Päästä-verbi + MA-infinitiivi -rakenteen käyttö arkikeskustelussa
Abstrakti
Tässä vuorovaikutuslingvistisessä artikkelissa tarkastellaan, miten suomen kielen päästä-verbi + MA-infinitiivi -rakennetta (päästä-rakennetta) käytetään puhutussa arkikeskustelussa. Kyseisessä rakenteessa päästä-verbin subjekti on inhimillinen ja sen infinitiivitäydennys illatiivimuotoinen. Tutkimuksessa selvitetään, millaisissa sekventiaalisissa konteksteissa kyseistä rakennetta käytetään ja mitä vuorovaikutuksellisia tehtäviä sillä on näissä kontekstissa. Artikkelissa esitellyt vuorovaikutuskontekstit ovat valituskertomus, ehdotuksesta kieltäytyminen ja ironinen luonnehdinta puheena olevan henkilön toiminnasta. Lisäksi artikkeli selvittää formaalin semantiikan käsitteistöä hyödyntäen, miten päästä-verbin mukanaan tuomat merkitykset voivat valottaa päästä-rakenteen vuorovaikutustehtäviä.
Aineisto koostuu noin 28 tunnista arkikeskustelua. Tutkittu rakenne esiintyy aineistossa yhteensä 53 kertaa. Analyysi osoittaa, että sekä kielto- että myöntömuotoinen päästä-verbi toimivat valituskertomuksen rakentamisen resurssina mutta eri tavoin. Kielto- ja imperfektimuotoinen päästä-verbi voi luoda kontrastisuhteen edellisten lausumien kanssa ja samalla avata tilan eksplikoinnille valitettavista asioista. Myöntömuotoinen päästä-verbi taas voi konsessiivisessa suhteessa tuoda esiin asiaintilan, joka on odotusten vastainen. Ehdotuksesta kieltäytymisen osalta päästä-rakenne lievittää toiminnan preferoimattomuutta osoittamalla, että ehdotuksesta kieltäytyminen ei johdu puhujan haluttomuudesta vaan ulkopuolisesta esteestä, jolle puhuja ei voi mitään. Ironisessa luonnehdinnassa päästä-rakenne voi toimia siten, että halunmukaisuus tulkitaan päinvastaiseksi, mikä osoittaa vitsin tai muun yhteisesti jaetun tiedon tunnistamista. Analyysista käy ilmi, että päästä-rakenteen vuorovaikutustehtävien kannalta olennaisia ovat päästä-verbin mukanaan tuomista merkityksistä este, halu ja yrittäminen.
The use of the Finnish verb structure päästä + MA-infinitive in everyday conversation
This interactional linguistics article studies how the Finnish verb structure päästä + MA-infinitive (the ‘päästä structure’) is used in spoken everyday conversation. In this structure, the verb päästä has a human subject, and the infinitive complement is in the illative form. This study examines what kinds of sequential contexts the structure is used in and what interactional tasks it performs in these contexts. The interactional contexts presented in the article are complaints, rejection of a proposal, and ironic characterisation of conduct. In addition, by utilising the concepts of formal semantics, the article clarifies how the meanings conveyed by the verb päästä can illuminate the interactional tasks of the päästä structure.
The data consists of about 28 hours of everyday conversation between different groups of participants. The päästä structure occurs in the data a total of 53 times. The analysis shows that both the negative and the positive forms of päästä serve as resources for constructing complaints, though in different ways. In the negative past tense, päästä can create a contrast relationship with previous utterances, and spontaneously opens up a space to explicate the issues that have been complained about. Together with a concessive relationship, päästä in the positive form can denote an unexpected state of affairs. In rejecting a proposal, the päästä structure mitigates the undesirability of the action by pointing out that the rejection is not due to the speaker’s unwillingness but to an external obstacle which the speaker cannot control. In instances of ironic characterisation, the päästä structure can work in such a way that the desirability is interpreted as the opposite, which displays recognition of a joke or some other commonly known matter. In addition, the analysis reveals that the verb’s implications of obstacle, willingness, and striving are significant with regard to the overall interactional tasks of the päästä structure.
