"Lyödään ne hepnaadilla!"
Alvar Aallon kielellinen elämäkerta
Abstrakti
Alvar Aalto (1898–1976) on maamme kansainvälisesti tunnetuin arkkitehti, jonka henkilöä ja tuotantoa tutkitaan jatkuvasti eri puolilla maailmaa. Aalto oli oman aikansa kosmopoliitti ja polyglotti, jonka henkilöhistoriaan sisältyy poikkeuksellisen monisyinen kielellinen ulottuvuus. Hänen kielellistä historiaansa ei ole kuitenkaan tutkittu aiemmin soveltavan kielentutkimuksen näkökulmasta. Tämän artikkelin tavoite onkin paikata tätä kotimaisen ja kansainvälisen Aalto-tutkimuksen aukkoa laatimalla Aallon kielellinen elämäkerta. Artikkeli tuo kielitaitoisen ja verbaalisesti lahjakkaan Aallon kielellisen repertuaarin ja kielelliset resurssit ensimmäistä kertaa kootusti laajempaan kielitieteelliseen keskusteluun ja mahdollistaa näin myös aiheen jatkotutkimuksen. Tutkimus täydentää tietämystämme Aallon henkilöhistoriasta, semminkin kun hän on osa 1900-luvun kielellistä kirjoa ja lähihistoriaa.
Tutkimuksen primääriaineisto koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä aineistokokonaisuudesta: kirjallisuudesta ja arkistoaineistosta. Tutkimuksen ensisijainen aineisto on laaja Aaltoa käsittelevä suomen-, ruotsin- ja englanninkielinen tietokirjallisuus, jota luetaan kvalitatiivisen lähiluennan avulla. Tätä täydentää Alvar Aalto -museossa Jyväskylässä säilytettävä, aiemmin kielinäkökulmasta lähes huomiotta jäänyt aineisto. Tulos on synteesi kohdehenkilön kielellisestä repertuaarista ja kielellisistä resursseista, joka pohjaa moniääniseen kirjalliseen dokumentaatioon. Aineistoa luetaan kolmea pääteemaa silmällä pitäen: Aalto suomen ja ruotsin käyttäjänä, Aalto vieraiden kielten käyttäjänä sekä Aallon kielelliset kontekstit ja yhteisöt, erityisesti Artek ja Aallon arkkitehtitoimisto. Näihin kaikkiin sisältyy kielen valintaan, kielellisiin preferensseihin ja kielelliseen kompetenssiin liittyviä kysymyksiä, joiden avulla kuva monikielisestä Aallosta alkaa hahmottua ja tarkentua.
“Let’s knock them dead!” The linguistic biography of Alvar Aalto
Alvar Aalto (1898–1976) is the most renowned architect in Finland internationally, and his life and work are constantly being studied all over the world. Aalto’s personal history includes an exceptionally diverse linguistic dimension, and he was a well-known cosmopolitan and polyglot in his time. However, to date his linguistic history has not been studied. The aim of this study is to fill this gap in Finnish and international Aalto scholarship by writing Aalto’s linguistic biography. The article puts together for the first time the linguistic repertoire and resources of the multilingual and verbally gifted Aalto and sets them in the wider context of linguistic studies, thus paving the way for future research on the topic. The study adds to our knowledge of Aalto’s life, especially from a linguistic perspective and in the context of twentieth-century history.
The primary corpus for this study consists of two complementary sets of data: existing literature on Aalto, and archive materials. Most important in the literature are the many studies on Aalto in Finnish, Swedish and English, which are examined by qualitative close reading. This data is supplemented from the archives of the Alvar Aalto Museum in Jyväskylä, Finland, which have hitherto not attracted much attention from earlier linguistic scholars. The result is an exhaustive synthesis of Aalto’s linguistic repertoire and resources based on polyphonic literary documentation. The data is examined with three themes in mind: Aalto’s use of Finnish and Swedish; Aalto’s use of foreign languages; and Aalto’s linguistic contexts and communities, especially Artek and Aalto’s firm of architects. Each one includes questions about language choice, linguistic preferences, and linguistic competence. With their help, the picture of the multilingual Aalto begins to take shape and come into focus.
