Työväentutkimus Vuosikirja https://journal.fi/tyovaentutkimus <p>Työväentutkimus Vuosikirja on työväestöä ja yhteiskunnallisia aiheita käsittelevä monitieteellinen julkaisu, joka sisältää muun muassa artikkeleita, mielipidekirjoituksia, opinnäyte-esittelyjä ja kirja-arvioita. Julkaisulla on käytössä Suomen tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnus, ja Julkaisufoorumi-luokituksessa (Jufo) se on tasolla 1. Vuosikirja julkaistaan painettuna ja vapaasti saatavana verkkojulkaisuna. Verkkojulkaisu ilmestyy noin kuukausi painetun julkaisun jälkeen.</p> <p>Vuosikirja julkaistiin <span style="font-weight: 400;">CC BY 4.0 -lisenssillä vuosina 2019–2022.<br /></span></p> <p><span style="font-weight: 400;">Vuosikirja julkaistaan CC BY-NC-ND -lisenssillä vuoden 2023 numerosta alkaen.<br /></span></p> fi-FI alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi (Alpo Väkevä) alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi (Alpo Väkevä) to, 11 tammi 2024 14:10:04 +0200 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 "Eipä tästä käteen jää juuri yhtään mitään, kun toisesta päästä leikataan heti" https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/131469 <p>Työssäkäyvien köyhien ilmiötä on pidetty marginaalisena ilmiönä Suomen kaltaisessa vauraassa jälkiteollisessa hyvinvointivaltiossa. Hyvinvointivaltioissa köyhyys on suhteellista, ja se koskee pääasiassa kotitalouksia, joiden jäsenet eivät ole mukana työelämässä. Tässä artikkelissa arvioimme kuitenkin, että Suomessa noin 200 000 ihmistä elää tilanteessa, jossa heidän palkka- tai yrittäjyystulonsa eivät riitä köyhyysrajan ylittämiseen. Riittämättömien tulojensa lisäksi osa tarvitsee sosiaaliturvaa ja osa työskentelee useassa työssä yhtäaikaisesti. Työssäkäyvien köyhien määrän kasvu on seurausta prekaarien töiden lisääntymisestä ja erilaisista yhteiskuntapoliittisista, etenkin sosiaaliturvaan liittyvistä uudistuksista.</p> <p>Artikkelissa analysoimme työssäkäyvien köyhien kokemuksia prekaarista työstä ja sosiaaliturvasta laadullisen kirjoitusaineiston (417 vastausta) avulla. Osoitamme, miten ja miksi epäsäännölliset ja epävarmat työsuhteet aiheuttavat epäsäännöllisiä ja riittämättömiä ansioita. Prekaari ja matalapalkkainen työ ei aina johda vähäisempään, vaan myös normaalia runsaampaan työskentelyyn. Tuomme myös esille, kuinka sosiaaliturvan yhdistäminen prekaariin työhön koetaan usein hankalaksi ja nöyryyttäväksi, vaikka sosiaaliturva onkin työssäkäyville köyhille tärkeä osa ansioita.</p> <p>Leikkaukset työssäkäyvien sosiaaliturvaan voivat aiheuttaa kannustinloukkuja sekä kohtuuttomia tilanteita ihmisille, jotka työskentelevät, etsivät työtä ja kouluttautuvat riittämättömistä ansiotuloista huolimatta.</p> Mikko Jakonen, Jenny Säilävaara, Hanna-Mari Ikonen Copyright (c) 2023 Mikko Jakonen, Jenny Säilävaara, Hanna-Mari Ikonen https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/131469 to, 11 tammi 2024 00:00:00 +0200 Pahoinvoivia nuoria, lisää työtehtäviä ja huono palkka https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/136300 <p>Tarkastelen nuorisotyöntekijöiden suhtautumistaalanvaihtamiseen Suomessa 2020-luvulla heille tehdyn kyselytutkimuksen valossa. Kyselyaineiston analysoinnissa hyödynnän työurien kaaosteoriaa, joka auttaa tulkitsemaan monimutkaisia siirtymiä työurilla. Ajatuksia alan vaihtamisesta herättävät vastausten mukaan matala palkka, työn kuormittavuus, työtehtävien laajentuminen, nuorten pahoinvointi sekä nuorisotyön rakenteelliset haasteet ja yhteiskunnallinen asema. Tuon myös esiin, että laaja-alainen koulutus ja korkeakoulutus tarjoavat nuorisotyöntekijöille mahdollisuuksia ammatilliselle liikkumiselle etenkin sosiaali- ja terveysalalla.</p> Minna Rauas Copyright (c) 2023 Minna Rauas https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/136300 to, 11 tammi 2024 00:00:00 +0200 Miten tulla toimeen planeetan rajoissa? https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/131269 <p>Vaikka kestävyysmurroksessa talouden ja työn edellytykset ovat muutoksessa, kestävän työelämän ymmärretään toteutuvan pääosin palkkatyössä. Tässä artikkelissa laajennan ymmärrystä työstä ja toimeentulosta kiinnittämällä huomiota jo olemassa olevaan, mutta herkästi piiloon jäävään sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpään työhön, jota tehdään muunakin kuin palkkatyönä. Tutkin ratkaisuja, jotka pyrkivät takaamaan yhteisöjen kestävän toimeentulon jo nykyisessä järjestelmässä, vaikka järjestelmä ei usein tuekaan kestävää paikallistatoimeentuloa, joka on palkkatyötä laajempaa. Sovellan teoreettisena ja käsitteellisenä viitekehyksenä vastuullisten urien tutkimusta, elävän talouden tutkimuksen ymmärryksiä toimeentulosta, institutionaalista etnografiaa sekä käytäntötutkimusta. Esitän tuloksia 23 haastattelusta 19 transformatiivisen työn tekijän kanssa. Vastaan kysymyksiin mitä, miksi ja miten transformatiivisen työn tekijät toimivat arjessaan ja keneksi he tulevat osana tätä toimintaa, sekä miltä planeetan kantokyvyn rajoihin mahtuva moninainen työ voisi näyttää.