Päästä-verbi + MA-infinitiivi -rakenteen käyttö arkikeskustelussa

Kirjoittajat

• Yida Cai University of Helsinki

DOI:

https://doi.org/10.23982/vir.120745

Avainsanat:

modaaliverbi, keskustelunanalyysi, vuorovaikutuslingvistiikka, semantiikka, konventionaalinen implikaatio

Abstrakti

Tässä vuorovaikutuslingvistisessä artikkelissa tarkastellaan, miten suomen kielen päästä-verbi + MA-infinitiivi -rakennetta (päästä-rakennetta) käytetään puhutussa arkikeskustelussa. Kyseisessä rakenteessa päästä-verbin subjekti on inhimillinen ja sen infinitiivitäydennys illatiivimuotoinen. Tutkimuksessa selvitetään, millaisissa sekventiaalisissa konteksteissa kyseistä rakennetta käytetään ja mitä vuorovaikutuksellisia tehtäviä sillä on näissä kontekstissa. Artikkelissa esitellyt vuorovaikutuskontekstit ovat valituskertomus, ehdotuksesta kieltäytyminen ja ironinen luonnehdinta puheena olevan henkilön toiminnasta. Lisäksi artikkeli selvittää formaalin semantiikan käsitteistöä hyödyntäen, miten päästä-verbin mukanaan tuomat merkitykset voivat valottaa päästä-rakenteen vuorovaikutustehtäviä.

Aineisto koostuu noin 28 tunnista arkikeskustelua. Tutkittu rakenne esiintyy aineistossa yhteensä 53 kertaa. Analyysi osoittaa, että sekä kielto- että myöntömuotoinen päästä-verbi toimivat valituskertomuksen rakentamisen resurssina mutta eri tavoin. Kielto- ja imperfektimuotoinen päästä-verbi voi luoda kontrastisuhteen edellisten lausumien kanssa ja samalla avata tilan eksplikoinnille valitettavista asioista. Myöntömuotoinen päästä-verbi taas voi konsessiivisessa suhteessa tuoda esiin asiaintilan, joka on odotusten vastainen. Ehdotuksesta kieltäytymisen osalta päästä-rakenne lievittää toiminnan preferoimattomuutta osoittamalla, että ehdotuksesta kieltäytyminen ei johdu puhujan haluttomuudesta vaan ulkopuolisesta esteestä, jolle puhuja ei voi mitään. Ironisessa luonnehdinnassa päästä-rakenne voi toimia siten, että halunmukaisuus tulkitaan päinvastaiseksi, mikä osoittaa vitsin tai muun yhteisesti jaetun tiedon tunnistamista. Analyysista käy ilmi, että päästä-rakenteen vuorovaikutustehtävien kannalta olennaisia ovat päästä-verbin mukanaan tuomista merkityksistä este, halu ja yrittäminen.

 

The use of the Finnish verb structure päästä + MA-infinitive in everyday conversation

This interactional linguistics article studies how the Finnish verb structure päästä + MA-infinitive (the ‘päästä structure’) is used in spoken everyday conversation. In this structure, the verb päästä has a human subject, and the infinitive complement is in the illative form. This study examines what kinds of sequential contexts the structure is used in and what interactional tasks it performs in these contexts. The interactional contexts presented in the article are complaints, rejection of a proposal, and ironic characterisation of conduct. In addition, by utilising the concepts of formal semantics, the article clarifies how the meanings conveyed by the verb päästä can illuminate the interactional tasks of the päästä structure. 

