Käsikirjoitukset

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Tätä käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu, eikä sitä ole lähetetty toiseen julkaisuun (tai asiasta on annettu selvitys Kommentteja toimittajalle -kohdassa).
  • Käsikirjoitustiedosto on OpenOffice-, Microsoft Word- tai RTF-asiakirjan tiedostomuodossa.
  • Lähteiden URL-osoitteet on annettu, mikäli ne ovat saatavilla.
  • Tekstin riviväli on yksi; kirjasinkoko on 12; tekstissä käytetään kursiivia, ei alleviivausta (paitsi URL-osoitteissa); ja kaikki kuvat, kuviot ja taulukot on sijoitettu ensisijaisesti sopiviin kohtiin tekstin lomaan, ei tekstin loppuun.
  • Teksti noudattaa kirjoittajan ohjeissa määriteltyjä stilistisiä ja bibliografisia vaatimuksia.

Kirjoittajan ohjeet

Jos haluat ehdot­taa artik­ke­lia tai kat­sausta jul­kais­ta­vaksi Uskon­non­tut­kija – Reli­gions­fors­ka­ren –verk­ko­jul­kai­sussa, ota yhteyttä leh­den pää­toi­mit­ta­jaan Alexandra Bergholmiin (alexandra.bergholm at helsinki.fi). Lehti ilmes­tyy vuosittain. Jul­kais­ta­viksi tarjottavien käsikirjoitusten tulee olla valmiita lähetettäväksi vertaisarviointiin.

Lehteen kirjoittavilta ei peritä julkaisumaksuja eikä heille makseta kirjoituspalkkiota.

Artik­keli

Uskon­non­tut­kija – Reli­gions­fors­ka­ren –leh­teen lähe­tet­tä­vien artik­ke­lei­den tulee olla sekä tek­ni­sesti että sisäl­löl­li­sesti vii­meis­tel­tyjä. Toi­mi­tus voi palaut­taa käsi­kir­joi­tuk­sen kir­joit­ta­jalle, jos jul­kai­sun tek­ni­siä ohjeita ei ole nou­da­tettu. Artik­ke­leissa käy­te­tään ver­tai­sar­vioit­si­joita, jotka suo­sit­ta­vat pää­toi­mit­ta­jille artik­ke­lin jul­kai­se­mista tai hyl­kää­mistä.  Usein arvioit­si­jat esit­tä­vät artik­ke­liin myös kor­jauseh­do­tuk­sia, ja kir­joit­ta­jan onkin varau­dut­tava muut­ta­maan teks­tiä ennen sen lopul­lista hyväk­sy­mistä julkaistavaksi.

Kir­joit­ta­jan kan­nat­taa poh­tia esi­mer­kiksi seu­raa­via asioita laa­ties­saan artikkeliaan:

  1. Kysy­myk­se­na­set­telu. Mitkä ovat artik­ke­lin tut­ki­mus­ky­sy­myk­set ja tavoitteet?
  2. Aineisto. Min­kä­laista aineis­toa tar­kas­te­le­malla tut­ki­mus­ky­sy­myk­siin vastataan?
  3. Näkö­kul­mat.  Min­kä­lai­sia meto­do­lo­gi­sia valin­toja artik­ke­lissa on tehty?
  4. Tut­ki­mustra­di­tio ja –kir­jal­li­suus. Millä tavoin artik­keli osal­lis­tuu alan tie­teel­li­seen kes­kus­te­luun? Mihin tut­ki­mustra­di­tioon tai –suun­tauk­siin artik­keli liittyy?
  5. Mer­ki­tys. Miksi artik­ke­lissa tut­kit­tava aihe on tär­keä? Mitä uutta se tuo esiin yhteis­kun­nal­li­sesti ja/tai tie­tee­na­lan kannalta?
  6. Tut­ki­muse­tiikka. Vaa­tiiko artik­ke­lin aihe, aineisto, käsit­te­ly­tapa tms. tut­ki­museet­tis­ten kysy­mys­ten tarkastelua?

