Helsinki 1917

Kirjoittajat

• Tero Tuomisto

DOI:

https://doi.org/10.55286/vv.161680

Avainsanat:

Helsinki, 1917, taloudellinen sääntely, asuntopula, helmikuun vallankumous (1917), Aleksandr Kerenski, P. E. Svinhufvud, Oskari Tokoi, Helsingin työväen eduskunta, HTY, Kullervo Manner, menševikit, bolševikit, kunnallislakko, Malmi, SAJ, Yrjö Sirola

Abstrakti

"Helsinki oli 1917 sikäli poikkeavassa asemassa kaikkiin muihin Suomen kaupunkeihin nähden, että se oli maan keskus. Pääkaupungissa olivat valtiollisen elämän keskeiset laitokset, senaatti, eduskunta ja esim. kenraalikuvernöörin virasto. Siellä olivat myös puolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen toimistot ja talouselämän keskukset.

Jossain määrin onkin vaikeaa eritellä, mikä tapahtumissa vallankumousvuonna oli nimenomaisesti "helsinkiläistä", mikä taas yleistä, "valtakunnallista". Oman värinsä pääkaupungin elämään antoivat monet kamppailut keskeisissä valtiollisissa laitoksissa."

Lähdeviitteet

Kirjallisuutta

Kansalaissota dokumentteina I, toim. Hannu Soikkanen, Helsinki 1967.

Ketola, Eino, Kansalliseen kansanvaltaan. Suomen itsenäisyys, sosialidemokraatit ja Venäjän vallankumous 1917, Helsinki 1987.

Laati, Iisakki, Helsinki valtiollisten tapahtumien näyttämönä, Helsingin kaupungin historia IV:1, Helsinki 1955.

Paavolainen, Jaakko, Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 I. Punainen terrori, Helsinki 1966.

Salkola, Marja-Leena, Työväenkaartien synty ja kehitys punakaarteiksi 1, Helsinki 1985.

Ttiomisto, Tero, Tienraivaajan osa. Sata vuotta Helsingin Työväenyhdistyksen historiaa 1884-1984, Helsinki 1984.

Viljanen, T. V., Helsinki sotien jaloissa, Helsingin kaupungin historia IVA, Helsinki 1955.

Åström, Sven-Erik, Kaupunkiyhteiskunta murrosvaiheessa, Helsingin kaupungin historia IV:2, Helsinki 1956.