The data consists of about 28 hours of everyday conversation between different groups of participants. The päästä structure occurs in the data a total of 53 times. The analysis shows that both the negative and the positive forms of päästä serve as resources for constructing complaints, though in different ways. In the negative past tense, päästä can create a contrast relationship with previous utterances, and spontaneously opens up a space to explicate the issues that have been complained about. Together with a concessive relationship, päästä in the positive form can denote an unexpected state of affairs. In rejecting a proposal, the päästä structure mitigates the undesirability of the action by pointing out that the rejection is not due to the speaker’s unwillingness but to an external obstacle which the speaker cannot control. In instances of ironic characterisation, the päästä structure can work in such a way that the desirability is interpreted as the opposite, which displays recognition of a joke or some other commonly known matter. In addition, the analysis reveals that the verb’s implications of obstacle, willingness, and striving are significant with regard to the overall interactional tasks of the päästä structure.

Lähdeviitteet

Anderson, Catherine – Bjorkman, Bronwyn – Denis, Derek – Doner, Julianne – Grant, Margaret – Sanders, Nathan – Taniguchi, Ai 2022: ­Essentials of linguistics. 2. painos. eCampusOntario. https://ecampusontario.pressbooks.pub/essentialsoflinguistics2 (2.12.2024).

Baglini, Rebekah – Francez, Itamar 2016: The implications of managing. – Journal of Semantics 33 (3) s. 541–560. https://doi.org/10.1093/jos/ffv007.

Barnes, Kathryn – Ebert, Cornelia 2023: The information status of iconic enrichments. Modelling gradient at-issueness. – Theoretical Linguistics 49 (3–4) s. 167–223. https://doi.org/10.1515/tl-2023-2009.

Benz, Anton – Jasinskaja, Katja 2017: Questions under discussion. From sentence to discourse. – Discourse Processes 54 (3) s. 177–186. https://doi.org/10.1080/0163853X.2017.1316038.

Clifton, Charles Jr. – Frazier, Lyn 2018: Context effects in discourse. The question under discussion. – Discourse Processes 55 (2) s. 105–112. https://doi.org/10.1080/0163853X.2017.1330029.

Coleman, Linda 1975: The case of the vanishing presupposition. – Cathy Cogen, Henry Thompson, Graham Thurgood, Kenneth Whistler & James Wright (toim.), Proceedings of the first annual meeting of the Berkeley Linguistics Society s. 78–89. Berkeley: Berkeley Linguistic Society. https://doi.org/10.3765/bls.v1i0.2348.

Couper-Kuhlen, Elizabeth 2014: What does grammar tell us about action? – Pragmatics 24 (3) s. 623–647. https://doi.org/10.1075/prag.24.3.08cou.

Couper-Kuhlen, Elizabeth – Selting, Margret 2018: Interactional linguistics. Cambridge: Cambridge University Press.

Deppermann, Arnulf 2011: The study of formulations as a key to an interactional semantics. – Human Studies 34 s. 115–128. https://doi.org/10.1007/s10746-011-9187-8.

Deppermann, Arnulf – Reineke, Silke 2020: Practices of indexing discrepant assumptions with German ich dachte (‘I thought’) in talk-in-interaction. – Functions of Language 27 (2) s. 113–142. https://doi.org/10.1075/fol.00031.dep.

Dersley, Ian – Wootton, Anthony 2000: Complaint sequences within antagonistic arguments. – Research on Language and Social Interaction 33 (4) s. 375–406. https://doi.org/10.1207/S15327973RLSI3304_02.

Drew, Paul 1998: Complaints about transgressions and misconduct. – Research on Language and Social Interaction 31 (3–4) s. 295–325. https://doi.org/10.1080/08351813.1998.9683595.

Etelämäki, Marja – Herlin, Ilona – Jaakola, Minna – Visapää, Laura 2009: Kielioppi käsitteistyksenä ja toimintana. Kognitiivista kielioppia ja keskustelunanalyysia yhdistämässä. – Virittäjä 113 (2) s. 162–187.

Etelämäki, Marja – Jaakola, Minna 2009: Tota ja puhetilanteen todellisuus. – Virittäjä 113 (2) s. 188–212.

