https://journal.fi/virittaja/issue/feed Virittäjä 2021-06-17T09:36:10+03:00 Hanna Lappalainen hanna.lappalainen@helsinki.fi Open Journal Systems <p class="kks1">Virittäjä on suomen kielen ja sen opetuksen tutkimusta esittelevä tieteellinen aikakauslehti, joka julkaisee artikkelien lisäksi myös alaa koskevia esseitä, katsauksia, havaintoja ja kirja-arvosteluja sekä keskustelupuheenvuoroja. Virittäjä on perustettu vuonna 1897, ja se ilmestyy neljästi vuodessa.</p> <p class="kks1">Lehti on vapaasti luettavissa 12 kuukauden kuluttua numeron julkaisemisesta (numerosta 1/2002 alkaen). Jäsentilaajat voivat rekisteröityä verkkolehden lukijoiksi, jolloin lehden sisältö on avoinna heti ilmestymisestä alkaen. Rekisteröitymisessä käytetään Virittäjän omaa sähköistä lomaketta, ks. <a href="http://journal.fi/virittaja-rekisteroityminen/register.php">tilaukset</a>.</p> <p class="kks1">Lehti käyttää OJS-julkaisujärjestelmää, mutta osa aineistosta on edelleen vanhoilla verkkosivuilla osoitteessa <a href="http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/" target="_blank" rel="noopener">http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/</a>.</p> <p class="kks1">Virittäjä on vuoden 2015 alusta ottanut käyttöön Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnuksen ja sitoutunut noudattamaan sen käytölle asetettuja ehtoja (ks. <a href="http://www.tsv.fi/tunnus" target="_blank" rel="noopener">http://www.tsv.fi/tunnus</a>).</p> <p class="kks1">&nbsp;</p> https://journal.fi/virittaja/article/view/109255 Suunvuoro 2021-06-04T13:24:02+03:00 Hanna Lappalainen hanna.lappalainen@helsinki.fi <p class="leipeisis" style="text-align: left;" align="left"><span style="font-size: 12.0pt; font-family: 'Times New Roman',serif;">Tämä numeron ilmestyminen osuu Virittäjän historiassa merkittävään taitekohtaan. Lehteä on vuosien varrella toimitettu monissa paikoissa. Tänä vuonna toimitus on ollut koronan vuoksi hajallaan eri puolilla Etelä-Suomea, mutta virallisesti sen kotipaikkana on ollut nyt ja aina vuodesta 1956 lähtien Castrenianum, joka on sijainnut fyysisesti Helsingin yliopiston päärakennuksessa Fabianinkadulla. Castrenianumin historiasta sai hyvän kuvan Kotikielen Seuran puheenjohtaja Mari Siiroisen <a href="https://www2.helsinki.fi/fi/unitube/video/bcd8307f-13c2-40e8-ba83-632fcce21573" target="_blank" rel="noopener">vuosikokousesitelmästä</a> (13.3.2021), jota pääsee kuuntelemaan ja katselemaan Kotikielen Seuran verkkosivuilta löytyvän linkin kautta (www.kotikielenseura.fi). Historiakatsaus oli paikallaan, sillä 65-vuotiaan Castrenianumin aika on nyt ohi ja seuraavaa numeroa toimitetaan jo Metsä­talon suojissa Unioninkadulla. </span></p> <p class="leipsis" style="text-align: left;" align="left"><span style="font-size: 12.0pt; font-family: 'Times New Roman',serif; letter-spacing: -.05pt;">Virittäjän 125-vuotisjuhla alkaa näkyä yhä enemmän Virittäjän toimituksen arjessa, vaikka lehden lukijoille siitä tihkuu toistaiseksi vain pieniä merkkejä. Opiskelijat ovat tehneet jo koko joukon kiinnostavia haastatteluja Virittäjän toimihenkilöistä, laatineet kyselyjä ja tehneet erilaisia katsauksia lehden historiasta. Kiitos teille, jotka olette vastanneet harjoittelijoidemme yhteydenottoihin myöntävästi ja osallistuneet eri­laisiin gallupeihin! Työ jatkuu kesällä ja syksyllä, ja verkkosivusto avautuu vuoden 2022 alussa.</span></p> <p class="leipsis" style="text-align: left;" align="left"><span style="font-size: 12.0pt; font-family: 'Times New Roman',serif;">Toivomme, että Virittäjän juhlinta voisi osaltaan synnyttää ja vahvistaa monen kipeästi kaipaamaa yhteisöllisyyttä. Yksi idea tähän syntyi keväällä Helsingin yliopiston suomen kielen oppiaineen henkilökunnan kokouksessa: entäpä jos perustaisimme lukupiirin, jossa Virittäjän kustakin vuosikerrasta valittaisiin aina yksi juttu yhteisesti luettavaksi! Tässä olisi ohjelmaa 125 kerraksi. Rohkenen jakaa tämän idean ja haastaa muitakin perustamaan erilaisia Virittäjä-aiheisia lukupiirejä. Lukupiirit voivat kokoontua yhtä hyvin kasvokkain kuin verkossakin. Lukuseuraa voi etsiä esimerkiksi Virittäjän <a href="https://www.facebook.com/virittaja/" target="_blank" rel="noopener">Facebook-sivun</a> ja <a href="https://twitter.com/virittajalehti" target="_blank" rel="noopener">Twitter-tilin</a> kautta.