Työelämän tutkimus https://journal.fi/tyoelamantutkimus <p>Työelämän tutkimus -lehden päämääränä on edistää työelämään ja työyhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta, keskustelua ja kehittämistä. Lehteä julkaisee Työelämän tutkimusyhdistys ry. Vuodesta 2003 ilmestynyt Työelämän tutkimus on monipuolinen ja poikkitieteellinen tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden foorumi. Lehti julkaistaan kolme kertaa vuodessa. Lehden koko sisältö on heti julkaisemisen jälkeen kokonaan avointa.</p> <p>&nbsp;</p> fi-FI <p>Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn tekstiin siirtyvät kansainvälisen tekijänoikeuskäytännön mukaisesti Työelämän tutkimus -lehdelle.</p> <p>Käsikirjoitus julkaistaan sähköisessä muodossa journal.fi-alustalla. Koko sisältö on heti julkaisemisen jälkeen kokonaan avointa. Julkaistuja artikkeleita ja muita tekstejä voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, tekstin otsikko ja lehden numero, eikä sisältöä muuteta millään tavalla (<a href="https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi">CC BY-NC-ND -lisenssi</a>).</p> hanna-mari.p.ikonen@jyu.fi (Hanna-Mari Ikonen) ojs@promail.tsv.fi (Admin) ke, 22 syys 2021 08:51:37 +0300 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Monikielisyyden haasteet työyhteisössä https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/109950 Inkeri Lehtimaja, Lari Kotilainen, Salla Kurhila Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/109950 ke, 22 syys 2021 00:00:00 +0300 Kohti jälkifossiilista työtä https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/111363 Tuija Koivunen, Hanna-Mari Ikonen Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/111363 ke, 22 syys 2021 00:00:00 +0300 Koneista, metaforista ja työn yhteiskunnan todellisuuksista https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/110971 Ilkka Levä Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/110971 ke, 22 syys 2021 00:00:00 +0300 Vuorovaikutuksen monitahoisuus myyntineuvotteluissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/110964 Tuija Koivunen Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/110964 ke, 22 syys 2021 00:00:00 +0300 Valinnat työn ja kodin välillä eivät voi olla vain perheensisäisiä neuvotteluja https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/110861 Lilli Aini Rokkonen Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/110861 ke, 22 syys 2021 00:00:00 +0300 Johtamispuhetta ja kehittämisdiskursseja suomalaisissa johtamisinstituutioissa: lähtökohtia johtamisen kehittämisen tutkimiseen https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/110803 Sini Juuti Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/110803 ke, 22 syys 2021 00:00:00 +0300 Pankkien asiantuntijatyö digitalisaation ja EU-sääntelyn puristuksessa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/100399 <p>Pankit ovat perinteisesti olleet työnantajia, jotka ovat tarjonneet vakaita työsuhteita sekä sisällöltään ja työympäristöltään laadukkaita tehtäviä. Digitalisaatio ja kiristynyt EU-sääntely ovat kuitenkin viime vuosina muuttaneet pankkityötä monella tavoin. Artikkelissa pyritään ymmärtämään suomalaispankkeja koskevan empiirisen laadullisen tutkimuksen avulla eurooppalaisten työolotutkimusten tuloksia, joiden mukaan työn autonomia ja työn sisältämä ongelmanratkaisu ovat lisääntyneet finanssialalla samanaikaisesti työn standardiohjautuvuuden ja toisteisuuden kanssa. Pankkityön muutosta tarkastellaan tietokoneistumisen, virtualisoinnin, autonomian ja standardoinnin ulottuvuuksilla. Empiirisen analyysin mukaan digitalisaation aiheuttama työn standardointi ei ole ristiriidassa asiantuntijatehtävissä toimivien pankkitoimihenkilöiden työn lisääntyneen autonomian ja ongelmanratkaisun kanssa. Sen sijaan EU-sääntelyn asettamat uudet vaatimukset, kuten lisääntyvä dokumentointi ja vastuiden osittaminen, näyttäisivät jo tässä vaiheessa kaventaneen <br />merkittävästi rahoituksen ja varainhoidon asiantuntijoiden työn autonomiaa.