tutkimusyhdistys ry. Vuodesta 2003 ilmestynyt Työelämän tutkimus on monipuolinen ja poikkitieteellinen tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden foorumi. Lehti julkaistaan kolme kertaa vuodessa. Lehden koko sisältö on heti julkaisemisen jälkeen kokonaan avointa.</p> <p>&nbsp;</p> fi-FI <p>Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn tekstiin siirtyvät kansainvälisen tekijänoikeuskäytännön mukaisesti Työelämän tutkimus -lehdelle.</p> <p>Käsikirjoitus julkaistaan sähköisessä muodossa journal.fi-alustalla. Koko sisältö on heti julkaisemisen jälkeen kokonaan avointa. Julkaistuja artikkeleita ja muita tekstejä voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, tekstin otsikko ja lehden numero, eikä sisältöä muuteta millään tavalla (<a href="https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi">CC BY-NC-ND -lisenssi</a>).</p> antero.olakivi@helsinki.fi (Antero Olakivi) ojs@promail.tsv.fi (Admin) ti, 14 kesä 2022 08:44:32 +0300 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Vauhtia ja varjojohtajuutta: kulttuurisesti moninaisten tiimien luovuus musiikki- ja elokuva-aloilla https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/116373 Minna Liikanen Copyright (c) 2022 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/116373 ti, 14 kesä 2022 00:00:00 +0300 Hankkeistettua työtä: Projektipäällikön työ EU-rahoitteisessa projektissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/113288 Sanna-Mari Renfors Copyright (c) 2022 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/113288 ti, 14 kesä 2022 00:00:00 +0300 Algoritmit työnhaussa ja rekrytoinnissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/119770 Sami Koivunen, Heidi Lehtovaara Copyright (c) 2022 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/119770 ti, 14 kesä 2022 00:00:00 +0300 Sosiaaliset kontaktit ja epämuodollinen tieto rekrytoinnissa – tapaustutkimus rakennusalan pk-yrityksistä https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/101867 <p>Artikkelin tutkimuskohteena on sosiaalisten kontaktien hyödyntäminen rekrytoinnissa. Tavoitteena oli selvittää, millaiset työnantajien harjoittamat käytännön toimet liittyvät menestyksekkääseen sosiaalisten kontaktien hyödyntämiseen rekrytoinnissa. Teoreettisessa viitekehyksessä rekrytointiprosessi jaettiin työnhakijoiden keräämisvaiheeseen, seulontavaiheeseen ja työntekijän valintavaiheeseen. Tutkimuksessa haastateltiin kahtatoista rakennusalan pk-yrityksen rekrytoinnista vastaavaa henkilöä. Teemahaastatteluaineisto analysoitiin käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Artikkelissa kuvataan, miten työnantajat hyödyntävät sosiaalisia kontakteja rekrytoinnin eri vaiheissa ja mitkä käytännön toimet liittyvät menestyksekkään sosiaalisten kontaktien hyödyntämiseen. Työnantajat voidaan jakaa kolmeen ideaalityyppiin: passiivisiin, reaktiivisiin ja proaktiivisiin. Tavoitteellisesti ja ennakoivasti sosiaalisia kontakteja hyödyntävät työnantajat hyötyvät sosiaalisista kontakteista kaikissa rekrytoinnin vaiheissa. Passiivisia ja epäjohdonmukaisia toimia harjoittavilla työnantajilla sitä vastoin sosiaalisten kontaktien kautta saadut rekrytointihyödyt jäävät keskimääräistä heikommiksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että erityisesti yrityksen henkilöstön sosiaaliset verkostot tulisi hahmottaa hyödynnettävänä pääomana, jonka aktivointiin suunnatut investoinnit voidaan muuntaa rekrytointia tukevien hyötyjen kautta taloudelliseksi pääomaksi.</p> Matti Laukkarinen Copyright (c) 2022 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/101867 ti, 14 kesä 2022 00:00:00 +0300 Etninen moninaisuus ja eriarvoisuus asioimistulkkien ammatissa ja työoloissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/103367 <p>Tarkastelemme artikkelissamme asioimistulkkien työoloja ja analysoimme, kuinka eri etnis-kielellistä taustaa edustavat tulkit kokevat ammattinsa hyvät ja huonot puolet. Vertailemme äidinkieleltään suomen- tai ruotsinkielisiä ja muunkielisiä tulkkeja. Aineistona ovat 125 tulkin kyselyvastaukset, ja metodina olemme käyttäneet ristiintaulukointia. Vaikka tulkit yleisesti ottaen ilmoittavat olevansa tyytyväisiä työoloihinsa, he kertovat kuitenkin kokeneensa kielteistä suhtautumista ja syrjintää. Lisäksi tulkit kertovat joistakin tulkkaukseen liittyvistä erityisistä ongelmista. Kaiken kaikkiaan tulkkien ammatillinen asema on alhainen, ja suurin osa tulkeista työskentelee osa-aikaisesti. Tulkkien asema riippuu osittain heidän kielellisestä taustastaan. Asioimistulkit työskentelevät etnisten vähemmistöjen kanssa, ja moni tulkki edustaa itse jotakin etnis-kielellistä vähemmistöä. Ammatin etnospesifi luonne vaikuttaa heikentävästi tulkkien työoloihin, aiheuttaa ammattitaitoisten tulkkien siirtymistä muihin töihin ja vaikeuttaa maahanmuuttajien tasa-arvoista kohtelua.