</span></p> <p class="leipsis" style="text-align: left;" align="left"><span style="font-size: 12.0pt; font-family: 'Times New Roman',serif;">Tämä vuoden toinen numero tarjoaa kolme tutkimusartikkelia, peräti neljä havaintokirjoitusta sekä lektioita ja kirja-arvioita, perinteiseen tapaan myös Koti­kielen Seuran vuosikertomuksen. Artikkelit johdattavat <em>edessä</em>-adposition polysemiaan, television haastattelu-uutisen rakenteen tarkasteluun ja koodinvaihdon prosodisten piirteiden tehtäviin. Havaintokirjoituksissa puolestaan tarkastellaan analogian olemusta, marin menneen ajan tempusten evidentiaalisuutta ja modaalisuutta, <em>angervon</em> etymologiaa sekä uuden raamatunkäännöksen, UT2020:n, kielellisiä valintoja. Näihin kiinnostaviin teemoihin voi upota vaikka riippukeinussa, laiturin nokassa tai parveke­kahveilla. Hyvää ja virkistävää kesää!</span></p> <p class="kirjoittaja-2palstaa" style="text-align: left;" align="left"><span style="font-size: 12.0pt; font-family: 'Times New Roman',serif;">Hanna Lappalainen</span></p> 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/107608 Kertomus Kotikielen Seuran 145. toimintavuodesta 2021-05-05T14:59:02+03:00 Henri Satokangas henri.satokangas@helsinki.fi 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/101349 Sinä, minä ja muut 2021-01-17T17:09:56+02:00 Karita Suomalainen karita.m.suomalainen@utu.fi <p>Karita Suomalaisen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa perjantaina 11. joulukuuta 2020. Vastaväittäjänä toimi dosentti Hanna Lappalainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Marja-Liisa Helasvuo.</p> <p><strong>Karita Suomalainen</strong>: <em>Kuka </em>sinä<em> on? Tutkimus yksikön 2. persoonan käytöstä ja käytön variaatiosta suomenkielisissä arkikeskusteluissa</em>. Turun yliopiston julkaisuja – Annales Universitatis Turkuensis C 499. Turku: Turun yliopisto 2020. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8238-7">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8238-7</a>.</p> 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/100494 Marin ja permiläisten kielten etymologista tutkimusta 2021-03-01T11:45:37+02:00 Niklas Metsäranta njoammil@gmail.com <p>Niklas Metsärannan suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa lauantaina 12. joulukuuta 2020. Vastaväittäjänä toimi professori Ante Aikio Saamelaisesta korkeakoulusta ja kustoksena professori Janne Saarikivi.</p> <p><strong>Niklas Metsäranta</strong>: <em>Periytyminen ja lainautuminen: Marin ja permiläisten kielten sanastontutkimusta.</em> Helsinki: Helsingin yliopisto.</p> <p>Kirja on luettavissa osoitteessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6870-2">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6870-2</a></p> 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/108012 Suomalaisuuden ja venäläisyyden kohtaaminen henkilönnimistössä 2021-05-11T10:37:35+03:00 Ksenia Eskola ksenia.eskola@helsinki.fi <p>Ksenia Eskolan suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa lauantaina 10. huhtikuuta 2021. Vastaväittäjänä toimi dosentti Sirkka Paikkala ja kustoksena Jyrki Kalliokoski. </p> <p><strong>Ksenia Eskola:</strong> <em>Suomalaisuus ja venäläisyys henkilönnimistössä. Nimikulttuurien kohtaaminen Suomessa ja Venäjällä 2000–2018</em>. Helsinki: Helsingin yliopisto 2021.</p> <p>Väitöskirja on luettavissa osoitteessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6852-8">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6852-8</a>.