https://journal.fi/tyovaentutkimus <p>Työväentutkimus Vuosikirja on työväestöä ja yhteiskunnallisia aiheita käsittelevä monitieteellinen julkaisu, joka sisältää muun muassa artikkeleita, mielipidekirjoituksia, opinnäyte-esittelyjä ja kirja-arvioita. Julkaisulla on käytössä Suomen tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnus, ja Julkaisufoorumi-luokituksessa (Jufo) se on tasolla 1. Vuosikirja julkaistaan painettuna ja vapaasti saatavana verkkojulkaisuna. Verkkojulkaisu ilmestyy noin kuukausi painetun julkaisun jälkeen.</p> <p>Vuosikirja julkaistiin <span style="font-weight: 400;">CC BY 4.0 -lisenssillä vuosina 2019–2022.<br /></span></p> <p><span style="font-weight: 400;">Vuosikirja julkaistaan CC BY-NC-ND -lisenssillä vuoden 2023 numerosta alkaen.<br /></span></p> fi-FI alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi (Alpo Väkevä) alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi (Alpo Väkevä) Fri, 24 Jan 2025 13:03:53 +0200 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/156468 Erkki Vasara Copyright (c) 2025 Erkki Vasara https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/156468 Fri, 24 Jan 2025 00:00:00 +0200 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/146763 Ilkka Kärrylä Copyright (c) 2025 Ilkka Kärrylä https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/146763 Fri, 24 Jan 2025 00:00:00 +0200 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/156472 Keijo Rantanen Copyright (c) 2025 Keijo Rantanen https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/156472 Fri, 24 Jan 2025 00:00:00 +0200 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/156473 Tero Tuomisto Copyright (c) 2025 Tero Tuomisto https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/156473 Fri, 24 Jan 2025 00:00:00 +0200 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/156469 <p>Hyvinvointivaltion käsite nousi suureen suosioon hyvinvointivaltion rakentamiskauden päätyttyä. Nykyisin lähes kaikki puolueet ja etujärjestöt julistautuvat hyvinvointivaltion pelastajiksi. Näin menettelevät myös ne, jotka ajavat sosiaaliturvan leikkauksia ja työelämän kollektiivisen sopimusjärjestelmän heikennyksiä. Artikkeli käsittelee hyvinvointivaltion käsitteen omaksumista, sen käyttötapaan, merkityssisältöön ja arvottamiseen liittyneitä ristiriitoja sekä sen kohoamista nykyiseen suosioonsa. Pääosin digitoidussa muodossa oleva aineisto koostuu lehdistöstä, puolue- ja hallitusohjelmista, puoluekokouspöytäkirjoista, valtiopäiväasiakirjoista ja aikalaiskirjallisuudesta.</p> <p>Käsitehistoriallinen tarkastelu kyseenalaistaa kuvan hyvinvointivaltion rakentamisesta tämän käsitteen ohjaamana yhteisenä kansallisena projektina. Hyvinvointivaltion ja sen kanssa usein synonyymisesti käytetyn hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen suosio kasvoi 1990-luvulla. Ristiriitoja kätkevällä monimielisyydellään nämä käsitteet tukivat kansallista konsensusta. Siinä hyvinvointivaltiota ja työmarkkinoiden keskitettyä sopimusjärjestelmää sovitettiin yhteen kansallisen kilpailukyvyn edistämisen kanssa. Jo ennen vuonna 2023 muodostettua hallitusta elinkeinoelämän edustajat ilmaisivat kuitenkin haluttomuutensa sitoutua tällaiseen konsensukseen. Oikeistohallituksen toteuttamaa suunnanmuutosta perustellaan hyvinvointivaltion pelastamisella. Tämä kertoo siitä, että hyvinvointivaltion käytäntöjen tiedetään olevan ihmisille tärkeitä, mutta ristiriidat siitä, mitä pelastetaan ja miten, heikentävät hyvinvointivaltion käsitteen konsensuaalista voimaa.</p> Pauli Kettunen Copyright (c) 2025 Pauli Kettunen https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/156469 Fri, 24 Jan 2025 00:00:00 +0200 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/156470 <p>Urheilulla ja liikunnalla on ollut merkittävä asema osana työväenliikettä. Jo ennen Työväen Urheiluliiton vuonna 1919 tapahtunutta perustamista voimistelua ja urheilua organisoitiin työväenjärjestöjen riennoissa. Sisällissodan jälkeen perustettu TUL pyrki erottautumaan niin sisällöllisesti kuin järjestöllisesti porvariurheilusta. Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä työläisurheilun tehtävien ja aseman määrittelyt osana työväenliikettä ovat muuttuneet.</p> <p>Artikkelissa haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten Työväen Urheiluliitto on paikantanut asemaansa periaateohjelmissaan ja strategia-asiakirjoissaan? Miten työläisurheilun toimijuus, identiteetit, intressit ja arvot ovat muuttuneet liiton linjauksissa?</p> <p>Tutkimuksen teoreettisen kehyksen muodostavat Göran Therbornin pohdinnat toimijuudesta ja Erik Olin Wrightin käsitteellistykset identiteeteistä, intresseistä ja arvoista. Tutkimusaineistona on hyödynnetty TUL:n periaateohjelmia ja strategioita sekä historiateoksia. Tutkimustulokseksi hahmottuu alkujaan sosialistiseen työläisurheiluideologiaan sitoutuneen järjestön muuttuminen liikuntapoliittiseksi toimijaksi ja lopulta eriytyneen liikuntakulttuurin kokonaisuudessa toimijuuttaan hakevaksi järjestöksi.</p> Hannu Itkonen Copyright (c) 2025 Hannu Itkonen https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/156470 Fri, 24 Jan 2025 00:00:00 +0200 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/156474 Harri Melin Copyright (c) 2025 Harri Melin https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/156474 Fri, 24 Jan 2025 00:00:00 +0200 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/156475 Heikki Hiilamo Copyright (c) 2025 Heikki Hiilamo https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/156475 Fri, 24 Jan 2025 00:00:00 +0200 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/156477 Pertti Koistinen Copyright (c) 2025 Pertti Koistinen https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/156477 Fri, 24 Jan 2025 00:00:00 +0200