Loppuäänteen kadon välittämiä äänneilmiöitä itämurteiden alueella
Avainsanat:
essiivi, fonologia, itämurteet, murteentutkimus, äännehistoria
Abstrakti
Kielenaineksetaatto (kieli: suomi, sivulla: 124)
alma(na)kka (kieli: suomi, sivulla: 125)
ast(i) (kieli: suomi, sivulla: 124)
editse (kieli: suomi, sivulla: 124)
elli (kieli: suomi, sivulla: 123)
enään (kieli: suomi, sivulla: 124)
hylyojas(sa) (kieli: suomi, sivulla: 125)
ken (kieli: suomi, sivulla: 121)
kuppu (kieli: suomi, sivulla: 121)
kupu (kieli: suomi, sivulla: 121)
nuatto (noatto) (kieli: suomi, sivulla: 124)
pik(ki) (kieli: suomi, sivulla: 121)
ryk(ki) (kieli: suomi, sivulla: 121)
viellä (kieli: suomi, sivulla: 123)
Viittaaminen
Hakulinen, L. (1925). Loppuäänteen kadon välittämiä äänneilmiöitä itämurteiden alueella. Virittäjä, 29, 118. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/virittaja/article/view/28159