</p> 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/98430 Hyvä vs. huono analogia 2021-05-08T14:37:14+03:00 Esa Itkonen esa.itkonen@utu.fi 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/103170 Marin kielten menneen ajan tempusten evidentiaalisuudesta ja modaalisuudesta 2021-05-18T17:33:34+03:00 Silja-Maija Spets siljamaija.spets@gmail.com 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/102500 Osmo Nikkilän Angervojen alkuperistä 2021-05-05T17:48:44+03:00 Santeri Junttila santeri.junttila@iki.fi 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/102830 Uuden testamentin tuore käännös tavoittaa nykylukijan 2021-05-07T10:39:02+03:00 Kaarina Pitkänen-Heikkilä kaarina.pitkanen@helsinki.fi Ulla Vanhatalo ulla.vanhatalo@helsinki.fi 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/101777 Epäilemisen ulottuvuuksia 2021-05-03T22:18:18+03:00 Rea Peltola rea.peltola@unicaen.fr <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Jutta Salminen</strong>: <em>Epäilemisen merkitys. Epäillä-sanueen polaarinen kaksihahmotteisuus kiellon ja kielteisyyden semantiikan peilinä.</em> Helsinki: Helsingin yliopisto 2020. Johdanto 132 s. ja neljä artikkelia. isbn 978-951-51-5878-9.</p> <p>Johdanto-osa saatavilla verkossa osoitteessa <a href="http://urn.fi/%20URN:ISBN:978-951-51-5879-6">http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-51-5879-6</a>.</p> 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/103221 Odotettu tutkimusavaus lääkärien kielitaitohaasteisiin 2021-05-11T16:22:18+03:00 Tapani Möttönen tapani.mottonen@helsinki.fi <p><strong>Maija Tervola</strong>: <em>Maahanmuuttajalääkärien suomen kielen taito ja kielitaitotarpeet. Erityisalan kielitaidon näkökulma lääkärin työhön</em>. Tampereen yliopiston väitöskirjat 92. Tampere: Tampereen yliopisto 2019. Johdanto 147 s. + artikkelit 75 s. isbn 978-952-03-1163-6.</p> <p>Saatavilla verkossa osoittessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1164-3">http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1164-3</a>.</p> 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/103264 Kielen oppimisen ekologiaa 2021-05-05T17:46:37+03:00 Hannele Dufva hannele.t.m.dufva@jyu.fi <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Minna Intke-Hernandez</strong>: <em>Maahanmuuttajaäitien arjen kielitarinat. Etnografinen tutkimus kieliyhteisöön sosiaalistumisesta.</em><br />Kasvatustieteellisiä tutkimuksia103. Helsinki: Helsingin yliopisto 2020. Johdanto 112 s. + 4 artikkelia. isbn 978-951-51-6837-5.</p> <p>Johdanto-osa saatavillaverkossa osoitteessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6838-2">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6838-2</a>.</p> 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/103290 Suomeen ja suomeen kotoutuvien korkeakoulutettujen toimijuus kognitiivis-emotionaalisina kokemuksina 2021-05-05T19:30:05+03:00 Johanna Vaattovaara johanna.vaattovaara@tuni.fi <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Mia Scotson</strong>: <em>Korkeakoulutetut kotoutujat suomen kielen käyttäjänä. Toimijuus, tunteet ja käsitykset</em>. JYU Dissertations 271. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto 2020. Johdanto 133 s. + liitteet 17 s. + artikkelit 64 s. isbn 978-951-39-8259-1.</p> <p>Saatavilla verkossa osoitteessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8259-1">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8259-1</a>.</p> 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/107425 Idän monikielisyyttä ennen ja nyt 2021-05-18T16:38:26+03:00 Kaarina Hippi kaarina.hippi@helsinki.fi <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Leena Kolehmainen, Helka Riionheimo &amp; Milla Uusitupa</strong> (toim.): <em>Ääniä idästä. Näkökulmia Itä-Suomen monikielisyyteen</em>. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1461. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2020. 331 s. isbn 978-951-858-206-2.