Sosialidemokraattisen työväenliikkeen itsenäisyyspoliittinen linja

Kirjoittajat

• Hannu Soikkanen

DOI:

https://doi.org/10.55286/vv.161854

Avainsanat:

kansallinen riippumattomuus, työväenliike, kansallinen kulttuuri, sortovuodet, kansallismielisyys, kansallisvaltio, kansalaisyhteiskunta, kansainväliset yhteydet, sosiaalidemokratia, kansallinen itsenäisyys, sosiaalidemokraattinen puolue, Venäjä

Abstrakti

"Suhtautumisessa kansalliseen riippumattomuuteen Suomen työväenliikkeessä oli kuten monien muiden maiden ja kansallisuuksien työväenliikkeessä sisäänrakennettuna jännite. Liikkeen ideologia nimittäin korosti yhteenkuuluvuutta yli rajojen niin työväenluokan kuin liikkeenkin välillä ja samalla myös vastaavaa etujen yhteisyyttä porvarillisten kesken. Mutta työväenliike toimi kansallisessa kulttuurissa ja erityisesti Suomessa osaksi sortovuosien vaikutuksesta kansallismielinen asennoituminen oli vahvempaa kuin muualla. Työväenliike — sitä on tutkimuksessa viime aikoina korostettu — rakensi omalta osaltaan kansallisvaltiota, kasvatti jäseniään kansalaisyhteiskuntaan ja sen piirissä viljeltiin kansallista kulttuuria. Suomessa kansallisvaltion rakentaminen tapahtui samaan aikaan, kun työväenliike laajensi vaikutustaan. Monissa maissa, jossa kansallisvaltio oli syntynyt paljon ennen, työväenliike kääntyi alusta pitäen tätä valtiota vastaan. Suomessa se oli sitä selvemmin rakentamassa. Tietysti työväenliike korosti työväenluokan etua ja esitti vaatimuksia, jotka liittyivät työväenluokan kansainvälisiin yhteisiin vaatimuksiin. Samalla kuitenkin näiden vaatimusten toteuttaminen merkitsi myös kansallisen yhteenkuuluvuuden edellytysten vahvistumista."

Lähdeviitteet

Lähdeviitteet

Alapuro, Risto — Stenius, Henrik, Kansanliikkeet loivat kansakunnan, Kansa liikkeessä, Vaasa 1987, 11-19; Alapuro, Risto, State and Revolution in Finland, Berkeley and Los Angeles 1988, 102-113.

Kujala, Antti, Kansallinen ja kansainvälinen Suomen työväenliikkeessä 1899-1907, HAik 3/1985, 179-180.

Tuomista Tero, Tienraivaajan osa. Sata vuotta Helsingin Työväenyhdistyksen historiaa, Helsinki 1984, 136-147; Soikkanen, Hannu, Kohti kansanvaltaa 1, 1899-1937, Vaasa 1975.

Kolmannen työväenyhdistysten edustajakok. Turussa 1899 ptk., 18-19, 51-52; Hentilä, Seppo, Veljeyttä yli Pohjanlahden. Suomen ja Ruotsin työväenliikkeen kosketuskohtia suuresta Sundsvallin lakosta Suomen kansalaissotaan, Huhmari 1980, 43-50; Kujala 1985, 180-181.

Forssan puoluekok. 1903 ptk., 169-181. Forssan ohjelma on julkaistu Helsingin puoluekok. 1904 ptk.:n alussa; Borg, Olavi, Suomen puolueideologiat, Vammala 1964, 65-67; Kujala, Antti, Suomen työväenliikkeen poliittisen linjan kehitys ensimmäisellä sortokaudella, erityisesti vuosina 1903-1904, Suomen ja Skandinavian historian pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Helsinki 1979, 13.

Järvinen, Pekka, Edvard Valppaan kansallinen linja ja hänen suhteensa maanalaiseen toimintaan, Pol. hist. pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Helsinki 1983, 62-80; Kujala 1979, 17-23.

Kujala 1979, 70.

Järvinen, 108; Kujala 1979, 148-157.

Helsingin puoluekok. 1904 ptk., 43-46, 121-137.

Kautsky, Karl, Sosialidemokratia ja isänmaallisuus, Helsinki 1911, 12; Tilli, Seppo, Marxismi ja nationalismi. Opillinen perusta ja sen ilmeneminen Suomen vanhan työväenliikkeen kärjen poliittisessa ajattelussa, Pol. hist. pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Helsinki 1984, 32-34.

Eino I. Parmasen kokoelma, X/24-25, valtionarkisto.

