https://journal.fi/virittaja/issue/feed Virittäjä 2019-02-16T14:37:12+02:00 Hanna Lappalainen etunimi.sukunimi@helsinki.fi Open Journal Systems <p class="kks1">Virittäjä on suomen kielen ja sen opetuksen tutkimusta esittelevä tieteellinen aikakauslehti, joka julkaisee artikkelien lisäksi myös alaa koskevia esseitä, katsauksia, havaintoja ja kirja-arvosteluja sekä keskustelupuheenvuoroja. Virittäjä on perustettu vuonna 1897, ja se ilmestyy neljästi vuodessa.</p> <p class="kks1">Lehti on vapaasti luettavissa 12 kuukauden kuluttua numeron julkaisemisesta (numerosta 1/2002 alkaen). Jäsentilaajat voivat rekisteröityä verkkolehden lukijoiksi, jolloin lehden sisältö on avoinna heti ilmestymisestä alkaen. Rekisteröitymisessä käytetään Virittäjän omaa sähköistä lomaketta, ks. <a href="http://journal.fi/virittaja-rekisteroityminen/register.php">tilaukset</a>.</p> <p class="kks1">Lehti käyttää OJS-julkaisujärjestelmää, mutta osa aineistosta on edelleen vanhoilla verkkosivuilla osoitteessa <a href="http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/" target="_blank" rel="noopener">http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/</a>.</p> <p class="kks1">Virittäjä on vuoden 2015 alusta ottanut käyttöön Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnuksen ja sitoutunut noudattamaan sen käytölle asetettuja ehtoja (ks. <a href="http://www.tsv.fi/tunnus" target="_blank" rel="noopener">http://www.tsv.fi/tunnus</a>).</p> <p class="kks1">&nbsp;</p> https://journal.fi/virittaja/article/view/76449 Suunvuoro 2019-02-16T14:36:46+02:00 Liisa Tiittula liisa.tiittula@helsinki.fi <p>Suomen kielen lautakunta julkaisi lokakuun 2018 lopussa kannanoton, jossa se kiinnitti huomiota Suomen kansalliskielten, suomen ja ruotsin, asemaa uhkaavaan käyttöalan kaventumiseen. Yksi tärkeä alue, jolla suomen kielen käyttöä voi vaalia ja edistää, on kääntäminen – tämän numeron teema. Huomattava osa suomenkielisistä teksteistä, joita päivittäin luemme, on käännöksiä, kuten televisio-ohjelmien tekstityksiä, käyttöohjeita, reseptejä, ulkomaanuutisia ja kirjojen suomennoksia. Niin tärkeää kuin vieraiden kielten taito kulttuurienvälisessä viestinnässä onkin, se ei poista eikä edes vähennä kääntämisen tarvetta. Tämän osoittaa se, että valtaosa käännöksistä on nykyään englannista, vaikka englannin kieltä osataan yhä laajemmin ja paremmin.</p> <p>Suomessa painetuista suomenkielisistä kirjoista suomennosten määrä on suuri, vaikka osuus vaihteleekin huomattavasti kirjallisuuden lajin mukaan. Aikuisten proosasta ja nuorten kirjoista suurin piirtein puolet on kotimaisia teoksia ja puolet suomennoksia. Lastenkirjoista sen sijaan vuoden 2017 tilaston mukaan peräti 75 prosenttia oli suomennoksia. Tietokirjoista vastaavia lukuja on vaikea löytää, ja niiden joukkokin on hyvin heterogeeninen. Tietokirjallisuuteen kuuluvat paitsi tieteelliset teokset myös esimerkiksi yleistajuiset tietokirjat, elämäkerrat, esseet ja oppaat, kuten lääkärikirjat, kasvioppaat ja keittokirjat. Kirjakauppaliiton lokakuun 2018 myyntitilastossa 20:n eniten myydyn tietokirjan listalla puolet teoksista on suomennoksia. Näistä taas puolet on käännöksiä englannista, vaikka englanninkielisiä tietokirjoja luetaan todennäköisesti yhä enemmän alkukielellä.