https://journal.fi/virittaja/issue/feed Virittäjä 2020-09-21T09:52:57+03:00 Hanna Lappalainen etunimi.sukunimi@helsinki.fi Open Journal Systems <p class="kks1">Virittäjä on suomen kielen ja sen opetuksen tutkimusta esittelevä tieteellinen aikakauslehti, joka julkaisee artikkelien lisäksi myös alaa koskevia esseitä, katsauksia, havaintoja ja kirja-arvosteluja sekä keskustelupuheenvuoroja. Virittäjä on perustettu vuonna 1897, ja se ilmestyy neljästi vuodessa.</p> <p class="kks1">Lehti on vapaasti luettavissa 12 kuukauden kuluttua numeron julkaisemisesta (numerosta 1/2002 alkaen). Jäsentilaajat voivat rekisteröityä verkkolehden lukijoiksi, jolloin lehden sisältö on avoinna heti ilmestymisestä alkaen. Rekisteröitymisessä käytetään Virittäjän omaa sähköistä lomaketta, ks. <a href="http://journal.fi/virittaja-rekisteroityminen/register.php">tilaukset</a>.</p> <p class="kks1">Lehti käyttää OJS-julkaisujärjestelmää, mutta osa aineistosta on edelleen vanhoilla verkkosivuilla osoitteessa <a href="http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/" target="_blank" rel="noopener">http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/</a>.</p> <p class="kks1">Virittäjä on vuoden 2015 alusta ottanut käyttöön Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnuksen ja sitoutunut noudattamaan sen käytölle asetettuja ehtoja (ks. <a href="http://www.tsv.fi/tunnus" target="_blank" rel="noopener">http://www.tsv.fi/tunnus</a>).</p> <p class="kks1">&nbsp;</p> https://journal.fi/virittaja/article/view/94411 Suunvuoro 2020-06-18T11:24:30+03:00 Yrjö Lauranto yrjo.lauranto@helsinki.fi <p>Maailma, jossa elämme, on ennalta arvaamaton. Se on koettu tänä vuonna hyvin konkreettisella tavalla ympäri maapalloa, kun koronavirusepidemia on sulkenut kokonaisia valtioita, jopa maanosia. Kukapa olisi keväällä 2019 uskonut, että vuoden kuluttua joudumme elämään pitkään eristyksissä muista? Tällaisissa tilanteissa ja olosuhteissa todellisuuttamme leimaava ennalta-arvaamattomuus tulee kiistattoman näkyväksi. Se liittyy kuitenkin kaikkeen monimutkaiseen: mitä enemmän on muuttujia, sitä vaikeampi on ennakoida, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, sillä mielikuvituksemme ei kykene rakentelemaan kaikkia mahdollisia syy-seuraussuhteita – eikä siihen riittäisi aikammekaan.</p> <p>Kielentutkijalle sosiaalisen todellisuuden ennalta-arvaamattomuus on erityisen tuttua: sitä edustaa myös kielen muutos. Ei ole sellaista kielitieteellistä metodia, jonka avulla pystyttäisiin varmasti ennustamaan yksittäisen kielen tuleva kehitys. Menneisyyden tapahtumakulut voidaan toisinaan kirjata jälkikäteen, mutta emme me niidenkään kohdalla tunne kaikkia syitä emmekä taustatekijöitä. Ennalta­arvaamattomuus on tavallaan sisään rakennettuna myös itse kielijärjestelmään. Tätä sanasto-kieliopin ominaisuutta on kuvattu luonnontieteistäkin – ja kaiketi alun perin nimenomaan sieltä – tutulla emergenssin käsitteellä, Urho Määtän sanoin: ”Emergenssissä on yksin­kertaistaen kyse siitä, että kompleksisten systeemikokonaisuuksien myötä syntyy ominaisuuksia, joita ei voida palauttaa elementtien ominaisuuksiksi.” (Virittäjä 4/2000.)&nbsp; Tämä kielijärjestelmän inherentti piirre, sen systeemitasolla ilmenevä epä­lineaarisuus, on rakentunut kieleen niin syvälle kuin ylipäätään on mahdollista rakentua, niin sanottuun kaksoisjäsennykseen. Mitä todenmukaisempi kuva kielestä järjestelmien järjestelmänä halutaan antaa, sitä kiinteämmin ja näkyvämmin systeeminen epä­lineaarisuus pitää rakentaa mukaan – M. A. K. Hallidayn termein − ”grammatiikkaan” ­(grammatics), kieliopin mallinnukseen.