Uskonto, katsomus ja kasvatus

Pääkirjoitus

Kati Tervo-Niemelä — Tue, 17 Dec 2024 00:00:00 +0200

Irja Askolan runojen välittämä yhteiskunnallinen ja teologinen näkemys lapsista ja lapsuudesta

Birgit Björkroth — Tue, 17 Dec 2024 00:00:00 +0200

Birgit Björkrothin pro gradu -tutkielmaan pohjautuvassa kirjoituksessa tarkastellaan piispa Irja Askolan runoja ja sitä, millaisia lapseen ja lapsuuteen liittyviä yhteiskunnallisia ja teologisia näkemyksiä runot ilmentävät. Björkrothin tutkielma palkittiin Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen Majakka-palkinnolla vuonna 2023.

Dialogi katsomusaineiden kulmakivenä

Matti Korhonen — Tue, 17 Dec 2024 00:00:00 +0200

Matti Korhosen pro gradu -tutkielmaan pohjautuvassa kirjoituksessa arvioidaan eriytettyä ja integroitua katsomusopetusta ja niiden antamia valmiuksia katsomusten väliseen dialogiin. Korhosen tutkielma sain kunniamaininnan Majakka-palkinnon yhteydessä vuonna 2023.

Kansi, sisällys, tekijät, abstraktit

Tiia Marika Liuski — Tue, 17 Dec 2024 00:00:00 +0200

Reformaatio yläkoulun oppikirjoissa

Riku Larmala — Tue, 17 Dec 2024 00:00:00 +0200

1500-luvun reformaatio on paitsi kristinuskon myös maailmanhistorian keskeisimpiä käännekohtia. Suomalaisessa peruskoulussa reformaatiota käsitellään kuitenkin ainoastaan alakoulun historian tunneilla yhteisesti ja osassa uskonnon oppimääristä sekä alakoulussa että yläkoulussa. Tutkimusten mukaan opetuksessa oppikirja on keskeisessä roolissa. Millaisen kuvan reformaatiosta oppilas saa yläkoulun oppikirjojen perusteella? Tähän vastataan tarkastelemalla käytössä olevien katolisen, ortodoksisen ja evankelisluterilaisen yläkoulun uskonnon yläkoulun oppikirjojen reformaatiosta kertomia asioita: selvitetään, miten oppikirjoissa esitellään reformaatiosta käytettyjä nimityksiä, keskeisten henkilöhahmojen kuvauksia sekä sitä, mitä kerrotaan reformaation syistä ja seurauksista. Kun eri kirjoja vertaillaan, huomataan, että kirjojen tulkinnat siitä, mistä reformaatiossa oikeastaan oli kyse, ovat varsin erilaisia. Yhteistä kirjoille oli Lutherin roolin korostaminen ja reformaation seurausten erittäin suppea kuvaus.

Tukeeko pastoraalitutkinto papin kasvattajuutta ja opettajuutta?

Miikka Tarpeenniemi — Tue, 17 Dec 2024 00:00:00 +0200

Papin rooli seurakunnan kasvattajana ja opettajana on kaventunut. Työelämän tulevaisuus edellyttää kuitenkin näihin sisältyvien taitojen hallitsemista myös papin työssä, mistä syystä kirkon pastoraalitutkinnon tulisi tuottaa tähän valmiuksia. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten pastoraalitutkintoon kuuluva kasvatuksen pastoraali on kehittynyt ja millaista osaamista siinä on tavoiteltu 1970–2020. Tutkimusaineisto koostuu monipuolisesta pastoraalitutkinnon koulutusasiakirjojen joukosta. Kasvatuksen pastoraalin muutosta peilataan kirkon kasvatusajattelun muutokseen, jota on kuvattu tutkimuksen taustaluvussa.

Artikkelin keskeinen tulos oli, että kasvatusajatteluun perustuva osaaminen ei ole korostunut pastoraalitutkinnon sisällöissä 1970–2020. Teorialähtöinen sisällönanalyysi osoitti kuitenkin, että kasvatuksen pastoraalin tavoitteista on luettavissa kasvatusajatteluun perustuvaa osaamista, joskin varsin implisiittisesti. Kasvatuksen pastoraalin tavoitteet noudattivat kirkon kasvatusajattelun virtauksia, jotka puolestaan heijastivat kasvatustieteellistä tutkimusta.

Pastoraalitutkinnon historian perusteella ei voida väittää, että tutkinto olisi merkittävästi edistänyt papin opettajuuden ja kasvattajuuden kehittymistä. Papin ja uskonnonopettajan tehtävien yhtymäkohdat näyttävät lisääntyvän tulevaisuudessa. Tämän vuoksi opettajan profession tarkastelu voisi tarjota hyödyllisiä näkökulmia papin työn tulevaisuuden kehityssuuntien arviointiin.

Poikien usko vahvistunut edelleen — seuraavatko tytöt perässä?

Jouko Porkka, Kati Tervo-Niemelä — Tue, 17 Dec 2024 00:00:00 +0200

Tarkastelemme tässä artikkelissa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rippikouluissa vuosina 2019–2024 kerättyjen kyselyaineistojen valossa nuorten suhdetta kristilliseen uskoon ja rippikoulun vaikutusta siihen sekä heidän uskoonsa liittyvissä näkemyksissä tapahtuneita muutoksia. Kyselyyn on vastannut näiden vuosien aikana yli 100 000 rippikoulunuorta. Tutkimuksen tulokset osoittavat rippikoulupoikiensitoutumisen kristilliseen uskoon vahvistuneen tarkastelujaksolla ja se on tullut selkeästi yleisemmäksi kuin tyttöjen. Pojat kokivat rippikoulun myös vahvistavan uskoa useammin kuin tytöt. Tuoreimmassa, vuoden 2024 aineistossa, myös tyttöjen sitoutuminen kristilliseen uskoon lisääntyi. Tytöt myös kokivat aiempia vuosia useammin, että rippikouluaika oli vahvistanut heidän kristillistä uskoaan. Tyttöjen myönteisyyden lisääntymisestä huolimatta aiempina vuosina syntynyt ero poikiin säilyi selkeänä. Tutkimus osoittaa myös sen, että vahvimmin uskovat nuoret asuvat todennäköisimmin suurten kaupunkien keskusta-alueella, eikä maaseudulla.
Artikkelissa pohditaan näiden muutosten taustalla olevia syitä.