SDP:n itsenäisyyspolitiikka 1917
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.161865Avainsanat:
SDP, itsenäisyyspolitiikka, 1917, autonomian kehittäminen, itsenäisyys, autonomia, Oskari Tokoi, kansainvälinen yhteistyö, kansallisuuspolitiikka, sosiaalidemokratiaAbstrakti
"Sosialidemokraattisen puolueen itsenäisyyspolitiikan kehitys hapuilevista autonomian kehittämisvaatimuksista Suomen täyttä itsenäisyyttä vaativaksi puoluekokouspäätökseksi oli useiden tekijöiden summa. Eräs merkittävä poliittinen käännekohta, Oskari Tokoin eduskuntapuhe 20.4., perustui paljon laajempaan vaikutekenttään kuin tähän asti on esitetty. Sosialidemokraattinen puolue kokonaisuudessaan sai impulsseja ja myös pyrki aktiivisesti hakemaan tukea varsin usealta taholta. Venäjän muiden vähemmistökansallisuuksien, erityisesti Puolan esimerkki muokkasi mielipiteitä SDP:ssä. Tukholman aktivisteilta tihkui ohjeita ja saksalaisperäistä informaatiota. Puolue hankki tukea, kylläkin vajavaisella menestyksellä, Euroopan sosialistisilta puolueilta ja Venäjältäkin se sai ymmärtämystä Pietarin neuvoston johdolta laajemmin kuin tähän asti on tiedetty. Tokoin ja Mäkelinin suorasukainen esiintyminen väliaikaisen hallituksen pääministerin luona toukokuun lopulla on selitettävissä sillä, että he olivat ainakin ymmärtäneet Pietarin neuvoston antavan tukensa SDP:n senhetkisille, Suomen laajaan autonomiaan tähdänneille pyrkimyksille."