Etelämäki, Marja – Visapää, Laura 2014: Why blend Conversation Analysis with Cognitive Grammar? – Pragmatics 24 (3) s. 477–506. https://doi.org/10.1075/prag.24.3.03ete.

Flint, Aili 1980: Semantic structure in the Finnish lexicon. Verbs of possibility and sufficiency. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Ford, Cecilia E. 1994: Dialogic aspects of talk and writing. Because on the interactive-edited continuum. – TEXT 14 (4) s. 531–554. https://doi.org/10.1515/text.1.1994.14.4.531.

Ford, Cecilia E. 2000: The treatment of contrasts in interaction. – Elizabeth Couper-Kuhlen & Bernd Kortmann (toim.), Cause, condition, concession, contrast. Cognitive and discourse perspectives s. 283–312. Berlin: M. de Gruyter. https://doi.org/10.1515/9783110219043.3.283.

Goodwin, Charles – Heritage, John 1990: Conversation Analysis. – Annual Review of Anthropology 19 s. 283–307. https://doi.org/10.1146/annurev.an.19.100190.001435.

Gutzmann, Daniel – Turgay, Katharina 2019: Secondary content. An introduction. – Daniel Gutzmann & Katharina Turgay (toim.), Secondary content. The semantics and pragmatics of side issues s. 1–25. Leiden Boston: BRILL.

Haakana, Markku 2006: Reported thought in complaint stories. – Elizabeth Holt & ­Rebecca Clift (toim.), Reporting talk. Reported speech in interaction s. 150–178. Cambridge: Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/CBO9780511486654.007.

Haakana, Markku – Visapää, Laura 2014: Eiku – korjauksen partikkeli? – Virittäjä 118 (1) s. 41–71.

Hakulinen, Auli – Seppänen, Eeva-Leena 1992: Finnish kato. From verb to particle. – Journal of Pragmatics 18 (6) s. 527–549. https://doi.org/10.1016/0378-2166(92)90118-U.

Harjunpää, Katariina 2021: Brokering co-participants’ volition in request and offer sequences. – Jan Lindström, Ritva Laury, Anssi Peräkylä & Marja-Leena Sorjonen (toim.), Intersubjectivity in action s. 135–159. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company.

Harjunpää, Katariina – Niemi, Jarkko – Sorjonen, Marja-Leena 2020: Keskustelun­analyysi ja vuorovaikutuslingvistiikka. – Milla Luodonpää-Manni, Markus Hamunen, Reetta Alexandra Konstenius, Matti Miestamo, Urpo Nikanne, Kaius Sinne­mäki & Terhi Ainiala (toim.), Kielentutkimuksen menetelmiä I-IV s. 896–941. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. https://doi.org/10.21435/skst.1457.

Heinemann, Trine – Traverso, Véronique 2009: Complaining in interaction. – Journal of Pragmatics 41 (12) s. 2381–2384. https://doi.org/10.1016/j.pragma.2008.10.006.

Heritage, John 1988: Explanations as accounts. A conversation analytic perspective. – Charles Antaki (toim.), Analysing everyday explanation. A casebook of methods s. 127–144. London: Sage Publications.

Heritage, John 1996 [1984]: Harold Garfinkel ja etnometodologia. Suomentaneet Ilkka Arminen, Outi Paloposki, Anssi Peräkylä, Sanna Vehviläinen & Soile Veijola. Jyväskylä: Gaudeamus.

Herlin, Ilona 2024: Luonnon rajoja etsimässä. Mitä luontoon kuuluu ja miten luontoon pääsee? – Sananjalka 66 (1) s. 80–103. https://doi.org/10.30673/sja.144506.

Huang, Yan 2011: Types of inference. Entailment, presupposition and implicature. – Wolfram Bublitz & Neal R. Norrick (toim.), Foundations of pragmatics s. 397–422. Berlin: Mouton de Gruyter. https://doi.org/10.1515/9783110214260.397.