</p> 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/107472 Syntisen pääkaupungin viaton äänne 2021-05-10T12:50:30+03:00 Jarmo Harri Jantunen jarmo.jantunen@jyu.fi <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Mia Halonen, Samu Nyström, Heikki Paunonen &amp; Johanna Vaattovaara</strong>: <em>Stadin syntinen</em> <em>s</em>. Helsinki: Art House 2020. 353 s. isbn 978-951-884-755-0.</p> 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/101601 Kenttätutkijakonkarin valinnat 2021-02-16T18:13:10+02:00 Liisa Mustanoja liisa.mustanoja@tuni.fi <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Erkki Lyytikäinen</strong>: <em>Sehän on murretta!</em> Helsinki: Gaudeamus 2020. 248 s. isbn 978-952-060-8.</p> 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/87603 ’Edessä’ olemisen monet merkitykset 2021-05-10T21:14:56+03:00 Krista Teeri-Niknammoghadam krkate@utu.fi <p>Artikkeli tarkastelee suomen kielen <em>edessä</em>-adposition polysemiaa kognitiivisen semantiikan näkökulmasta. Adpositiolla <em>edessä</em> kielennetään perusmerkityksessään spatiaalisia suhteita (<em>talon edessä on omenapuu</em>), mutta sitä käytetään myös yleisesti ilmaisemaan toisenlaisia, metaforiseen tai metonyymiseen käsitteistykseen perustuvia suhteita, kuten läsnäoloa (<em>he riitelivät lasten edessä</em>), vaikutusta (<em>hän alistui totuuden edessä</em>) tai tulevaa aikaa (<em>hänellä on edessään hyvä elämä</em>). Artikkelin tavoitteena on selvittää, millaisiin merkitystyyppeihin <em>edessä</em>-adposition käyttö voidaan jakaa ja miten erilaiset merkitystyypit eroavat toisistaan. Yleisemmällä tasolla tässä artikkelissa pohditaan sitä, miten ihmisen kokemus kolmiulotteisesta maailmasta ohjaa hänen tapaansa kuvata ei-konkreettisen maailman suhteita.</p> <p>Artikkelin aineistona ovat Suomi24-korpuksesta satunnaisesti poimitut 500 <em>edessä</em>-adposition esiintymää. <em>Edessä</em>-adposition merkitystyyppien määrittäminen ja erottelu perustuvat aineistossa toistuvien piirrekimppujen analyysiin. Tarkasteltuja piirteitä ovat muun muassa <em>edessä</em>-adpositiolla kuvatun tilanteen ensisijaisten osallistujien konkreettisuus ja elollisuus sekä predikaatin kuvaama prosessi.</p> <p>Aineiston analyysin perusteella <em>edessä</em>-adpositiolle määritellään artikkelissa seitsemän erillistä mutta toisiinsa liittyvää merkitystyyppiä, joita ovat ETUPUOLI, ESTE, LÄSNÄOLO, ARVIO, VAIKUTUS, TULEVAISUUS ja KOHDAKKAISUUS. Merkitystyypeistä ETUPUOLI ja ESTE (ja joissain määrin myös LÄSNÄOLO) liittyvät spatiaalisiin suhteisiin, muut merkitystyypit taas kuvaavat abstraktimpia, metaforiseen tai metonyymiseen käsitteistykseen perustuvia suhteita. <em>Edessä</em>-adposition käyttöä abstraktien suhteiden kuvauksessa selitetään artikkelissa ihmisen kehollisten kokemusten vaikutuksella ajatteluun ja kieleen. Artikkeli osoittaa, että etupuoli–takapuoli-oppositio ohjaa abstraktien asioiden, kuten ajan, mielipiteiden ja vaikutusvallan, kielentämistä.</p> <p> </p> <p><strong>The polysemy of the Finnish adposition <em>edessä</em> ‘in front of’</strong></p> <p>This paper studies the polysemy of the Finnish adposition <em>edessä</em> ‘in front of’ from a cognitive semantic perspective. In its basic sense, the adposition <em>edessä</em> depicts a spatial relationship between two or more objects (<em>talon edessä on puu</em> ‘there’s a tree in front of the house’). However, <em>edessä</em> can also be used to describe abstract relations that rely on metaphorical or metonymical conceptualisation, such as presence (<em>he riitelivät lasten edessä</em> ‘they fought in front of the children’), impact (<em>hän alistui vastustuksen edessä </em>‘she succumbed in the face of opposition’) or future time (<em>hänellä on hyvä elämä edessään</em> ‘she has a good life ahead of her’). The aim of this paper is to investigate the different senses of the adposition <em>edessä</em>: what distinct senses does the adposition have, and how do these senses differ from each other? In a broader sense, the paper examines how bodily experiences guide the conceptualisation of abstract concepts. </p> <p>The article is based on a dataset derived from the electronic Suomi24 corpus which comprises online discussions held on internet forums. The present dataset consists of 500 randomly selected instances of the adposition <em>edessä</em>. In this paper, the distinct senses of the adposition <em>edessä</em> are distinguished from one another by analysing what are known as ‘repetitive feature clusters’. The features examined in this paper include the concreteness and animacy of the primary participants in the relation depicted by <em>edessä</em> as well as the (verbal) processes expressed in instances of <em>edessä</em>.</p> <p>Based on the data, the paper defines seven distinct but related senses for <em>edessä</em>. The distinct senses are FRONT, OBSTACLE, PRESENCE, EVALUATION, IMPACT, FUTURE and TEMPORAL ALINGNMENT. Of these senses, FRONT and OBSTACLE (and, to some extent, PRESENCE) concern spatial scenarios, whereas the other five meanings arise from more abstract, metaphorical or metonymical conceptualisation. The more abstract uses of <em>edessä</em> can be explained with the embodied nature of human language and thought. The paper shows that the opposition between front and back guides language even when discussing intangible issues such as time, opinions or influence.</p> 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/80364 Multisemioottisen tekstin jäsentyminen 2021-05-05T15:41:42+03:00 Leena Immonen leenaimmonen20@gmail.com <p>Artikkelissa tarkastellaan verbaalisen ja visuaalisen kielen yhteistyötä audiovisuaalisessa multisemioottisessa tekstissä. Tarkastelun kohteena on 40 haastattelu-uutista, jotka on lähetetty Yleisradion puoli yhdeksän uutisissa. Haastattelu-uutisesta analysoidaan tarkemmin uutistoimittajan puhumaa selostusta ja sen oheista kuvaa – jaksoa, joka edeltää haastateltavan puhetta kuvatilassa. Aihetta lähestytään teoreettisesti ja metodologisesti systeemis-funktionaalisen (SF) kieliteorian ja siihen läheisesti liittyvän visuaalisen suunnittelun kieliopin keinoin. Artikkelissa keskitytään SF­teorian metafunktioista tekstuaalisuuteen ja vastaavasti visuaalisen suunnittelun kieliopin sommitteluun.</p> <p>Analyysi osoittaa, että televisiouutisten verbaalinen ja visuaalinen kieli toimivat saumattomassa yhteistyössä siten, että molemmilla on omat tehtävänsä. Verbaalinen kieli välittää pääosin informaation, mutta kohtauksen kuvalla on merkityksenannossa keskeinen asema. Informaationkulussa verbaalisen informaatioyksikön teema–reema-rakenteen vaihtelu lankeaa yksiin visuaalisen informaatioyksikön tutun ja uuden kanssa, kun kuvassa havainnollistetaan viestiä käyttämällä sommittelun rajausta. Jos selostuksen teema–reema-rakenteen aikana kuvassa esiintyy kohde, jolla on visuaalista huomioarvoa, kuvan elementit korostavat sitä toistamalla mainitun teeman aihetta, mutta reeman sanomaa ei erikseen visualisoida. Multisemioottisessa, audio­visuaalisessa tekstissä voidaan verbaalisen kielen leksikaalisen koheesion ohella puhua visuaalisesta koheesiosta. Kuvan sommittelussa käytetään toistoa fokusoimalla samoja kuvaelementtejä ja rajataan eri osia kokonaisuuksista. Yhdeksi haastattelu­uutisen erityispiirteeksi osoittautuu demonstratiivipronomini <em>tämä</em>, erityisesti paikallis­sijaiset muodot <em>tässä</em> ja <em>tästä</em>. Demonstratiivin korrelaatti voi audiovisuaalisen tekstin sisällä sijaita paitsi verbaalisessa selostuksessa myös suoraan kuvan elementissä tai toiminnossa, jota korostetaan rajauksella.