</p> <p>Samaan tapaan kuin kielen muutos sukupolvien välillä, osin ennalta arvaamatonta on myös kielen muutos yhden yksilön elämän aikana. Tähän liittyy vahvasti kielen oppiminen. Jos kielenopettaja haluaa kehittää opetustaan funktionaaliseen suuntaan, hänen on tunnistettava ja ainakin tunnustettava kielenkäyttöön, oppimiseen ja omaan opetukseensakin kytkeytyvä ennalta-arvaamattomuus. Sen hyväksyminen tarkoittaa myös siirtymistä pois keskiöstä: ”Se, mitä opiskelijani oppivat, ei ole välttämättä sitä, mitä minä opetan – tai haluan heidän oppivan.” Tämä ei tarkoita sitä, ettei opetuksen ja oppimisen välillä olisi syy-seuraussuhteita, vaan sitä, että nämä suhteet ovat hyvin monimutkaiset, ja siksi ne usein yllättävät. Tällaisen ennalta-arvaamattomuuden pohtimisessa piilee kielenopetuksen funktionaalisuuden siemen.</p> <p>Huonosta, jopa toivottomalta tuntuvasta, tilanteesta voi syntyä – ja usein syntyykin – jotain ennalta arvaamatonta hyvää. Sellaiset sosiaalisen todellisuuden kuvaajat kuin J. R. R. Tolkien ovat ilmiömäisiä muun muassa siksi, että he ovat ymmärtäneet todellisuuden ennalta-arvaamattomuuden ja monimutkaisten järjestelmien inherentin epä­lineaarisuuden – ja osaavat myös pukea ymmärryksensä kauniiksi sanoiksi. Tolkienille katastrofin vastavoima on eukatastrofi, ennakoimaton mutta lähemmin tarkasteltuna loogiselta ja jopa väistämättömältä tuntuva käänne hyvään toivottomuuden keskellä.</p> <p>Pidin osan tämän kevään luennoistani Zoom-videoviestintäpalvelussa niin kuin moni muukin kollegani eri yliopistoissa. Kun Zoom-tapaamiset olivat jatkuneet muutaman viikon, eräs opiskelija nosti luennon alussa puheeksi kasvokkais­tapaamisten tärkeyden ja kuvaili osuvin sanoin kontaktiopetuksen merkitystä. Moni muukin esitti kantansa, ja keskustelu laajentui siinä kohtaa sellaiseksi, mitä en ollut osannut suunnitella. Yliopisto-opetuksen ja yliopistossa oppimisen ytimessä on kasvokkais­vuorovaikutus – myös ja ennen kaikkea se opiskelijoiden kanssa käytävä käsi­kirjoittamaton luento­keskustelu, joka tuntuu toisinaan aikaa vievältä, toisten mielestä joskus jopa pelottavalta, mutta joka ennalta arvaamattomine tuloksineen on välttämätöntä asian­tuntijuuteen kasvamisessa. Aitoa keskustelua asiantuntijan ja oppilaan välillä eivät korvaa kirjalliset tehtävät eivätkä myöskään oppilaiden keskinäiset keskustelut, niin hyviä ja välttämättömiä osia kuin ne kokonaisuudessa ovatkin. Koronavirus­epidemia pakotti minut käyttämään videoviestintäpalvelua. Siellä syntyneen keskustelun herättämät ajatukset ovat minun pienen todellisuuteni viimeisin eukatastrofi.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Yrjö Lauranto&nbsp;</strong>&nbsp;&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Virittäjä järjestää tulevan juhlavuoden kunniaksi kirjoituskilpailun opiskelijoille, joiden pro gradu -tutkielmakäsittelee suomea tai jotakin muuta suomalais-ugrilaista kieltä. Kilpailun osallistujat voivat olla tulevia opettajia, tutkijoita, kääntäjiä tai muita kieliasiantuntijoita. Osallistujat saavat kirjoituksistaan palautetta, ja parhaat kirjoitukset julkaistaan vuoden 2021 numeroissa. Kilpailun voittaja saa lahjaksi Virittäjän vuosi­kerran. Luvassa on myös kirjapalkintoja.</p> <p>Kirjoituskilpailu on suunnattu ensi kertaa Virittäjän kirjoituskilpailuun osallistuville, pro gradu ‑tutkielmaansa kirjoittaville opiskelijoille tai vastikään työnsä loppuun saattaneille. Kilpailu on mahdollisuus akateemiseen keskusteluun ainakin kahdella tapaa: osallistujat saavat asiantuntijaraadilta palautetta kirjoituksestaan, ja sopivimmat kirjoitukset myös julkaistaan, jolloin niistä tulee osa tiedeyhteisön julkista keskustelua.</p> <p>Kirjoitukset pitää lähettää viimeistään 5.10.2020 sähköpostitse osoitteeseen yrjo.lauranto@helsinki.fi. Tulokset julkistetaan joulukuussa 2020. Lisätietoa saa <a href="https://journal.fi/virittaja/announcement" target="_blank" rel="noopener">Virittäjän verkkosivuilta</a>, ja siellä on myös tarkat kirjoitus­ohjeet.</p> 2020-06-18T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/69689 Bussissa <i>takana</i> vai letkan <i>perässä</i>? 