Jasinskaja, Katja 2016: Not at issue any more. University of Cologne.

Jefferson, Gail 2005: “At first I thought”. A normalizing device for extraordinary events. – Gene H. Lerner (toim.), Conversation analysis. Studies from the first generation s. 131–167. Philadelphia, PA: John Benjamins Publishing. https://doi.org/10.1075/pbns.125.09jef.

Kangasniemi, Heikki 1992: Modal expressions in Finnish. Helsinki: Suomalaisen Kirjalli­suuden Seura.

Karttunen, Lauri 1971: Implicative verbs. – Language 47 (2) s. 340–358. https://doi.org/10.2307/412084.

Kauppinen, Anneli 2006: Polyseeminen ”vaikka” ja neuvottelun retoriikka. – Virittäjä 110 (2) s. 162–189.

Kiparsky, Carol – Kiparsky, Paul 1971: Fact. – Danny D. Steinberg & Leon A. Jakobovits (toim.), Semantics. An interdisciplinary reader in philosophy, linguistics and psychology s. 345–369. Cambridge: Cambridge University Press.

Koivisto, Aino 2011: Sanomattakin selvää? Ja, mutta ja että puheenvuoron lopussa. Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7323-6.

Koivisto, Aino 2024: Enabling elaboration and offering candidate understandings. ­Finnish turn-final vai ‘or’ in requests for confirmation. – Contrastive pragmatics. A cross-­disciplinary journal 5 (1–2) s. 155–194. https://doi.org/10.1163/26660393-bja10101.

Koev, Todor 2013: Apposition and the structure of discourse. Rutgers University. https://doi.org/doi:10.7282/T3QN64SD.

Koev, Todor 2018: Notions of at-issueness. – Language and Linguistics Compass 12 (12) s. 1–16. https://doi.org/10.1111/lnc3.12306.

Kroll, Margaret – Rysling, Amanda 2019: The search for truth. Appositives weigh in. – Katherine Blake, Forrest Davis, Kaelyn Lamp & Joseph Rhyne (toim.), Proceedings of Semantics and Linguistic Theory 29 s. 180–200. https://doi.org/10.3765/salt.v29i0.4607.

Lakaniemi, Markus 2019: Luulla-verbin polysemia. Suomen kielen pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.

Laury, Ritva – Helasvuo, Marja-Liisa 2016: Disclaiming epistemic access with ‘know’ and ‘remember’ in Finnish. – Journal of Pragmatics 106 s. 80–96. https://doi.org/10.1016/j.pragma.2016.07.005.

Laury, Ritva – Helasvuo, Marja-Liisa 2020: The emergence and routinization of complex syntactic patterns formed with ajatella ‘think’ and tietää ‘know’ in Finnish talk-in-interaction. – Yael Maschler, Simona Pekarek Doehler, Jan Lindström & Leelo Keevallik (toim.), Emergent syntax for conversation. Clausal patterns and the organization of action s. 55–86. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company. https://doi.org/10.1075/slsi.32.03lau.

Lehismets, Kersten 2013: Verbit ja väylät. – Sananjalka 55 (1) s. 29–50. https://doi.org/10.30673/sja.86720.

Lieri, Kristiina 2019: Puheessa esiintyvistä riittävyyden verbeistä norjansuomalaisilla nuo­rilla. – Virittäjä 123 (1) s. 79–109. https://doi.org/10.23982/vir.66109.

Lindström, Anna – Sorjonen, Marja-Leena 2013: Affiliation in conversation. – Jack Sidnell & Tanya Stivers (toim.) The handbook of Conversation Analysis s. 350–369. ­Chichester: Wiley-Blackwell.

Lucariello, Joan 1994: Situational irony. A concept of events gone awry. – Journal of Experimental Psychology. General 123 (2) s. 129–145. https://doi.org/10.1037/0096-3445.123.2.129.