</p> Jaana Vuori, Sari Hokkanen, Marta Choroszewicz, Anni-Kaisa Leminen Copyright (c) 2022 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/103367 ti, 14 kesä 2022 00:00:00 +0300 Kokeilijoita, alanvaihtajia, etsijöitä ja etenijöitä – Urasiirtymät luokanopettajan työstä muille aloille https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/103030 <p>Työurat ovat kehittymässä yhä monimuotoisemmiksi, ja käsitys vakaasta työurasta tavoiteltavana päämääränä on kyseenalaistettu. Luokanopettajan työ on Suomessa tavoiteltu professio, ja perinteisesti sitä on pidetty yhtenä esimerkkinä vakaasta työurasta. Kuitenkin myös osa luokanopettajan koulutuksesta valmistuneista hakeutuu muihin kuin luokanopettajan työtehtäviin. Tarkastelemmekin tutkimuksessamme luokanopettajien urasiirtymiä muille aloille ja kysymme, millaisia ulottuvuuksia urasiirtymistä paljastuu heidän työuransa kannalta. Haastattelimme yhtätoista henkilöä, jotka olivat joko heti valmistuttuaan tai jo luokanopettajana työskenneltyään siirtyneet jollekin muulle alalle. Tulokset kuvaavat haastateltavien uria kahden ulottuvuuden mukaan: 1) olivatko haastateltavat tehneet tietoisen päätöksen muulle alalle hakeutumisesta vai päätyneet muihin työtehtäviin sattuman kautta (tietoinen valinta – ajautuminen), sekä 2) kokivatko haastateltavat luokanopettajaksi palaamisen mahdollisena tulevaisuudessa vai eivät (epävarma – pysyvä). Näiden ulottuvuuksien perusteella muodostimme nelikentän ja seuraavat uranvaihtajatyypit: kokeilijat, alanvaihtajat, etsijät ja etenijät. Tulokset luovat monimuotoisen kuvan luokanopettajien urasiirtymistä ja täydentävät näin aiempaa määrällisesti painottunutta tutkimusta urasiirtymistä. Urasiirtymien tutkiminen auttaa kehittämään koulutusta ja lisää ymmärrystä monimuotoisista työurista.</p> Berit Alifrosti, Emmi Andersson, Mirva Heikkilä, Tuike Iiskala Copyright (c) 2022 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/103030 ti, 14 kesä 2022 00:00:00 +0300 ”Vähän pitää tietää kaikesta”: Aluekehittäjien moninaiset roolit ja kompetenssit https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/102600 <p>Aluekehittäminen tarjoaa kiinnostavan kontekstin asiantuntijatyön kompetenssien tarkastelemiselle. Työelämän kehitykseen liittyvien ilmiöiden lisäksi tehtäväkentän laajuus ja moniulotteisuus asettavat erityisiä vaatimuksia aluekehittäjän osaamiselle. Artikkelissa muodostamme kuvan aluekehittämistyön kompetensseista työelämän tutkimuksen ja johtajuustutkimuksen näkökulmista vastaamalla kysymykseen: millaista osaamista edellytetään verkostomaisesti jäsentyvässä toimintaympäristössä toimivalta aluekehittäjältä? Keräsimme artikkelin aineiston Etelä-Pohjanmaalla kuudella ryhmähaastattelulla ja analysoimme sen teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin. Tulosten perusteella aluekehittäjistä piirtyy kuva moniosaajina, joiden osaamisen ytimen muodostaa alueen kokonaiskuvan ja strategisten aikomusten ymmärtäminen. Muilta osin kompetenssitarpeet vaihtelevat sen mukaan, missä tunnistetuista neljästä roolista aluekehittäjä kulloinkin toimii. Tutkimuksen keskeinen kontribuutio tuo tietoa aluekehittäjien kompetenssitarpeista nimenomaan verkostomaisessa toimintaympäristössä.</p> Jonne Parkkinen, Jari Kolehmainen Copyright (c) 2022 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/102600 ti, 14 kesä 2022 00:00:00 +0300 Työttömyyden kurjuus https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/119428 Tuija Koivunen Copyright (c) 2022 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/119428 ti, 14 kesä 2022 00:00:00 +0300 Mitä teettämämme työt kertovat meistä yhteiskuntana? https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/119769 Ville-Aleksi Valli Copyright (c) 2022 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/119769 ti, 14 kesä 2022 00:00:00 +0300 Työelämän tutkimuksen katvealueita https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/119993 Antero Olakivi, Miira Niska Copyright (c) 2022 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/119993 ti, 14 kesä 2022 00:00:00 +0300