Virkavalta ja muistitieto — punaisten elämäkerralliset muistelmat vuodesta 1918
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.162518Avainsanat:
muistitietohistoria, Suomen sisällissota, elämäkerrat, muistelmat, punaiset, valkoinen terrori, vankileirit, avainkokemuksetAbstrakti
"Eräät historialliset kriisit ovat muovanneet merkittävällä tavalla suomalaisten työläisten maailmankuvaa. Yksi tärkeimmistä tapahtumista on vuoden 1918 kansalaissota. Sosiologi Matti Alestalo on esittänyt, että 1918 sota ja sen seuraukset opettivat Suomen työväenluokalle, mitä on luokkayhteiskunta ja luokkavalta. Keväällä ja kesällä 1918 täällä Suomessa oli kaaosmainen tilanne. Maassa käytiin noin sata päivää aseellista taistelua, jossa vastakkain olivat vallankumoukselliset punaiset ja vastavallankumoukselliset valkoiset. Saksalaisten avustamina valkoiset voittivat vallan. Kesällä 1918 vangittuja punaisia oli Suomen eri vankileireillä n. 80 000, näistä naisia oli noin 5 000. Valkoisen terrorin uhrina kuoli n. 8 400 henkeä ja vankileireillä kuoli nälkään, tauteihin tai ammuttuina n. 12 500 henkeä. Muistelmissa kerrotaan toistuvasti, kuinka naiset kiersivät vankileiriltä toiselle etsimässä omaisiaan tai kuinka ruumisläjistä haettiin tuttavia ja omia.
Sodan seurauksena n. 14 100 lasta jäi orvoksi n. 5 200 perheestä. Punaisella puolella ei juuri ollut sellaista perhettä tai sukua, jonka joku jäsen ei olisi kokenut vankeutta tai kuolemaa. Valtiorikosoikeuksissa langetetut tuomiot koettiin punaisten taholla täysin kohtuuttomina. Vankileirikärsimykset ja punaisten perheiden valkoisten taholta kokema diskriminaatio esim. koulussa, työelämässä tai yhteiskunnassa yleensä, synnytti punaisissa vihan ja katkeruuden tunteita, jotka ovat inhimillisesti ymmärrettäviä ja psykologisesti välttämättömiä."
Lähdeviitteet
Arkistolähteet
Kansan Arkisto (KA), esim. 8A 97/87, 4/89, 5/89.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS), Kansanrunousarkisto, kokoelmat 1918: 1918-22:30, 25:309, 33:418, 37:86, 37:178, 39:129, 46:164-65, 59:182-83.
Lisäksi virrenveisuusta kertovaa perinnettä: 1918-12:403, 24:155, 36:363, 42:72, 43:298-99, 47:74.
Teloittajien kohtaloista kertovaa perinnettä: 1918-4:242, 12:404-05, 20:357, 22:301, 22:361, 25:277-78, 35:261, 35:294, 36:206-07, 43:60, 48:261, 49:210, 51:203, 53:187, 56:64, 57:110-11, 67:274.
Pappien kohtaloista kertovaa perinnettä: 1918-17:160, 25:109-10, 25:309, 35:215, 43:301.
Työväen muistitietotoimikunta (TMT), kokoelmat 52:1961, 80:100, 134:258/52, 135/1, 135:238:1968, 798/214, 1075:1988, 1079:1988.
Lähdeviitteet
Alestalo, Matti, Työväenluokan maailmankuva ja työväenliike, teoksessa Kuusi, Matti, Alapuro, Risto, Klinge, Matti (toim.), Maailmankuvan muutos tutkimuskohteena, Keuruu 1977, 111.
Ks. vangittujen ja kuolleitten määristä Paavolainen, Jaakko, Suomen kansallinen murhenäytelmä. Punainen ja valkoinen terrori ja vankileirit v. 1918, Helsinki 1974, 131, 207-216. Punaorvoista ks. Kaarninen, Mervi, Tamperelaisen punaorvon elämänvaiheet, teoksessa Yksilö ja yhteiskunnan muutos. Juhlakirja Viljo Rasilan täyttäessä 60 vuotta 22.1.1986, Tampereen yliopisto, Ser. A vol. 202, Tampere 1987, 37.
Ks. esim. Paavolainen, 237-38.
Alapuro, Risto, Kirjallisuudesta ja yhteisestä todellisuudesta, artikkelikäsikirjoitus 1988. Kirjallisuusesimerkit: Paavo Haavikko, Yksityisiä asioita, Helsinki 1960; Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla, II osa, Porvoo 1960, Veijo Meri, Vuoden 1918 tapahtumat, Helsinki 1960.
Roos, J.P., Elämäkertojen tyypeistä elämäkertojen valossa, teoksessa Roos, Elämäntavasta elämäkertaan. Elämäntapaa etsimässä 2, Jyväskylä 1988, 201-215.
Willis, Paul, Koulun penkiltä palkkatyöhön. Miten työväenluokan nuoret saavat työväenluokan työt?, Jyväskylä 1984.
Åström, Lissie, I kvinnoled. Om kvinnornas liv genom tre generationen, Skrifter utgivna av Etnologiska sällskapet i Lund, 18, 1986.
Roos, Elämisenlaatu ja elämäntapa 1970-luvulla, Elämäntavasta elämäkertaan, 61-64.
Paavolainen, 154.
