https://journal.fi/vakivoimakas <p>Vuosittain ilmestyvä Väki Voimakas julkaisee työväestöä, työväenliikettä ja työelämää käsitteleviä tutkimusartikkeleita.</p> Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura fi-FI Väki Voimakas 0782-2332 https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/147674 <p>Johdantoartikkeli esittelee teoksen sisällön ja tarkastelee Neuvostoliiton tutkimuksen vuosikymmeniä Suomessa ja kansainvälisesti.</p> Pia Koivunen Matias Kaihovirta Anna Laakkonen Silja Pitkänen Copyright (c) 2024 2024-09-04 2024-09-04 37 7 36 10.55286/vv.147674 https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/147676 <p>Josif Stalinin 1930-luvun puolivälin Neuvostoliitossa eli karkeasti <br>ottaen 30 000 suomalaista. Keitä he olivat? Ja mitä heille tapahtui <br>Stalinin suuren terrorin vuosina 1937–1938? Aiheesta on kirjoi-<br>tettu runsaasti, mutta arviot suomalaisuhrien määrästä vaihtele-<br>vat muutamasta tuhannesta miltei 40&nbsp;000:een. Miksi luvut eroa-<br>vat niin hämmentävän paljon? Mitä uusin tutkimustieto kertoo <br>suomalaisten tuomittujen määristä? Artikkeli nojaa vahvasti <br>”Suomalaiset Venäjällä 1917–1964” -tutkimushankkeen <br>tietoihin. Kansallisarkistolla toimivassa hankkeessa on käyty use-<br>aan kertaan läpi kaikki ne Suomen kansalaiset ja entiset kansalai-<br>set, joiden tiedetään saaneen tuomion suuren terrorin vuosina.</p> Aleksi Mainio Copyright (c) 2024 2024-09-04 2024-09-04 37 37 74 10.55286/vv.147676 https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/147677 <p>Artikkelissa keskitytään ruotsinkieliseen kommunistiin Allan <br>Walleniukseen. Elämänkerrallisella lähestymistavalla seurataan<br>Walleniuksen matkaa Neuvostoliittoon ja hänen kohtaloaan <br>siellä. Vaikka katse on kohdistettu Allan Walleniuksen elämään, <br>artikkelin tavoite on myös raottaa verhoa ruotsinkielisten suoma-<br>laisten tuntemattomaan historiaan kommunistisessa liikkeessä ja <br>Neuvostoliitossa.</p> Matias Kaihovirta Copyright (c) 2024 2024-09-04 2024-09-04 37 75 107 10.55286/vv.147677 https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/147687 <p>Artikkelissa kartoitetaan ja arvioidaan Suomen pohjoisimmalle raja-<br>seudulle, Petsamon Kalastajasaarennolle, jääneiden suomalaisten <br>kohtaloita Neuvostoliiton hyökätessä seudulle talvisodan alka-<br>essa marraskuun lopussa 1939; miten paikalliset ihmiset<br>selvisivät sotatoimien vyöryessä yli. Seudun asukkaat olivat pää-<br>osin niin sanottua tavallista, pienillä tiloilla tai palveluamma-<br>teissa toiminutta palkkatyöväkeä, kalastajia ja perheenäitejä, sekä <br>saamelaisia että suomalaisia. Heidän ammateikseen on merkitty <br>muun muassa talousapulainen, emännöitsijä, kaupanhoitaja, lau-<br>tamies, työmies, kalastaja ja poromies.