https://journal.fi/virittaja/issue/feed Virittäjä 2022-06-16T00:00:00+03:00 Laura Visapää laura.visapaa@helsinki.fi Open Journal Systems <p class="kks1">Virittäjä on suomen kielen ja sen opetuksen tutkimusta esittelevä tieteellinen aikakauslehti, joka julkaisee artikkelien lisäksi myös alaa koskevia esseitä, katsauksia, havaintoja ja kirja-arvosteluja sekä keskustelupuheenvuoroja. Virittäjä on perustettu vuonna 1897, ja se ilmestyy neljästi vuodessa.</p> <p class="kks1">Lehti on vapaasti luettavissa 12 kuukauden kuluttua numeron julkaisemisesta (numerosta 1/2002 alkaen). Jäsentilaajat voivat rekisteröityä verkkolehden lukijoiksi, jolloin lehden sisältö on avoinna heti ilmestymisestä alkaen. Rekisteröitymisessä käytetään Virittäjän omaa sähköistä lomaketta, ks. <a href="http://journal.fi/virittaja-rekisteroityminen/register.php">tilaukset</a>.</p> <p class="kks1">Lehti käyttää OJS-julkaisujärjestelmää, mutta osa aineistosta on edelleen vanhoilla verkkosivuilla osoitteessa <a href="http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/" target="_blank" rel="noopener">http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/</a>.</p> <p class="kks1">Virittäjä on vuoden 2015 alusta ottanut käyttöön Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnuksen ja sitoutunut noudattamaan sen käytölle asetettuja ehtoja (ks. <a href="http://www.tsv.fi/tunnus" target="_blank" rel="noopener">http://www.tsv.fi/tunnus</a>).</p> <p class="kks1">&nbsp;</p> https://journal.fi/virittaja/article/view/117850 Nimistöntutkija aikamatkalla 2022-05-06T18:37:46+03:00 Unni Leino unni.leino@tuni.fi <p>Arvioitu teos</p> <p><strong>Jaakko Raunamaa</strong>: <em>Finnic anthroponymy in the Middle Ages. Perspectives on pre- Christian and early Christian personal names</em>. Helsinki: University of Helsinki. Johdanto 94 s. ja viisi artikkelia 188 s. isbn 978-951-51-7653-0. Johdanto-osa saatavilla verkossa osoitteessa <a href="https://journal.fi/virittaja/workflow/index/117850/Jaakko%20Raunamaa: Finnic anthroponymy in the Middle Ages. Perspectives on pre- Christian and early Christian personal names. Helsinki: University of Helsinki. Johdanto 94 s. ja viisi artikkelia 188 s. isbn 978-951-51-7653-0. Johdanto-osa saatavilla verkossa osoitteessa http:/urn.fi/ URN:ISBN:978-951-51-7654-7" target="_blank" rel="noopener">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7654-7</a>.</p> 2022-06-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/116159 Merkkiteos <i>okei</i>-partikkelista 2022-04-13T11:40:33+03:00 Samu Pehkonen samu.pehkonen@tuni.fi <p>Arvioitu teos</p> <p><strong>Emma Betz, Arnulf Deppermann, Lorenza Mondada &amp; Marja-Leena Sorjonen</strong> (toim.): <em>OKAY across languages. Toward a comparative approach to its use in talk-in-interaction</em>. Studies in Language and Social Interaction 34. Amsterdam: John Benjamins 2021. 440 s. isbn 978-90-272-0815-6.</p> 2022-06-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/116678 Keskusteluja eläimistä ja eläimen kanssa 2022-04-26T09:57:02+03:00 Katri Priiki katri.priiki@utu.fi <p>Arvioitu teos</p> <p><strong>Rea Peltola, Anni Jääskeläinen &amp; Katariina Harjunpää</strong> (toim.): <em>Kieli ja eläin. Vuorovaikutusta ja kielioppia monilajisissa yhteisöissä</em>. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1474. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2021. 446 s. ISBN 978-951-858-424-0.