Paasivirta, Juhani, Suomi ja Eurooppa. Autonomiakausi ja kansainväliset kriisit 1808-1914, Hämeenlinna 1978, 360.

Ehrnrooth, Jari, Vallankumousoppi Suomen poliittisessa työväenliikkeessä suurlakon jälkeen ennen ensimmäistä maailmansotaa. Suuntaukset, kiistat ja hallitseva vallankumouspuhunta, Suomen historian lis.tutkimus,- Joensuun yliopisto, Joensuu 1988, 21.

Jussila, Osmo, Nationalismi ja vallankumous venäläis-suomalaisissa suhteissa 1899-1914, Forssa 1979, 117-118, 146-147.

Kujala 1985, 185-187.

Kuusinen, 0.V., Venäjän vallankumous ja Suomen sosialidemokratia, Sosialistinen Aikakauslehti 14/1906.

Salkola, Marja-Leena, Työväenkaartien synty ja kehitys punakaartiksi 1, Helsinki 1985, 45-46.

Soikkanen, 128-162.

Ehrnrooth, 123-131.

Esityksiä Kotkan 1909 puoluekokoukselle II, 3-4.

Ehrnrooth, 115.

Kirby, David, "The Workers Cause": Rank-and-File Attitudes in the Finnish Social Democratic Party 1905-1918, Past and Present III, May 1986, 140-141; Hentilä, Seppo, Suomen työläisurheilun historia I, Hämeenlinna 1982, 48; Hentilä, Seppo, Urheilu, kansakunta ja luokat, Kansa liikkeessä, 226-229.

7Uomioja, Erkki, K.H. Wiik. Itsenäisyysmies ja internationalisti, Helsinki 1979, 105-113; Apunen, Osmo, Suursota 1914, Suomen historia 6, Espoo 1987, 265.

Kettunen, Pauli, Poliittinen liike ja sosiaalinen kollektiivisuus. Thtkimus sosialidemokratiasta ja ammattiyhdistysliikkeestä Suomessa 1918-1930, Jyväskylä 1986, 85-86.

Ketola, Eino, Kansalliseen kansanvaltaan. Suomen itsenäisyys, sosialidemokraatit ja Venäjän vallankumous 1917, Helsinki 1987, 44-47.

Polvinen, Tuomo, Venäjän vallankumous ja Suomi 1917-1920 I, helmikuu 1917—toukokuu 1918, Porvoo 1967, 60; Upton, Anthony F., Vallankumous Suomessa 1917-1918 I, Jyväskylä 1980, 82-91; Ketola, 145-146.

Ketola, 52, 59.

Ketola, 133-144.

Polvinen, 61.

Paasivirta, Juhani, Suomen itsenäisyyskysymys I, Porvoo 1947, 136-137.

Kirby, David, War, Peace and Revolution. International Socialism at the Crossroads 1914-1918, Aldershot 1986, 165-166.

Ketola.

Ketola, 155-159.

Paasivirta 1947, 191; Salomaa, Erkki, Työväenliike ja Suomen itsenäisyys, Pori 1967, 55; Upton, 165.

Ketola, Kansalliseen kansanvaltaan, 156-157; Ketola, Eino, Suomen sosialidemokraattisen puolueen itsenäisyyspolitiikka kesällä 1917, Vallankumous 1917. Tutkielmia Venäjän vallankumouksen vaikutuksista Suomessa ja imperiumin muilla reuna-alueilla, Helsingin yliopiston poliittisen historian laitoksen julk. 1/1987, 11-14.

Ketola, Kansalliseen kansanvaltaan, 320.

Mylly, Juhani, Suomen itsenäisyyskysymys ja porvarilliset piirit 1917, 14, 16; Hakalehto, Ilkka, Maalaisliitto autonomian aikana. Maalaisliitto-keskustapuolueen historia I, Tampere 1986, 291-292.

Hakalehto, 292.

Hokkanen, Kari, Kyösti Kallio I, 1873-1929, Juva 1986, 235-238.

Soikkanen, Hannu, Kansalaissota dokumentteina I, Helsinki 1967, 197-201.

Salkola, 362-364.

Ketola, Kansalliseen kansanvaltaan, 330; Ketola, Eino, Lokakuun vallankumoukseen 1917 — Suomen kautta ja Suomen avulla, Lenin ja Suomi II, Helsinki 1989, 79-81.

Rinta-Tassi, Osmo, Lokakuun vallankumous ja Suomen itsenäistyminen, Lenin ja Suomi II, 132-137.