2020-06-18T11:49:22+03:00 Krista Teeri-Niknammoghadam etunimi.teeri-niknammoghadam@utu.fi Tiina Kelloniemi etunimikelloniemi@gmail.com Tuomas Huumo thuumo@utu.fi <p class="leipeisis" style="text-align: left;" align="left"><span style="font-family: 'Times New Roman',serif;">Spatiaalisen semantiikan alalla spatiaalisten grammien eli kieliopillisten sanojen tutkimuksessa on vanhastaan keskitytty tilanteisiin, joissa muuttuja eli suhteutettava sijaitsee kiintopisteen eli suhteutuskohdan ulkopuolella, kuten ilmauksen <em>pallo on puun edessä</em> kuvaamassa relaatiossa. Muuttuja voi kuitenkin sijaita myös kiintopisteen sisäpuolella, jolloin voidaan puhua sisältävästä kiintopisteestä. Sisältävän kiintopisteen sisällä voi muuttujan lisäksi sijaita muita kiintopisteitä (<em>teatterissa Heikki istui aivan pylvään edessä</em>). Sisältävä kiintopiste voi myös liikkua muut osallistujat mukanaan. Esimerkkejä ovat bussi, jonka sisä­puolella on matkustajia, tai letka, joka koostuu useasta juoksijasta. </span></p> <p class="leipsis" style="text-align: left;" align="left"><span style="font-family: 'Times New Roman',serif;">Artikkelissa selvitetään kahden kyselyaineiston avulla, millaisia grammirakenteita äidinkieliset suomenpuhujat pitävät sopivina ilmaisemaan liikkuvan sisältävän kiintopisteen sisäpuolella olevien osallistujien sijaintia suhteessa toisiinsa (<em>istua bussissa toisen edessä</em>) sekä osallistujien sijaintia suhteessa sisältävään kiintopisteeseen itseensä (<em>istua bussin perällä</em>). Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä 229 suomenpuhujan vastauksista. Päähuomion kohteena ovat perusmerkityksessään tilaa ilmaisevat grammit <em>edellä</em>, <em>edessä</em>, <em>takana</em>, <em>perässä</em> ja <em>jäljessä</em> sekä temporaaliset grammit <em>ennen,</em> <em>jälkeen, alussa ja lopussa.</em></span></p> <p class="leipsis" style="text-align: left;" align="left"><span style="font-family: 'Times New Roman',serif;">Artikkelissa osoitetaan, että grammirakenteiden soveltuvuuteen vaikuttavat sekä sisältävän kiintopisteen säiliömäisyyden aste että osallistujien rooli liikkujina. Esi­merkiksi säiliömäisessä bussissa matkustava on pikemminkin toisen <em>edessä</em> tai <em>takana</em>, epäsäiliömäisessä jonossa seisova tai letkassa juokseva taas toisen <em>edellä</em>, <em>perässä</em> tai <em>jäljessä</em>. Artikkelin esittämiin tuloksiin on kuitenkin suhtauduttava suuntaa-antavina, sillä vastaajien arviot grammirakenteiden sopivuudesta vaihtelivat suuresti niin kyselyiden sisällä kuin niiden välillä. Lisäksi kohtalaisen pieni vastaajajoukko heikentää tulosten yleistettävyyttä.</span></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>‘At the back’ of a bus or ‘at the end’ of a line: How Finnish grams code the location of entities inside a moving container</strong></p> <p>This article explores the acceptability of Finnish front–back grams (multi­functional grammatical words) for the expression of the location of smaller entities (Figures) inside a moving, encompassing entity (Ground), e.g., passengers in a bus or runners in a pack. Finnish front–back grams comprise two sets: 1) two-mover grams that indicate motion by Figure and Ground in the same direction: <em>edellä</em> (‘ahead of’ ~ ‘before’), <em>perässä</em> and <em>jäljessä</em> (‘behind ~ after’), and 2) general front–back grams: <em>edessä</em> (‘in front of ~ ahead of’) and <em>takana</em> (‘behind’). In two surveys, the acceptability of the grams in different gram constructions (adpositional, adverbial) was rated using pictorially illustrated scenarios. The two surveys comprise a total of 229 respondents, all of which are native speakers of Finnish.