Lisäksi kan­nat­taa kiin­nit­tää huo­miota esi­tyk­sen suju­vuu­teen, kie­len sel­key­teen sekä artik­ke­lin raken­teen ja käsit­te­lyn loo­gi­suu­teen. Eri­tyi­sesti kan­nat­taa poh­tia, onko työn sisältö sopusoin­nussa tut­ki­mus­ky­sy­mys­ten kanssa, eli vas­ta­taanko artik­ke­lissa joh­dan­nossa esi­tet­tyi­hin kysy­myk­siin. Vas­tauk­set (työn tulok­set) tulee tuoda sel­keästi esiin työn vii­mei­sessä luvussa (joh­to­pää­tök­set), jonka kir­joit­ta­mi­seen on syytä panostaa.

Artik­ke­liin lii­te­tään enin­tään 200 sanan tii­vis­telmä eli abstrakti. Abstrak­tissa esi­tel­lään sel­keästi artik­ke­lin kes­kei­nen sisältö. Abstrakti on itse­näi­nen koko­nai­suus, jonka tulee olla ymmär­ret­tä­vissä ilman artik­ke­lin luke­mista. Tii­vis­tel­mässä tulee esi­tellä seu­raa­vat asiat: a) aihe­piiri ja aineisto, b) tut­ki­muson­gelma, menetelmä(t) ja teoria(t) sekä c) tulok­set ja johtopäätökset.

Artik­ke­lei­den enim­mäis­pi­tuus ilman abstrak­tia on 8 000 sanaa.

Kat­saus

Kat­sauk­set poik­kea­vat artik­ke­lista kysy­myk­se­na­set­te­lun, raken­teen ja pituu­den osalta. Niissä esi­tel­lään ja tar­kas­tel­laan uskon­to­tie­teen ja lähia­lo­jen kan­nalta kiin­nos­ta­via aihea­lueita, kuten oppi­his­to­riaa, käsit­teitä, tut­ki­mus­suun­tauk­sia tai tiet­tyä tee­maa käsit­te­le­vää tut­ki­mus­kir­jal­li­suutta. Kat­saus voi olla esi­mer­kiksi kir­joi­tus, jossa esi­tel­lään kiin­nos­tava tut­ki­muson­gelma ja eri­lai­sia rat­kai­sueh­do­tuk­sia, tai se voi olla kir­jal­li­suu­teen perus­tuva kuvaus siitä, miten jotain aihetta on tut­kittu. Myös kon­fe­rens­si­ra­port­teja sekä väi­tös­ten lec­tio praecur­so­rioita voi­daan jul­kaista kat­sauk­sissa. Kat­sauk­sen arvioi­vat joko pää­toi­mit­ta­jat tai 1–2 toi­mi­tus­kun­nan jäsentä.

Kat­saus­ten enim­mäis­pi­tuus on 5 000 sanaa.

Kirja-arvostelu

Hyvä kirja-arvostelu on asial­li­nen kri­tiikki, jossa esi­tel­lään lyhyesti kir­jan sisältö, näkö­kul­mat, tavoit­teet ja pää­väit­teet sekä arvioi­daan nii­den vah­vuuk­sia ja heik­kouk­sia. Hyvä arvos­telu ase­moi kir­jan tie­tee­na­lan tut­ki­mus­kent­tään ja tekee sen ymmär­ret­tä­väksi muil­le­kin kuin alan asian­tun­ti­joille. Arvos­tel­ta­vasta kir­jasta mai­ni­taan kaikki bib­lio­gra­fi­set tie­dot. Tee kirja-arvosteluun myös eril­li­nen, arvos­te­lun sisäl­töä kuvaava otsikko.

Kirja-arvostelujen enim­mäis­pi­tuus on 1 300 sanaa.

Kaik­kia kir­joit­ta­jia pyy­de­tään liit­tä­mään nimensä yhtey­teen yli­opis­to­yh­tey­tensä (affiliaatio).

Tek­ni­set ohjeet kirjoittajalle

Aset­te­lut:

Kir­joit­taja ei tee teks­tiin muita aset­te­luja kuin sisen­nys esi­mer­kiksi pit­kän suo­ran lai­nauk­sen yhtey­dessä ja kur­si­vointi esi­mer­kiksi kir­jo­jen nimissä. Sanoja ei tavu­teta eikä tehdä rivin­vaih­toja enter-näppäimellä. Kap­pa­lei­den väliin jäte­tään tyhjä rivi, kap­pa­lei­den alkua ei sisennetä.