</p> <p>Vaikka tieteen kieli on englanti, on vaikea kuvitella arkea ilman suomenkielisiä tietoteoksia. Niissä tarvitaan suomenkielisiä termejä, ja ne on kotoutettava suomenkielisille lukijoille Suomessa käytettäviksi. Esimerkiksi keittokirjojen ohjeissa annetut mitat on lokalisoitava eli muutettava paikallisiksi, jokin ainesosa on kenties korvattava sellaisella, joka on Suomessa varmemmin saatavilla kuin alkutekstissä mainittu, ja tekstilaji on mukautettava suomen konventioiden mukaiseksi. Kääntämisessä tarvitaan monenlaista asiantuntijuutta, jotta lopputuote olisi toimiva ja nautittava. Tämä käy ilmi myös Anne Mäntysen ja Jyrki Kalliokosken artikkelista tässä teemanumerossa.</p> <p>Kääntämisellä ja kääntäjillä on koko suomen kirjakielen historian ajan ollut ratkaiseva merkitys suomen kielen kehittymiselle, kuten voimme havaita Kaarina Pitkänen-Heikkilän ja Taru Nordlundin artikkeleista. Kääntäjät ovat luoneet nimityksiä uusille käsitteille, ja käännökset ovat vaikuttaneet kirjallisuuden kielen ja lajien sekä ylipäätään tekstilajien muotoutumiseen. Ilman käännöksiä ei olisi maailmankirjallisuutta, ja suomennosten ansiosta voimme nauttia teoksista, jotka on alun perin kirjoitettu meille vierailla kielillä. Vaikka osaisimmekin hyvin vierasta kieltä, emme useinkaan taida kaikkia sen vivahteita tai kielimuotoja niin syvällisesti, että voisimme nauttia tekstistä samalla tavoin kuin äidinkielellämme. Suomennos ei silti ole alkuperäisen kaksoiskappale. Vaikka luemme kirjailijan kirjoittamaa kirjaa, sen kieli, jokainen sana ja tyyli, ovat kääntäjän luomia. Ei siis ole sama, miten käännetään, eikä suomentamiseen riitä hyvä vieraan kielen taito – joskin myös se on välttämätön.</p> <p>Marraskuun alussa otsikoihin nousi Ruutu+-palvelun rikosdraamasarja, jonka tekstitys oli paikoin täysin käsittämätöntä. Sen epäiltiin olevan konekääntämisen tulosta. Konekäännösten ajatellaan olevan uhka käännösten laadulle, mutta kuva ei ole näin mustavalkoinen – käännösteknologiaa tarvitaan. Nykymaailmassa ja monikielisessä Suomessa käännösten tarve on niin suuri, ettei sitä pystytä tyydyttämään ihmisvoimin. Käännösteknologia helpottaa myös kääntäjän työtä. Riippuu kuitenkin käännöksen kielestä ja tarkoituksesta, voiko automaattisesti käännetty teksti toimia sellaisenaan tai edes editoituna. Mutta mitä kertoo suhtautumisesta kääntämiseen se, että tällaisia käsittämättömiä käännöksiä käytetään suurelle yleisölle esitetyissä televisio-ohjelmissa? Mitä se kertoo ylipäätään kielen arvostuksesta?</p> <p>Oli kyse sitten painetusta tai audiovisuaalisesta tuotteesta, joka on laadittu vieraalla kielellä, vasta käännös tavoittaa sen suomenkielisen käyttäjän. Jos tähän vaiheeseen ei kunnolla panosteta vaan siinä säästetään, tuotteen saavutettavuus jää kyseenalaiseksi. Laatu syntyy asiantuntijan vaativan työn tuloksena, ja ammattimaisesta työstä on maksettava kunnollinen palkka. Käännöspalkkioiden polkeminen johtaa siihen, että pätevät kääntäjät siirtyvät muihin tehtäviin ja käännöksiä teetetään taitamattomilla. ”Pelkkä intohimo kieleen ei riitä”, kuten jo vuonna 2009 julkaistussa kielipoliittisessa toimintaohjelmassa <em>Suomen kielen tulevaisuus</em> todettiin.</p> <p>Liisa Tiittula</p> 2018-11-27T13:59:32+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/76565 Suomentamisen ideologiat ja normit 2019-02-16T14:36:59+02:00 Jyrki Kalliokoski jyrki.kalliokoski@helsinki.fi Anne Mäntynen anne.mantynen@helsinki.fi Taru Nordlund taru.nordlund@helsinki.fi 2018-11-27T13:58:49+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/60903 Dialogia käsitteiden valinnasta ja käytöstä 2019-02-16T14:37:06+02:00 Anne Mäntynen anne.k.mantynen@jyu.fi Jyrki Kalliokoski jyrki.kalliokoski@helsinki.fi <p>Artikkelissa käsitellään tiedekirjallisuuden kääntämistä toimituksellisena prosessina 2000-luvun Suomessa diskurssintutkimuksen näkökulmasta. Artikkelissa sovelletaan kieli-ideologian käsitettä tieteenalan käsitteistön ja termien käännösprosessin tutkimukseen. Tarkastelun kohteina ovat suomentajan ja kustannustoimittajan käymä keskustelu käsitteiden valinnasta ja käytöstä sekä erityisesti se, mitä leksikaaliset valinnat, kustannustoimittajan kommentit sekä kääntäjän reaktiot kommentteihin kertovat kieli-ideologioista.