Vesilahti 1918

Kirjoittajat

• Seppo Lappi

DOI:

https://doi.org/10.55286/vv.162515

Avainsanat:

Vesilahti, Suomen sisällissota, Laukon kartano, Narva, punakaartit, elintarvikelautakunta

Abstrakti

"Tämän artikkelin lähdeaineistona on käytetty kapinaan liittyvää kirjallisuutta, torppariliikkeestä tehtyjä teoksia ja Vesilahden kirkkoherranviraston sekä kunnan arkistoa: Lähdeaineistoon on liittynyt monta ongelmaa. Kirjallisuus on pääasiallisesti liikkunut koko maan tasolla, joten tiedot ovat olleet kovin hajallaan. Tietoja löytyy kymmenistä teoksista pieninä paloina. Aikalaisten kertomukset lehdissä ja kirjoissa ovat värittyneitä, kokemuksista johtuen, joten todellisia tapahtumia on ollut hankalaa jäljittää ristiriitojen vuoksi. Kirkonkirjojen osalta esimerkiksi taudinmääritykset olivat papin tai omaisten varassa ja yleisin kuolinsyy sen vuoksi olikin v. 1918 "muut taudit". Kunnan arkiston osittainen tuhoutuminen kapinan aikana on tuonut oman suolansa tutkimuksen tekoon.

Laukon kartanon lakot vuonna 1906 ja sen seurauksena toimitetut häädöt pohjustivat Vesilahden vuoden 1918 tapahtumia. Kesällä 1917 Vesilahdessa oli maatalouslakkoja, ja syksyllä alkoi punakaartin järjestäytyminen paikkakunnalla. Loppuvuodesta palasi osa häädetyistä "omiin torppiinsa", häätäen Laukon kartanon tilalle ottamat pois. Tilannetta lievensi kuitenkin suojeluskunnan perustamatta jättäminen, jota yritettiin lokakuussa 1917. Jo edellisen vuoden aikana muuttoliike oli lisääntynyt ulospäin, samanaikaisesti kuolleisuuden kasvaessa, mikä kertoo kiristyvästä elintarviketilanteesta. Vuonna 1917 asukkaita Vesilahdella oli kirkonkirjojen mukaan 7 193 henkeä (liite 1)."