</p> <p>Artikkeli osoittaa, että television haastattelu-uutinen on konventionaalinen ja professionaalinen teksti, joka on rakenteeltaan vakiintunut. Sen välttämättömiä rakenne­osia ovat uutistenlukijan ingressistä ja toimittajan puheen sanan ja liikkuvan kuvan yhteistyössä muodostuvat jaksot, jotka päättyvät studion ulkopuolisessa tilassa toteutettuun haastatteluun. Jaksot rakentuvat pienistä yksityiskohdista, joilla jokaisella on merkityksensä ja funktionsa uutiskokonaisuudessa.</p> <p> </p> <p><strong>Forming the structure of a multisemiotic text: analysis of televised news interviews</strong></p> <p>This article deals with the fusion of verbal and visual language in audiovisual and multisemiotic texts. The analysis focuses on forty news interviews broadcast during the eight-thirty evening news on Yleisradio (the Finnish Broadcasting Company). The reporter’s speech and its enclosed frame, i.e. the sequence which precedes the interviewer’s speech, are here analysed in close detail. The subject is approached theoretically and methodically using the principles of of systemic-functional grammar (SF) and of the closely related theory of visual design grammar. This article focuses on the textuality of SF theory’s metafunctions and on the design of visual design grammar respectively.</p> <p>The analysis shows that both the verbal and visual language of a news broadcast function in collaboration, both having their own unique roles. The verbal language is mainly responsible for transmitting information, whereas the associated visual scenes also play a major part in providing meaning. Within the flow of information, the interplay of the theme and rheme is also manifested on screen, whereby new information presented verbally is subsequently represented visually as new elements that can be highlighted and topicalised through the judicious use of framing and cropping. If a visually noteworthy element appears during the theme-and-rheme structure of the narrative, the elements of the enclosed frame indicate the subject of a given theme by repeating it. The rheme message is not separately visualised. When discussing the audiovisual text, we can talk not only about the lexical cohesion of verbal language but also about visual cohesion. In composing enclosed frames, for instance, repetition can be used in focusing the same visual elements or cropping out certain parts of a wider picture. A specific characteristic of the verbal language in news interviews seems to be the use the demonstrative pronoun <em>tämä</em> (‘this’) and especially the use of its local cases <em>tässä </em>(‘here’) and <em>tästä</em> (‘from here/about this’).</p> <p>In an audiovisual text, the antecedent of the demonstrative pronoun can be located not only in the narrative but also directly within the elements of the enclosed frame or in functions highlighted in the enclosed frame by framing. The article shows that television news interviews form a conventional and professional text with an established structure. Their essential parts are the periods that consist of the newsreader’s introduction, the sequences consisting of the reporter’s words, and the moving images that end up in an interview outside the studio.</p> 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/79619 Koodinvaihdot ja prosodia 2021-05-11T16:06:35+03:00 Mari Wiklund mari.wiklund@helsinki.fi Salla Kurhila salla.kurhila@helsinki.fi <p>Koodinvaihdolla tarkoitetaan kielen tai kielimuodon vaihtumista toiseksi samassa puhetilanteessa tai tekstissä. Koodinvaihtoja on tutkittu paljon, mutta niiden prosodisten piirteiden käsittely on jäänyt lähinnä maininnan tasolle. Tämä artikkeli tarkastelee lähemmin koodinvaihtojen prosodiaa. Tavoitteena on koodinvaihtoja sisältävää keskusteluaineistoa analysoimalla valottaa prosodian osuutta koodinvaihtojen merkitysten tulkinnassa. Tutkimuksen aineistona on puolen tunnin puhelinkeskustelu, jossa Suomessa syntynyt mutta pitkään Kanadassa asunut nainen keskustelee Suomessa asuvan siskonpoikansa kanssa. Aineistossa on yhteensä 73 koodinvaihtoesiintymää, joissa keskustelun kieli vaihtuu hetkellisesti suomesta englanniksi. Menetelmällisesti tutkimus nojautuu keskustelunanalyysiin.