</p> Maria Lähteenmäki Copyright (c) 2024 2024-09-04 2024-09-04 37 109 151 10.55286/vv.147687 https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/147689 <p>Artikkelissa kysytään, miten proletariaatti käsitettiin neu-<br>vostovallan näkökulmasta ja miten se suhteutui valkoisten käsi-<br>tykseen työväestöstä Venäjän Karjalassa sisällissodan aikana. <br>Miten bolševikit ja suomalaiskommunistit kuvasivat suhdettaan<br>karjalaiseen työväestöön vuosina 1918–1922, kun alueella oltiin <br>vuoroin sodassa ja vuoroin rauhassa erityisesti valkoisen Suomen <br>vaaniessa vieressä? Miten karjalainen proletariaatti kuvattiin <br>niin neuvostovallan apuna kuin haittana verrattuna valkoisten, <br>suomalais-karjalaisten vihollisten retoriikkaan karjalaisesta rah-<br>vaasta? Näihin kysymyksiin syvennytään käsitehistoriallisella tutkimus-<br>asenteella&nbsp;analysoimalla aikakauden kieltä ja diskursseja poliit-<br>tisena toimintana venäjän- ja suomenkielisen aineiston avulla. <br>Metodologinen lähtökohta on, että neuvostovaltaa rakennettiin <br>Karjalassa kielellisten keinojen avulla, jolloin esimerkiksi käyte-<br>tyillä käsitteillä muovattiin ympäröivää yhteiskuntaa kohti sosia-<br>listisista ihannetta.</p> Aki Aunala Copyright (c) 2024 2024-09-04 2024-09-04 37 153 186 10.55286/vv.147689 https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/147690 <p>Artikkelissa tarkastellaan suomalaisten punapakolaisten osuutta <br>neuvostohallinnon ja sosialismin rakentamisessa Vienan Karjalaan, <br>keskittyen erityisesti Uhtualle lähetettyihin punasuomalaisiin.</p> Pekka Vaara Copyright (c) 2024 2024-09-04 2024-09-04 37 187 217 10.55286/vv.147690 https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/147696 <p>Artikkelissa tarkastellaan Suomesta ja suomalaisista Neu-<br>vosto-Karjalassa ilmestyneessä Totuus-lehdessä esitettyjä vihol-<br>liskuvia talvisodan loppumisesta jatkosodan ensi askeliin vuosina <br>1940–1941. Lehdestä on löydettävissä erilaisia viholliskuvia, jotka <br>jaotellaan neljään viholliskuvatyyppiin. Viholliskuvista nousee esiin<br>erilaisia vastakkainasetteluja, joiden avulla saadaan vihjeitä Totuuden<br>toimittajien omasta neuvostokarjalaisesta viiteryhmästä, tai oikeammin<br>siitä, millaisena se haluttiin mediassa nähdä. Neuvosto-Karjalan alue koki<br>1930-luvulta 1940-luvulle valtavan määrän erilaisia muutoksia rajan <br>siirtämisestä uudenlaisen kansallisuuden esiintuloon, rauhasta <br>sotaan ja takaisin rauhaan peräti kahdesti. Tutkimuksen aikavä-<br>lillä alueella sijaitsi Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvos-<br>totasavalta (KSSNT). KSSNT:n alue muodostui entisestä Karjalan <br>autonomisesta sosialistisesta neuvostotasavallasta (KASNT) sekä <br>Suomelta Moskovan rauhassa saaduista alueluovutuksista Karja-<br>lan kannaksen osaa lukuun ottamatta.