</p> 2022-06-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/117109 Kielten ja kulttuurien rinnakkaiseloa Inkerinmaalla ja Setomaalla 2022-05-05T14:20:14+03:00 Milla Uusitupa milla.uusitupa@uef.fi <p>Arvioitu teos</p> <p><strong>Kati Kallio, Riho Grünthal &amp; Lassi Saressalo</strong> (toim.): <em>Inkerikot, setot ja vatjalaiset. Kansankulttuuri, kieli ja uskomusperinteet.</em> Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1467. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2021. 504 s. isbn 978-952-222-263-3. <a href="https://doi.org/10.21435/%20skst.1467" target="_blank" rel="noopener">https://doi.org/10.21435/skst.1467</a>.</p> 2022-06-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/116231 Tekstianalyysin perusteet yleistajuisesti 2022-04-14T14:10:19+03:00 Mikko T. Virtanen mikko.virtanen@helsinki.fi <p>Arvioitu teos</p> <p><strong>Vesa Heikkinen</strong>: <em>Tekstianalyysi. Miksi kielellisillä vallinnoilla on merkitystä?</em> Helsinki: Gaudeamus 2020. 352 s. isbn 978-952-345-080-6.</p> 2022-06-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/115083 Opas historiallisten tekstilähteiden käyttöön 2022-02-24T11:20:38+02:00 Maria Lehtonen maria.lehtonen@me.com <p>Arvioitu teos</p> <p><strong>Petteri Impola, Pirita Frigren, Petri´Karonen, Matti Roitto &amp; Antti Räihä</strong> (toim.): <em>Vanhojen käsialojen lukuopas</em>. Helsinki: Gaudeamus 2021. 355 s. isbn 978-952-345-106-3.</p> 2022-06-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/100310 Merkitty mieheys 2021-09-28T14:58:26+03:00 Sanni Surkka sanni.surkka@helsinki.fi <p>Artikkeli käsittelee normista poikkeavaksi koettua /s/-äännettä ja lausumanloppuista nousevaa intonaatiota suomenkielisten homomiesten puheeseen liitettyinä kielenpiirteinä. Artikkeli valottaa eri aineistojen kautta sitä, millaisia muunlaisia sosiaalisia merkityksiä näillä piirteillä on ja millaisia ideologisia yhteyksiä näillä sosiaalisilla merkityksillä on homomiehen stereotyyppiin. Aineisto on multimodaalinen, ja se koostuu viiden homomiehen haastatteluista, verkkokeskusteluista ja Putous­ohjelmassa ilmestyneestä televisiosketsistä. Tutkimus hyödyntää sosiaalisen indeksisyyden tutkimuksen käsitteistöä.</p> <p>Etistä tai muulla tavoin poikkeavaa /s/-äännettä ja lausumanloppuista nousevaa intonaatiota kommentoidaan ja kuvataan haastatteluissa ja verkkokeskusteluissa ja käytetään tv-sketsissä taajaan homomieheyden kontekstissa. Homomieheyden lisäksi piirteillä on aineistojen valossa alueellisiin identiteetteihin ja sukupuoleen liittyviä sosiaalisia merkityksiä. /s/-äänteen variaatio ja lausumanloppuinen nouseva intonaatio on aikaisemmassa tutkimuksessa yhdistetty feminiinisyyden, nuoruuden ja kaupunkilaisuuden sosiaalisiin kategorioihin; toisaalta näitä piirteitä ei yleisesti liitetä heteromiesten puheeseen. Artikkelissa esitetään, että kielenpiirteiden ja homomieheyden sosiaalisen kategorian välisen suhteen voi hahmottaa yhtäältä stereotyyppiseen homo­mieheyteen liitettyjen ominaisuuksien, toisaalta stereotyyppisen heteromieheyden kautta.</p> <p>Tutkimus osoittaa, että normista poikkeava /s/-äänne ja lausumanloppuinen nouseva intonaatio kantavat useita erilaisia sosiaalisia merkityksiä, jotka kaikki liittyvät tutkimuksen kontekstissa jollain tapaa ideologisesti homomieheyteen. Näitä merkityksiä ovat esimerkiksi helsinkiläisyys, feminiinisyys ja normista poikkeava maskuliinisuus. Artikkeli hahmottelee tapoja analysoida sitä, miksi juuri tietyt kielenpiirteet ovat saaneet homomieheyden merkityksen, ja avaa näin uusia näkökulmia muihin kuin alueellisiin identiteetteihin liittyvien kielellisten tyylien tutkimiseen.