Kaksi karjalaismurretta suistamolaistaustaisten tunnistettavina
Abstrakti
Kansanlingvistisessä tutkimuksessa tarkastellaan kuuntelutestin avulla, miten historiallista Raja-Karjalaa edustavan Suistamon siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä tunnistavat 1960-luvulla tallennettuja Suistamon ja Tverin eteläkarjalaismurteita, joilla oli yhteinen muinaiskarjalainen tausta 1600-luvulle asti. Tuolloin Ruotsi valloitti Käkisalmen läänin ja alueen ortodoksiväestöä muutti Venäjälle Tverin seuduille. Tverinkarjala on vuosisatojen aikana saanut venäläisvaikutteita erityisesti fonetiikkaan mutta myös sanastoon ja kielioppiin. Raja-Karjalan murteiden länsiosissa on puolestaan ollut suomen vaikutusta.
Testiryhmä edusti suurimmaksi osaksi eläkeikäisiä: siirtolaisia ja heidän lapsiaan. Suistamolaistaustaiset tunnistivat ja ymmärsivät Suistamon murrenäytteen hyvin, vain muutamat sienennimet olivat tuntemattomia. Sen sijaan tverinkarjalan näyte koettiin vieraaksi, ja sen sisältö jäi suurimmalta osalta testiryhmää avautumatta. Arviot murteen alueellisesta sijoittumisesta hajosivat laajalle, muun muassa Raja-Karjalaan ja Vienaan. Murteessa tunnistettiin venäjän vaikutus, joskin tarkemmin kommentoitiin vain sanastoa ja yksittäisiä äänne- ja muoto-opillisia piirteitä, kuten sibilantteja. Parhaiten näytteiden sanastoa tunsivat ne, jotka vielä kertoivat puhuvansa karjalaa.
Tutkimus paljasti, että kuuntelutestin osallistujilla oli melko vähän tietoa karjalan murteista: esimerkiksi kansalaisopistojen kursseilla on keskitytty lähinnä vain etelä- ja livvinkarjalaan. Karjalan tuntemukseen vaikuttaa myös se, että kielellä ei ole riittävästi näkyvyyttä eikä aktiivisia kielenpuhujia, jotta siitä muodostuisi yhteisiä käsityksiä.
Two Karelian dialects recognised by people of Suistamo background
This folk-linguistic study uses a listening test to examine how immigrants from Suistamo, which represents the historical Border Karelia dialect, and their descendants recognise the South Karelian dialects of Suistamo and Tver recorded in the 1960s, which had a common ancient Karelian background until the 17th century. At that time, Sweden conquered the Käkisalmi province, and part of the region’s Orthodox population moved to Russia, specifically to the Tver region. Over the centuries, Tver Karelian assumed Russian influences, particularly on a phonetic level, but also in terms of vocabulary and grammar. In turn, the western parts of the Border Karelian dialects have been influenced by Finnish.
The test group mostly represented people of retirement age: immigrants and their children. People from Suistamo recognised and understood the Suistamo dialect sample well, only a few specific mushroom names were unknown to them. On the other hand, the Tver Karelian sample was perceived as foreign, and its content remained unexplained by most of the test group. Estimates of the regional location of the dialect varied widely, including Border Karelia and Viena. Participants readily recognised the influence of Russian in the dialect, though only the vocabulary and individual phonetic and morphological features, such as sibilants, were commented upon in greater detail. The vocabulary of the samples was best known by those who still spoke Karelian.
The study revealed that the participants in the listening test had relatively little knowledge of Karelian dialects: for example, courses at community colleges have focused mainly on South and Olonec Karelian. Knowledge of Karelian is also affected by the fact that the language does not have enough visibility or active speakers to form common understandings of words and concepts.
