E- ja ay-jäsenyys: yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia

Kirjoittajat

• Kaj Ilmonen

Avainsanat:

E-liike, ay-liike, ammattiyhdistysliike, työväenliike

Abstrakti

"Jäsenten suhde sen paremmin E- kuin ay-liikkeeseenkään eivät ole irrallaan toisistaan, eivätkä muista yhteiskunnallisista suhteista Suomessa. Sen tähden jäsensuhteen rakoileminen E-liikkeessä ei myöskään voi olla yksittäinen, vain E-liikettä koskeva ilmiö. Sillä on oletettavasti yhtymäkohtia myös ay-liikkeen
ja poliittisen työväenliikkeen piirissä ilmenevään jäsensuhteen kehitykseen.

Tällä ei tarkoiteta sitä, että E-liikkeen piirissä havaittava jäsensuhteen rämettyminen olisi sellaisenaan mekaanisesti siirtynyt ay- tai poliittiseen työväenliikkeeseen. Sen sijaan voisi ajatella, että jäsensuhteet kaikkiin työväenliikkeen haaroihin ovat ilmausta astetta yleisemmistä suomalaisen yhteiskunnan
jaoista. Sikäli kuin niissä tapahtuu muutoksia, kokevat myös jäsensuhteet työväenliikkeen eri haaroihin muutoksia. Koska kulutus on toimintaa, joka tapahtuu pikemminkin yksilöllisesti kuin kollektiivisesti, E-liikkeen kyky sitoa jäseniä itseensä on heikompi kuin muun työväenliikkeen. Sen tähden on otaksuttavaa, että jäsensuhde E-liikkeessä kohtaa yhteiskunnalliset muutokset herkemmin kuin jäsensuhde muihin työväenliikkeen haaroihin."

Lähdeviitteet

VIITTEET

Vrt. Hyvärinen, M., Alussa oli liike, Jyväskylä 1985.

Ilmonen, K., Jäsenet ja jäsenten liike. Tutkimus kaupan ja jäsenten suhteesta E-osuuskauppaliikkeessä osuustoiminnan alkuajoilta 1980-luvulle, Acta Universitatis Tamperensis, ser. A, vol. 171, Tampere 1984, s. 27.

Vrt. Ilmonen K., Uusi osuustoiminta, osuustoimintaliike ja yhteistoiminnan kapitalisoituminen, teoksessa T. Kyntäjä (toim.), Talouden kahtiajako — mykät pakot ja vapauden visiot, Tutkijaliiton julkaisuja 39, Helsinki 1985.

Tämän vuoksi E-liikkeen johdolla oli mahdollisuus puuttua suoraan ay-liikkeen asioihin sotien välisenä aikana. Eikä se jättänyt käyttämättä tätä mahdollisuutta hyväkseen murentaakseen ennenkaikkea kommunistijohtoisten liittojen toiminnan pohjaa (Ks. Ilmonen, Jäsenet ja jäsenten liike, s. 88 (viite 2)).

Ks. Kortteinen, M., Lähiö. Tutkimus elämäntavan muutoksesta, Keuruu 1982.

Roos, J. — P., Elämäntapaa etsimässä, Tutkijaliiton julkaisusarja 34, Helsinki 1985, s. 96, ks. myös Lyttkens, L., Den disciplinerade människan. Värdeskjutningar i det svenska samhället Sekreteriatet för framtidsstudier, Stockholm 1985, s. 132-161.

Williams, R., Towards 2000, Middlesex 1985, s. 57.

Sen sijaan työväenhenkisyyden tulisi jäsenten mukaan ilmetä ensi sijassa "jäsenten taloudellisten etujen parantamisena". 40 % Ekan jäsenistä tuntuisi olevan tätä mieltä (Ilmonen, K., Jäsensuhde E-osuuskunta Ekassa v. 1984, Raportti 1: Jäseneksi tulo ja jäsenenä olo sekä raportti 2: Jäsenten käsitykset jäseneduista, osuustoiminnasta ja Ekasta, Helsinki 1984, julkaisematon).

Kehälinna, H. — Melin, H., Tarpeista toimintaan. Jäsenten suhde ja käsitykset SAK-laisesta ammattiyhdistysliikkeestä, SAK:n järjestötutkimusprojekti, Helsinki 1985, s. 99.

Sama, s. 110.

Kevätsalo, K., Harvainvallan kuviot, Helsinki 1985.

Vrt. Kehälinna — Melin, Tarpeista toimintaan, s. 124 (viite 9).

Sama, s. 33.

Ilmonen, Jäsensuhde (viite 8) ja Kehälinna — Melin, Tarpeista toimintaan, s. 15 (viite 9).

Kehälinna — Melin, Tarpeista toimintaan, s. 75 (viite 9) ja Ilmonen, Jäsensuhde (viite 8).

Ilmonen, Jäsensuhde, s. 18 (viite 8).

Kehälinna — Melin, Tarpeista toimintaan, s. 107 (viite 9).

Ilmonen, Jäsensuhde (viite 8).

Ilmonen, K., Jäsensuhde eilen ja tänään, E-lehti 2/1985.

Ilmonen, Uusi osuustoiminta (viite 3).

Ks. esim. Noro, A., Freie Franzenia-tekstejä vuosilta 1977-1982, Tutkijaliiton julkaisuja 20, Helsinki 1983.

Kehälinna — Melin, Tarpeista toimintaan, s. 120 (viite 9).

Ilmonen, Uusi osuustoiminta, s. 92-94 (viite 3).

Sama, s. 243-249.

Williams, Towards 2000, s. 90 (viite 7).

Ilmonen, Uusi osuustoiminta, s. 238-241 (viite 3) ja Kehälinna — Melin, Tarpeista toimintaan, s. 47-51 (viite 9).

Ilmonen, Uusi osuustoiminta, s. 239-241 (viite 3) ja Kehälinna — Melin, Tarpeista toimintaan, s. 125 (viite 9).

Tämä selittää osaltaan sen, miksi esim. jokainen ammattiliitto varjelee mustasukkaisesti omaa lehteään.

Kehälinna — Melin, Tarpeista toimintaan, s. 80 (viite 9).

Vrt. Bourdieu, P., Sosiologian kysymyksiä, Jyväskylä 1985, s. 123.

Sama, s. 208.

Durkheim, E., The Division of Labour in Society, New York 1933, s. 10.