Pyhiinvaellus Suomessa 2020-luvulla: Perinteen elvytystä ja notkeaa määrittelyä
DOI:
https://doi.org/10.24291/uskonnontutkija.164145Abstrakti
Kiinnostus pyhiinvaellusta kohtaan Suomessa on kasvanut merkittävästi 1990-luvulta lähtien. Uusia pyhiinvaellusreittejä on perustettu ja hyvin moninaisista taustoista tulevat ihmiset ovat löy-täneet tiensä pyhiinvaellusreiteille. Tässä artikkelissa tarkastelemme suomalaista nykypyhiinvaelluksen kenttää, syitä kiinnostuksen kasvulle sekä nykypäivän pyhiinvaelluksen määrittelyjä. Aluksi luomme katsauksen aiempaan suomalaiseen pyhiinvaellustutkimukseen, jonka jälkeen kartoitamme pyhiinvaelluskentän muotoutumista ja määrittymistä suhteessa historian jatkumoihin ja kenttää muokkaavien eri toimijoiden aktiivisuuteen. Tarkastelun keskiössä on erityisesti viime vuosina vahvemmin pyhiinvaelluksen kentälle tulleen evankelis-luterilaisen kirkon merkitys näissä prosesseissa. Artikkelin haastatteluaineistoihin perustuvassa osuudessa aihetta lähestytään yksittäisten pyhiinvaeltajien näkökulmasta. Valotamme sitä, mitä pyhiinvaellus haastateltavillemme merkitsee, millaisin motiivein he lähtevät pyhiinvaelluksille ja miten he itse pyhiinvaellusta määrittävät ja kokevat. Artikkeli pohjautuu Pyhiinvaellus liikkeessä -hankkeessa (2023–2024) tehtyyn kirjallisuuskatsaukseen sekä etnografisiin haastatteluihin ja osallistuvaan havainnointiin.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että tekstin alkuperäinen julkaisuoikeus on Uskonnontutkija - Religionsforskaren -lehdellä. Kirjoittajalla on oikeus tallentaa julkaisijan tuottama artikkeliversio oman organisaationsa tai tieteenalansa julkaisuarkistoon sekä jakaa julkaisua sosiaalisen median palveluissa, kuten Researchgatessa heti artikkelin julkaisun jälkeen. Kirjoittaja voi julkaista kustantajan tuottaman artikkelin osana elektronista ja painettua väitöskirjatyötään. Artikkelin alkuperäinen julkaisija, lehden nimi ja numero sekä artikkelin URL-osoite on mainittava kokonaisuudessaan.
Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja tutkimuksessa sekä muuhun ei-kaupalliseen tarkoitukseen siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden nimi ja numero sekä artikkelin URL-osoite kokonaisuudessaan.