</p> <p> </p> <p><strong>Marking maleness: non-normative /s/ and sentence-­final rising intonation as indexes of gay maleness</strong></p> <p>The article explores non-normative /s/ and sentence-final rising intonation as linguistic features connected to the speech of Finnish-speaking gay men. The article sheds light on the other social meanings these features have and the ideological connections these social meanings then have with the image of the stereotypical gay man. The data is multimodal and consists of recorded interviews with five gay men, online chats, and a sketch from the TV show ‘Putous’. The article utilises the concepts of social indexicality research.</p> <p>The frontal or otherwise non-normative /s/ sound and sentence-final rising intonation are frequently described and discussed in the data. In addition to gay maleness, the data suggests that these traits have social meanings related to regional or gender identities too. In previous research, /s/ variation and pitch rise have been linked to the social categories of femininity, youth, and urbanism. Contrastingly, these traits are not commonly associated with straight male speech. The article suggests that the relationship between these linguistic features and the social category of gay maleness can be perceived through characteristics linked to stereotypical gay maleness on the one hand and through stereotypical straight maleness on the other.</p> <p>The research shows that non-normative /s/ and sentence-final rising intonation carry several different social meanings, all of which are ideologically linked to gay maleness in the context of the research. These meanings include, for example, presumptions about a ‘Helsinki identity’, femininity, and non-normative masculinity. The article outlines ways to understand why certain linguistic features have come to index gay maleness, thus opening up new perspectives on the study of language styles related to non-regional identities.</p> <p> </p> 2022-06-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/100240 Eriävän ja myötämielisen mielipiteen esittäminen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä koskevissa Suomi24-keskusteluissa 2021-04-17T09:03:13+03:00 Simo Määttä simo.maatta@helsinki.fi Yrjö Lauranto yrjo.lauranto@helsinki.fi <p>Tässä artikkelissa analysoidaan kahta Suomi24-keskusteluketjua, jotka liittyvät ­sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin. Kummankin ketjun aloitusvuorossa suhtaudutaan kielteisesti vähemmistöön, ja niiden keskeisenä piirteenä on eriävän mielipiteen esittäminen. Kummassakin keskustelussa syntyy vahvaa vastakkainasettelua. Se voi perustua eri diskursseista, kuten tieteellisestä tai uskonnollisesta diskurssista, nouseviin taustaoletuksiin. Usein näkemykset kuitenkin kumpuavat niin sanotusta diskurssien­välisestä keskustelujen ”pauhusta”. Siitä käsin näkemykset ja kokemukset voidaan esittää niin, että ne vaikuttavat yhteisesti jaetuilta, mutta niin, etteivät ne edusta mitään tiettyä diskurssia. ­Yhteisesti jaettuun mutta eksplisiittisesti ilmaisemattomaan liittyy myös heteronormatiivinen ideologia, joka ­yhdistää useita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kielteisesti suhtautuvia keskustelijoita. Kaiken kaikkiaan keskustelijat rakentavat usein oman kantansa niin, että se näyttäytyy luonnollisena lähtökohtana. Tähän käytetään muun muassa sellaisia luokittelevia suhdelauseita, jotka edustavat polaarisuuden jompaakumpaa ääripäätä eivätkä sisällä modaalisia aineksia. Keskusteluissa on lisäksi lukuisia kohtia, joissa yhteisymmärrys joko rikkoutuu tai on vaarassa rikkoutua. Niissä kohdissa yleinen on -<em>hAn</em>-liitepartikkeli, jonka perusmerkitys liittyy pikemminkin puhujan tärkeäksi pitämään tietoon ja hänen oletuksiinsa vastaanottajan tietopohjasta kuin yhteisen, jaetun tiedon osoittamiseen.