</p> <p>The overall result is that the specialised two-mover grams are least felicitous for scenarios in which the encompassing entity is a prototypical container (such as a bus) and most felicitous for scenarios in which the encompassing entity is a container only in a weak sense (such as a pack of runners). In the latter case, the entities inside the container (the runners) are conceptualised as independent movers. The result is the opposite for the semantically general grams. However, these results should be taken as approximations, as the acceptability ratings of different gram constructions vary both within and between the surveys, and the number of respondents is relatively small.</p> 2020-06-18T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/81931 Maahanmuuttovastaisen ideologian ja ryhmäidentiteetin rakentuminen Suomi24-keskustelussa 2020-06-18T11:29:01+03:00 Simo Määttä simo.maatta@helsinki.fi Karita Suomalainen karita.m.suomalainen@utu.fi Ulla Tuomarla ulla.tuomarla@helsinki.fi <p>Artikkeli käsittelee maahanmuuttovastaisen keskustelun kielellisiä piirteitä Suomi24-keskustelufoorumilla. Aihetta lähestytään tapaustutkimuksen näkökulmasta. Tutkimuksen aineistona on syksyllä 2017 Suomi24-foorumilla käyty keskustelu. Artikkelin tavoitteena on kuvata niitä kielellisiä keinoja, joilla tutkimuksen kohteena olevassa keskustelu­ketjussa rakennetaan maahanmuuttovastaista ideologiaa. Huomio kohdistuu erityisesti siihen, millaisin leksikaalisin, syntaktisin, tekstuaalisin ja diskursiivisin keinoin keskustelun osallistujat rakentavat erilaisia ryhmäidentiteettejä ja polarisaatiota ”meidän” ja ”heidän/niiden” välillä. Lähestymistapa on diskurssianalyyttinen, ja mikrotason analyysi pyrkii osoittamaan tekstikokonaisuuden taustalla olevia laajempia yhteiskunnallisia prosesseja.</p> <p>Artikkelissa esitetään, että eri ryhmien vastakkainasettelulla on keskeinen asema maahanmuuttovastaisen ideologian rakentamisessa. Aineistossa vastakkainasettelua rakennetaan sekä intra- että intertekstuaalisin keinoin. Intratekstuaalisiin keinoihin lukeutuvat erilaisten nimeävien ja viittaavien ilmausten käyttö ja ketjuttaminen sekä avointen ja impersonaalisten ilmausten käyttö. Intertekstuaalisia keinoja puolestaan ovat sanontojen ja ajankohtaisten uutisten referointi sekä tiettyjen vihamielisten toposten toistaminen. Artikkelissa osoitetaan, että aineistossa ryhmäidentiteettien kielellisellä rakentamisella on vahva yhteys syrjivään puheeseen, jollaiseksi myös vihapuhe voidaan lukea. Artikkelissa todetaan, että Chiltonin (2004) <em>diskursiivisen tilan perusmalli</em> soveltuu hyvin kuvaamaan keskustelun osallistujien (”me”) ja syrjivän puheen kohteena olevien (”he”/”ne”) välistä diskurssitason polarisaatiota ja mentaalista etäisyyttä.</p> <p>Artikkeli tuo uutta tietoa siitä, millaisia toistuvia ilmiöitä ja argumentatiivisia keinoja viha­puheesta on löydettävissä. Sosiaalisessa mediassa on helppo levittää viha­puhetta, minkä vuoksi Suomi24:n kaltaiset kanavat ovat muodostuneet yhteis­kunnalliseksi haasteeksi. Vihapuheen ehkäiseminen edellyttää syrjivän kielenkäytön mekanismien ymmärtämistä.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Constructing anti-immigration ideology and group identity in an online conversation thread on the Suomi24 discussion board</strong></p> <p>This article examines the linguistic features of an anti-immigration discussion in the Suomi24 online discussion forum. The article is based on a case study focusing on a conversation thread that was started in October 2017. Initially, the thread consisted of 40 comments, 13 of which were eliminated by the forum’s moderators. The present analysis aims to outline the means by which an anti-immigration ideology is built into the data. Particular attention is paid to the lexical, syntactic, textual, and discursive tools through which the participants in the thread construe different group identities, a strategy that eventually leads to an important polarisation between ‘them’ and ‘us’. A discourse-analytical micro-level analysis is used to unravel the broader societal processes underlying the discussion.