Työväentutkimus Vuosikirja https://journal.fi/tyovaentutkimus <p>Työväentutkimus Vuosikirja on työväestöä ja yhteiskunnallisia aiheita käsittelevä monitieteellinen julkaisu, joka sisältää muun muassa artikkeleita, mielipidekirjoituksia, opinnäyte-esittelyjä ja kirja-arvioita. Julkaisulla on käytössä Suomen tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnus, ja Julkaisufoorumi-luokituksessa (Jufo) se on tasolla 1. Vuosikirjan sisältö julkaistaan <span style="font-weight: 400;">Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä (CC BY 4.0).</span></p> fi-FI alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi (Alpo Väkevä) alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi (Alpo Väkevä) pe, 11 joulu 2020 10:52:54 +0200 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 From Democratic Socialism and Rational Planning to Postmodern Identity Politics and Market-Orientation https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/91142 <p>Artikkelissa pureudutaan Ruotsin sosialidemokraattisen työväenpuolueen (SAP) ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) aatehistoriaan. SAP:lle ja SDP:lle oli leimallista suunnittelu-usko, joka sai vaikutteita austromarxismista. Suunnittelu-usko merkitsi niiden kohdalla pyrkimystä optimoida tuotannollisen toiminnan yhteiskunnalliset kustannukset talouden demokraattisen rationaalisen sääntelyn avulla. Tällainen pyrkimys alkoi saada kannatusta SAP:ssä ja SDP:ssä 1920-luvulta lähtien.&nbsp; Suunnittelu-usko oli sopusoinnussa demokraattisen sosialismin idean kanssa, joka oli myös osa SDP:n ja SAP:n identiteettiä. Demokraattinen sosialismi ei merkinnyt puhtaasti reformistista suhdetta kapitalismiin vaan yhdistelmää kautskylaista sosialidemokratiaa, funktionaalista sosialismia ja loogista empirismiä. Tämä täydentyi 1980-luvulla ohjelmatasolla positiivisella asenteella sekataloutta ja markkinoita kohtaan. Työväenluokkaisen identiteetin jälkimoderni hajaantuminen 1900-luvun lopulla näkyi SAP:n ja SDP:n politiikassa markkinauskon vahvistumisena ja marxismin hylkäämisenä.</p> Sami Outinen Copyright (c) 2020 Työväentutkimus Vuosikirja https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/91142 ti, 08 joulu 2020 00:00:00 +0200 A Cautionary Tale https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/95602 <p>Artikkeli tarkastelee sitä, miten ruotsalainen ajatus kollektiivisista palkansaajarahastoista otettiin vastaan Suomessa ja millaista keskustelua siitä käytiin 1970–1980-luvuilla erityisesti sosialidemokraattien ja ammattiyhdistysliikkeen keskuudessa. Alkuperäinen ruotsalainen ehdotus olisi merkinnyt yritysten voitonjakoa työntekijöille ja ammattiliittojen tuloa yritysten osaomistajiksi. Suomessa sosialidemokraatit ottivat vaikutteita ehdotuksesta mutta laativat maltillisemman ehdotuksen yrityskohtaisista yhteistoimintarahastoista. Ruotsalainen keskustelu tulkittiin Suomessa varoittavaksi esimerkiksi liian radikaaleista vaatimuksista, jotka olivat aiheuttaneet vakavia ristiriitoja politiikkaan ja työmarkkinasuhteisiin. Keskusteluissa työnantajien ja porvaripuolueiden kanssa sosialidemokraattien ehdotus muuttui lopulta vapaaehtoisten henkilöstörahastojen muotoon. Käytännössä ne tarkoittivat mahdollisuutta tulospalkkaukseen ja edulliseen osakesäästämiseen niiden voittoa tekevien yritysten työntekijöille, joissa rahastot päätettiin ottaa käyttöön. Lopputulos oli lähempänä porvaripuolueiden ja työnantajien perinteisiä näkemyksiä kansankapitalismista kuin sosialidemokraattien ajatusta taloudellisesta demokratiasta, jolla palkansaajarahastoja oli alun perin perusteltu.