Otsi­kot:

Artik­ke­leissa ja kat­sauk­sissa käy­te­tään vain kah­den tason otsi­koita, artikkelin/katsauksen pää­ot­sikko ja väliot­si­kot. Väliot­si­koita ei nume­roida. Kirja-arvosteluissa on pääotsikko.

Viit­teet:

Jul­kai­sussa käy­te­tään teks­tin sisäi­siä viit­teitä, joissa mai­ni­taan kir­joit­taja, jul­kai­su­vuosi ja sivu­nu­me­rot (Honko 1975, 64–65). Jos halu­taan antaa lisä­tie­toa tai käydä sel­laista kes­kus­te­lua, mitä ei sisäl­ly­tetä var­si­nai­seen teks­tiin, käy­te­tään alaviitteitä. Run­sasta ala­viit­tei­den mää­rää tulee kui­ten­kin välttää.

Kir­jal­li­suus­luet­telo:

Lop­puun laa­di­taan kir­jal­li­suus­luet­telo niistä läh­teistä, joi­hin on vii­tattu teks­tissä. Kir­jal­li­suus­luet­te­losta löy­ty­vät teks­tissä mai­ni­tut kir­joit­ta­jat ja teok­set aak­kos­jär­jes­tyk­sessä.  Kir­jal­li­suus­luet­te­lossa nou­da­te­taan seu­raa­via malleja:

Ant­to­nen, Veikko
1992 The Concept of ’pyhä’ (sac­red) in Pre-Christian Fin­nish Reli­gion. – Mihály Hoppál & Juha Pen­ti­käi­nen (toim), Nort­hern Reli­gions and Sha­ma­nism, 31–38. Eth­no­lo­gica Ura­lica 3. Buda­pest: Akadé­miai Kiadó/Helsinki: Fin­nish Lite­ra­ture Society.

Gothóni, René
2000 Atti­tu­des and Interpre­ta­tions in Com­pa­ra­tive Reli­gion. FF Com­mu­nica­tions No. 272. Hel­sinki: Suo­ma­lai­nen Tiedeakatemia.

Holm, Nils G.
2002 Att förstå reli­giösa erfa­ren­he­ter. – René Gothóni (toim.), Att förstå inom huma­niora, 255–264. Hel­sing­fors: Finska Vetenskap-Societeten.

Honko, Lauri
1975 Zur Klas­si­fi­ka­tion der Riten. Teme­nos 11: 61–77.

Nynäs, Peter
2007 ”Finns det någon som kän­ner min röst?” Reli­gionsp­sy­ko­lo­gisk stu­die av objekt­sö­kande tolk­nings­proces­ser i radio­an­dakts­recep­tion, Nora: Nya Doxa.

Pen­ti­käi­nen, Juha & Timo Miet­ti­nen
2003 Pyhän merk­kejä kivessä. Hel­sinki: Etnika.

Saka­ra­naho, Tuula
2001 (toim.) Reto­ri­nen tut­ki­mus uskon­to­tie­teessä. Uskon­to­tiede – Reli­gions­ve­tens­kap – Com­pa­ra­tive Reli­gion 7. Hel­sinki: Hel­sin­gin yli­opisto, uskontotiede.

Tekijänoikeushuomautus

Tekijän­oikeus säilyy kirjoittajalla siten, että tekstin alkuperäinen julkaisuoikeus on Uskonnontutkija - Religionsforskaren -lehdellä. Kirjoittajalla on oikeus tallentaa julkaisijan tuottama artikkeliversio oman organisaationsa tai tieteenalansa julkaisuarkistoon sekä jakaa julkaisua sosiaalisen median palveluissa, kuten Researchgatessa heti artikkelin julkaisun jälkeen. Kirjoittaja voi julkaista kustantajan tuottaman artikkelin osana elektronista ja painettua väitöskirjatyötään. Artikkelin alkuperäinen julkaisija, lehden nimi ja numero sekä artikkelin URL-osoite on mainittava kokonaisuudessaan.

Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja tutkimuksessa sekä muuhun ei-kaupalliseen tarkoitukseen siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden nimi ja numero sekä artikkelin URL-osoite kokonaisuu­dessaan.

Ks. http://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.

Lue Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.
Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.