</p> <p>The article demonstrates how the construal of polarisation between different group identities plays a crucial role in creating anti-immigration ideology both by intra­textual and intertextual means. As shown in the concluding chapter, Chilton’s (2004) basic discourse space model may be used to illustrate this construal of mental distance between ‘them’ (immigrants who are targeted as unwanted objects) and ‘us’ (discussion participants).</p> <p>The intratextual analysis focuses on NPs, anaphoric expressions, and open personal constructions used to refer to groups of people, whereas the intertextual analysis concentrates on speech and thought representation and intertextual links to current news, culturally significant texts, and stereotypical topoi.</p> <p>The article shows that there is a strong connection between the linguistic construction of group identities and discriminatory speech, a category also comprising hate speech. Furthermore, the article provides new insights into several recurring linguistic and argumentative phenomena present in hate speech. In social media, it is easy to spread hate speech, which is why such informal channels in the public sphere have become a social challenge. Preventing hate speech requires understanding the mechanisms of discriminatory language use.</p> <p>&nbsp;</p> 2020-06-18T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/79831 Sujuvaa mutta viron kielen vaikutusta 2020-09-21T09:52:57+03:00 Sari Ahola sari.ahola@jyu.fi <p>Artikkelissa tarkastellaan Yleisten kielitutkintojen (Yki) arvioijien (N = 44) käsityksiä vironkielisten suomenoppijoiden suullisesta kielitaidosta. Lisäksi artikkelissa kuvataan, mistä oppijoiden ensikieli tunnistetaan ja kuinka tunnistaminen vaikuttaa käsityksiin kielitaidosta. Näkökulma kielitaitokäsityksiin perustuu kontekstuaaliseen käsitys­tutkimukseen.</p> <p>Artikkeli on osa Suomen Akatemian Rikkinäistä suomea – Aksenttien arviointi yhteis­kunnallisena portinvartijana -tutkimushanketta, jossa tarkastellaan viiden ensi­kielen kautta vieraan aksentin vaikutusta suomen kielen taidosta annettaviin arvioihin. Tässä artikkelissa keskitytään vironkielisiin oppijoihin (N = 10), joiden puhe­suorituksille arvioijat antoivat Ykin arviointikriteereiden avulla erilliset taitotasoarviot sekä holistisesta yleiskriteeristä että kuudesta analyyttisestä kriteeristä. Lisäksi arvioijia pyydettiin kirjoittamaan huomioita suorituksesta, nimeämään oppijoiden ensikieli ja perustelemaan oletuksensa. Artikkelissa keskitytään arvioijien kirjallisiin huomioihin, joita analysoidaan diskurssianalyysin avulla.</p> <p>Analyysi osoittaa, että koulutustausta, työkokemus ja kokemukset erilaisista S2­oppijoista sekä ympäröivä yhteiskunta ja kulttuuri kuvastuvat arvioijien kielitaito­käsityksissä. Viro ensikielenä tunnistettiin hyvin, ja tunnistamisella oli yhteyksiä käsityksiin oppijan taidosta. Lähdekielen vaikutusta kommentoitiin usein, ja kielitaidon tasoon näytti liittyvän odotuksia lähisukukielisyyden vuoksi. Suorituksia kuvailtiin sujuviksi, luonteviksi ja ymmärrettäviksi, mutta ne yhdistettiin eri analyyttisiin kriteereihin, ja niiden merkitys vaihteli arvioijien kesken. Arvioinnissa keskityttiin ilmaisun tarkkuuteen ja laajuuteen sekä rakenteiden hallintaan, joista vironkieliseksi tunnistetut saivat ei-tunnistettuja oppijoita paremmat arviot. Sen sijaan ääntämisen ja fonologian hallinnassa vironkieliseksi tunnistetuilla nähtiin paljon puutteita, koska lähdekieli tunnistettiin juuri ääntämisestä. Ääntämisen lisäksi puhetavalla ja tuotoksen sisällöllä oli yhteyksiä käsityksiin oppijan taidosta.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Fluent but influenced by Estonian: Rater perceptions of the spoken Finnish skills of L1 Estonian speakers in National Certificate exams</strong></p> <p>This paper studies the perception of National Certificate (NC) raters (N=44) of the spoken Finnish of L1 Estonian speakers. The paper further describes ways to identify the learners’ L1 and what effect this identification has on the perception of their language skills. The approach relies on contextualised conceptual research.