</p> <p>Tutkimusaineisto koostuu yhden tiedekirjasuomennoksen käsikirjoitusversioista, kustannustoimittajan ja kääntäjän käsikirjoitukseen tekemistä kommenteista sekä kääntäjän haastattelusta ja muista etnografisista havainnoista, joita analysoidaan laadullisesti diskurssintutkimuksen keinoin. Tutkimuksen kohteena on kolmenlaisia kieli-ideologisia ilmiöitä: käännösprosessiin osallistuvien suhtautuminen ”vieraisiin” aineksiin, käännettävän teoksen tieteenalan diskurssille ominaisista ilmauksista käytävät neuvottelut sekä värittyneitä tai historiallisesti latautuneita ilmauksia koskevat keskustelut.</p> <p>Analyysi paljastaa, että käännösprosessissa on läsnä samanaikaisesti keskenään kilpailevia ideologioita ja eri kieli-ideologiat ovat kytköksissä polysentrisiin normijärjestelmiin. Näkemykset siitä, millaisia käsitteitä tieteenalalla, sen tulosten julkaisemisessa ja niistä selostamisessa tulisi käyttää, vaihtelevat sen mukaan, millaisiin diskurssiyhteisöihin käännöksen parissa työskentelevät toimijat kuuluvat tai millaista kielellistä asiantuntijuutta he edustavat.</p> <p>Tutkimus osoittaa, että tieteellisen teoksen käsitteiden kääntämisessä on otettava huomioon tieteenalojen diskurssiyhteisöjen käytänteet – mutta myös, että eri toimijoilla on erilaisia käsityksiä siitä, mitä nämä käytänteet kunkin yksittäisen ilmauksen kohdalla ovat. Kustannustoimittajan reaktiot suomentajan valitsemiin käsitteisiin kertovat kielenkäytön kontekstien dynaamisuudesta ja kerroksellisuudesta. Kun kustannustoimittaja ehdottaa vierasperäisen käsitteen tilalle kotoperäistä ilmausta, ehdotuksen taustalla on suomalaisen kielenhuollon perinteen ideologinen piirre, vieraan vaikutuksen torjuminen. Kustannustoimittaja saattaa myös tarjota kansainvälistä ilmausta kotoperäisen tilalle. Tämä puolestaan kertoo siitä, että suomentajalla ja kustannustoimittajalla voi olla erilainen näkemys tieteenalan kielenkäytön konventioista ja käsitteistöstä. Näissä tapauksessa on kyse toisenlaisesta purismista.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Dialogue on the choice and use of concepts: Language ideologies in the process of translating scholarly texts</strong></p> <p>&nbsp;The article explores the translation of scholarly publications as an editorial process from the perspective of discourse studies. The analysis focuses on the dialogue between translator and editor regarding the choice and use of concepts, and specifically on what the translator’s lexical choices, the editor’s comments and the translator’s reactions to these comments reveal about language ideologies.</p> <p>The data consists of a manuscript of the Finnish translation of a scholarly publication, the comments on that manuscript made by both editor and translator, an interview with the translator, and other ethnographic data. The analysis uses qualitative discourse analysis as a methodological tool. Three different language-ideological phenomena are examined: the views of the translator and the editor on the use of ‘foreign’ linguistic elements; negotiations concerning any discipline-specific terms and concepts in the translated text; and dialogue concerning biased or historically loaded expressions.</p> <p>Dialogue between the translator and the editor reveals that competing language ideologies exist simultaneously throughout the translation process, and that different language ideologies are linked to polycentric systems of norms. The participants’ views on which concepts should be used when reporting on research findings in scholarly publications within a particular discipline vary according to their memberships of various discourse communities and according to their linguistic expertise.</p> <p>&nbsp;</p> 2018-11-27T13:58:20+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/57006 Tiedesanaston suomentamista koskevat normit 2019-02-16T14:36:14+02:00 Kaarina Pitkänen-Heikkilä kaarina.pitkanen@helsinki.fi <p>Artikkeli tarkastelee eläintaksonomisen sanaston kehittämistä suomen kieleen 1800-luvulla. 1800-luvun sanastotyötä tarkastellaan käyttäen aineistona kolmeatoista julkaistua tietokirjaa vuosilta 1856–1881. Tutkimuksessa hyödynnetään myös niiden arvosteluja sekä kääntäjien ja kirjoittajien esipuheita ja kirjeenvaihtoa. Pohjatekstien ja käännösten sekä vieraskielisten termien ja niiden suomennosten vertailu tuovat esiin sanastonkehittäjien työssä vaikuttaneet normit. Myös oheistekstit kertovat näistä konventioista ja varsinkin siitä, kuinka hyvin kääntäjät itse tiedostivat ne. Kirjeenvaihto paljastaa yhteistyöverkostot ja avaa kirjoitusprosessia, kun taas kirja-arviot kertovat teosten ja niiden sanaston saamasta vastaanotosta.</p> <p>Artikkelissa myös verrataan eläintieteellisessä sanastonkehittelyssä 1800-luvulla vaikuttaneita normeja 2000-luvun alun laajaan sanastoprojektiin, jossa nisäkäsnimistö sai runsaasti uusia nimiä ja jolloin myös monia vanhoja nimiä muutettiin. Tutkimus osoittaa, että sanaston aukkojen täyttämisen keinot olivat 1800-luvun tietokirjatyössä melko erilaiset kuin 2000-luvun nimistöhankkeessa. Uudet keinot ovat johtaneet usein läpinäkymättömiin termeihin: käännöslainojen (esim. <em>imettävät eläimet</em> &lt; ruots. <em>däggande</em><em> djur</em>) sijaan suositaan lainasanoja (esim. <em>kolokolot</em> &lt; engl. <em>colocolos</em>), ja yhdistämisen ja johtamisen sijaan on käytetty runsaasti uudenlaisia sananmuodostuskeinoja, muun muassa lyhentämistä (<em>häntähekot</em> ← <em>pitkähäntähedelmälepakot</em>) ja kontaminaatioita (<em>jyystiäiset</em> ← <em>jyrsijäpäästäiset</em>). 2000-luvun sanastotyössä vaikuttaneita normeja tarkastellaan nisäkäsnimistötoimikunnan omien periaatteiden ja toteutuneen työn lisäksi siinä laajassa keskustelussa, jota käytiin vuodesta 2008 alkaen niin Luonnontieteellisen keskusmuseon verkkosivustolla kuin lehdistössäkin.</p> <p>Artikkeli osoittaa, että osa sanastotyötä ohjaavista käytänteistä on sellaisia, jotka ovat vaikuttaneet työhön 1800-luvulla ja vaikuttavat nykyisinkin. Aiheita, jotka ovat puhuttaneet sekä varhaisnykysuomen ajalla että nykyisessä digisuomen ajassa, ovat vakiintuneisuus, vierasperäisyys, läpinäkyvyys, loogisuus, selkeys, taksonominen systemaattisuus ja sanastotyön tekijän asiantuntijuus. Artikkeli osoittaa, että tietokirjojen kirjoittajien ja suomentajien valinnat ovat merkittäviä erikoisalan sanastotyölle ja että tieteellisellä sanastolla ja sen suomentamisella on oma normistonsa. Normeista poikkeaminen voi herättää laajan julkisen keskustelun, kuten kävi kymmenen vuotta sitten.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Norms in the translation of scientific vocabulary into Finnish: The development of zoological vocabulary in the 19<sup>th</sup> and 21<sup>st</sup> centuries</strong></p> <p>The article examines the development of zoological vocabulary in Finnish and norms influencing the formation of scientific vocabulary, particularly during the 19<sup>th</sup> century. By examining 13 non-fiction books published between 1856 and 1881 and their associated source texts, the article explores the translation and development of scientific vocabulary within the discipline of zoology. In addition, this vocabulary-developing project is explained using paratexts: book reviews, forewords by writers or translators, and correspondence between actors. The comparison of source and target texts reveals the many solutions that authors and translators have employed and the conventions they have absorbed. These paratexts reveal norms and conventions, as well as translators’ awareness of these norms. The correspondence between actors reveals collaboration networks and opens up the word formation process, whereas book reviews provide much information about how readers received such new vocabularies.</p> <p>The vocabulary project in 19<sup>th</sup>-century zoology is here compared to the reformation of Finnish mammal nomenclature at the beginning of the 21<sup>st</sup> century. This study demonstrates that the methods of filling the vocabulary gaps in the scientific Finnish of the 21<sup>st</sup> century differ conclusively from the methods used in the 19<sup>th</sup> century. During the 19<sup>th</sup> century, loan translations (e.g. <em>imettävät</em> <em>eläimet</em> &lt; Swed. <em>däggande</em> <em>djur</em>) were typical, and new words were formed transparently, primarily by compounding and deriving from existing domestic material. Contrastingly, the vocabulary creation methods of the 21<sup>st</sup> century have produced words that are more opaque: loan words (e.g. <em>kolokolot</em> &lt; Engl. <em>colocolos</em>) have been formed instead of loan translations and semantically unclear abbreviations (<em>häntähekot</em> ← <em>pitkähäntähedelmälepakot</em>), and blends (<em>jyystiäiset</em> ← <em>jyrsijä-päästäiset</em>) have been formed alongside many miscible compounds and derivations.</p> <p>The comparison of paratexts shows that the same subjects were discussed in the period of early modern Finnish as during the current days of modern Finnish. The discussion makes many norms visible, e.g. the establishment, transparency, logicality, clarity, taxonomical systematicity and expertism of authors and translators. Vocabulary must be understandable, clear and transparent; logicality and taxonomical systematicity are also required. Established vocabulary should be retained. The developers of scientific vocabularies require expertise in both the source language and the subject field.</p> <p>The article demonstrates that, with regard to special vocabulary, authors’ and translators’ choices are significant, and the translation of scientific vocabulary has norms of its own – and can therefore lead to broad public discussion.</p> 2018-12-20T15:02:55+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/60536 Kääntäjien kirjeenvaihto, suomentamisen normit ja kieli-ideologiat 1800-luvun lopun Suomessa 2019-02-16T14:37:12+02:00 Taru Nordlund taru.nordlund@helsinki.fi <p class="leipeisis"><span style="font-size: 12.0pt; font-family: 'Times New Roman',serif; letter-spacing: -.05pt;">Artikkeli käsittelee suomentamiseen liittyviä ideologioita ja normeja 1800-luvun tietokirjallisuudessa. Tapaustutkimuksena on Werner Söderström Osakeyhtiön tietokirjojen suomennostoiminta 1800-luvun lopulla. Tutkimus kytkeytyy kääntämisen sosiologiaan ja historiaan, ja siinä arvioidaan myös, miten ja missä määrin historiallisia käännösprosesseja voidaan rekonstruoida. Käännösprosesseja lähestytään tarkastelemalla eri toimijoiden − kustantaja, kääntäjä, kieliasiantuntija, tekstin arvioija − osuutta käännösprosessissa. Tutkimuksen aineistona on kustantajan ja kääntäjän kääntämistä ja kielellisiä valintoja käsittelevä kirjeenvaihto, jonka avulla on mahdollista valottaa eri suunnista kääntäjän arkea, yhteisöllisiä arvoja ja normeja käännösvalintojen taustalla sekä niitä henkilökohtaisia asenteita, jotka ohjaavat kääntäjiä erilaisiin valintoihin.</span></p> <p class="leipsis"><span style="font-size: 12.0pt; font-family: 'Times New Roman',serif;">Analyysin tuloksena voi päätellä, että ammattikirjoittajina kääntäjät olivat hyvin tietoisia erilaisista kielellisistä ja kääntämiseen liittyvistä normeista. Käytännön työssä kääntäjät toimivat kuitenkin usein erilaisten normien ristipaineessa, jolloin vastakkain asettuivat esimerkiksi alkuteoksen luonteen säilyttäminen ja toisaalta sen kotouttaminen. Kääntäjät olivat myös tietoisia kielen vaihtelevista normeista, tunsivat käynnissä olevat kielikeskustelut ja mukauttivat herkästi kielenkäyttöään kulloinkin vallitsevien kirjakielen normien mukaiseksi.</span></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Norms and ideologies of translation in light of correspondence between publisher and translator in 19<sup>th</sup>-century Finland</strong></p> <p>This article analyses the ideologies and norms that guided the translation of works of non-fiction in 19<sup>th</sup>-century Finland. As a case study the article analyses the processes involved in the publication of non-fiction at the Werner Söderström Ltd publishing house at the end of the 19<sup>th</sup> century. The research takes as its base theories examining the sociology and history of translation. It also aims to evaluate how and to what extent historical translation processes can be reconstructed. Translation is approached as a collaborative process involving various actors: publisher, translator, language editor, and expert reader. The data consists of correspondence between publisher and translator that deals with matters of translation or language. This correspondence sheds light on the everyday life of the translator and the socially accepted norms and ideologies that guide the translation process. It also reveals the stance of publishers concerning the choice of translator, a factor that can lead to very different end products.</p> <p>The analysis shows that, as professional writers, translators at the end of the 19<sup>th</sup> century were well aware of contemporary translational norms. In practice, translators were caught between various conflicting pressures – regarding, for instance, questions such as whether one should follow the original text as close as possible to preserve its unique style or assimilate the text to a Finnish context to help the reader. The data also shows that translators were well aware of linguistic norms; they were acquainted with current and past debates, and in assimilating their use of language they remained sensitive to prevailing norms.</p> 2018-11-27T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/72633 Suomen kielen syntaksin kehitys vuoden ja kahdeksan kuukauden ja kolmen ikävuoden välillä 2019-02-16T14:35:55+02:00 Taija Saikkonen taija.saikkonen@helsinki.fi <p>Tanja Saikkosen kognitiotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa 22. toukokuuta 2018. Vastaväittelijä toimi professori Harald Clahsen Potsdamin yliopistosta ja kustoksena professori Martti Vainio.</p> <p><strong>Taija Saikkonen: </strong><em>The Development of Finnish Syntax between the Ages of 1 Year, 8 Months and 3 Years. </em>University of Helsinki. Department of Digital Humanities. Studies in Cognitive Science 8. Helsinki: Helsingin yliopisto 2018. <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4216-0">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4216-0</a>.</p> 2018-12-21T11:09:02+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/74114 Nimet – kielet – paikka 2019-02-16T14:36:08+02:00 Väinö Syrjälä vaino.syrjala@helsinki.fi <p>Väinö Syrjälän pohjoismaisten kielten alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa 14. kesäkuuta 2018. Vastaväittäjänä toimi professori emerita Pirkko Nuolijärvi Kotimaisten kielten keskuksesta ja kustoksena professori Hanna Lehti-Eklund.</p> <p><strong>Väinö Syrjälä</strong>: <em>Namn – språk – ställe. Språkbrukarna i Svenskfinlands offentliga rum. </em>Nordica Helsingiensia 52. Helsinki: Helsingin yliopisto 2018.</p> <p>Väitöskirja on luettavissa osoitteessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4299-3">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4299-3</a>.</p> 2018-12-21T11:08:39+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/76336 Ei kannettavu vezi kaivos pyzy 2019-02-16T14:35:48+02:00 Anneli Sarhimaa sarhimaa@uni-mainz.de 2018-12-21T15:38:53+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/76667 Avarammille aloille – rajatta ja esteettä 2019-02-16T14:36:52+02:00 Anne Mäntynen anne.mantynen@helsinki.fi Tuija Kinnunen tuija.t.kinnunen@helsinki.fi 2018-11-27T13:59:09+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/70081 Evaluoiminen opettajan työvälineenä suomalaisessa koulussa 2019-02-16T14:36:33+02:00 Mia Halonen mia.m.halonen@jyu.fi <p>Arvioitu teos</p> <p><strong>Pilvi Heinonen</strong>: <em>Evaluointi opettajan vuorovaikutustoimintana. Osallistujuuden ulottuvuuksia luokkahuoneessa.</em> Helsinki: Helsingin yliopisto 2017. 226 s. isbn 978-951-51-3723-4.</p> 2018-12-19T19:13:14+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/69835 Merkkiteos itämerensuomalaisten esihistorian tutkimuksessa 2019-02-16T14:36:27+02:00 Santeri Junttila santeri.junttila@helsinki.fi <p>Arvioitu teos</p> <p><strong>Valter Lang</strong>: <em>Läänemeresoome tulemised.</em> Muinasaja teadus 28. Tartu Ülikooli Kirjastus 2018. 320 s. isbn 978-994-977-662-7.</p> 2018-12-19T19:13:39+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/71007 Argumentointia monenlaisissa konteksteissa 2019-02-16T14:36:40+02:00 Emmi Lahti emmi.lahti@helsinki.fi <p>Arvioitu teos</p> <p><strong>Cornelia Ilie</strong> &amp; <strong>Giuliana Garzone</strong> (toim.): <em>Argumentation across communities of practice. Multi-disciplinary perspectives.</em> Argumentation in Context 10. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company 2017. 345 s. isbn 978-90-272-1127_9.</p> 2018-12-19T19:12:50+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/70150 Painavaa kielioppia 2019-02-16T14:36:21+02:00 Jutta Salminen jutta.salminen@helsinki.fi <p>Arvioitu teos</p> <p><strong>Fred Karlsson</strong>: <em>Finnish – A comprehensive grammar.</em> Routledge Comprehensive Grammars. London: Routledge 2017. 499 s. isbn 978-1-138-82103-3.</p> 2018-12-19T19:14:08+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/77402 Vuosisisällys 2019-02-16T14:35:42+02:00 Henna Leskelä virittaja@kotikielenseura.fi 2018-12-21T16:51:50+02:00 ##submission.copyrightStatement##