https://journal.fi/vakivoimakas/issue/feed 2023-09-25T09:33:27+03:00 Sami Suodenjoki sami.suodenjoki@tuni.fi Open Journal Systems <p>Vuosittain ilmestyvä Väki Voimakas julkaisee työväestöä, työväenliikettä ja työelämää käsitteleviä tutkimusartikkeleita.</p> https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/137089 2023-09-23T16:02:10+03:00 Heikki Mikkonen Jussi Lahtinen

<p>Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuoden 2022 kesäseminaari järjestettiin elokuussa Työväenmuseo Werstaalla teemalla työväki ja vauraus. Vaurauden käsitteellinen laaja-alaisuus näkyi myös seminaariesitelmien moninaisissa näkökulmissa sekä monitieteisyydessä. Seminaarin esitelmät lähestyivät vaurautta tutkimuskohteena historiatieteen mutta myös esimerkiksi etnologian, kaupunkitutkimuksen ja sosiologian näkökulmista. Vaurautta tutkitaan Suomessa monella tieteenalalla ja erilaisissa konteksteissa. Vauraus on taloushistoriaa, poliittista historiaa, agraarihistoriaa, luokkatutkimusta, työn historiaa ja työväen historiaa. Tämä kirja kokoaa yhteen seminaarin teemoja ja keskustelua. Tavoitteenamme on nostaa esiin vaurauden merkitys käsitteellisesti ja teoreettisesti monitulkintaisena tutkimuskohteena.</p>

2023-09-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Heikki Mikkonen, Jussi Lahtinen https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/137091 2023-09-23T16:20:36+03:00 Pertti Haapala

<p>Pertti Haapalan artikkeli pohjautuu kesäseminaarissa järjestettyyn keskustelutilaisuuteen. Tilaisuuden aiheena oli Haapalan vuonna 1986 julkaistu väitöskirja Tehtaan valossa – teollistuminen ja työväestön muodostuminen Tampereella 1820–1920, jota voi perustellusti pitää työväestön vaurastumiseen kytkeytyvän tematiikan klassikkotutkimuksena.</p>

2023-09-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/137093 2023-09-23T16:59:55+03:00 Fanny Reinikka

<p>Fanny Reinikan artikkelin keskiössä ovat miesten palvelualan työt 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuun. Reinikka<br />analysoi tutkimuskohdetta sukupuolinäkökulmasta käyttämällä monipuolista lähdeaineistoa. Artikkeli tarjoaa näkökulman miesten palvelualalla työskennelleiden henkilöiden henkilökohtaiseen varallisuuteen ja tuloeroihin. Reinikka osoittaa, että myös miehet työskentelivät aloilla, joista on jäänyt jälkeen ainoastaan vähäistä ja hajanaista lähdeaineistoa.</p>

2023-09-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/137094 2023-09-23T17:07:00+03:00 Anna Warsell

<p>Anna Warsell käsittelee artikkelissaan ruoveteläisten entisten torppareiden tulontasoa ja koettua hyvinvointia 1920-luvun maaseutuyhteisössä. Warsell lähestyy tutkimuskohdettaan sekä muistitietoaineiston että verotietojen avulla. Kahden erilaisen lähdeaineiston käyttö tarjoaa hedelmällisen lähtökohdan tutkia materiaalisen elintason ja vaurauden suhdetta, jota Warsell käsitteellistää sosiologisen hyvinvointitutkimuksen viitekehyksestä. Artikkeli tarjoaa tukea väitteelle, että entisten torpparitilojen omaksi lunastamisessa tulotason nousua merkittävämpiä tekijöitä olivat pienviljelijöiden koettu oikeudenmukaisuus ja turvallisuus.</p>

2023-09-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/137095 2023-09-23T17:13:35+03:00 Mikko Rapo

<p>Mikko Rapo tarttuu artikkelissaan toisen maailmansodan jälkeiseen asutustoimintaan ilman maata jääneiden pieneläjien silmin. Asutustoimintaan kytkeytyvä maansaanti näyttäytyi monille lupauksena paremmasta tulevaisuudesta, mutta toteutumattomat odotukset herättivät myös pettymyksien tunteita ja ristiriitoja. Analysoimalla maanhakijoiden lähettämiä kirjeitä Rapo nostaa esiin maansaantiin liittyneitä pitkiä kulttuurisia sekä sosiaalisia perinteitä. Lisäksi artikkeli käsitteellistää vaurauden ja turvallisuudentunteen välistä suhdetta.</p>

2023-09-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/137096 2023-09-23T17:18:03+03:00 Jussi Lahtinen

