Sosialistivallankumoukselliset ja kansallisuuskysymys Venäjällä
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.161973Avainsanat:
sosialistinen ajattelu, Venäjä, kansallisuuskysymys, sosialistiset suuntaukset, tasa-arvo, populismiAbstrakti
"Sosialistisen ajattelun juurtuminen Venäjälle kesti lähes vuosisadan ajan. Ensimmäiset sosialistiset opintopiirit, joissa tutkittiin erityisesti Hegelin sekä ranskalaisen utopistisosialistin Charles Fourierin ajatuksia olivat toiminnassa jo 1830- ja 1840-luvuilla. Osanottajat olivat lähinnä opiskelijoita sekä köyhtyneitä aatelisia, esierkkinä mainittakoon nuori Fjodor Dostojevski. Työläisiä oli mukana erittäin vähän ja talonpoikia ei käytännössä ollenkaan.
Samalla kun tietoisuus läntisistä sosialistisista aatteista lisääntyi, erilaisten sosialististen ryhmien lukumäärä kasvoi. Marxin ajatuksiin nojautuva sosialismin suuntaus ei suinkaan ollut ainoa, joka sai Venäjällä kannatusta. Vielä tämän vuosisadan ensi vuosina siellä toimi monia erilaisia sosialistisia ryhmiä, joiden kannat mm. aina ajankohtaisessa kansallisuuskysymyksessä olivat toisistaan poikkeavat."
Lähdeviitteet
Lähdeviitteet
Frank, Joseph, Dostoevsky. The Seeds of Revolt, 1821-1849, Princeton 1976, 239-272.
Venäjän sosialistisen ajattelun kehityksestä ks. erityisesti von Borcke, Astrid, Die Urspriinge des Bolschewismus. Die jakobinische Tradition in Russland und die Theorie der revolutionären Diktatur, München 1977.
Lavrovin keskeiset ajatukset on koottu teokseen Lavrov, Peter, Historical Letters, Berkeley and Los Angeles 1967.
Radkey, Oliver H., The Agrarian Foes of Bolshevism. Promise and Default of the Russian Socialist Revolutionaries, February to October 1917, New York 1958, 6-15.
Rajanveto ei tässä kysymyksessä ole kovin jyrkkä, sillä esimerkiksi Alexander Herzen samoin kuin Marx ja Engels kiinnittivät erityistä huomiota venäläisen kyläyhteisön tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Imatra näyttää olleen tärkeä paikka venäläisille vallankumouksellisille vuosina 1905-1907. Trotski oleskeli siellä talvella 1904-1905 (Trotsky, Leon, My Life. An Attempt at an Autobiography, Harmondswort 1984, 179). Vuonna 1907 siellä pidettiin myös trudovikkien konferenssi. Kyseistä tilaisuutta on muistelmissaan kuvannut juutalaisten sosialistisen järjestön Bundin edustajana paikalla ollut Vladimir Medem. (Medem, Vladimir, The Life and Soul of a Legendary Jewish Socialist, edited by Samuel A. Portnoy, New York 1979, 403-404).
Radkey, 37. Sosialistivallankumouksellisten kansallisuuspoliittisesta linjasta ks. myös Pipes, Richard, The Formation of the Soviet Union, Communism and Nationalism 1917-1923, Cambridge Mass. 1964, 30-31.
Abraham, Richard, Alexander Kerensky. The First Love of the Revolution, London 1987, 142-143.
Sama, 205.
Sama, 231, 259.
Carr, Edward Hallet, The Bolshevik Revolution 1917-1923, volume 1, Harmondsworth 1983, 120-121.
Radkey, Oliver H., The Sickle under the Hammer. The Russian Socialist Revolutionaries in the Early Months of Soviet Rule, New York 1963, 195.
Sama, 195.
Leggett, George, The Cheka: Lenin's Political Police. The All-Russian Extraordinary Commission for Combating Counter-Revolution and Sabotage (December 1917 to February 1922), Oxford 1981, 75-76.
