Liput liehumaan 1905. Mutta mistä symbolit?

Kirjoittajat

• Pirjo Kaihovaara

Avainsanat:

Suomen lippu, kansalliset värit, Zacharias Topelius, 1905, symboliikka, lippukulttuuri

Abstrakti

"Tarkoituksenani on tarkastella vuosien 1905-1906 tapahtumia kenttänä, jolla erilaiset aatteet, tavoitteet, vastakkainasettelut, näkemykset itsestä, omasta ryhmästä ja kansallisuudesta kiinnittyvät symboleihin. Samalla pyrin osoittamaan, kuinka monet omilta omituisuuksiltamme vaikuttavat lippuihin ja muihin symboleihin liittyvät asiat yhdistyvätkin eurooppalaisen 
kulttuurin syvävirtauksiin. 

Lähden liikkeelle symbolien yleisestä merkityksestä. Tarkastelen punaisen lipun käytön yleistymistä Suomessa yleispiirteittäisesti ja pohdiskelen sen eri merkityksiä. Seuraavaksi tarkastelen kohdekentää, vuosien 1905-1906 tapahtumia punaisesta, sinivalkoisesta ja puna-keltaisesta näkökulmasta painottaen taustoja, joista vaikutteita saatiin. Lopuksi esittelen punakaartien liput ja pohdin, miten "hullu vuosi" vaikutti lippukulttuuriin."

Lähdeviitteet

Viitteet

1 Laine 1955, 39; Työmies 15.4.1905.

2 Laine 1955, 39.

3 Klinge 1982, 8, 12, 15-21; Hulkko ja Huovinmaa 1981, 10-11; Kajanti 1983; Kantola, Laurla, Termonen 1989, 111-113.

4 Roos 1909, 102-103.

5 Roos, 1909, 169.

6 Eriksson 1974, 4.

7 Ks. Sulkunen 1995, 82.

8 Ks. esim. Nykytieto 1984.

9 Ks. Knuuttila 1989, 172.

10 Ks. Ilmonen 1991, 25.

11 Vrt. Heikkinen ja Kupiainen 1994, 251, 260.

12 Vrt. Jussila 1979, 15.

13 Salmi 1985.

14 Kaihovaara 1986, 10-12.

15 Schein 1987, 32, ks. Mylly 1989, 19.

16 Ks. Lehtonen 1988a, 255-259.

17 Kaihovaara 1991, 49.

18 Vrt. Broms, Henri ja Tarasti, Eero 1985.

19 Ks. Nilsson 1991.

20 Salin 1907. Eetu Salin on ilmaissut punaisen lipun merkitystä mm. seuraavasti: "Mutta vasta v. 1848 vallankumouksessa liehui punainen lippu parrikaadeilla köyhälistön tunnusmerkkinä ja on siitä lähtien ystäviltä ja vihamiehiltä tunnustettu köyhälistön sotalipuksi luokkataistelussa porvaristoa vastaan."

21 Vrt. Lehtonen 1988b.

22 Kaihovaara 1986, 24.

23 Esim. Vaasassa lippua saatiin pitää esillä vain kaupungin ulkopuolella v. 1901. Työmies 6.6.1901; Kertomus Pietarsaaren työväenyhdistyksen 10-vuotisesta toiminnasta, 27. Työväen mielenosoitusten rajoituksista ks. Kujala 1995, 91-94.

24 Työmies 2.6.1903; Tällä tunnuksella varustettua ns. kansainvälistä lippua kantoi sittemmin vappumielenosoituksissa Vanhaksi Isakssoniksi kutsuttu henkilö, joka tämän kunniatehtävänsä kautta tuli niin kuuluisaksi, että hänen kuolemansa ja hautajaisensa 1920-luvun alkupuolella huomioitiin etusivun juttuna työväenlehdissä. (Tunnus "Köyhälistö liittykää yhteen" oli ollut esillä jo Turussa Kolmannen yleisen Suomen työväenyhdistysten edustajain kokouksen koristeena, ko. kokouksen pöytäkirja 1899, 3.)

25 Mielenosotuksia, Työmies 26.1.1905. Oikeus- ja poliisijuttuja. Helsingin katumellakat tammik. 24 ja 25 p:n,. Poliisin tutkimuspöytäkirja, Työmies 24.2.1905; Kujala 1995, 358-360.