Ks. esim. Lehtipuro, Outi, Historialliset tarinat, teoksessa Järvinen, Irma-Riitta, Knuuttila, Seppo (toim.), Kertomusperinne. Kirjoituksia proosaperinteen lajeista, Pieksämäki 1982, 49-53.
Ks. Ketonen, Oiva, Kansakunta murroksessa. Kesää 1918 ja sen taustaa, Porvoo 1983.
Koskinen, Juha, Siviilirekisteri 70 vuotta, Vapaa Ajattelija 8, 1987. Ks. myös Suomen tilastollinen vuosikirja, Helsinki 1925.
Kaarninen, 45.
Työmies 27.12.1911, 2.
Paavolainen, 153.
Salmela-Järvinen, Martta, Taistelu haudoilla ja haudoista, teoksessa Ennen ja jälkeen 1918, Pori 1972. Punaisten hautoihin ja hautausmenttelyihin ei ole kiinnitetty akateemisissa tutkimuksissa huomiota, vrt. esim. Kena, Kirsti, Kirkon aseman ja asenteiden muotoutuminen itsenäistyneessä Suomessa 1918-1922, Suomen kirkkohistoriallisen seuran julkaisuja 110, Helsinki 1979.
Ks. uskomustarinoista esim. Jauhiainen, Marjatta, Uskomustarinat, teoksessa Kertomusperinne.
Jauhiainen, 72-79. Ks. myös Simonsuuri, Lauri, Typen und Motivverzeichnis der finnischen mytischen Sagen, FFC 182, Helsinki 1961.
Haavio, Martti, Nurinkäännetty maailma, Suomalainen Suomi 1957, 83-86.
Alestalo, 100.
Pulma, Panu, Kerjuuluvasta perhekuntoutukseen, teoksessa Pulma, Panu, Ttirpeinen, Oiva, Suomen lastensuojelun historia, Kouvola 1987, 123.
Pulma, 126-28.
Suomalaisten työläisten opillisen sivistyksen arvostaminen on mielestäni kompleksisempi ilmiö kuin mitä esim. Klaus Mäkelä on esittänyt. Vrt. Mäkelä, Klaus, Kulttuurisen muuntelun yhteiskunnallinen rakenne Suomessa, Sosiologia 22 4/1985.
Vrt. Roos, Tilalta toimistoon — Perhe, itseluottamus ja uusi keskiluokka, Elämäntavasta elämäkertaan, 233-38, 248.
5 Lombardi-Satriani, Luigi, Folklore as Culture of Contestation, Journal of the Folklore Institute, vol. XI 1-2, 1975, 100-118. Suomalaisista folkloristeista kiistämisen kulttuurista ovat kirjoittaneet esim. Apo, Satu, Ihmesadun rakenne, Mikkeli 1986, 253 ja Knuuttila, Seppo, Kansanomainen yhteistyö ja avunanto — kiittäen kriminalisoitu, alustus Jyväskylän Talven Työväenperinne -seminaarissa 26.1.1985.
Hemmersam, Flemming, Folkloristik og arbeiderkultur, teoksessa Lönearbete och Livsmönster. Föredrag presenterade vid andra nordiska seminariet om arbetarkultur i Norrköping 16-19 sept. 1986, Kungälv 1989, 66-71. Ks. myös Kurkela, Vesa, Tanhuten valistukseen. Musiikkikasvatus ja perinnetyö Suomen Demokraattisessa Nuorisoliitossa, Helsinki 1986, 12-17, 23-28.
Ks. esim. Nenola, Aili, Kuolema naisen maailmankuvassa, teoksessa Nenola, Miessydäminen nainen. Naisnäkökulmia kulttuuriin, Pieksämäki 1986, 156-57.
Peltonen, Ulla-Maija, Vuoden 1918 sodan kauhutarinat, Suomalaisen ja vertailevan kansanrunoudentutkimuksen pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 1983, 307. Ks. myös Peltonen, Punaiset ja valkoiset tarinat. Vuoden 1918 väkivaltaisuuksista kertovat tarinat, teoksessa Järvinen, Irma-Riitta, Pöysä, Jyrki, Vakimo, Sinikka (toim.), Monikasvoinen folklore, Helsingin yliopiston kansanrunoustieteen laitoksen toimite 8, Helsinki 1988, sekä Peltonen, Ne lesken leivän söivät. Uskomustarinat työväen perinteessä, artikkelikäsikirjoitus 1989.
Solheim, Svale, Historical legend — historical function, Acta Ethnographica XIX:1-4, 1970.
Ks. Bachtin, Michail, Rabelais och skrattets historia. Francois Rabelais' verk och den folkliga kulturen under medeltiden och renässansen, Uddevalla 1986, 14, 23, 27-28.
Vrt. Knuuttila, Seppo, Mitä sivakkalaiset itsestään kertovat — kansanomaisen historian tutkimuskoe, teoksessa Yhteiskunta kylässä. Tutkimuksia Sivakasta ja Rasimäestä, Joensuun yliopisto, Karjalantutkimuslaitoksen julkaisuja 61, Joensuu 1984, 144-48. Ks. myös Huhtanen, Heimo, Den finska arbetarrörelsens veteraners världsbild, teoksessa Lönearbete och livsmönster, 428-434.
Ks. Debouzy, Marianne, In search of working-class memory: some questions an a tentative assessment, History and Anthropology, vol. 2, 1986, 269-70.
Vrt. Roos, Elämäntavasta elämäkertaan, 228. Ks. Ketonen.
