Suunvuoro
Abstrakti
Virittäjän toinen 125-vuotisjuhlavuosi käy kohti loppuaan. Vuonna 2021 ilmestyi 125. vuosikerta ja tänä vuonna tuli kuluneeksi tasan 125 vuotta lehden ensimmäisen numeron ilmestymisestä. Huhtikuussa juhlittiin 125-vuotisuutta iloisesti seminaarin ja illallisen merkeissä. Iso joukko Virittäjän toiminnassa mukana olleita, Virittäjään kirjoittaneita sekä Virittäjän lukijoita oli mukana.
Virittäjän runsassisältöinen juhlasivusto Virittäjä 125 – 1880-luvulta nykypäivään on saanut runsaasti kävijöitä. Sivuston Aikalaishaastatteluja-osioon tulee piakkoin täydennystä uusista haastatteluista, joita on voitu tehdä Suomen tiedekustantajien liiton avustuksen turvin. Haastatelluiksi ovat nyt päässeet muun muassa Kotikielen Seuran kunniajäsen ja monen merkittävän artikkelin kirjoittaja Heikki Paunonen kuten myös päätoimittajina toimineet Hanna Lappalainen sekä Tiina Onikki-Rantajääskö. Sivusto jää pysyvästi näkyville ja toimii mainiosti tieteenhistorian opetusmateriaalina, mutta myös erittäin informatiivisena ja viihdyttävänäkin kokonaisuutena kenen tahansa fennistiikan historiasta kiinnostuneen luettavana ja kuunneltavana.
Tässä numerossa on taas monta vertaisarvioinnin seulan läpäissyttä kiinnostavaa tutkimusartikkelia. Elina Vitikka pureutuu kieltolauseitten käyttöön kirjoittajan ja lukijan välisen vuorovaikutuksen resurssina yleistajuisessa tietokirjassa. Veera Hatakan aiheena ovat puolestaan predikatiivilause ja intransitiivilause muuttumattoman ja muuttuvan värin kuvauksessa. Marja-Liisa Helasvuon, Ritva Lauryn ja Janica Rauman artikkelissa käsitellään relatiivilauseita arkikeskustelussa.
Kesällä saimme suruksemme kuulla Helsingin yliopiston yliopistolehtorin Tapani Kelomäen poistuneen joukostamme. Hän ahkeroi loppuun asti: voimme vielä lukea hänen kirjoittamansa katsauksen Paavo Ravilasta ja Martti Rapolasta.
Kun eduskuntavaalien jälkeen ensi keväänä laaditaan taas uutta hallitusohjelmaa, olisi sen laatijoiden tosiaankin pidettävä mielessä Pirkko Nuolijärven ja Urpo Nikanteen tässä numerossa ilmaisema kanta, jonka mukaan kieliasioiden ”pitäisi ehdottomasti olla hallituksen kärkihanke tärkeimmästä päästä” ja että valtiolta olisi riitettävä tähänastista huomattavasti enemmän rahaa kieliasioihin.
Mari Siiroinen
Kotikielen Seuran puheenjohtaja