</p> Eeva Houtbeckers Copyright (c) 2023 Eeva Houtbeckers https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/131269 to, 11 tammi 2024 00:00:00 +0200 Kolme tulokulmaa työhön https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/142513 Erkki Vasara Copyright (c) 2024 Työväentutkimus Vuosikirja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/142513 to, 11 tammi 2024 00:00:00 +0200 Yksityiset Keskusarkistot ry:n edunvalvontatyö yksityisarkistojen toimintaedellytysten puolesta 2021-2023 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/142527 Petri Tanskanen Copyright (c) 2023 Petri Tanskanen https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/142527 to, 11 tammi 2024 00:00:00 +0200 Meijerskojen koulutus 1800-luvun lopulla https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/130946 <p>Meijerskojen koulutuksesta muodostui kätilökoulutuksen ohessa ensimmäinen ammatillinen koulutus tytöille. Meijerskoja valmistui 1800-luvun aikana noin kaksi ja puoli tuhatta. Keisarillinen senaatti ja Suomen talousseuraedistivät koulujen perustamista. Asiaa veivä eteenpäin säätyläiset virkamiehet. Meijerienkehittämisinnon taustalla oli kasvava voin kysyntä, erityisesti Pietarissa. Etelä-Suomessa aktiivisimpia voin tuotannon lisääjiä ja koulujen perustajia olivat kartanojen omistajat, mutta Itä-Suomessa koulujen avulla haluttiin edistää yleisemmin maatalouden kehitystä.</p> Katri Karkinen Copyright (c) 2023 Katri Karkinen https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/130946 to, 11 tammi 2024 00:00:00 +0200 Palkansaajajärjestöjen naispuheenjohtajien aktivismi vuosina 1988-1992 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/142516 Iris Olavinen Copyright (c) 2023 Iris Olavinen https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/142516 to, 11 tammi 2024 00:00:00 +0200 Kohti modernia työläisyyttä: https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/131407 <p>Kansalliskirjaston Digitaalisten aineistojen osana helmikuussa 2023 julkaistu Translocalis-tietokanta tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia varhaiselle työväenhistorialle. Suomenkieliseen lehdistöön kehittyi 1800-luvun puolivälistä lähtien omaleimainen lukijakirjekulttuuri, jossa ihmiset yhteiskunnan eri kerroksista kirjoittivat lehdissä julkaistuja kirjeitä omien paikkakuntiensa nimissä. Vuoteen 1885 asti tätä suomenkielisen lehdistön maanlaajuista paikalliskirjekulttuuria kartoittava tietokanta sisältää lähes 72&nbsp;000 eri puolelta Suomea ja maailmaa lähetettyä lukijakirjettä, joiden joukossa on satoja työväestön edustajien kirjoittamia tekstejä. Digitaalisen Translocalis-tietokannan avulla voidaan tutkia varhaista työläisyyden ja työläisidentiteetin syntymistä Suomessa yhteiskunnallisena ilmiönä ennen sosialismin läpimurtoa.</p> Heikki Kokko Copyright (c) 2023 Heikki Kokko https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/131407 to, 11 tammi 2024 00:00:00 +0200 Mistä kaikesta muodostui talvisodan kansallinen yhtenäisyys https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/142523 Tero Tuomisto Copyright (c) 2023 Tuomisto Tero https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/142523 to, 11 tammi 2024 00:00:00 +0200 Karikkoinen hallitusohjelma https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/142524 Anu-Tuija Lehto Copyright (c) 2023 Anu-Tuija Lehto https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/142524 to, 11 tammi 2024 00:00:00 +0200 Orponomics murentaa hyvinvointivaltiota ja heikentää palkansaajien asemaa https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/142525 Patrizio Lainà Copyright (c) 2023 Patrizio Lainà https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/142525 to, 11 tammi 2024 00:00:00 +0200 Työväenperinteen Forrest Gump https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/142526 Esa Lahtinen Copyright (c) 2023 Esa Lahtinen https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/142526 to, 11 tammi 2024 00:00:00 +0200