Venäjän porvarillis-liberaaliset puolueet ja kysymys Suomen valtiollisesta statuksesta

Kirjoittajat

• N. G. Dumova

DOI:

https://doi.org/10.55286/vv.161997

Avainsanat:

kansallisuuspolitiikka, Venäjä, Suomi, vallankumous, itsenäisyys, porvaristo

Abstrakti

"Kansallisuuskysymys oli Venäjän poliittisen elämän tärkeimpiä kysymyksiä. Niinpä jokaisen maassa toimineen poliittisen puolueen oli pakko ottaa siihen kantaa. Puolaan, Ukrainaan, juutalaisväestöön, Keski-Aasian kansoihin ynnä muihin liittyvät ongelmat olivat todella vaikeita. Näiden ongelmien joukossa oli aivan erityinen asemansa Venäjän suhteilla Suomeen.

Venäjän porvarillis-liberaalisten puolueiden ohjelmissa ja poliittisessa käytännössä kiinnitettiin Suomen valtiollisen statuksen ongelmaan perinteisesti paljon huomiota. Tämä ei johtunut pelkästään kansallisuuskysymyksen periaatteellisesta merkittävyydestä, vaan myös venäläisten liberaalien pyrkimyksestä yhdistää ponnistuksensa Suomen vapautusliikkeen kanssa taistelussa Venäjän valtion perustuslaillisen ja reformistisen uudistamisen puolesta."

Lähdeviitteet

Lähdeviitteet

Kavelin, K. D., Sobranije sotshinenij II, Sankt-Peterburg 1898, 317.

Tarkemmin: Suni, L. V., Samoderzhavije i obshtshestvenno — polititsheskoje razvitije Finljandii v 80-90-e gody XIX v, Leningrad 1982.

Copeland, W., The Uneasy Alliance, Helsinki 1973, 163.

Shatsillo, K. F., Rossijskij liberalizm nakanune revoljutsii 1905-1907gg, Moskva 1985, 166, 173.

Copeland, 178.

Shatsillo, 194-195.

Tarkemmin: Burmistrova, T. Ju., Gusakova, V.S., Natsionalnyj vopros v programmah i taktike polititsheskih partij v Rossii. 1905-1917gg, Moskva 1976; Shelohajev, V.V., Kadety — glavnaja partija liberalnoj burzhuazii v borbe s revoljutsiej 1905-1907gg, Moskva 1983.

Rosenberg, W.G., Liberals in the Russian Revolution, Princeton 1974, 18.

Luntinen, P., F. A. Seyn 1862-1918, Helsinki 1985, 81, 93.

Prilozhenije k Stenografitsheskomu otshetu Gosudarstvennoj dumy. Sozyv 3-j, 1, T I, 2913.

Stenografitsheskij otshet Gosudarsvennoj dumy, s. V, tsh. I, 1023.

Tarkemmin: Avreh, A. Ja., Stolypin i tretja duma, Moskva 1968, 46-78.

Stenografitsheskij otshet Gosudarstvennoj dumy, s. III, tsh. 4, 2002-2003, 2371-2373.

TsGAOR, f. 523, op. I, gd. 30 I. 29; f 629, op. I, d. 16, I 39 ob.

Stenografitsheskij otshet Gosudarstvennoj dumy, s. III, tsh. 4, 2008.

Lenin, V.I., Teokset 16, 168.

Miljukov, P.N., Vospominanija t. II, New York 1955, 72-73.

Sama, 395.

Miljukov, 73.

Luntinen, 153.

Miljukov, Istorija vtoroj russkoj revoljutsii t. I, vyp. I, Kiev 1919, 89.

Dumova, N.G., Iz istorii kadetskoj partii v 1917 g. Istoritseskije zapiski t. 90, 141-144.

Miljukov 1919, t. I, vyp. I, 89.

Sama, 90.

Sama.

Nolde, B.E., Otsherki russkogo gosudarstvennogo prava, Petrograd 1912, 553.

Miljukov 1919, 90.

Kotljarevski, S. A., Vlast i pravo. Problema pravovogo gosudarstva, Moskva 1915, 384-385.

Rabotshaja gazeta, 28 aprelja (11 maja) 1917g.

Dumova, 140-141.

Russkije vedomosti, 1 ijulja 1917g.

Sykiäinen, J. J., Revoljutsionny sobytija 1917-1918gg. v Finljandii, Petroskoi 1962, 92.

Miljukov 1919, t.I, vyp. 3, 95.

Retsh, 30 sentjabra 1917g.

Sykiäinen, 93.

Reths, 5 oktjabra 1917g.

Miljukov 1919, 97.

Kollektsija TsGAOR SSSR. Protokoly Jasskogo soveshtshanija. Retsh P.N. Miljukova v anglijskoj missii 4 (17) nojabrja 1918g.

Gessen, I.V., V dvuh vekah. Arhiv russkoj revoljutsii, 1937, t. XXII, 378.

Dumova, Kadetskaja kontrrevoljutsija i jejo razgrom, Moskva 1983, 228.

Sama, 421.

Sama, 245.

Holodkovski, V.M., Finljandija i Sovetskaja Rossija, Moskva 1975, 142.

Dumova 1983, 254.