</p> Ilkka Kärrylä Copyright (c) 2020 Työväentutkimus Vuosikirja https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/95602 ti, 08 joulu 2020 00:00:00 +0200 From Guest-Workers to Settlers https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/95980 <p>Artikkeli käsittelee ruotsinsuomalaisten siirtolaisten toimijuutta ja representaatiota 1970-luvun alussa teatteria ja teatteritoimintaa koskevan aineiston pohjalta. Suomessa tuotettu negatiivinen, politisoitunut ja tunteisiin vetoava siirtolaisrepresentaatio, jossa passiivinen siirtotyöläinen nähtiin kapitalismin ja Länsi-Euroopan taloudellisen integraation traagisena uhrina, vetosi sekä antikapitalistiseen uusvasemmistoon että rakennemuutoksen koettelemaan Pohjois- ja Itä-Suomen maaseutuväestöön. Tätä representaatiota kyseenalaistettiin ruotsinsuomalaisten piirissä 1970-luvun alkupuolella, jolloin massajärjestöksi kasvaneen Ruotsin Suomalaisseurojen Keskusliiton ajama aktiivinen kulttuuripolitiikka pyrki vahvistamaan ruotsinsuomalaisten työläisten yhteiskunnallista, poliittista ja kulttuurista osallistumista. Samaan aikaan Ruotsin siirtolais- ja vähemmistöpolitiikan multikulturalistinen käänne tuki ruotsinsuomalaisten järjestöjen puitteissa tapahtuvaa omaehtoista yhteisöllistä kulttuuritoimintaa. Vallitseva passiivisen ja alistuneen siirtotyöläisen negatiivinen representaatio pyrittiin korvaamaan siirtolaisten itsensä kollektiivisesti tuottamalla, heidän omiin kokemuksiinsa perustuvalla aktiivisen ja sosiaalisen maahanmuuttajan positiivisella representaatiolla.</p> Mikko-Olavi Seppälä Copyright (c) 2020 Työväentutkimus Vuosikirja https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/95980 ti, 08 joulu 2020 00:00:00 +0200 Socialist Workers’ Party of Finland, 1920–1923 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/100317 <p>Suomen sosialistinen työväenpuolue (SSTP) oli erikoistapaus työväenliikkeiden jakautumisessa ensimmäisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Monissa Euroopan maissa vasemmistososialidemokraattinen tai sosialistinen ryhmä tai puolue syntyi jo sodan aikana, kun Suomessa työväenliikkeen jakautuminen tapahtui vasta sisällissodan jälkeen vuonna 1918. Suomessa sosialistinen puolue syntyi vasta sosialidemokraatit–kommunistit-jaon jälkeen. SSTP:n läheinen yhteistyö Neuvosto-Venäjällä päämajaansa pitäneen maanalaisen kommunistipuolueen kanssa ja torjuva asenne sosialidemokraatteihin kumpusi sisällissotatulkinnoista, ei maailmansodan aikaisesta käyttäytymisestä. Suomessa se, että SSTP hyväksyi monia Kommunistisen Internationaalin periaatteita, ei aiheuttanut sisäistä hajaannusta kuten Saksassa, Italiassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Sisällissodan voittajien tiukan arvostelun ohella se kuitenkin vaikeutti SSTP:n toimintaa ja johti sen lakkauttamiseen. Puolue lakkautettiin paradoksaalisesti hetkellä, jolloin sen kytkeytyminen suomalaisen yhteiskunnan asioihin oli voimistumassa.</p> Tauno Saarela Copyright (c) 2020 Työväentutkimus Vuosikirja https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/100317 ti, 08 joulu 2020 00:00:00 +0200 Minority Nationalism and Socialism https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/95692 <p style="line-height: 150%;">Mikä on nationalismin ja sosialismin suhde suomalaisen sosialidemokraattisen työväenliikkeen historiassa? Tämä artikkeli käsittelee tätä kysymystä 1900-luvun alkupuolen suomenruotsalaisen työväestön näkökulmasta. Artikkeli keskittyy ruotsinkieliseen sosialistiseen poliitikkoon Karl H. Wiikiin (1883–1946), joka oli keskeinen henkilö sekä ruotsinkielisessä että kansallisessa suomalaisessa työväenliikkeessä.</p> <p style="line-height: 150%;">Artikkeli tarkastelee Wiikiä suomenruotsalaisen työväenliikkeen poliittisena ja ideologisena johtohahmona sekä samalla kansalliskysymysten, luokan ja sosialismin merkitystä sosialidemokraattisen työväenliikkeen historiassa. Artikkeli kysyy, miten kieli yhdistyi etniseen identiteettiin ja etninen identiteetti sosialidemokratiaan sekä sosialistiseen politiikkaan.