<p>Jussi Lahtinen johdattelee lukijan toisen maailmansodan jälkeisten suurten yhteiskunnallisten kertomusten pariin luoden pitkittäiskatsauksen vauraan työläisen tematiikkaan 1950-luvulta 2020-luvulle asti. Niin yleisesti länsimaissa kuin Suomessakin kokemus vauraudesta ja edistyksestä muutti työväenluokan asemaa yhteiskunnassa. Artikkelissa seurataan, miten unelmat omistusasunnosta tai -osakkeesta sekä henkilöautosta konkretisoituivat yhä laajempien kansanosien keskuudessa ja miten unelmat osin romahtivat deindustrialisaation ja teollisen rakennemuutoksen seurauksena.</p>

2023-09-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/137098 2023-09-23T17:21:34+03:00 Hannele Kuitunen

<p>Hannele Kuitusen artikkelissa katse kohdistuu erityisesti suomalaisen asumisen muutokseen ”suuren murroksen” aikana 1960–70-luvuilla. Tutkimuskohteena artikkelissa on Amurin kaupunginosa, Tampereen kantakaupungin läheisyyteen 1860-luvulta lähtien muodostunut puutalovaltainen asuinalue. Amuri saneerattiin noin kymmenessä vuodessa niin, että vanhat puutalokorttelit purettiin uusien kerrostalojen tieltä. Kuitunen analysoi haastattelujen avulla kokemuksia, joita muutto uusiin kerrostaloihin tuotti. Warsellin tavoin myös Kuitunen liittää vaurastumisen hyvinvoinnin käsitteeseen. Uudet modernit asunnot tarjosivat monille paremmat arjen puitteet toteuttaa itseään ja elää aktiivista elämää.</p>

2023-09-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/137103 2023-09-23T17:29:18+03:00 Aino Tiihonen

<p>Aino Tiihonen analysoi artikkelissaan työväenluokan äänestyskäyttäytymistä 2010-luvun Suomessa. Tarkastelukohteena ovat erityisesti puoluevalintoihin vaikuttavat arvot ja asenteet. Artikkelissa nousee esiin, että luokkasamaistuminen ja ammattiasema eivät enää kulje yhtä voimakkaasti käsi kädessä kuin ennen. Myös työväenluokkaisuus on muuttanut muotoaan, ja sitä on syytä tarkastella monimuotoisemmin kuin pelkkänä ammattiasemana. Tiihosen vaalitutkimusaineistoihin perustuvassa analyysissä korostuu suomalaisen poliittisen kentän murros. Perussuomalaiset on noussut suosituksi niin perinteisen<br>ammattiin sidotun työväenluokan kuin myös uudenlaisiin työväenluokkapositioihin sidottujen äänestäjien keskuudessa. Jo 1960-luvun lopulta asti niin sanotun populistit ovat aika ajoin saaneet merkittävää suosiota länsimaisen ”vauraan” työväestön keskuudessa. Nyt tämä trendi on rantautunut myös Suomeen.</p>

2023-09-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/137109 2023-09-23T17:39:16+03:00 Sanna Aaltonen

<p>Sanna Aaltonen analysoi haastattelututkimuksessaan nykyajan massa- ja paperiteollisuuden piirissä työskentelevien suhdetta omaan yhteiskunnalliseen asemaansa, joka on aika ajoin saatettu liittää pilkalliseen käsitteeseen työläisaristokratia. Haastateltujen paperityöläisten piirissä esiintyy paljon vastapuhetta, jossa pyritään oikomaan käsityksiä ”liian suurista palkoista” ja oikeuttamaan omaa yhteiskunnallista asemaa. Samalla paperityöläinen tunnistaa yhä edelleen yhteiskuntaluokan merkityksen ja asemoi itsensä ennen kaikkea työväenluokkaiseen keskiryhmään kuuluvaksi.</p>

2023-09-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/137111 2023-09-23T17:43:53+03:00 Osmo Soininvaara

<p>Kirjan päättää Osmo Soininvaaran näkökulmateksti, jossa katse siirretään tulevaan. Soininvaaran vuonna 2021 julkaistuun teokseen 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka perustuva artikkeli maalaa synkkää kuvaa erityisesti ammattitaidottoman, lyhyen koulupolun käyneen väestönosan tulevaisuudesta. Jos aikaisemmin kansalaiskoulun tai peruskoulun päättäneellä nuorella oli ainakin teoreettinen mahdollisuus saavuttaa keskiryhmien elintaso teollisuuden palveluksessa, ei 2020-luvun maailmassa tätä mahdollisuutta enää ole. Soininvaara luettelee omia ratkaisumallejaan siihen, miten sosiaali- ja talouspolitiikalla voidaan vastata modernin työelämän vaatimuksiin. Samalla teksti herättää kysymään: onko vaurauden ja työväenluokan pitkään jatkunut liitto ohi?</p>

2023-09-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023