Proletariaatti, intelligentsija ja kulttuuri Neuvostoliiton musiikkipolitiikassa 1920- ja 1930-luvuilla
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.121576Avainsanat:
Neuvostoliitto, proletariaatti, musiikki, kulttuurihistoria, intelligentsijaAbstrakti
Artikkeli käsittelee työväen ja kulttuurin käsitteellistämistä Neuvostoliiton musiikkikeskusteluissa 1920- ja 1930-luvuilla. Työväen ja proletariaatin käsitteet olivat keskeisessä roolissa Neuvostoliiton kulttuuripoliittista suuntaa kehitettäessä, ja myös Neuvostoliiton musiikkikentällä nähtiin järjestäytymistä ja poliittista asemoitumista proletariaatin käsitettä hyödyntämällä. Proletariaatin käsitteestä neuvoteltiin suhteessa Venäjän imperiumin ajalta säilyneisiin musiikki-instituutioihin, ohjelmistoihin ja laajemmin nk. musiikki-intelligentsijan asemaan ja käytänteisiin, mikä muokkasi ”proletariaatin” ja ”proletaarikulttuurin” merkityksiä ja käyttötapoja. Tämä keskustelu osoittaa, kuinka työväen kaltaiset, näennäisen selkeätkin yhteiskuntasuhteita kuvaavat käsitteet, joutuvat poliittisten muutosten myötä uudelleenmerkityksellistämisen kohteiksi ja muovaavat sitä, mitä ”proletariaatilla” tai ”työväenkulttuurilla” voidaan tarkoittaa.
Lähdeviitteet
Lehdet
Muzyka i oktjabr
Muzykalnaja kultura
Muzykalnaja nov
Pravda
Sovremennaja muzyka
Za proletarskuju muzyku
Žizn iskusstva
Kirjallisuus
Artizov, Andrei & Naumov, Oleg (1999): Vlast i hudožestvennaja intelligentsija: Dokumenty TSK RKP(b) – VKP(b), VCHK – OGPU – NKVD o kulturnoi politike 1917–1956 gg. Demokratija, Moskva.
Beuerle, Benjamin (2018): Concepts of democracy from a Russian perspective: Debates in the late imperial period (1905–1917). Teoksessa Jussi Kurunmäki, Jeppe Nevers & Henk te Velde (toim.), Democracy in modern Europe: A conceptual history. Berghahn Books, New York, 113–134.
Brandenberger, David & Platt, Kevin (2006): Introduction. Tsarist-era heroes in Stalinist mass culture and propaganda. Teoksessa Kevin Platt & David Brandenberger (toim.), Epic revisionism: Russian history and literature as Stalinist propaganda. University of Wisconsin Press, Madison, 3–14.
Clark, Katerina; Dobrenko, Evgeny; Artizov, Andrei & Naumov, Oleg (2007): Soviet culture and power: A history in documents, 1917–1953 (käänt. M. Schwartz). Yale University Press, New Haven.
Dobrenko, Evgeny (2011): Literary criticism and the transformations of the literary field during the cultural revolution, 1928–1932. Teoksessa Evgeny Dobrenko & Galin Tihanov (toim.) A history of Russian literary theory and criticism: The Soviet age and beyond. University of Pittsburgh Press, Pittsburgh, 43–63.
Edmunds, Neil (2000): The Soviet proletarian music movement. Peter Lang, Bern.
Figes, Orlando & Kolonitskii, Boris (1999): Interpreting the Russian Revolution: The language and symbols of 1917. Yale University Press, New Haven.
Fitzpatrick, Sheila (1974): Cultural revolution in Russia 1928–1932. Journal of Contemporary History 9 (1), 33–52. https://doi.org/10.1177/002200947400900103.
Fitzpatrick, Sheila (1988): The Bolsheviks‘ dilemma: Class, culture, and politics in the early Soviet years. Slavic Review 47 (4), 599–613. https://doi.org/10.2307/2498180.
Fitzpatrick, S. (1992): The cultural front: Power and culture in revolutionary Russia. Cornell University Press, Ithaca. https://doi.org/10.7591/9781501724084.
Frolova-Walker, Marina & Walker, Jonathan (2012): Music and Soviet power 1917–1932. The Boydell Press, Woodbridge.
Groys, Boris (2011): The total art of Stalinism: Avant-garde, aesthetic dictatorship, and beyond (2. painos, käänt. C. Rougle). Verso, London.
Hamburg, Gary (2010): Russian intelligentsias. Teoksessa William Leatherbarrow & Derek Offord (toim.), A history of Russian thought. Cambridge University Press, Cambridge, 44–69. https://doi.org/10.1017/CBO9780511845598.006.
Herrala, Meri (2012): The struggle for control of Soviet music from 1932 to 1948: Socialist realism vs. western formalism. Edwin Mellen Press, Lewiston.
Klause, Inna (2017): Composers in the Gulag: A preliminary survey. Teoksessa Patrick Zuk & Marina Frolova-Walker (toim.), Russian music since 1917: Reappraisal and rediscovery. Oxford University Press, Oxford, 188–217. https://doi.org/10.5871/bacad/9780197266151.003.0009.
Knight, Nathaniel (2000): Ethnicity, nationality and the masses: Narodnost’ and modernity in imperial Russia. Teoksessa David Hoffmann & Yanni Kotsonis (toim.), Russian modernity: Politics, knowledge, practices. Macmillan Press, Basingstoke, 41–64. https://doi.org/10.1057/9780230288126_3.
Koselleck, Reinhart (2004): Futures past: on the semantics of historical time (käänt. K. Tribe). Columbia University Press, New York.
Lenin, Vladimir (1967): O literature i iskusstve (3. painos, koonnut N. I. Krutikova). Hudožestvennaja literatura, Moskva.
Mally, Lynn (1990): Culture of the future: The Proletkult movement in revolutionary Russia. University of California Press, Berkeley.
Marjanen, Jani (2018): Begreppshistoria. Teoksessa Martin Gustavsson & Yvonne Svanström (toim.), Metod: Guide för historiska studier. Studentlitteratur, Lund, 97–132.
Mikkonen, Simo (2009): Music and power in the Soviet 1930s: A history of composers’ bureaucracy. Edwin Mellen Press, Lewiston.
Miller, Alexey (2008): Natsiia, narod, narodnost’ in Russia in the 19th century: Some introductory remarks to the history of concepts. Jahrbücher für Geschichte Osteuropas 56 (3), 379–390.
Parkkinen, Jari (2018): Narodnost Neuvostoliiton musiikkipolitiikassa 1930-luvulla. Idäntutkimus 1, 54–68.
Tomoff, Kiril (2006): Creative union: The professional organization of Soviet composers, 1939–1953. Cornell University Press, Ithaca. https://doi.org/10.1515/9781501730023.
van Ree, Erik (1998): Socialism in one country: A reassessment. Studies in East-European thought 50, 77–117.
Veližev, Mihail (2011): Tsivilizatsija i sredniy klass. Teoksessa Alexey Miller, Denis Sdvižkov & Ingrid Schierle (toim.), Ponjatija o Rossii: K istoritšeskoi semantike imperskogo perioda, tom 1. Novoje literaturnoje obozrenije, Moskva, 249–292.