</p> <p style="line-height: 150%;">Yleisemmällä tasolla artikkeli käsittelee etnisten ja kielivähemmistöjen toimintaa työväenliikkeessä. Enemmistöjen historiallisia narratiiveja on mahdollista kyseenalaistaa keskittymällä vähemmistöihin työväenliikkeessä. <span class="tlid-translation">Artikkeli yhdistää suomalaisen työväenliikkeen monikansallisen historian kansainvälisen työväenliikkeen historiaan, jossa sosialismia ja nationalismia koskevat kysymykset ovat olleet tärkeitä.</span></p> Matias Tapio Kaihovirta Copyright (c) 2020 Työväentutkimus Vuosikirja https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/95692 ti, 08 joulu 2020 00:00:00 +0200 Sosiaaliturvan muutos vai jatkuvuus? https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/95237 <p>Tarkastelen tässä artikkelissa kolmikannan ja siihen liittyvien valtasuhteiden näkökulmasta sitä, miten ja miksi työn vastaanottovelvollisuutta laajennettiin vuoden 1984 työttömyysturvalaissa Suomessa.&nbsp;</p> <p>Käytän lähteinä työttömyysturvauudistukseen vaikuttaneita asiakirjoja vuosien 1971 ja 1984 väliltä. Täydennän kuvaa <em>Helsingin Sanomien </em>uutisoinnilla ja työmarkkinajärjestöjen arkistojen asiakirjoilla. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus pitkittäistutkimuksellisella otteella.</p> <p>Työttömyysturvassa siirryttiin aiempaa velvoittavampaan tulkintaan alueellisesta liikkuvuudesta ja ammattisuojan kesto yhtenäistettiin lyhyemmän keston mukaisesti työttömien aktiivisen työn vastaanottamisen varmistamiseksi. Vuosien 1971–1984 aikana työttömyysturva ei ollut sidottu työllisyystöihin eikä turvan saaminen edellyttänyt liikkumista työn luokse. Vuoden 1984 työttömyysturvalakia voi pitää paluuna vanhaan työlinjaan. Toisaalta se sopii yleiseurooppalaiseen malliin, jossa sosiaaliturvan vastikkeellisuutta ryhdyttiin lisäämään. Esitän, että työttömyysturvalain lopullista muotoa selittävät työmarkkinajärjestöjen vaikutusvalta lakiin ja kasvava sosiaaliturvan kritiikki.</p> Maija Absetz Copyright (c) 2020 Työväentutkimus Vuosikirja https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/95237 ti, 08 joulu 2020 00:00:00 +0200 Duunarijoukko vailla turvaa https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/100326 <p>Suomalaiset vapaat toimittajat järjestivät Euroopan ensimmäisen freelancerlakon vuonna 1975. Lakko koski Yleisradio-yhtiötä ja kesti kahdeksan viikkoa. Se oli käännekohta freelancertoimittajille. Heidän ammattiyhdistyksestään tuli jäsenmäärässä mitattuna yhtä suuri kuin vakinaisten toimittajien yhdistyksestä.</p> Pentti Peltoniemi Copyright (c) 2020 Työväentutkimus Vuosikirja https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/100326 ti, 08 joulu 2020 00:00:00 +0200 Thoughts on Visitor Development at The Workers Museum in Copenhagen https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/100428 Søren Bak-Jensen Copyright (c) 2020 Työväentutkimus Vuosikirja https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/100428 pe, 11 joulu 2020 00:00:00 +0200 The Labour Movement’s Archives and Library, Oslo, Norway https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/100429 Ole Martin Rønning Copyright (c) 2020 Työväentutkimus Vuosikirja https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/100429 pe, 11 joulu 2020 00:00:00 +0200 Katse muihin Pohjoismaihin https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/100338 Erkki Vasara Copyright (c) 2020 Työväentutkimus Vuosikirja https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/100338 ti, 08 joulu 2020 00:00:00 +0200 Nordic Countries in Finnish Perspective https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/100339 Erkki Vasara Copyright (c) 2020 Työväentutkimus Vuosikirja https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/100339 ti, 08 joulu 2020 00:00:00 +0200