Työelämän tutkimus

Miesten identiteettityö ja affektiivis-diskursiiviset käytännöt työpaikoilla tapahtuvaa terveyden edistämistä tarkastelevassa puheessa

Henri Hyvönen — ti, 20 kesä 2023 00:00:00 +0300

Tarkastelen artikkelissani miesten identiteettityötä ja affektiivis-diskursiivisia käytäntöjä puheessa, joka käsittelee työpaikoilla tapahtuvaa terveyden edistämistä. Analyysini kohteena on sosioekonomisesti moninainen 17 miehen haastatteluista koostuva aineisto. Analyysi osoittaa terveyden olevan miehille onnellisuusobjekti, jonka saavuttaminen ja ylläpitäminen asemoidaan välttämättömäksi ehdoksi hyvälle työelämälle. Miehet asemoivat itsensä oikeutetuksi työnantajan apuun. Samalla terveyttä edistävät toimet tunnistetaan valtasuhteiksi. Terveystietoisen ja yhteistyökykyisen terveyskansalaisuuden ohella haastateltavat tuottavat mieheyttä, jossa korostuvat työn autonomia ja vastustava suhde työnjohtoon. Epätarkoituksenmukaiseksi tai riittämättömäksi katsottuun terveyden edistämiseen suhtaudutaan vihamielisesti. Mieheys on osa myönteistä itseymmärrystä sekä terveyden edistämiseen mukautuvassa että sitä vastustavassa identiteettityössä.

Muutosvoimavarojen yhteydet henkilöstön työhyvinvointiin sekä työpaikan ja alanvaihtoaikeisiin terveysalan organisaation muutosprosessissa

Eetu Mölsä, Tiina Salmirinne, Mari Herttalampi, Taru Feldt — ti, 20 kesä 2023 00:00:00 +0300

Tutkimme kahden vuoden seurantatutkimuksessa, miten muutosvoimavarat (viestintä, osallistuminen päätöksentekoon, muutostuki) ovat yhteydessä terveydenhuoltoalan henkilöstön työhyvinvointiin (työuupumus, työn imu) sekä työpaikan ja alanvaihtoaikeisiin organisaatiomuutoksen aikana. Tutkimukseen osallistui 303 sairaanhoitopiirin työntekijää, joista 87 prosenttia oli naisia ja potilastyössä toimivia 74 prosenttia. K-keskiarvoklusteroinnilla tunnistimme tutkimuksen lähtötilanteessa kolme muutosvoimavaraprofiilia: vähäiset muutosvoimavarat (41 % tutkittavista), korkeat muutosvoimavarat (23 %) ja
keskimääräiset muutosvoimavarat (36 %). Vähäisten
muutosvoimavarojen profiilissa yliedustettuina olivat potilastyöntekijät ja korkeiden muutosvoimavarojen profiilissa esihenkilöt. Toistomittausten kovarianssianalyysi osoitti vähäisten muutosvoimavarojen profiilin työntekijöiden kokeneen eniten työuupumusta ja vähiten työn imua, minkä lisäksi heillä oli eniten työpaikan ja alanvaihtoaikeita. Korkeiden muutosvoimavarojen profiilissa työntekijöiden työuupumus oli matalinta ja työn imu korkeinta, minkä lisäksi heillä oli vähiten työpaikan ja alanvaihtoaikeita. Tutkimuksemme osoittaa muutosvoimavarojen olevan yhteydessä henkilöstön korkeampaan työhyvinvointiin sekä vähäisempiin työpaikan ja alanvaihtoaikeisiin terveydenhuoltoorganisaation muutosprosessin aikana.

Työn kuormitus- ja voimavaratekijät: Miten ylläpidetään vanhuspalveluissa työskentelevien työkykyä?

Kirsikka Selander, Risto Nikunlaakso, Jaana Laitinen — ti, 20 kesä 2023 00:00:00 +0300