Nadathur, Prerna 2016: Causal necessity and sufficiency in implicativity. – Mary Moroney, Carol-Rose Little, Jacob Collard & Dan Burgdorf (toim.), Proceedings of Semantics and Linguistic Theory 26 s. 1002–1021. https://doi.org/10.3765/salt.v26i0.3863.

Nadathur, Prerna 2023: Causal semantics for implicative verbs. – Journal of Semantics 40 (2–3) s. 311–358. https://doi.org/10.1093/jos/ffad009.

Niemi, Jarkko 2010: Myönnyttelymuotti – erimielisyyttä enteilevä samanmielisyyden konstruktio. – Virittäjä 114 (2) s. 196–222.

Niemi, Jarkko 2013: Tiedon rajat ja vuorovaikutus. Toteamukseen tai vaihtoehtokysymykseen vastaavat voi olla -rakenteet. – Virittäjä 117 (2) s. 201–241.

Pitkänen, Taru 1960: Päästä-verbin semantiikkaa. Suomen kielen pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.

Pomerantz, Anita 1986: Extreme case formulations. A way of legitimizing claims. – Human Studies 9 s. 219–229. https://doi.org/10.1007/BF00148128.

Potts, Christopher 2005: The logic of conventional implicatures. Oxford: Oxford University Press.

Raevaara, Liisa 2009: Nyt täytyy ostaa kun tuli vähä rahaa tosta monivedosta. – Hanna Lappalainen & Liisa Raevaara (toim.), Kieli kioskilla. Tutkimuksia kioskiasioinnin rutiineista s. 231–262. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Rahtu, Toini 2006: Sekä että. Ironia koherenssina ja inkoherenssina. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Roberts, Craige 1996: Information structure in discourse. Toward an integrated formal theory of pragmatics. – Jae Hak Yoon & Andreas Kathol (toim.), The Ohio State University Working Papers in Linguistics 49 s. 91–136. The Ohio State University, Department of Linguistics.

Roberts, Craige – Simons, Mandy – Beaver, David – Tonhauser, Judith 2009: Presupposition, conventional implicature and beyond. A unified account of projection. – Nathan Klinedinst & Daniel Rothschild (toim.), Proceedings of New Directions in the Theory of Presupposition. ESSLLI workshop, Toulouse.

Sacks, Harvey – Schegloff, Emanuel A. – Jefferson, Gail 2016 [1974]: Keskustelun vuorottelujäsennyksen perussystematiikka. Suomentaneet Marja Etelämäki, Auli Haku­li­nen, Ilkka Arminen, Elizabeth Couper-Kuhlen, Mia Halonen, Aino Koivisto, Salla Kurhila, Ritva Laury, Esa Lehtinen, Camilla Lindholm, Jarkko Niemi, Anssi Peräkylä, Johanna Ruusuvuori, Liisa Raevaara, Sara Routarinne, Melisa Stevanovic, Kimmo Svinhufvud, Liisa Tainio & Liisa Voutilainen – Virittäjä 120 (3) s. 1–70.

Sander, Thorsten 2022: Taxonomizing non-at-issue contents. – Grazer Philosophische Studien 99 (1) s. 50–77. https://doi.org/10.1163/18756735-00000154.

Schegloff, Emanuel A. 2005: On complainability. – Social Problems 52 (4) s. 449–476. https://doi.org/10.1525/sp.2005.52.4.449.

Schegloff, Emanuel A. 2007: Sequence organization in interaction. A primer in conversation analysis. Cambridge: Cambridge University Press.

Schegloff, Emanuel A. – Jefferson, Gail – Sacks, Harvey 1977: The preference for self-correction in the organization of repair in conversation. – Language 53 (2) s. 361–382. https://doi.org/10.2307/413107.

Schegloff, Emanuel A. – Sacks, Harvey 1973: Opening up closings. – Semiotica 8 (4) s. 289–327. https://doi.org/10.1515/semi.1973.8.4.289.