</p> Mirka Laakso Copyright (c) 2024 2024-09-04 2024-09-04 37 257 286 10.55286/vv.147696 https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/147697 <p>Artikkelissa tutkitaan diskurssianalyysin keinoin Toivo Anti-<br>kaisen sankarimyytin syntyä suomalaisten emigranttien toimit-<br>taman Punainen Karjala -lehden kirjoittelun kautta. Artikkelissa<br>analysoidaan, kuinka Antikaisessa henkilöityi kuva ihanteellisesta<br>neuvostosuomalaisesta. Tutkimuksen kohteena oleva lehti ilmestyi <br>Neuvosto-Karjalan pääkaupungissa Petroskoissa vuosina 1920–<br>1923 nimellä Karjalan Kommuuni ja vuosina 1923–1937 nimellä <br>Punainen Karjala. Se oli Neuvosto-Karjalan suurin suomenkieli-<br>nen sanomalehti ja alueen korkeimman vallankäyttäjän, Venäjän<br>Kommunistisen Puolueen (bolševikit) Karjalan Aluekomitean <br>äänenkannattaja. Punainen Karjala noudatti neuvostolehdistön <br>linjauksia ja osallistui neuvostovallan keskeisimpiin propaganda-<br>kampanjoihin. Antikaisen nousu näkyväksi hahmoksi neuvos-<br>tosuomalaisessa julkisuudessa liittyi SKP:n kansainväliseen pro-<br>pagandakampanjaan, jonka puolue aloitti sen jälkeen, kun Etsivä <br>Keskuspoliisi pidätti Antikaisen Kirkkonummella loppuvuodesta <br>1934. SKP ohjeisti lehtiä kirjoittamaan aiheesta ja niinpä Anti-<br>kaisen pidätys ja sitä seuranneet oikeudenkäynnit saivat suurta <br>huomiota Punaisessa Karjalassa ja muissa vasemmistolehdissä <br>ympäri maailman.</p> Anna Laakkonen Copyright (c) 2024 2024-09-04 2024-09-04 37 219 256 10.55286/vv.147697 https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/147698 <p>Artikkelissa tarkastellaan Suomea ja Puolaa reunavaltio-teorian<br>näkökulmasta. Reunavaltiokäsite ymmärretään artikkelissa <br>puolustuspoliittisen näkökulman lisäksi eri kansojen asuttamana<br>vyöhykkeenä entisen Venäjän keisarikunnan<br>länsiosissa, joille yhteisiä olivat tietyt sisäpoliittiset ja yhteiskunnalliset,<br>vallanvaihdon Venäjällä aiheuttamat ilmiöt. Artikkelin fokuksessa<br>on maiden sosialistipuolueiden asemoituminen suhteessa Neuvosto-<br>Venäjään. Artikkeli tukee reunavaltioliiton vaiheiden tutkimusta<br>kertomalla toisen osapuolen kuvan rakentamisesta toisessa osapuolessa,<br>sekä lähtökohdista reunavaltioyhteistyöhön. Artikkelissa tarkasteltava<br>aikakausi alkaa vuodesta 1919 ja päättyy vuoteen 1921. Helmikuussa<br>1919 kokoontui ensimmäinen itsenäistyneen Puolan parlamentti, kun<br>taas huhtikuussa1919 alkoivat ensimmäiset sisällissodan jälkeiset Suomen <br>eduskunnan valtiopäivät, joihin sosialidemokraatit saivat osallistua <br>ilman rajoituksia. Analyysi päättyy rauhansopimuksiin Neu-<br>vosto-Venäjän kanssa: Suomi allekirjoitti sopimuksen 14. loka-<br>kuuta 1920 Tartossa, ja Puola 21. maaliskuuta 1921 Riiassa (alus-<br>tava rauhansopimus solmittiin kuitenkin jo 12. lokakuuta 1920). <br>Tutkittavaa kautta leimaa epävarmuus tulevaisuudesta, joka joh-<br>tui Venäjän pyrkimyksistä levittää vallankumousta.</p> Marta Laskowska Copyright (c) 2024 2024-09-04 2024-09-04 37 287 318 10.55286/vv.147698 https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/147700 <p>Lännen vähemmistökansallisuuksien kommunistisen yliopiston <br>(LVKY, ven. KUNMZ) Leningradin osaston suomalaisella sekto-<br>rilla opiskeli vuosina 1922–1936 yhteensä satoja työläistaustaisia <br>Suomen kansalaisia. Yliopistolla ja sen suomalaisella sektorilla oli <br>keskeinen asema Suomen