Virittäjän kirjoituskilpailu 2020

2020-04-01

Virittäjä järjestää kirjoituskilpailun, joka on suunnattu kirjoituskilpailuun ensi kertaa osallistuville, pro gradu -tutkielmaansa kirjoittaville opiskelijoille tai vastikään työnsä loppuun saattaneille. Parhaat kirjoitukset julkaistaan Virittäjässä, ja voittajat palkitaan lisäksi Virittäjän vuosikerralla ja SKS:n kirjapalkinnolla. Ja mikä tärkeintä: osallistujat saavat kirjoituksistaan arvokasta palautetta arviointiryhmältä!

Kohderyhmä

Kirjoituskilpailu on suunnattu ensi kertaa kilpailuun osallistuville, pro gradu ‑tutkielmaansa kirjoittaville opiskelijoille tai vastikään työnsä loppuun saattaneille. Jos kilpailukirjoitus perustuu jo hyväksyttyyn pro gradu -työhön ja osallistuja on jo valmistunut filosofian maisteriksi, valmistumispäivän pitää olla 4.10.2019 tai myöhempi.

Kilpailuun osallistuvien kirjoitusten pitää käsitellä suomea tai sen sukukieliä. Näkökulma ja aihe ovat vapaat. Kilpailun osallistujat voivat olla tulevia opettajia, tutkijoita, kääntäjiä tai muita kieliasiantuntijoita. 

Päämäärä ja tekstilaji

Kilpailuun osallistuvat kirjoitukset eivät edusta tutkimusartikkelin tekstilajia, vaan ne ovat suppeampia (ja mahdollisesti yleistajuisempia) havaintokirjoituksia. Kirjoitukset suunnataan kuitenkin asiantuntijalukijalle, ei kenelle hyvänsä kielestä kiinnostuneelle. Kannattaa siis tutustua Virittäjän Havaintoja ja keskustelua ‑osastoon, jossa tämäntyyppisiä kirjoituksia julkaistaan. Kirjoituksissa noudatetaan tieteellisen kirjoittamisen konventioita: lähteet osoitetaan asianmukaisella tavalla tekstiviitemerkinnöin ja niistä tehdään lähdeluettelo.

Näkökulma, aihe ja pääpaino

Kirjoituksessa voi tarkastella kieltä monesta eri näkökulmasta; näkökulma voi olla esimerkiksi jokin seuraavista: kielen rakenne ja kielenkuvaus, kielihistoria, kielten vertailu, kielitypologia, kielen vaihtelu, kieliasenteet, diskurssintutkimus, tekstin- ja keskusteluntutkimus, nimistön- ja sanastontutkimus, kielen- ja tekstinhuolto, kielenoppiminen ja ‑opetus, kääntäminen ja tulkkaus, monikielisyys ja kielipolitiikka. Mainitut näkökulmat ovat esimerkkejä, eivätkä ne sulje toisiaan pois; näkökulmia voi halutessaan vapaasti myös yhdistellä.

Kirjoituksessa esitellään jokin havainto, joka mahdollisesti herättää myös yleistä mielenkiintoa. Havainto voi liittyä kielenkäyttöön, kielisysteemistöön, kielenkuvaukseen, kielenopetukseen tai ‑oppimiseen tai mihin tahansa muuhun alueeseen, kunhan kirjoituksen keskiössä on suomi tai sen sukukieli. Aihetta ei tarvitse kuitenkaan valita niin, että sillä olisi välitöntä sovellusarvoa, tai niin, että se olisi yhteiskunnallisesti suoraan erityisen vaikuttava. Kirjoitus voi aivan yhtä hyvin käsitellä jotakin perustutkimukseen liittyvää aihetta ja auttaa omalta osaltaan ymmärtämään kieltä sosiaalisena ilmiönä ja kielenkuvausta teoreettis-ideologisena toimintana. 

Erityishuomiota pitää kiinnittää myös tekstin rakenteeseen ja kieliasuun. Kirjoituksen pitää olla aiemmin julkaisematon, mutta on tarkoituksenmukaista, että kirjoittaja käyttää hyväkseen valmista tai kirjoitteilla olevaa opinnäytetyötään. Siihen pitää viitata tekstissä samalla tavalla kuin muihinkin lähteisiin.

Laajuus ja ulkoasu

Kirjoituksen laajuus on noin 3 000 sanaa (n. 25 000 merkkiä ilman välilyöntejä). Teksti kirjoitetaan harvalla rivinvälillä (1,5–2) ja riittävän suurin marginaalein (ainakin 2,5 cm) niin, että yhdessä liuskassa on noin 2 400 merkkiä (välilyönneittä). Sivut numeroidaan.

