Jännitteitä Työväen Sivistysliitossa

Kirjoittajat

• Tero Tuomisto

DOI:

https://doi.org/10.37456/tvt.112970

Avainsanat:

vapaa sivistystyö, työväenliike, Työväen Sivistysliitto

Abstrakti

Työväen Sivistysliitto (TSL) perustettiin 1.9. 1919 työväen yhteiseksi sivistysjärjestöksi. Alusta alkaen jäseninä oli sekä sosialidemokraattien että vasemmistososialistien johtamia järjestöjä. Myös SDP oli jäsen, mutta se ei sanellut TSL:n toimintalinjaa. Sisäinen yhteistyö ei sujunut aivan ongelmitta. Hieman yksinkertaistaen keskeistä oli erilainen näkemys sivistystoiminnasta. Perustajahahmo ja puheenjohtaja Väinö Voionmaa painotti tasapuolista valistusta ja sivistystyötä, kun taas vasemmistososialisteilla (ja illegaaleilla kommunisteilla) korostui usein puoluepoliittisen, herättävän agitaation tarve. Siihen saatiin virikkeitä naapurista, neuvostomaasta. Jako heijastui toiminnassa. Sotavuosien jälkeen jäseniksi tulivat muun muassa SKP ja SKDL. Sisäinen jännite säilyi, osin voimistuen. Oli myös paikallisia kamppailuja enemmistöstä. Vasta kun Kansan Sivistystyön Liitto (KSL) perustettiin vuonna 1964, kahden sivistyssuuntauksen kesken avautuivat todelliset käytännön yhteistoiminnan näkymät. Aikakin oli muuttunut.