Vanhuspalveluissa työn kuormitus on ollut suurta jo pidemmän aikaa, mikä korostaa työssä jaksamisen merkitystä. Tutkimuksemme tuottaa tietoa työn kuormitus ja voimavaratekijöistä vanhuspalveluissa ja niiden suhteesta huonoon työkykyyn. Tietoa voidaan hyödyntää ylläpidettäessä vanhuspalveluissa työskentelevien työkykyä ja jaksamista. Aineistona käytimme vuonna 2020 julkisista sosiaali ja terveysalan (sote) organisaatioista (sairaanhoitopiirejä ja kuntayhtymiä) kerättyä kyselyaineistoa (n = 22 528). Vastaajista 4 347 työskenteli vanhuspalveluissa ja 18 155 muussa sotessa. Logistisen regressioanalyysin tulokset osoittivat, että huonoon työkykyyn yhteydessä olevat kuormitus ja voimavaratekijät olivat vanhuspalveluissa ja muualla sotessa samoja, mutta kovarianssianalyysin perusteella niiden tasoissa oli eroja. Kotihoidossa, palveluasumisessa sekä poliklinikka ja osastohoidossa työhön liittyi enemmän kuormitustekijöitä kuin muussa sotessa. Lisäksi voimavaratekijöistä työaikaautonomiaa ja kykyjen käyttömahdollisuuksia oli muuta sotea vähemmän. Työkuormituksen helpottamiseksi ja työkyvyn edistämiseksi vanhuspalveluissa ja soteorganisaatioissa huomio tulee kääntää yhteisöllisiin ratkaisuihin, kuten työyhteisön yhteistyön sujuvuuteen, päätöksenteon oikeudenmukaisuuden lisäämiseen ja valmentavan johtajuuden vahvistamiseen.

Ohjaamon jälkeen ‒ tutkimus Ohjaamon asiakkaina olleiden nuorten siirtymistä ja toimeentulotuen saannista

Teemu Vauhkonen, Antti Latvala — ti, 20 kesä 2023 00:00:00 +0300

Tutkimuksessamme tarkastelimme rekisteriaineiston avulla Ohjaamoasioinnin yhteyttä nuorten työssäoloon, opiskeluun, palkkatuettuun työhön osallistumiseen sekä toimeentulotuen asiakkuuteen 0–3 vuoden aikavälillä. Vertasimme Ohjaamossa
TE-asiakkaina asioineita nuoria tavanomaisessa TE-palveluprosessissa asioineisiin nuoriin. Tutkimusaineistona käytimme hallinnollisista rekistereistä koottua pitkittäisaineistoa
(n =14 141) ja menetelmänä lineaarista todennäköisyysmallinnusta. Verrokkiryhmä muodostettiin niistä nuorista, joiden asuinkunnassa ei ollut Ohjaamoa. Ohjaamoissa TEasiakkaina olleet nuoret päätyivät seurantajakson ensimmäisten vuosien aikana opiskelemaan ja palkkatuettuun työhön todennäköisemmin kuin tavanomaisessa
TE-palveluprosessissa olleet nuoret. Seuranta-ajan lopulla ryhmien välillä ei kuitenkaan enää ollut eroa opiskelun todennäköisyydessä. Avoimilla työmarkkinoilla työskentely oli Ohjaamossa asiakkaina olleilla nuorilla epätodennäköisempää kuin vertailuryhmän nuorilla seuranta-ajan alkupuolella, mutta seuranta-ajan lopulla ryhmien välillä ei enää ollut eroa avoimilla työmarkkinoilla työssä olon todennäköisyydessä. Sen lisäksi, että Ohjaamossa asiakkaina asioineet nuoret päätyivät seuranta-aikana todennäköisemmin opiskelemaan kuin tavanomaisessa TE-palveluprosessissa olleet nuoret, heillä oli pienempi todennäköisyys jäädä toimeentulotuen asiakkaaksi seuranta-ajan loppuun mennessä. Tämä viittaa siihen, että tavanomaisessa palveluprosessissa TE-asiakkaina olevat nuoret putoavat ja jäävät todennäköisemmin toimeentulotuen varaan kuin Ohjaamossa, jossa nuorille tarjotaan laaja-alaista moniammatillista tukea.

Vuokratyöntekijöiden epätyypillisen työsuhteen tuomat haasteet ja vaikutukset työhyvinvointiin ravintolatyössä

Niko Cajander — ti, 20 kesä 2023 00:00:00 +0300

Epävarma työ muuttuvassa yhteiskunnassa

Lena Näre — ti, 20 kesä 2023 00:00:00 +0300

Digitaaliset työnhakutaidot avainasemassa – maahanmuuttaneiden naisten työnhaun tukeminen

Heidi Lehtovaara, Pilvi Aro-Marques — ti, 20 kesä 2023 00:00:00 +0300

Kompleksisuus johdon työnohjauksen raamittajana

Päivi Lundvall — ti, 20 kesä 2023 00:00:00 +0300

Laatua sisällönanalyyttiseen työelämän tutkimukseen

Miira Niska, Antero Olakivi — ti, 20 kesä 2023 00:00:00 +0300

Tutkijan työ norsunluutornista someen

Miira Niska — ti, 20 kesä 2023 00:00:00 +0300