Kirjoituksessa kannattaa käyttää väliotsikointia, mutta väliotsikoita voi olla vain yhdentasoisia eikä niissä käytetä numerointia. Jos väliotsikoita käytetään, kirjoituksessa pitää olla kirjoituksen alussa samassa tiedostossa myös sisällysluettelo.

Runsaita alaviitteitä pitää pyrkiä välttämään. Kielenainekset ja mahdolliset termit merkitään tekstiin kursiivilla. Alleviivausta ei käytetä, mutta lihavointia voidaan käyttää esimerkiksi erotettaessa morfeemeja tai sanoja kielenaineksista (esim. talo-ssa-ni-kin).

Tekstiviitteet ja lähdeluettelo

Tekstiviitemerkinnät ja lähdeluettelo pitää tehdä Virittäjän ohjeiden mukaan. Ohjeet ovat PDF-muodossa Virittäjän kotisivuilla (http://journal.fi/virittaja/information/authors).

Aikataulu ja kilpailukirjoitusten lähettäminen

Kirjoitus lähetetään viimeistään maanantaina 5.10.2020 Yrjö Laurannolle sähköpostin (yrjo.lauranto@helsinki.fi) liitteenä (doc- tai docx-tiedostona). Asetelmat, taulukot, kartat, kuviot ja kuvat voidaan liittää tässä vaiheessa tekstiin siihen kohtaan, johon ne kuuluvat, tai ne voivat olla erillisessä tiedostossa numeroituina ja nimettyinä. Jos ne ovat erillisessä tiedostossa, käsikirjoitukseen pitää merkitä selvästi, mistä kohtaa mikin taulukko tms. puuttuu. Jos kirjoitus päätetään julkaista, kirjoittaja saa erilliset ohjeet julkaisua varten.  

Kirjoittajan pitää ilmoittaa saatekirjeessä 1) yhteystietonsa (sähköpostiosoite ja puhelinnumero), 2) yliopisto ja laitos tai vastaava, 3) opinnäytetyönsä nimi ja valmistumisaika (jos se on jo hyväksytty) sekä 4) pääohjaaja, mahdollinen toinen tarkastaja sekä muut ohjaajat.

Kirjoitusten arviointi ja anonymisointi ennen arviointia

Arviointiin vaikuttavat erityisesti näkökulman valinta sekä se, että havainnot on esitetty koherentilla tavalla ja niihin liittyvät väitteet on perusteltu. On tärkeää, että kirjoitukset ovat selkeästi fokusoituja ja että niissä keskitytään aiheen kannalta oleelliseen. Kirjoituksissa pitää olla punainen lanka, jota lukija pystyy seuraamaan. Erityishuomiota kiinnitetään myös tekstin rakenteeseen ja kieliasuun. Kirjoitusten pitää olla aiemmin julkaisemattomia, mutta tarkoitus on, että kirjoittajat käyttävät hyväkseen valmiita tai kirjoitteilla olevia opinnäytetöitään.

Kirjoitukset arvioi arviointiryhmä, jossa on edustajia eri yliopistoista, ja ne arvioidaan nimettöminä. Siksi kirjoittajan nimeä tai yhteystietoja ei merkitä kilpailuun osallistuvaan kirjoitukseen. Kirjoittajan pitää anonymisoida kirjoituksensa myös muilta osin, esimerkiksi silloin, kun hän viittaa omaan opinnäytetyöhönsä (ks. tarkempia ohjeita Virittäjän kirjoitusohjeista osoitteesta http://journal.fi/virittaja/information/authors. Kirjoittajan pitää poistaa Word-tiedostosta kaikki sellaiset tiedot, joiden perusteella hänet voi tunnistaa (Tiedosto => Tiedot => Tarkasta asiakirja).

Kun kirjoittaja viittaa tekstissään omiin julkaisuihinsa, hän voi käyttää tekstiviitteenä sulkeissa esimerkiksi seuraavantyyppistä merkintää: N. N. 2015: 123. Lähdeluetteloon kirjoittaja merkitsee aakkosissa N:n kohdalle omat tutkimuksensa ilman teoksen, artikkelin tai pro gradu ‑työn nimeä, esimerkiksi N. N. 2015.

Lisätietoa

Lisätietoa saa Yrjö Laurannolta (yrjo.lauranto@helsinki.fi).