</p> <p>The data is gathered from the research project ‘Broken Finnish: Accent Perceptions in Societal Gatekeeping’, funded by the Academy of Finland. Concentrating on five different L1 languages, the project examines the influence of foreign accent on assessing spoken Finnish. This article focuses on the spoken products of L1 Estonian speakers (N=10) who were assessed using the NC assessment criteria by granting each learner separate proficiency levels on the basis of both a general holistic criterion and six analytical criteria. In addition, the raters were asked to write up their comments regarding the learner’s product, to name their L1, and to give reasons for these assumptions. These comments have been analysed from the perspective of discourse analysis.</p> <p>Educational background, work experience, and experience of different L2 learners as well as surrounding societal and cultural factors are all reflected in the raters’ perceptions. L1 Estonian was readily identified and this identification had clear implications for the perceptions of the learner’s skills. The impact of the learner’s source language was often commented upon, and there were certain expectations regarding their proficiency level due to the proximity of the two languages. The products were described as fluent, natural and understandable, but these concepts were related to different analytical criteria and their significance varied from rater to rater. Assessments focused on accuracy and range as well as grammatical control, and better assessments were granted to those identified as Estonians than those who were not. As the Estonians were identified from their pronunciation, the raters found several shortcomings with respect to pronunciation control and phonology. In addition to pronunciation, the learner’s manner of speaking and speech content were extrapolated to form wider assumptions regarding their skill levels.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> 2020-06-18T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/77994 Keholliset ja materiaaliset sananselityssekvenssit aikuisten S2-lukutaito-opiskelijoiden luokkahuonevuorovaikutuksessa 2020-06-23T12:10:16+03:00 Laura Eilola laura.e.kananen@tuni.fi <p>Tässä artikkelissa analysoidaan multimodaalista keskustelunanalyysia hyödyntäen, miten sanelun jälkeiset sekvenssit rakentuvat aikuisten luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen luokkahuoneen vuorovaikutuksessa. Pitkittäinen aineisto on kerätty etnografisesti aikuisten luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen yhteydestä sekä luokkahuoneen että arjen vuorovaikutustilanteista kahdeksan kuukauden aikana. Artikkelin aineisto sisältää 68 tuntia videotallenteita.&nbsp;</p> <p>Artikkelissa osoitetaan, että tyypillisesti huomion kohteeksi tuotu sana aluksi toistetaan, mitä seuraa yhdessä rakennettu multimodaalinen sananselitys. Tämän jälkeen fokusoidaan sanan semantiikkaan ja lopuksi sana taas toistetaan. Sananselitykset koostuvat yleensä ikonisista eleistä tai kehollisista esityksistä. Opiskelija saattaa esimerkiksi demonstroida juomistoimintaa selittääkseen, mihin <em>vesipullo</em> viittaa tai kehollisesti esittää avaavansa oven opettajan kysyttyä, mitä <em>avata</em>-sana tarkoittaa. Näin ollen analyysissa pohditaan, miten ymmärtämistä voidaan osoittaa kehollisilla vuoroilla, kun osallistujien yhteiset kielelliset resurssit ovat vähäiset.</p> <p>Artikkeli tuo uutta tietoa luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen sananselitysten rakenteesta ja kehollisten ja materiaalisten resurssien merkityksestä niissä. Lisäksi esitetty analyysi nostaa esiin tarpeen tutkia, miten lukutaito-opiskelijoiden multi­modaalisten resurssien käyttö mahdollisesti muuttuu ja kehittyy ajan kuluessa.