</p> <p><strong>Expression of agreement and disagreement in discussion threads related to gender and sexual minorities on the Suomi24 discussion board</strong></p> <p>This article analyses two discussion threads related to gender and sexual minorities on the Suomi24 discussion board. In both threads, the opening post takes a negative stance toward the minority, and the participants frequently disagree with each other. Hence, both threads are characterised by intense antagonism, largely because the participants do not share the same premises, emanating as they do from different discourses, be they religious or scientific. Often, the views expressed by the participants originate from the interdiscursive space of mundane interactions. Such opinions and experiences can be represented as shared and devoid of a linkage to a particular discourse. In addition, most participants whose hold a negative stance towards gender and sexual minorities share an implicit heteronormative ideology. As a rule, contributors appeal to the notion that their views are ‘natural’. This is achieved, for instance, by using classifying relational clauses that represent one of the polar extremes, and by avoiding modal elements. Furthermore, instances where mutual understanding is about to break down are abundant. On such occasions, the clitic -<em>hAn</em> appears frequently, and its core meaning is related to the speaker’s perception of the importance of the information and their assumptions about the interlocutor’s knowledge basis rather than the indexing of shared knowledge.</p> 2022-06-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/113902 Lisää uusia lainaetymologioita suomen onomatopoieettisille sanoille 2022-02-25T14:48:14+02:00 Jeongdo Kim kjd7321@gmail.com 2022-06-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/111954 S2-käyttäjäryhmälle suunnatun lukutestin rakentuminen 2021-11-30T12:33:37+02:00 Sonja Vasile sonja.vasile@helsinki.fi 2022-06-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/113501 Termien selittäminen tietokirjoissa rakentuvana dialogisena toimintana 2022-01-12T14:08:31+02:00 Henri Satokangas henri.satokangas@helsinki.fi <p>Henri Satokankaan suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa perjantaina 17. joulukuuta 2021. Vastaväittäjänä toimi dosentti Pekka Pälli Aalto-yliopistosta ja kustoksena professori Pirjo Hiidenmaa.</p> <p><strong>Henri Satokangas</strong>: <em>Termien selittäminen tietokirjoissa</em>. Helsinki: Helsingin yliopisto. <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7738-4">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7738-4</a>.</p> 2022-06-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/115320 <i>Rimaa hipoen selviää tilanteesta</i> 2022-03-08T16:30:53+02:00 Sari Ahola sari.ahola@jyu.fi <p>Sari Aholan soveltavan kielentutkimukseen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa perjantaina 18. helmikuuta 2022. Vastaväittäjänä toimi dosentti Taina Juurakko-Paavola Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Mirja Tarnanen.</p> <p>Sari Ahola: Rimaa hipoen selviää tilanteesta<em> – Yleisten kielitutkintojen suomen kielen arvioijien käsityksiä kielitaidon arvioinnista ja suullisesta kielitaidosta.</em> JYU Dissertations 489. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2022.</p> <p>Kirja on luettavissa osoitteessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9005-3">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9005-3</a></p> 2022-06-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/115501 Keskusteluissa rakentuva kielisilta 2022-03-21T16:22:12+02:00 Hanna-Ilona Härmävaara hanna-ilona.harmavaara@helsinki.fi <p>Hanna-Ilona Härmävaara suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa lauantaina 12. maaliskuuta 2022. Vastaväittäjänä toimi professori Renate Pajusalu Tarton yliopistosta ja kustoksena professori Taru Nordlund.</p> <p><strong>Hanna-Ilona Härmävaara:</strong> <em>Building the bridge in interaction. Receptive multilingualism among Finnish and Estonian speakers.</em> Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto 2022.</p> <p>Artikkeliväitöskirjan johdanto on luettavissa osoitteessa: <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7921-0">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7921-0</a></p> 2022-06-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/110598 Lavender Languages and Linguistics -konferenssi tuo yhteen queer-kielitieteilijät eri puolilta maailmaa 2021-08-04T15:24:50+03:00 Meri Lindeman meri.l.lindeman@utu.fi 2022-06-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/116424 Kertomus Kotikielen Seuran 146. toimintavuodesta 2022-04-21T14:06:30+03:00 Henri Satokangas henri.satokangas@helsinki.fi 2022-06-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/116140 Homoslangista queer-fennistiikkaan 2022-04-12T19:40:11+03:00 Jarmo Harri Jantunen jarmo.h.jantunen@jyu.fi Sanni Surkka sanni.surkka@helsinki.fi 2022-06-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/101599 Mistä voi puhua, sitä voi hoitaa 2021-09-25T14:19:55+03:00 Unni Leino unni.leino@tuni.fi 2022-06-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/119746 Suunvuoro 2022-05-31T13:13:42+03:00 Laura Visapää laura.visapaa@helsinki.fi <p>Käsillä oleva Jarmo Harri Jantusen ja Sanni Surkan toimittama teemanumero ­tekee näkyväksi queer-kielentutkimusta ja ennen kaikkea queer-fennistiikkaa. Queer-kielentutkimus tarkastelee kriittisesti niitä kielellisiä käytänteitä, joilla tuotetaan heteronormatiivisuutta ja binäärisen sukupuolijaon luonnollisuutta. Vaikka <em>queer</em> käsitteenä pakenee normatiivisuutta, teemanumeron johdannossa toimittajat näyttävät, miten queer-kielentutkimuksen rajoja voidaan hahmottaa, ja analysoivat sen suhdetta esimerkiksi homo- ja lesbotutkimukseen ja toisaalta kielen ja sukupuolen tutkimukseen.</p> <p>Heteronormatiivisuuden käsite on syntynyt angloamerikkalaisessa tutkimus­perinteessä kuvaamaan sitä, miten heteroseksuaalisuus on vakiintunut kulttuuriseksi ja yhteiskunnalliseksi normiksi, jonka näkökulmasta muut seksuaalisuudet hahmottuvat poikkeuksiksi; heteronormatiivisuuden taustalla taas on keskeisesti oletus kahdesta, binäärisesti hahmottuvasta sukupuolesta. Jo Judith Butler korosti, että heteronormatiiviset ideologiat eivät ole välttämättömiä ja jatkuvia, vaan niiden ylläpito vaatii jatkuvaa työtä: esimerkiksi jokainen lehdessä julkaistu juttu – oli lehti sitten valtamediaa tai akateeminen julkaisu – osallistuu tiettyjen diskursiivisten käytänteiden ylläpitämiseen.