</p> <p>Tutkimuksen tulokset osoittavat, että useimmiten koodinvaihtoihin liittyy sävelkorkeuden ja intensiteetin nousu. Tyypillisiä koodinvaihtotapauksia, joissa sävelkorkeus ja intensiteetti nousevat, ovat lainasanat ja referointi. Lainasanoissa nousulla ohjataan vastaanottajan huomiota ja haetaan hänen reaktiotaan sanoihin, jotka ovat olennaisia vuoron sisällön tai kertomuksen kannalta mutta joiden tunnistamisessa saattaisi olla ongelmia. Referoinnissa sen sijaan prosodiset muutokset auttavat luomaan ”toisen äänen”. Tällöin sävelkorkeuden ja intensiteetin nousemiseen voi liittyä myös värittynyt äänenlaatu. Molemmissa tapauksissa prosodinen kohosteisuus koodinvaihdossa kutsuu vastaanottajaa terästämään huomiotaan kyseisiin sanoihin tai ilmauksiin. Nousevan sävelkorkeuden lisäksi aineistossa esiintyy myös jonkin verran ympäristöä matalammalta sävelkorkeudelta ja hiljaisemmalla äänellä lausuttuja koodinvaihtoilmauksia. Tällöin koodinvaihdot ovat pikemmin vuorovaikutusta jäsentäviä ilmauksia kuin kertomuksen kannalta olennaisia sisältösanoja ja enemmän puhujalle itselleen kuin vastaanottajalle suunnattua puhetta. Prosodian vaihtelulla voidaan siis säädellä vastaanottajuuden astetta ja merkitä käytössä olevien kielten suhdetta toisiinsa.</p> <p> </p> <p><strong>Code-switching and prosody: A case study of the speech of an expatriate Finn living in Canada</strong></p> <p>Code-switching occurs when a speaker alternates between two or more languages or language varieties in the same conversation or text. As a phenomenon, code-switching has been investigated fairly extensively, but the prosodic features that characterise many of the switches have not gained much attention in previous studies. This article examines the prosody of code-switching instances in more detail. By analysing naturally occurring conversational data, the article sheds light on the role that prosody plays in the interpretation of code-switching instances. The data consists of a 30-minute telephone conversation in which a lady, who was born in Finland but has lived in Canada for a long time, talks with her nephew, who lives in Finland. The conversation features 73 occurrences of code-switching in which the language of the conversation changes momentarily from Finnish to English. The method of our study is that of Conversation Analysis.</p> <p>The results of the study show that the instances of code-switching are usually produced with raised levels of pitch and intensity. Speakers typically use higher pitch and intensity when uttering loanwords or reported speech. As for loanwords, such prosodic marking invites the recipient to pay attention to the word that carries the rise in order to elicit a reaction to words whose recognition might be problematic. In the case of reported speech, however, prosodic features help to create a “second voice”. In addition to changes of pitch and intensity, the quality of voice can be marked in reported speech. In both these cases the prosodic marking carried by the code-switching invites the recipient to pay attention to the words or expressions in question. In addition to raised pitch and intensity, the data also includes several instances in which the code-switching is marked with lowered levels of pitch and intensity. In these cases, the code-switching typically consists of expressions that structure the interaction rather than constitute important content words as regards the ongoing narration. Furthermore, these instances are also more directed towards the speaker herself than to the recipient. Thus, prosodic changes can be used to regulate the degree of recipiency and to indicate the relationship between the languages being used.</p> <p> </p> 2021-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Virittäjä