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Embodied and material word explanations in adult literacy-training classroom interactions</strong></p> <p>In this article, multimodal conversation analysis is employed to analyse classroom inter­action between users of Finnish as a second language. More specifically, the author investigates the structure of co-constructed multimodal word explanation sequences that occurred after a dictation exercise during a classroom interaction given as part of adult literacy training. Typically, the salient word is repeated, there then follows a co-constructed multimodal word explanation, after which the conversation focuses on the semiotics of the word in question. Finally, students repeat the word again. To explain words, students primarily use embodied resources, most often iconic gestures or embodied enactments. For instance, a student might demonstrate the action of drinking to explain what the word <em>vesipullo</em> (‘water bottle’) refers to, or physically enact opening a door when the teacher has asked what <em>avata</em> (‘to open’) means. The analysis discusses how comprehension is demonstrated in embodied turns in which the participants’ shared linguistic resources are limited.</p> <p>The longitudinal data was collected ethnographically over eight months, both from classroom interactions and everyday encounters with groups of adult second-language and literacy learners in Finland. The data for the article comprises approximately 68 hours of video and audio recordings.</p> <p>The empirical findings of this study present new information about the structure of word-explanation sequences and the role of embodied and material resources used therein. Moreover, they shed light on questions of the role of multimodal resources in second-language and literacy training and call for further research into the development of their use over time.</p> 2020-06-18T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/89061 Indo-Iranian borrowings in Uralic 2020-06-22T14:26:36+03:00 Sampsa Holopainen sampsa.holopainen@helsinki.fi <p>Sampsa Holopaisen suomalais-ugrilaisen kielentutkimukseen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Helsingin ylipistossa lauantaina 14. joulukuuta 2019. Vastaväittäjänä toimi professori Matin Kümmel Jenan yliopistosta ja kustoksena professori Janne Saarikivi.</p> <p><strong>Sampsa Holopainen</strong>: <em>Indo-Iranian borrowings in Uralic: critical overview of sound-substitutions and distribution criterion</em>. Helsinki: Helsingin yliopisto 2019. Kirja on luettavissa osoitteessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5729-4">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5729-4</a></p> <p>&nbsp;</p> 2020-06-15T16:50:38+03:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/89044 Maahanmuuttokeskustelun retoriikkaa 2020-06-18T11:30:48+03:00 Emmi Lahti emmi.lahti@helsinki.fi <p>Emmi Lahden suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Helsingin ylipistossa torstaina 19. joulukuuta 2019. Vastaväittäjänä toimi dosentti Olli Löytty Turun yliopistosta ja kustoksena professori Tiina Onikki-Rantajääskö<em>.</em></p> <p><strong>Emmi Lahti</strong>: <em>Maahanmuuttokeskustelun retoriikkaa</em>. Helsinki: Helsingin yliopisto 2019. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5707-2">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5707-2</a></p> <p><em>&nbsp;</em></p> 2020-06-15T16:51:13+03:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/92205 Kirsti Siitonen 1951–2020 2020-06-18T11:24:57+03:00 Maisa Martin maisa.martin@jyu.fi 2020-06-18T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/90971 Bengt Nordberg 1936–2019 2020-06-18T11:25:52+03:00 Pirkko Nuolijärvi pirkko.nuolijarvi@gmail.com Heikki Paunonen heikki.paunonen@kolumbus.fi Ann-Marie Ivars ann-marie.ivars@kolumbus.fi Marika Tandefelt marika.tandefelt@gmail.com 2020-06-18T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/91332 Kertomus Kotikielen Seuran 144. toimintavuodesta 2020-06-18T11:25:25+03:00 Henri Satokangas henri.satokangas@helsinki.fi 2020-06-18T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/89115 Etymologia ja epäsäännöllisyyden haasteet 2020-06-18T11:26:45+03:00 Vesa Jarva vesa.jarva@jyu.fi <p>Arvoitu teos:</p> <p><strong>Jeongdo Kim</strong>: <em>Hulisemisesta hulinaksi. Onomatopoieettisuuden haalistuminen suomen fonesteemisten substantiivien valossa</em>. Helsinki: Helsingin yliopisto 2019. 