Paikallinen työläisyhteisö, työväenkulttuuri ja työväenliike

Kirjoittajat

• Raimo Parikka

Avainsanat:

työväenliike, työväenkulttuuri, työläisyhteisö, paikallisuus

Abstrakti

"Paikallinen on työväenliikkeen historian tutkimuksen kannalta ristiriitainen käsite, johon ei voi liittää yksinomaan myönteisiä tai kielteisiä merkityksiä — oli näkökulma mikä hyvänsä. Paikallisuus on kuitenkin työväenliikkeen historiallinen peruspiirre, johon liittyvien taloudellisten, sosiaalisten, poliittisten ja ideologisten suhteiden "ylittäminen" on liikkeen kehityksen ehto ja edellytys. 'Ylittäminen' ei voi kuitenkaan merkitä paikallisen ohittamista tai sivuuttamista, ongelman siirtämistä sivuun tai jättämistä vaille huomiota. Paikallisen sivuuttaminen työväenliikkeen historiassa leimaa kuitenkin suurinta osaa tieteellistä historiankirjoitusta. Paikalliset historiat ovat tutkimuksina aliarvostettuja, niillä on yleensä vain historiikin status. Alue onkin jäänyt perinteisesti harrastelijoiden reviiriksi, jolle alan tutkijat ovat uskaltautuneet tai joutuneet vain taloudellisten välttämättömyyksien pakosta."

Lähdeviitteet

Kalela, Jorma, Taistojen taipaleelta. Paperityöläiset ja heidän liittonsa 1906-1981, Tampere 1981, s. 220.

Kettunen, Pauli, Poliittinen liike ja sosiaalinen kollektiivisuus. Tutkimus sosialidemokratiasta ja ammattiyhdistysliikkeestä Suomessa 1918-1930, Historiallisia tutkimuksia 138, Jyväskylä 1986, s. 33-36.

Ilmonen, Kaj, Jäsenet ja jäsenten liike. Tutkimus kaupan ja jäsenten suhteesta E-osuuskauppaliikkeessä osuustoiminnan alkuajoilta 1980-luvulle, Acta Universitatis Tamperensis, ser. A, vol. 171, Tampere 1984.

Kettunen, Poliittinen liike ja sosiaalinen kollektiivisuus (viite 2).

Alapuro, Risto, Yhteiskuntaluokat ja sosiaaliset kerrostumat toisen maailmansodan jälkeen, teoksessa Tapani Valkonen ym., Suomalaiset, Juva 1985, s. 43.

Sama, s. 64.

Sama.

Waris, Heikki, Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle I—II, Tapiola 1973, s. 77-78.

Andersson, Päivi, Pihlajaveden työväentalojen merkitys maaseutuväestön kontakti- ja vuorovaikutustilanteissa vuoteen 1969 asti, Jyväskylän yliopisto, Etnologian laitos, Tutkimuksia 16, Jyväskylä 1983 ja Alapuro, Yhteiskuntaluokat (viite 5) sekä Karisto, Antti — Haapola, Ilkka — Takala, Pentti, Elintaso, elämäntapa ja sosiaalipolitiikka, Porvoo 1984.

Ks. esim. Ahponen, Pirkkoliisa — Järvelä, Marja, Maalta kaupunkiin, pientilalta tehtaaseen. Tehdastyöläisen elämäntavan muutos, Juva 1983; Eskola, Antti, Maaseutu ja kaupunki, teoksessa Sukupolvien perintö 3, Helsinki 1985; Kortteinen, Matti, Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta, Keuruu 1982; Strandell, Harriet, Kolmen naissukupolven kokemuksia työstä ja perheestä, teoksessa Elina Haavio-Mannila ym., Perhe, työ ja tunteet. Ristiriitoja ja ratkaisuja, Juva 1984; Sulkunen, Pekka — Alasuutari, Pertti — Nätkin, Ritva — Kinnunen, Merja, Lähiöravintola, Keuruu 1986.

Knuuttila, Seppo, Maailmankuvan muutos ja kansanomaisen hitauden voima, moniste, 1986.

Mäki-Kulmala, Airi, Työväenluokan etsijöistä ja löytäjistä, Tiede ja Edistys 1/1986, s. 52-56.

Andersson, Pihlajaveden työväentalojen merkitys (viite 9) ja Väätäinen, Elina, Työväenkulttuuri osakulttuurina — teollisuustyöväestön yhdistys- ja yhteiskuntatoiminnasta sekä vuorovaikutustilanteista Kymin Tiutisissa vuoteen 1943 asti, Jyväskylä 1978.

Ks. myös Koskiaho, Briitta, Pitkänsillan tuolta puolen Pispalaan, teoksessa Risto Jaakkola (toim.), Sosiaalipolitiikkaa, historiallinen kehitys ja yhteiskunnan muutos, Espoo 1981, s. 64-65.

Nuolijärvi, Pirkko, Kieliyhteisön vaihto ja muuttajan identiteetti, Tietolipas 100, Helsinki 1984 ja Waris, Työläisyhteiskunnan syntyminen (viite 8).

Esim. Kortteinen, Lähiö (viite 10).