</p> <p>Vuoden 2022 Suomessa kohtaa usein asenteita, joiden mukaan esimerkiksi homoseksuaalisuus olisi niin laajalti hyväksytty ilmiö, ettei siihen enää liittyisi ennakkoluuloja ja ongelmia. Maassa, jossa esimerkiksi Helsingin Sanomien suorana lähetyksenä lähettämällä Pride-marssilla on ollut lähes 100 000 osallistujaa, saattaakin helposti harhautua ajattelemaan, ettei asiasta enää tarvitse tehdä numeroa. Vaikka asenteet todella <em>ovat</em> viimeisen parinkymmenen vuoden aikana muuttuneet – tämä selviää esimerkiksi vertaamalla nykyistä valtamediaa Tuula Juvosen vuonna 2004 Helsingin Sanomista tekemään analyysiin –, tämä ei tarkoita, etteivätkö sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat yhä kohtaisi arjessaan syviä ennakkoluuloja ja vastustusta. Queer­lingvistiikan yksi tavoite on tehdä tällaiset ennakkoluulot – ja ajoittain suoranainen vihapuhe – näkyväksi. Homoseksuaalisuuteen liittyviä stereotypioita tarkastelee tässä numerossa Sanni Surkka, ja Simo Määttä ja Yrjö Lauranto taas analysoivat Suomi24-keskusteluketjuissa esiin nousevaa heteronormatiivista ideologiaa, joka yhdistää useita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kielteisesti suhtautuvia keskustelijoita.</p> <p>Määtän ja Laurannon artikkelissa esiin nousevat myös muunsukupuolisuutta koskevat käsitykset, ja Unni Leinon katsaus taas käsittelee sukupuolen käsitteistämistä transsukupuolisuuden hoitokäytänteissä. Molemmat tekevät näkyväksi sellaisia diskursiivisia ja muita yhteiskunnallisia käytänteitä, joilla tuotetaan sukupuoleen liittyvää sosiaalista normistoa ja luonnollistettua, tavoiteltavaa mallia binäärisestä sukupuolijaosta. Transsukupuolisuuteen ja muunsukupuolisuuteen liittyvät kysymykset ovat nousseet suuren yleisön tietoon vasta noin reilun kymmenen vuoden aikana, ja myös queer-kielentutkimuksen parissa työ on vasta alussa.</p> <p>Geneeristen ja ei-binääristen pronominien käyttöä englannin kielessä analysoinut Laura Hekanaho (2020) on tehnyt kaksi havaintoa, jotka ovat nähdäkseni erityisen relevantteja pohdittaessa kielentutkijan vastuuta queer-tutkimuksen kontekstissa. Ensinnäkin Hekanaho toteaa, että queer-aiheista puhuttaessa monet ilmoittavat pelkäävänsä aihe­piiriin liittyvää terminologista monimutkaisuutta; hän itse on ratkaissut tämän väitöskirjassaan laatimalla luettelon, joka kattaa keskeiset käsitteet cis­sukupuolisuudesta uudispronominien kautta eksklusiiviseen kielenkäyttöön. Toinen tärkeä havainto liittyy siihen, miten kielen normien kautta puolustetaan luonnolliseksi koettua. Hekanahon tutkimusaineistosta kävi nimittäin ilmi, että kun tutkitut vastustivat esimerkiksi ei-binäärisesti käytetyn <em>they</em>-pronominin käyttöä (esim. yksiköllinen <em>They are a linguist</em>), he perustelivat käytön sopimattomuutta usein nimenomaan kieliopillisin perustein. Monipuolisen kyselyaineiston tarkastelu kuitenkin paljasti, että kieliopin normeihin vetoavilla vastaajilla oli usein negatiivisia käsityksiä muunsukupuolisuuteen liittyen myös laajemmin. Liian yksioikoisia tulkintoja ei tietenkään kannata tehdä, mutta nähdäkseni Hekanahon – ja tässä erikoisnumerossa esimerkiksi Leinon – havainnot perustelujen ideologisista kehyksistä ovat queer­kielentutkimuksen kannalta erityisen keskeisiä.</p> <p>Fennistiikassa on pitkä perinne erilaisten toiseuksien näkyväksi tekemisessä – uraauurtavassa feministisessä tutkimuksessa ja esimerkiksi vähemmistökielten tutkimuksessa –, ja queer-lingvistiikan voi hahmottaa osaksi tätä jatkumoa. Nyt näkyväksi nousee seksuaalisuuden ja sukupuolen normatiivisuus. Lingvisteillä voi olla keskeinen rooli esimerkiksi transsukupuolisuuteen liittyvässä oikeudellisessa keskustelussa, ja stereotypioita ja vihapuhetta voi purkaa argumentti kerrallaan.</p> <p>Laura Visapää</p> 2022-06-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Virittäjä