26 Osmo Jussila on viitannut termillä suurlakon aikaiseen ja jälkeiseen joukkojen anarkistiseen vallankumouksellisuuteen ja Antti Kujala puolestaan aktivistien johtamaan vallankumoukselliseen joukkotoimintaan. Jussila 1979, 76; Kujala 1995, 358.

27 Työmies 20.2.1905; Kansan Kevät, 20-21; Satakunnan työ 10.4.1955.

28 Kansan Kevät, 21. Mielenosoituksen syistä, valmistelusta ja kulusta ks. Kujala 1995, 373-375.

29 Karl Marxin ja Friedrich Engelsin kansainvälisen työväen yhteenliittymän, Kommunistisen Liiton, kongressin aloitteesta kirjoittama Kommunistisen puolueen manifesti päättyy tähän kuuluisaan tunnukseen.

30 Tunnuksia on julkaistu mm. Työmies-lehden artikkelissa 15.4.1905, ks. myös Laine 1955, 69 ja Hämeen Yhteistyö 14.4.1955.

31 Työmies 15.4.1905.

32 "Kun äänioikeus saatiin tunsi, että taistelu oli kannattanut. Veteraanit kertovat "säätyjen häpeäpäivästä" ja äänioikeustaistelusta", Vapaa Sana 14.4.1955.

33 Järjestys mielenosotusretkellä kesäk. 4 p. 1905, Työmies 3.6.1905; Työmies 5.6.1905.

34 Kujala 1995, 377-384; Työmies 7.8.1905. Pfleging 1950, 286; Pfleging 1964; Thor 1982, 27.

36 Ks. Kaihovaara 1986, 10-12.

37 Ks. Klinge 1982, 75-78. Työväenliike, ammattikuntaperinteet ja kansallisuusaate saattoivat yhdistyä mielenkiintoisella tavalla lipuissa. Esimerkiksi Helsingin Räätälien punaisessa ammattiosaston lipussa, joka on valmistettu vuonna 1900, on ammattikuntaan viittaavien symbolien lisäksi Suomen leijona. (Työväen arkiston lippukokoelma). Myös leipurien punaisessa lipussa on kaksi keltaista leijonaa kannattelemassa rinkeliä. (Kansan Arkiston lippukokoelma).

38 Roos 1909, 72.

39 Mastossa liehui punainen lippu, Työkansan Sanomat 15.8.1955; Konstantin Feldmanin kuvaus ks. Pethybridge 1967, 32-40.

40 Venäläisistä lehdistä. Trubetskoin kuolema ym., Työmies 17.10.1905; Mellakoista Moskowassa, Työmies 10..10.1905; Tapahtumat Moskowassa, Työmies 8.11.1905.

41 Kochan 1967, 120; Paasivirta 1978, 358.

42 Hako, Huhtanen, Nieminen 1964, 152.

43 Vrt. Paasivirta 1978, 357-359.

44 Sirola 1925, 538-539.

45 Roos 1909, 91; vrt. Vihtori Huhta: "Kun kansa odottaa". Säätytalon piiritys 14 p:nä huhtikuuta 1905, Vapaus (Mikkeli) 14.4.1955.

46 Ks. valok. Tampereen työväen suurlakkokomiteasta, julk. teoksessa Suurlakkovuosi 1905, 36.

47 Roos 1909, 91-92.

48 Roos 1909, 101.

49 Klinge 1982, 41.

50 Klinge 1982, 41-47.

51 Hulkko ja Huovinmaa 1981, 12; Kantonen, Laurla, Termonen 1989, 115-139.

52 Klinge 1982, 47.

53 Kupittaan kokous 26.3.1905, Valok. J. Schalin, VSO 284, Turun maakuntamuseo, reproneg 52952:2. Ks. myös Kansan Kevät 1905, 14 ja Kajanti 1983, 338.

54 Alapuro ja Stenius 1987, 14.

55 Roos 1909, 89-102, 306.

56 Roos 1909, 192.

57 Roos 1909, 264, 306, 338.

58 Paavo Alkio: Suurlakkoviikko Laihialla v. 1905. Ilkka 24.3.1960.

59 Työmies 8.11.1905.

60 Leijonavaakunan muotoili alankomaalainen Willem Boy Kustaa Vaasan hautamuistomerkkiin. Leijonavaakunaa käytettiin mahdolisesi jo 1560, jolloin Suomen vaakunan tiedetään olleen mukana kuninkaan hautajaissaattueessa. Papunen 1985, 1044. Valtionarkistonhoitaja tri K.A. Bomansson oli jo vuonna 1889 korostanut artikkelissaan Historiallisessa Arkistossa, että maan kansallisvärien pitää olla vaakunan mukaisia eli keltainen, punainen ja valkoinen. Klinge 1982,42.

61 Poutvaara 1973, 15-54.

62 Klinge 1982, 43, 46.

63 Poutvaara 1973, 54-73.

64 Kajanti 1983, 311.

65 Kajanti 1983, 337. Roos (Suomen kansallislakko), 388-391. Aders Ramsayn kuvaus teoksesta Muistoja lapsen ja hopehapsen, siteeraus: Krohn 1967.

66 Klinge 1982, 48-49.

67 Lakot maaseudulla, Työmies 17.11.1905.

68 Roos 1906, 391.

69 Klinge 1982, 48-49.

70 Valokuva Savonlinnan suurlakkokomiteasta marraskuussa 1905, KA IL1 343/78.

71 Roos 1909, 305.

72 Klinge 1982, 78.

73 Simpura 1955, 65-66; Yleisöltä — Wastalause, Työmies 9.22.1905.

74 Tapahtumat Moskovassa, Työmies 8.11.1905.

75 Eri puolille maata perustetuilla punakaarteilla saattoi olla omia itsesuunniteltuja lippuja. Niistä ei ole säilynyt paljon tietoja. Esimerkiksi Viialan punakaartilla oli oma lippu vuonna 1905. Valokuva KA IL1 142/50.

76 Punanen kaarti, Työmies 21.11.1905.

77 Jussila 1979, 135.

78 Suuri mielenosotuskokous, Helsingin Sanomat 31.12.1905.

79 Vrt. Paasivirta 1978, 357.

80 Työmies 2.5.1906.

81 Wuolijoki 1945, 176.

82 Työmies 29.5.1906.

83 Salin 1907, 109.

84 Klinge 1982, 79.

85 Esim. Helsingin kirjatyöntekijäin yhdistys vaihtoi sinisen lippunsa punaiseen v. 1906, Kaihovaara 1986, 23.

86 Vastaava kehitys oli tapahtunut esimerkiksi Englannissa. Satama-työläisten lakko 1889 radikalisoi ammattiyhdistysliikettä ja lippujen kuvallinen ja sanallinen merkkikieli muuttui, ks. Gorman 1985, 18.

87 Ks. Kaihovaara, 1986, 33-35; Neubecker, 1982, 141; Millroth 1980, 34-35.

88 Mm. Ruotsin työväenjärjestöjen vuosisadan vaihteen lipuissa nouseva aurinko on melko yleinen aihe, ks. Högström 1989.

89 Ks. Jussila 1979, 118.

90 Hulkko ja Huovinmaa 1981, 13-19; Klinge 1982, 52-55.

91 Klinge 1982, 41.

Kirjallisuus

Alapuro, Risto ja Stenius, Henrik: Kansanliikkeet loivat kansakunnan. Teoksessa Alapuro, Risto, Liikanen, Ilkka, Smeds, Kerstin, Stenius, Henrik (toim.): Kansa liikkeessä, Kirjayhtymä Oy Helsinki 1987.Vaasa 1087. 7-52

Broms Henri ja Tavasti Eero: Suomalaisuuden semiotiikka. Teoksessa Broms, Henri: Alkukuvien jäljillä. Kulttuurin semiotiikkaa. WSOY, Juva 1985.

Eriksson Olof: Käytännön lipputietoutta järjestöille, liikelaitoksille sekä yksityisille kansalaisille. KOP:n kuukausikatsaus, B-painos n:o 21. Helsinki 1974.

Eriksson Olof: Heraldiikka ja symbolit. Opas heraldisten tunnusten muotoilun perusteisiin. Suomen Heraldinen Seura. Helsinki 1982.

Gorman John: Images of Labour. Scorpion Publishing Ltd. England 1985.

Hako, Matti, Huhtanen, Heimo, Nieminen, Matti (toim.): Aatteet ja vaatteet. Työväen muistitietotoimikunnan julkaisuja n:o 1. Tammi, Helsinki 1964.

Heikkinen, Kaija ja Kupiainen, Tarja: Merkilliset merkit: esinekulttuurin semiotiikkaa. Teoksessa Kupiainen, Jari & Sevänen Erkki (toim.): Kulttuurintutkimus.

Johdanto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tietolipas 130. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä 1994.

Hulkko, Jouko ja Huovinmaa, Kai: Siniristilippu. Katsaus Suomen lipun vaiheisiin ja opas lipun käyttäjälle. Otava, Keuruu 1981.

Högström, Arne: Fanor - en arbetarkulturens bildkonst. Arbetarhistoria. Meddelande från Arbetarrörelsens Arkiv och Bibliotek. Nr. 49-50. 1-2/1989.

Ilmonen, Kaj: Ritualismi ja suomalainen työväenliike. Teoksessa Peltonen, Ulla-Maija & Stenvall, Kirsti (toim.): Myytit ja symbolit. Kirjoituksia suomalaisista kulttuuritulkinnoista. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Väki voimakas 5. Vantaa 1991. 18-46.

Jussila, Osmo: Nationalismi ja vallankumous venäläis-suomalaisissa suhteissa 1899-1914. Historiallisia tutkimuksia 110. Suomen Historiallinen Seura. Helsinki 1979.

Kaihovaara, Juurella lipun punaisen. Työväenjärjestöjen liput - osa työväenkulttuuria. Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö. Helsinki 1986.

Kaihovaara, Pirjo: Työväenliikkeen lippukulttuurin symboleista. Teoksessa Peltonen, Ulla-Maija & Stenvall, Kirsti (toim.): Myytit ja symbolit. Kirjoituksia suomalaisista kulttuuritulkinnoista. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Väki voimakas 5. Vantaa 1991. 47-61.

Kajanti, Caius: Suomen lippu kautta aikojen. Siniairut Oy. Helsinki 1983.

Kantola, Ilkka, Laurla, Kari K., Termonen, Teuvo: Sortokauden postikortteja, osa 2. Lippuja merellä. 2.2 Venäjän keisarikunnan ja Suomen suuriruhtinaskunnan lippuja. Oy Hobby Books Ltd, Espoo. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1989.

Klinge, Matti: Suomen sinivalkoiset värit. Kansallisten ja muidenkin symbolien vaiheista ja merkityksestä. Otava, Keuruu 1982.

Knuuttila, Seppo: Kansanomainen maailmankuva. Teoksessa Enwall, Markku, Knuuttila, Seppo, Manninen, Juha: Maailmankuva kulttuurin kokonaisuudessa. Kustannus Pohjoinen, Oulu 1989.

Kochan, Lionel: Vallankumouksen Venäjä 1890-1918. Tammi, Helsinki 1967.

Krohn, Aarni: Tsaarin Helsinki. Idyllistä itsenäisyyteen. Tammi, Helsinki 1967.

Kujala, Antti: Venäjän hallitus ja Suomen työväenliike 1899-1905. Suomen Historiallinen Seura. Historiallisia Tutkimuksia 194. Helsinki 1995.

Laine, YK.: "Säätyjen häpeäpäivä". Teoksessa Suurlakkovuosi 1905. Suomen Työväenliikkeen Historiaseura ry, Kansankulttuuri Oy, Kuopio 1955.

Lehtonen, Heikki: Arkielämän rakenteet, identiteetti ja uusyhtei-söllisyys. Politiikka 3/1988. a.

Lehtonen, Heikki: Yhteisöt ja kansalaisyhteiskunta. Tiede ja edistys 1/1988.b.

Millroth, Thomas: "Röda fanor. Om Arbetarrörelsens fanor" i Vägvisare i arbetarrörelsens Stockholm 1900-1920. Stockholm 1980.

Mylly, Juhani: Traditio, järjestelmä, symbolit. Tutkielmia Suomen poliittisesta kulttuurista 1800- ja 1900-luvuilla. Turun yliopiston julkaisuja, sarja C n:o 76, Turku 1989.

Neubecker, Ottfried: Heraldik. Källor, symbolik, användning. LiberFörlag, Stockholm 1982.

Nilsson, Mats: Utdrag ur Fanor och standar inom Göteborgs arbetarrörelse. Rapport från en inventering 1988. Teoksessa Ek, Sven (toim.): Med fanorna för folket. Skrifter från Etnologiska föreningen i Västsverige 10. Göteborg 1991.

Nykytieto. Suomen kielen käyttötieto. Otava, Keuruu 1984.

Paasivirta, Juhani: Suomi ja Eurooppa. Autonomiakausi ja kansainväliset kriisit 1808-1914. Kirjayhtymä. Helsinki 1978.

Pethyhridge, Roger (toim.): Venäjän vallankumous silminnäkijäin kuvaamana. WSOY, Porvoo 1967.

Pfleging, Ernst (Vol. 7): Die Rote Fahne vor und nach dem Jahre 1789 bis zum Ende der ersten französischen Republik. Uppsats i historia framlagd för Docent Villius. (Arbetarrörelsens Arkiv och Bibliotek. Stockholm) 1964.

Pfleging, Ernst: Punaisen lipun vaiheet kautta aikojen. Sosialistinen Aikakauslehti 11/12 1950.

Papunen, Pentti: Heraldiikka. Uusi Pikku Jättiläinen. WSOY, Porvoo 1986. 1036-1045.

Poutvaara, Matti: Postia sortokaudelta. Sortovuosien passiivinen vastarinta postin käytössä. Gummerus, Jyväskylä 1973.

Roos, Sigurd: Nationalstrejken i Finland I. Alec F. Lindebergs Förlag Helsingfors 1906.

Roos, Sigurd: Sortovuodet ja suurlakko v. 1905 Oulun kaupungissa ja läänissä. Oulun Kirjapaino-, Kirjansitomo- ja Kirjakauppa-Osakeyhtiö. Oulu 1909.

Salin, Eetu: Kuinka punaisiksi tultiin. Sosialistinen Aikakauslehti 28/1907.

Salmi, Hannu: Veri, tuli ja rakkaus, Oma markka 10/1985.

Schein, Edgar: Organisaatiokulttuuri ja johtaminen. Espoo 1987.

Simpura, Jorma: Työväen järjestyskaartit. Teoksessa Suurlakkovuosi 1905. Suomen Työväenliikkeen Historiaseura ry, Kansankulttuuri Oy, Kuopio 1955, s. 50-74.

Sirola, Yrjö: Suurlakko v. 1905 Suomessa. Kommunisti 11-12/1925 Suurlakkovuosi 1905. Suomen Työväenliikkeen Historiaseura ry, Kansankulttuuri Oy, Kuopio 1955.

Sulkunen, Pekka: Orgioiden aika: Michel Maffesolin postmodernismi. Teoksessa Rahkonen, Keijo (toim.): Sosiologisen teorian uusimmat virtaukset. Gaudeamus, Tampere 1995.

Sorbo, Tommy: Norske fagföreningsfaner - forutsetninger of framvekst. Magisteravhandling i Kunsthistorie. Universitet i Oslo. Hösten 1982.

Thor, Clas: Med fanorna i täten. En bok om arbetarrörelsens och nykterhetsrörelsens fanor ocha standar. Av Clas Thor under medverkan av Thomas Millroth med texter av Ivar Lo-Johansson, Birger Sjöberg m.fl. Utg. av Folkrörelsernas arkiv i Örebro län. Örebro. Morgonstjärnan 1982.

Wuolijoki, Hella: Yliopistovuodet Helsingissä 1904-1908. Tammi, Helsinki 1945.

Lehdet:

Helsingin Sanomat 1905

Hämeen Yhteistyö 1955

Ilkka 1960

Kansan Kevät 1905

Satakunnan Työ 1955

Työkansan Sanomat 1955

Työmies 1901, 1903, 1905, 1906

Vapaa Sana 1955

Vapaus 1955