</p> Tuomo Alasoini Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/100399 ke, 22 syys 2021 00:00:00 +0300 Konsulttityö joustavana asiantuntijatyönä jälkiteollisilla työmarkkinoilla https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/97406 <p>Jälkiteolliselle yhteiskunnalle on ominaista asiantuntijapalveluiden lisäänty­minen ja työvoiman käytön joustavoittaminen. Osana tätä kehitystä konsultti­palvelut ovat kasvaneet ja laajentuneet uusille aloille. Itsellisten konsulttien työ on kontingenttia, mikä tarkoittaa ansioiden hankkimista monista lähteistä ja tarkasti rajattujen tehtävien suorittamista sovitussa aikataulussa lyhyt­aikaisina toimeksiantoina tai työsuhteina. Artikkelissa tutkitaan konsulttien työn laatua työmarkkinoilla analysoimalla heidän kokemuksiaan ja toimin­taansa lyhytaikaisista projekteista koostuvassa ansiotyössä sekä syitään kon­tingenttiin konsulttityöhön. Haastatteluaineistoon perustuvassa tutkimuksessa sovelletaan laadullista tutkimusotetta. Konsultit asemoidaan osaksi jousto­työmarkkinoita: palkkatyön ja itsensä työllistämisen joustavaan yhdistämiseen perustuvaan ansaintaan. Heidän työn laatuaan tutkitaan (työ)elämän kokonaisuudessa, jota kuvaavat sisällöllinen mielekkyys, epävarmuus ja jatkuva valmiustila (työ)ajan käsitteen uudelleen määrittäjänä. Tulosten mukaan epävarmuuden kontrollointi joustamalla ei vaadi välttämättä enempää työaikaa, mutta jatkuvassa valmiustilassa oleminen ohentaa muiden elämänalueiden tilaa konsulttien elämässä ja laventaa siten ajan käsitettä heidän kokemuksissaan. Epävarmuus koettelee taloudellisia velvoitteita kantavia perheellisiä ankarammin kuin eläkeikää lähestyviä, joille konsulttityö on ollut ennemminkin oma valinta.</p> Arja Haapakorpi Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/97406 ke, 22 syys 2021 00:00:00 +0300 Vapautta, vastuuta, valtaa: fenomenografinen tutkimus itseohjautuvuudesta https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/98465 <p>Termiä itseohjautuvuus käytetään tarkoittamaan montaa eri asiaa suomalaisessa työelämässä. Erilaiset tulkinnat aiheuttavat sekaannusta, jos esihenkilö ymmärtää termin eri tavalla kuin työntekijä tai -hakija. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli löytää ja esittää itseohjautuvuuskäsitysten kirjo suomalaisen asiantuntijatyön kontekstissa. Tutkimuksessa tuotettiin fenomenografisen analyysin avulla kuvauskategoriat itseohjautuvuudesta niin, että kategoriat muodostavat loogisen hierarkian eivätkä ole keskenään päällekkäisiä. Aineisto perustuu 50 haastateltavan määritelmään siitä, mitä on itseohjautuvuus. Tutkimuksen tuloksena esitetään neljä kategoriaa itseohjautuvuudesta. Kaksi niistä liittyy yksilötason itseohjautuvuuteen. Näistä toinen korostaa itseohjautuvuutta autonomiana, toinen esimieheltä siirtyneenä päätöksentekomandaattina. Kolmas kuvauskategoria koskee itseohjautuvuutta tiimityönä, ja neljäs kuvaa itseohjautuvuutta organisaation joukko-ohjautuvuutena. Kategorioiden välinen ero syntyi työntekijöiden ja johdon erilaisista kompetensseista kussakin kategoriassa. Tutkimuksessa tuotettu itseohjautuvuuskäsitysten kategorisointi auttaa rakentamaan yhteistä ymmärrystä siitä, minkälaista työskentelyä ja kompetensseja itseohjautuvuus vaatii toisaalta työntekijältä ja toisaalta organisaation johtamiselta.</p> Johanna Vuori Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/98465 ke, 22 syys 2021 00:00:00 +0300 Serendipisyyskokemuksia asiantuntijatyössä https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/97000 <p>Työssä voi kohdata monenlaisia yhteensattumia. Toisinaan nuo sattumukset ovat todellisia onnenpotkuja, toisinaan niiden merkitys on pienempi, mutta ne voivat silti olla hyödyllisiä tai merkityksellisiä. Nämä onnekkaat sattumat eli sattumalöydökset ovat serendipisyyskokemuksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää 1) millaisia sattumanvaraisia havaintoja asiantuntija­ työssä kohdataan, 2) missä sattumanvaraisia havaintoja tehdään, 3) missä määrin nämä havainnot tapahtuvat digitaalisessa ympäristössä ja 4) millaisia arvokkaita asioita syntyy sattuman seurauksena. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii serendipisyyteen kohdistuva tutkimustraditio. Tutkimus <br />pohjautuu kolmentyyppiseen keväällä 2019 kerättyyn laadulliseen aineistoon: haastattelut, työpaja­aineisto ja kyselyn avovastaukset. Kaikkiaan aineistoista tunnistettiin 437 sattumaesimerkkiä. Sosiaalinen vuorovaikutus ja ihmisten kasvokkainen kohtaaminen omalla työpaikalla osoittautuivat keskeisimmiksi serendipisyyskokemusten paikoiksi asiantuntijatyössä. Onnekkaitten löytöjen kautta syntyi sekä pieniä oivalluksia omaan työhön, kuten ohjelman tai sovelluksen uusia käyttötapoja, että merkittäviä tiedettä tai oman työpaikan toimintaa edistäviä havaintoja tai ratkaisuja. Tutkimus osoitti, että serendipisyys ei ole harvinainen ilmiö vaan ennemminkin luonnollinen ja olennainen osa asiantuntijatyötä.</p> Minna Toivanen, Marja Känsälä, Tiina Kalliomäki-Levanto Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/97000 ke, 22 syys 2021 00:00:00 +0300 Biopsykososiaalinen lähestymistapa työuupuneiden työntekijöiden työkyvyn tuessa työpaikoilla ja työterveyshuolloissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/103362 <p>Biopsykososiaalista eli kokonaisvaltaista lähestymistapaa suositetaan kroonistuneiden terveysongelmien hoidossa, mutta työuupumuksen hoidossa siitä tiedetään vähän. Tässä artikkelissa tarkastellaan biopsykososiaalisen lähestymistavan ilmenemistä työpaikoilla ja työterveyshuolloissa työuupuneiden työkyvyn tuessa painottaen tukea vaikeuttavia tekijöitä. Aineisto koostuu sairauspoissaolojen hallintaan ja työhön paluun tukeen osallistuvien ammatti­laisten haastatteluista ja kirjoitelmista yliopistoissa ja keskussairaaloissa (n = 15) sekä työterveyshuolloissa (n = 25). Aineistot kerättiin vuosina 2014–2017 ja analysoitiin laadullisesti. Työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käytännöt työuupuneiden tuessa ulottuivat vaihtelevasti yksilöön, työoloihin ja työuupumukseen ilmiönä. Tukea vaikeuttivat: 1) yksilöön liittyvistä tekijöistä työuupumukselle altistava persoonallisuus, yksityiselämän stressitekijät ja avoimuuden puute työuupumuksesta ja sen syistä, 2) työoloista esimiehen tuen tarve, esimiehen tuen käänteisesti puskuroiva vaikutus, työyhteisön ilmapiiriongelmat, keinojen puute työyhteisön tukemiseen työterveyshuollossa ja moniammatillisen yhteistyön jäsentymättömyys työterveyshuollossa sekä 3) työuupumukseen liittyvistä tekijöistä työuupumuksen määrittelemättömyys, työuupumuksen työperäisyyden kyseenalaistaminen, ominaispiirteet, liitän­näissairaudet ja toipumisen ennakoimattomuus. Johtopäätöksenä on, että biopsykososiaalinen lähestymistapa ei aina toteudu työuupuneiden tuessa.</p> Riitta Kärkkäinen, Terhi Saaranen, Merja Sallinen, Kimmo Räsänen Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/103362 ke, 22 syys 2021 00:00:00 +0300 Puunkorjuuyrittäjien ja -työntekijöiden työn vaatimukset ja koettu työkyky metsätoimialan rakennemuutoksessa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/102994 <p>Metsätoimialan rakennemuutoksessa puunkorjuutyö on organisoitunut laajavastuiseksi palveluliiketoiminnaksi, ja työn sisältö sekä vaatimukset ovat muuttuneet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää puunkorjuun ammattihenkilöiden työn vaatimusten yhteyttä koettuun työkykyyn. Sähköiseen kyselytutkimukseen osallistui 322 henkilöä, joista 87 oli metsäkoneyrittäjiä ja 235 metsäkoneenkuljettajia. Analyysimenetelminä olivat Mann-Whitney U -testi, eksploratiivinen faktorianalyysi ja logistinen regressioanalyysi. Työkykyä arvioitiin seuraavilla kolmella kysymyksellä: Minkä pistemäärän annat työkyvyllesi tällä hetkellä verrattuna elinikäiseen parhaimpaan? Millaiseksi arvioit työkykysi työn henkisten vaatimusten kannalta? Millaiseksi arvioit työkykysi työn ruumiillisten vaatimusten kannalta? Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli työn vaatimukset ja voimavarat -malli. Tutkimukseen osallistuneista runsaalla kolmanneksella työtehtävät olivat muuttuneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Myönteinen muutoskokemus oli yhteydessä hyvään työkykyyn. Tulosten mukaan työn kuormittavuuden ja epävarmuuden sekä tehokkuusvaatimusten ja vastuiden lisääntyminen lisäsivät heikentyneeksi koetun työkyvyn todennäköisyyttä. Työn ja yritysten toimintaympäristön muuttuessa ovat työn vaatimusten ennakointi ja tunnistaminen sekä työn yhteistoiminnallinen kehittäminen perustellusti työkyvyn tukemisen painopistealueita.</p> Hannu Pursio, Anna Siukola, Minna Savinainen, Clas-Håkan Nygård Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/102994 ke, 22 syys 2021 00:00:00 +0300