Schulze-Wenck, Stephanie 2005: Form and function of ‘first verbs’ in talk-in-interaction. – Auli Hakulinen & Margret Selting (toim.), Syntax and lexis in conversation. Studies on the use of linguistic resources in talk-in-interaction. s. 319–348. Amsterdam: John Benjamins.

Seppänen, Eeva-Leena 1997: Vuorovaikutus paperilla. – Liisa Tainio (toim.), Keskustelun­analyysin perusteet s. 18–31. Tampere: Vastapaino.

Seppänen, Eeva-Leena – Herlin, Ilona 2009: Kuvauksista seurauksiin. Kaksiulotteinen konstruktio niin A että. – Virittäjä 113 (2) s. 213–245.

Simons, Mandy – Tonhauser, Judith – Beaver, David – Roberts, Craige 2010: What projects and why. – Semantics and Linguistic Theory 20 s. 309–327. https://doi.org/10.3765/salt.v20i0.2584.

Sorjonen, Marja-Leena 1999: Dialogipartikkelien tehtävistä. – Virittäjä 103 (2) s. 170–194.

Suomalainen, Karita – Vatanen, Anna – Laury, Ritva 2020: The Finnish se että initiated expressions. NPs or not? – Tsuyoshi Ono & Sandra A. Thompson (toim.), The ‘Noun Phrase’ across languages. An emergent unit in interaction s. 11–42. Amsterdam: Benjamins. https://doi.org/10.1075/tsl.128.02suo.

Tainio, Liisa 1997: Keskustelunanalyysin perusteet. Tampere: Vastapaino.

Traverso, Véronique 2009: The dilemmas of third-party complaints in conversation between friends. – Journal of Pragmatics 41 (12) s. 2385–2399. https://doi.org/10.1016/j.pragma.2008.09.047.

Tonhauser, Judith 2012: Diagnosing (not-)at-issue content. – Elizabeth Bogal-Allbritten (toim.), Proceedings of Semantics of Under-represented Languages in the Americas (SULA) 6 s. 239–54. Amherst: GLSA Publications.

Vatanen, Anna 2014: Responding in overlap. Agency, epistemicity and social action in conversation. Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0280-5.

Vatanen, Anna 2018: Responding in early overlap. Recognitional onsets in assertion sequences. – Research on Language and Social Interaction 51 (2) s. 107–126. https://doi.org/10.1080/08351813.2018.1413894.

Vatanen, Anna – Endo, Tomoko – Yokomori, Daisuke 2021: Cross-linguistic investigation of projection in overlapping agreements to assertions. Stance-taking as a resource for projection. – Discourse Processes 58 (4) s. 308–327. https://doi.org/10.1080/0163853X.2020.1801317.

Vatanen, Anna – Suomalainen, Karita – Laury, Ritva 2020: The Finnish projector phrase se että as a fixed expression. – Ritva Laury & Tsuyoshi Ono (toim.), Fixed Expressions. Building language structure and social action s. 167–202. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company. https://doi.org/10.1075/pbns.315.07vat.

Vepsäläinen, Heidi 2019: Suomen no-partikkeli ja kysymyksiin vastaaminen keskustelussa. Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5189-6.

Vilkuna, Maria 1993: Finnish juuri and just. Varieties of contextual uniqueness. – Finnish Journal of Linguistics 6 s. 97–122.

Wilson, Deirdre – Sperber, Dan 1992: On verbal irony. – Lingua 87 (1–2) s. 53–76. https://doi.org/10.1016/0024-3841(92)90025-E.

VISK = Hakulinen, Auli – Vilkuna, Maria – Korhonen, Riitta – Koivisto, Vesa – Heinonen, Tarja Riitta – Alho, Irja 2008: Iso suomen kielioppi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimus­keskus, Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos. https://scripta.kotus.fi/visk (13.5.2022).