Lehtonen, Juhani, Kaupungistuva kansankulttuuri, Suomen kulttuurihistoria 3, Porvoo 1982, s. 593-594, ks. myös Gronow, Pekka, Työväen lauluperinne, teoksessa Matti Hako (toim.), Työväenliike kulttuuritekijänä, Tampere 1969, s. 55-57 ja Kurkela, Vesa, Valistusjuhlaa ja kansanhuvia. Työväentalojen iltamien kahdet kasvot, Kulttuurivihkot 4/1984.

Talve, Ilmar, Teollisuustyöväen työ- ja elämänoloista ennen I maailmansotaa, teoksessa Hako (toim.), Työväenliike kulttuuritekijänä, s. 18 (viite 17).

Karisto ym., Elintaso, s. 156-187 (viite 9).

Koskiaho, Pitkänsillan tuolta puolen, s. 62 (viite 14).

Sama, s. 63.

Sama, s. 67.

Sama, s. 72.

Talvi, Veikko, Pohjois-Kymenlaakson teollistuminen. Kymin osakeyhtiön historiaa 1872-1917, Kouvola 1979.

Viita, Lauri, Moreeni, Porvoo 1973, s. 12.

Alapuro, Yhteiskuntaluokat, kartta s. 62-63 (viite 5).

Koskiaho, Pitkänsillan tuolta puolen, s. 77 (viite 14).

Ks. esim. Teräs, Kari, Verstasliikkeistä suurtaisteluihin. Metalli 49:n historiaa 1930-1984, Tampere 1985, s. 76-85.

Ks. esim. Andersson, Pihlajaveden työväentalojen merkitys (viite 9).

Räsänen, Matti, Kulttuuri, sen välittyminen ja muutos eurooppalaisen etnologian näkökulmasta, Suomen Antropologi 3/1978, s. 201.

Hänninen, Sakari, Valtiosta valtaan, Jyväskylä 1986.

Kurkela, Vesa, Taistojen tiellä soiteltiin — ja soiton tahdissa tanssittiin, Työväen musiikki-instituutin julkaisuja 2, Jyväskylä 1983.

Sarmela, Matti, Kirjoituksia kulttuuriantropologiasta, Tietolipas 96, Helsinki 1984, s. 28.

Alapuro, Yhteiskuntaluokat, s. 91 (viite 5).

Mäkelä, Klaus, Kulttuurisen muuntelun yhteiskunnallinen rakenne Suomessa, Sosiologia 22 4/1985, s. 256.

Ks. esim. Ketola, Eino, Kestävällä tiellä. Nummelan työväenyhdistys Elo 70 vuotta, Helsinki 1975, s. 256-291.

Gronow, Työväen lauluperinne, s. 55-57 (viite 17) ja Andersson, Pihlajaveden työväentalojen merkitys (viite 13) sekä Kurkela, Taistojen tiellä (viite 32).

Knuuttila, Maailmankuvan muutos, s. 4 (viite 11).

Apo, Satu, Rahvas elämäntapansa puolustajana, Tiede ja Edistys 3/1985, s. 238-241.

Eskola, Maaseutu ja kaupunki, s. 228 (viite 10).

Sama, s. 229.

Sulkunen ym., Lähiöravintola, s. 26 (viite 10).

Kultanen, Kyösti, Elämänmuodon muutokset Imatran Niskalammen ja Rantakasarmin asuntoalueilla 1896-1985, artikkeli tässä teoksessa.

Ks. esim. Kortteinen, Lähiö (viite 10).

Hentilä, Seppo, Kulttuurielämän elpyminen työväen joukkojärjestöissä 1940-luvun jälkipuoliskolla, Yhteiskunnallisen arkistosäätiön vuosikirja 1984, s. 41-44.

Ks. Roos, J. P., Elämäntapaa etsimässä, Jyväskylä 1985.

Ks. Willis, Paul, Koulun penkiltä palkkatyöhön, Jyväskylä 1984 ja Mäkelä, Kulttuurisen muuntelun yhteiskunnallinen rakenne, s. 257 (viite 35).

Prokop, Ulrike, Televisio ja työläisen elämäntilanne, Tiedotustutkimus 1/1980.

Roos, Elämäntapaa etsimässä (viite 45).

Andersson, Pihlajaveden työväentalojen merkitys (viite 9).

Parikka, Raimo, Se oli toivorikasta aikaa. Malmin metallityöläisten historiaa 1912-1987, Jyväskylä 1987.

Ks. Ahponen — Järvelä, Maalta kaupunkiin (viite 10) ja Hänninen, Valtiosta valtaan (viite 31) ja Jokinen, Kimmo, Pitkän linjan paperimies ja automaatio, Sosiologia 22 4/1985, s. 273-283 sekä Kultanen, Elämänmuodon muutokset (viite 43).

Eskola, Maaseutu ja kaupunki, s. 260 (viite 10).

Sama, s. 262.

Kortteinen, Lähiö (viite 10).

Honkasalo, Marja-Liisa, Valta, valvonta ja naisten työt, teoksessa Liisa Husu ja Marja-Liisa Honkasalo (toim.), Työ, nainen ja tutkimus, Valtioneuvoston kanslian monisteita 1984:2.

Noro, Arto, Freie Franzenia — tekstejä vuosilta 1977-1982, Helsinki 1982.