kommunistisen puolueen (SKP) maan-<br>alaisessa toiminnassa sekä kommunistisen etujoukon, ns. kaade-<br>rien kouluttamisessa. Artikkelissa on hyödynnetty Venäjältä<br>Suomen Kansallisarkistolle hankittuja SKP:n ja LVKY:n arkistoja (RGASPI),<br>Etsivän keskuspoliisin (EK-Valpo) materiaaleja sekä Kansan Arkiston muisti-<br>tietoaineistoja. Tutkimuksen ajallinen rajaus ulottuu suomalaisen <br>sektorin perustamisesta syksyllä 1922 aina LVKY:n lakkautta-<br>miseen vuonna 1936. Opiskelijoiden osalta tutkimus on rajattu <br>Suomen kansalaisiin, sillä vaikka LVKY:n suomalaisella sektorilla <br>opiskeli myös inkerinsuomalaisia, Venäjällä syntyneitä suomalai-<br>sia, karjalaisia ja muita ryhmiä, keskittyy tutkimus nimenomaan <br>suomalaisten muuttoliikkeeseen sotien välisenä aikana.<br>Tutkimuksen tarkoituksena on valottaa niitä poliittisia ja sosi-<br>aalisia taustoja ja kriteerejä, jotka vaikuttivat LVKY:n suoma-<br>laisen sektorin opiskelija-aineksen valikoitumiseen. Artikkelin<br>tavoitteena on tuoda esiin uutta tietoa nimenomaan <br>oppilasaineksen muodostumisesta ja muutoksista varsinaisen <br>opetussisällön sijaan. Näin ollen päätutkimuskysymykseksi muo-<br>toutuu: minkälaiset taustatekijät vaikuttivat Suomen kansalaisten <br>lähtemiseen ja lähettämiseen Lännen vähemmistökansallisuuk-<br>sien kommunistisen yliopiston Leningradin osastolle? Opiskelija-<br>valikoitumisen analysointi nivoutuu tiiviisti yhteen suomalaisten <br>kouluttamiselle asetettujen tavoitteiden tarkastelemisen kanssa.</p> Jesse Hirvelä Copyright (c) 2024 2024-09-04 2024-09-04 37 319 349 10.55286/vv.147700 https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/147701 <p>Artikkelissa analysoidaan suomalaisten poliittisten <br>työntekijöiden ja laittomien rajanylittäjien toimintaa Magni-<br>togorskissa. Mitä poliittisella valistustyöllä tarkoitettiin ja<br>miten suomalaiset poliittiset työntekijät toteuttivat <br>tätä työtä? Miten laittomat rajanylittäjät suhtautuivat tähän työ-<br>hön ja mitä keinoja heillä oli parantaa olosuhteitaan ja selviytyä <br>gulag-järjestelmässä? Artikkelissa tarkastellaan myös erilaisia<br>valtasuhteita, jotka muodostivat raamit poliittisten työntekijöiden ja Magni-<br>togorskiin karkotettujen suomalaisten toiminnalle. Tärkeä kysy-<br>mys suomalaisten kohdalla liittyy myös arjen vastarintaan: mitä <br>muotoja se Magnitogorskissa sai? Artikkeli tuo esille poliittisen <br>valistustyön eri ulottuvuuksia gulag-järjestelmässä, SKP:n suh-<br>detta tähän järjestelmään sekä laittomien rajanylittäjien asemaa <br>järjestelmän sisällä.</p> Ira Jänis-Isokangas Copyright (c) 2024 2024-09-04 2024-09-04 37 351 384 10.55286/vv.147701 https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/147704 <p>Päätäntöessee vetää yhteen artikkelikokoelman teemoja sekä<br>pohtii Venäjä-tutkimuksen tilannetta Venäjän aloittaman<br>Ukrainan hyökkäyssodan aikana sekä tulevaisuudessa.</p> Simo Mikkonen Copyright (c) 2024 2024-09-04 2024-09-04 37 385 396 10.55286/vv.147704