266 s. isbn 978-951-51-5432-3. Saatavilla verkossa osoitteessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN 978-951-51-5433-0" target="_blank" rel="noopener">http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN 978-951-51-5433-0</a>.</p> 2020-06-18T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/88749 Monipuolinen esitys (lähes) tuntemattomasta maanlainsuomennoksesta 2020-06-18T11:28:06+03:00 Merlijn De Smit merlijn.de.smit@finska.su.se <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Harri Uusitalo</strong>: <em>Tausta, tekijä ja kieli. Filologinen tutkimus Aitolahden koodeksin lainsuomennoksesta</em>. Turun yliopiston julkaisuja C471. Turku 2019. 159 s. ja liitteet 186 s. isbn 978-951-29-7668-3. Saatavilla verkossa osoitteessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7669-0" target="_blank" rel="noopener">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7669-0</a></p> 2020-06-18T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/88948 Ukon jälkiä seuraamassa: uutta ja perinteistä paikannimistöntutkimuksen saralta 2020-06-18T11:27:12+03:00 Taarna Valtonen taarna.valtonen@gmail.com <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Tiina Aalto</strong>: <em>Ukon jäljet paikoissa ja paikannimissä. Tutkimus ukko-elementin sisältävistä nimistä</em>. Helsinki: Helsingin yliopisto 2019. 272 s. isbn 978-951-51-5349-4. Saatavilla verkossa osoitteessa <a title="http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN 978-951-51-5350-0" href="http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN%20978-951-51-5350-0" target="_blank" rel="noopener">http://urn.</a><br><a title="http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN 978-951-51-5350-0" href="http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN%20978-951-51-5350-0" target="_blank" rel="noopener">fi/URN:ISBN:ISBN 978-951-51-5350-0</a>.</p> <p>&nbsp;</p> 2020-06-18T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/88929 Kielioppi kerrosten ja kytkentöjen verkostona 2020-06-18T11:27:39+03:00 Markus Hamunen markus.hamunen@helsinki.fi <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Urpo Nikanne</strong>: <em>Conceptual semantics. A micro-modular approach</em>. Constructional Approaches to Language 23. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company 2018. xvi + 281 s. isbn 978-90-272-0117-1.</p> 2020-06-18T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/86881 Ruotsalaista kielipolitiikkaa ja kielenhuoltoa 2020-06-18T11:28:33+03:00 Hanna Lehti-Eklund hanna.lehti-eklund@helsinki.fi <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Olle Josephson</strong>: <em>Språkpolitik</em>. Språkrådets skrifter 25. Tukholma: Morfem 2018. 320 s. isbn 978-91-88419-01-9.</p> 2020-06-18T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/89169 Uraauurtava kokonaisesitys karjalan kieliopeista kautta aikojen 2020-06-18T11:26:18+03:00 Anneli Sarhimaa sarhimaa@uni-mainz.de <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Irina Novak</strong>, <strong>Martti Penttonen</strong>, <strong>Aleksi Ruuskanen</strong> ja <strong>Lea Siilin</strong>: <em>Karjala kieliopeissa. Fonetiikan ja morfologian vertaileva tutkimus</em>. Petroskoi: Karjalan tiedekeskus 2019. 476 s. ISBN 978-5-9274-0838-2.</p> 2020-06-18T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä