Pääsky pyryssä. Skp ja salanimet
Avainsanat:
SKP, salanimet, kommunismi, nimeäminen, peitenimi, Neuvosto-Venäjä, SuomiAbstrakti
"Mitä salanimet viestittivät alkuvaiheen Skp:sta? Oliko niillä jotain yhteyttä puolueen luonteeseen tai lähtökohtiin? Yrittikö Skp antamillaan salanimillä suorastaan edistää tavoitteitaan? Nomen est omen, sanoivat vanhat roomalaiset. Oliko niin? Saneliko salanimi henkilöiden toiminnan luonnetta ja menestystä? Vaikuttiko se heidän kohtaloonsa?"
Lähdeviitteet
Viitteet
1 Ks tästä erityisesti Tauno Saarela, Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Tampere 1996; Elina Katainen, Akkain aherrusta aatteen hyväksi. Suomen Naisten Demokraattinen Liitto 1944-1990. Tampere 1994 s. 26-37.
2 Kyösti Pekosen mukaan nimeämistä voi tutkia tekona historiallisessa tilanteessa. Nimeäminen voi myös paljastaa jotain suhteesta ympäristöön, ks. Kyösti Pekonen, Nimet poliittisessa symboliikassa. Kirjassa Heino Nyyssönen (toim.), Nimet poliittisessa symboliikassa. Jyväskylä 1993 s. 10-11.
3 Saarela s. 131-141, 506.
4 Ks. esim. Aki veikkoselle 15.9.1923; U. Kallio Akille, f. 516, op. 2, d. 1923:15, Rossijskii Tsentr Hranenija i Izutshenija Dokumentov Noveishii Istorii (RTsHIDNI), Moskova. Aki-nimeä ei ollut etsitty kovin kaukaa. Sen takaa löytyi Kullervo Akilles Manner.
5 Skp:n perustamisesta, Saarela s. 42-60; lokakuun vallankumouksen innoittamista nimistä, Richard Stites, Revolutionary Dreams. Utopian Vision and Experimental Life in the Russian Revolution. New York, Oxford 1989 s. 111-112.
6 Hmp 1243 (Anton Järvinen), Etsivän keskuspoliisin / Valpon arkisto (EKV), Kansallisarkisto (VA); Risto ht:lle 31.3. ja 7.3.1924; Veikko hv:lle 5.4.1924; No 1 Veikolle, Samulille ja Ristolle 24.4.1924, f. 516, op. 2, d. 1924:14, RTsHIDNI; Saarela s. 506.
7 Ks. esim. Paavo Tuominen Arvo Tuomiselle 20.6. ja 3.8.1929, hmp 704 (Arvo Tuominen), EKV, VA.
8 Kuusisesta vanhassa työväenliikkeessä, Vesa Salminen, Laillisuuden esitaistelija vai oman edun tavoittelija — Kuusinen ja toinen sortokausi. Kirjassa Nuori Otto Ville Kuusinen 1881-1920. Toimittanut Vesa Salminen. Jyväskylä 1970 s. 68-78,
92-94; Jouko Heikkilä, Kansallista luokkapolitiikkaa. Sosiaalidemokraatit ja Suomen autonomian puolustus 1905-1917. Tampere 1993 s. 64-66, 119-121, 177-185, 210-215, 232-241; Skp:n perustamisvaiheissa, Saarela s. 39-48, 56-58, 132-140, 404, 506; Kuusisen asuntona ollut Oikokatu 8 on nimeltään Valo.
9 Ukko-sanan merkityksistä, Nykysuomen sanakirja. Osat V ja VI. S-Ö. Porvoo 1980 s. 184; Lumivuokosta, Saarela s. 140, 200, 506.
10 Kuusisesta naisen puvussa, ks. John H. Hodgson, Otto Wille Kuusinen. Poliittinen elämäkerta. Helsinki 1975 s. 60. Jotkut ovat arvelleet, että Hanna Malmin Sstp:n lehdissä käyttämä nimimerkki Mutteri olisi viitannut äitiin, ks. esim. Arvo Tuominen, Maan alla ja päällä. Muistelmia 1921-1933. Helsinki 1958 s. 16. Nimimerkki ei kuulu tässä tarkasteltaviin nimiin. Amerikasta hieman aiemmin pa-
lanneen, englantia taitaneen ja Suomen Työmiehessä tuohon aikaan vaikuttanneen Niilo Vällärin keksimänä nimi olisi saattanut vihjatakin äitiin. En kuitenkaan usko, että Hanna Malm halusi esiintyä äitinä tai että häntä olisi koettu sellaiseksi, mutteri viittasi suomen kielessä muuhun ja sellaiseksi se varmaan ymmärrettiin.
11 Tosin Arvo Närhi väitti Skp:n II puoluekokouksessa, että puolue lisääntyi itsesiittoisesti kuin lapamato, ks. Saarela s. 88.
12 Tuomisesta, Arvo Tuominen, Sirpin ja vasaran tie. Muistelmia. Helsinki 1956 s. 207-214; Arvo Tuominen, Kremlin kellot. Muistelmia vuosilta 1933-1939. Helsinki 1957 s. 81-97; Ojasesta, Saarela s. 132-135, 139-140; Veikko-nimestä, Nyky-
suomen sanakirja. Osat V-VI s. 417.
13 Ks. esim. Sisko kalliille siskolleni 22.5. ja 12.8,1923; Sisko omalle kalliille siskolleni 16.12.1923, f. 516, op. 2, d. 1923:16, RTsHIDNI. Kirjeet olivat Hanna Malmin saamia ja lähettämiä.
14 Saarela s. 506.
15 Saarela s. 506; Kustaa Vilkuna, Suuri nimipäiväkalenteri. Helsinki 1969 s. 42; Nykysuomen sanakirja. Osat V ja VI. S-Ö. Porvoo 1980 s. 418.
16 Esimerkiksi Kalle, Jussi, Lauri ja Simo esiintyivät niminä jo keskiajalla, Vilkuna 1969 s. 42, 180, 219, 283.
17 Vallankumouskeväästä, Saarela s. 68; Vilmistä, s. 196-197, 506; Heikki-nimestä, Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto. Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen. Keuruu 1983 (1950) s. 33.
18 Saarela s. 131-132, 506.
19 Vilkuna 1983 s. 34-35, 285, 316-317.
20 Lauriin liitetyistä merkityksistä, Vilkuna 1983 s. 208.
21 Vilkuna 1983 s. 207, 212.
22 Vilkuna 1983 s. 150.
23 Vilkuna 1983 s. 206.
24 Saarela s. 53, 57, 110-111, 506.
25 Letonmäestä, Saarela s. 39-40, 110-114, 295-303; Laukista, esim. Hannu Soikkanen, Kohti kansanvaltaa 1. 1899-1937. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 75 vuotta. Vaasa 1975 s. 106-109; Lauri-nimestä, Vilkuna 1969 s. 219; Vilkuna 1983 s. 209.
26 Nimestä, Vilkuna 1983 s. 130; kursseista, esim. Tuominen 1956 s. 174-194.
27 Vilkuna 1983 s. 206.
28 Vilkuna 1983 s. 33.
29 Vilkuna 1983 s. 130, 210, 311.
30 Vilkuna 1983 s. 286-287.
31 Bolshevikkien salanimistä Stalin viittasi tunnetusti teräkseen ja Molotov moukariin, suomalaisista nimistä, Saarela s. 506.
32 Tunnuksesta, Saarela s. 67-72, 83-84; Taimista, s. 322-323, 506.
33 Saarela s. 205.
34 Nykysuomen sanakirja. Osat V ja VI s. 184.
35 Vilkuna 1969 s. 24, 143, 219.
36 Nimien merkityksistä, Vilkuna 1969 s. 34, 183.
37 Saarela s. 254, 506.
38 Ks. lappu "Nuhjus", f. 516, op. 2, d. 1920:19, RTsHIDNI; Saarela s. 253-254, 435-436.
39 Ensimmäiset Severi Laineen henkilömappiin saadut tiedot ovat vasta vuodelta 1928, ks. hmp 1508 (Severi Laine), EKV, VA.
40 Nykysuomen sanakirja. Osat V ja Vi. S-O. Porvoo 1980 s. 184.
41 Malmista, hmp 757, EKV, VA; Saarela s. 318-319.
42 Ruusunen-Luomasta, Saarela s. 110, 113.
43 Keltamäen menestyksestä, Saarela s. 204.
44 Usko H & K:lle 17.9.1923; U. Kallio Akille 22.9.1923; Usko K. ht Akille
18.11.1923; U.K. ht Akille 15.10.1923, f. 516, op. 2, d. 1923:15, RTsHIDNI; Jaakko Kivi, Yössä maan alla. Työväenliikkeen veteraani muistelee. Tampere 1975 s.49.
45 Järvisestä ja Hirvelästä, ks. hmp 1243 (Anton Järvinen) ja hrnp 1386 (Aleksi Hirvelä); nimien merkityksistä, Vilkuna 1983 s. 314; Vilkuna 1969 s. 85, 166.
46 Lepolan nimestä ja tulohankkeen taustasta, Saarela s. 319, 453; Tuomas-nimen merkityksistä, Vilkuna 1983 s. 331-334.
47 Lehtisestä, Sylvi-Kyllikki Kilpi, Suomen työläisnaisliikkeen historia. Pori 1953 s. 165, ptk 4/1924, hmp 222 (Sandra Lehtinen), EKV, VA; kiistoista, Paul (Toivo Vuorela) ht:lle 9.10.1925; 17 (SB) ht:lle (kk) 9.10.1925; Martta (Sandra Lehti-
nen) Skp:n kk:lle 26.10.1925, f. 516, op. 2, d. 1925:35; Skp:n pb 31.10. ja 27.12.1925, d. 1925:53, RTsHIDNI.
48 Armas Laitisen saamattomuudesta, Mooses (kk:lle) 2.10.1920, f. 516, op. 2, d.
1920:18, RTsHIDNI; akp 214/1921, hmp 3594 (Armas Laitinen), EKV, VA; Saarela s. 202.
49 Saarela s. 506;Kivi s. 47-82.
50 Saarela s. 506; Vilkuna 1969 s. 226; ks. myös Samuli ht:lle (kk) 18.6.1925, f. 516, op. 2, d. 1925:34, RTsHIDNI.
51 Lappu "Annikki", f. 516, op. 2, d. 1920:20; Kuopion itäisessä vaalipiirissä ilmoitettiin olleen neljä jäsentä, joista kolme oli vangittu välittömästi, Kuvaus Skp:n salaisesta järjestötyöstä Suomessa 10.2.1921 (K.M. Evä), d. 1921:119, RTsHIDNI;
Annikki-nimestä, Vilkuna 1969 s. 321; Vilkuna 1983 s. 328-329.
52 Saarela s. 196, 506; ptk 61/1927, hmp 306 (Eva Sassi (Korhonen)), EKV, VA.
53 Kaira-nimestä, Saarela s. 506; Rasin kertomuksesta, Asiakirja 808 eli Siikasen kertomus, amp III A 3, EKV, VA.
54 Saarela s. 132-134.
55 Saarela s. 202, 506; hmp 1028 (Kustaa Laitinen), EKV, VA; jänkki-sanasta, Nykysuomen sanakirja. Osa II. J-K. Porvoo 1980 s. 95.
56 Saarela s. 506.
57 Vuoriosta, hmp 292 (Väinö Vuorio), EKV, VA; röda Petteristä, Ordbok över svenska språket. Utgiven av Svenska Akademin. Tjugonde bandet Per-Prästinna. Lund 1954 p. 772.
58 Erilaisista merkityksistä, Pekonen s. 13.
59 Järvisen nimestä ja osallistumisesta kursseille, Saarela s. 319-320, 506; ptk 34/ 1928, hmp 1350 (Kalle Lehtinen), EKV, VA.
60 Ks. esim. Aki rakkaalle pääskylleni 21.2.1923 Kristiania, f. 516, op. 2, d. 1923:15, RTsHIDNI.
