https://journal.fi/virittaja/issue/feed Virittäjä 2021-02-19T23:27:05+02:00 Hanna Lappalainen hanna.lappalainen@helsinki.fi Open Journal Systems <p class="kks1">Virittäjä on suomen kielen ja sen opetuksen tutkimusta esittelevä tieteellinen aikakauslehti, joka julkaisee artikkelien lisäksi myös alaa koskevia esseitä, katsauksia, havaintoja ja kirja-arvosteluja sekä keskustelupuheenvuoroja. Virittäjä on perustettu vuonna 1897, ja se ilmestyy neljästi vuodessa.</p> <p class="kks1">Lehti on vapaasti luettavissa 12 kuukauden kuluttua numeron julkaisemisesta (numerosta 1/2002 alkaen). Jäsentilaajat voivat rekisteröityä verkkolehden lukijoiksi, jolloin lehden sisältö on avoinna heti ilmestymisestä alkaen. Rekisteröitymisessä käytetään Virittäjän omaa sähköistä lomaketta, ks. <a href="http://journal.fi/virittaja-rekisteroityminen/register.php">tilaukset</a>.</p> <p class="kks1">Lehti käyttää OJS-julkaisujärjestelmää, mutta osa aineistosta on edelleen vanhoilla verkkosivuilla osoitteessa <a href="http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/" target="_blank" rel="noopener">http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/</a>.</p> <p class="kks1">Virittäjä on vuoden 2015 alusta ottanut käyttöön Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnuksen ja sitoutunut noudattamaan sen käytölle asetettuja ehtoja (ks. <a href="http://www.tsv.fi/tunnus" target="_blank" rel="noopener">http://www.tsv.fi/tunnus</a>).</p> <p class="kks1">&nbsp;</p> https://journal.fi/virittaja/article/view/99912 Suunvuoro 2021-01-14T12:38:56+02:00 Mikko T. Virtanen mikko.virtanen@helsinki.fi <p class="leipeisis"><span style="letter-spacing: -.05pt;">Kirja-arvioista harvemmin kirjoitetaan tällä palstalla, vaikka niitä julkaistaan Virittäjässä vuosittain enemmän kuin varsinaisia ”päätuotteita” eli tutkimusartikkeleita. Osaa kirja-arvioista voi kuitenkin pitää fennistisiltä vaikutuksiltaan yhtä merkittävinä kuin arvioituja teoksia. Esimerkkeinä voi mainita vaikkapa Heikki Paunosen laajan esittelyn sosio­lingvisti William Labovin väitöskirjasta (Virittäjä 4/1971) sekä Pentti Leinon johdatuksen George Lakoffin ja Mark Johnsonin kognitiiviseen metaforateoriaan (Virittäjä 1/1983). Fennistiikan kehityskulkujen kannalta takavuosien kirja-arviot ovat kiinnostavaa aineistoa paitsi yksittäisten teosten aikalaisvastaanoton (tai sen puuttumisen) kannalta myös arvioihin monesti sisältyvien, teosta kontekstoivien historian esitysten kannalta. Keskustelukulttuurin osalta Virittäjän historiasta voi havaita monenlaisia kausia ja ilmapiirejä – ja tyyliniekkoja: toisaalla ovat kipeää tekevien sivallusten mestarit, toisaalla huikeisiin korkeuksiin kohoavat sinfonikot. Vanhat kirja-arviot, samoin kuin muidenkin osastojen sisällöt, odottavat nykylukijaansa digiarkistoissa Virittäjän (http://journal.fi/virittaja) ja Kansalliskirjaston (http://digi.kansalliskirjasto.fi) sivustoilla.</span></p> <p class="leipsis">Nyky-Virittäjän kirjallisuusosasto heijastelee fennistiikan – ja epäilemättä koko tiede­kentän – spesialisoitumista eli pirstoutumista yhä hienojakoisempiin erikois­aloihin. Asia ei toki ole mikään uutinen, vaan kehityskulkuun kiinnitti keskustelunavauksessaan huomiota Vesa Koivisto jo liki 30 vuotta sitten (Virittäjä 1/1993). Kirjallisuustoimittajan työssä erikoistuminen näkyy siinä, että teoksille ei ole aina helppo löytää arvioijaa erikoisalan ulkopuolelta. Jotkin teokset ovat jääneet tyystin vaille arviota siksi, että spesialistit ovat olleet jäävejä tai muista syistä estyneitä eikä muita halukkaita ole löytynyt. Jälkimmäisessä tapauksessa yhtenä huolena on monesti varmasti se, että oma, tietylle erikoisalalle suuntautuva asiantuntemus ei riitä tekemään oikeutta naapurialan teokselle. Kirja-arviot eivät kuitenkaan ole refereearvioita, eikä kirjoittaja ole portinvartijan roolissa. Vaikka spesialistin näkemys on kullan­arvoinen kirjallisuus­osastossakin, myös hieman ulkopuolisen mutta uteliaan lukijan näkökulma voi olla hedelmällinen, uusia näköaloja avaava niin teoksen tekijälle kuin arvioijalle itselleen. Myös fennistiikka – pirstoutunut mutta yhä meitä yhdistävä tieteenala – ­eittämättä hyötyisi oppisuuntien välisestä keskustelusta ja silloituksesta. Edellytyksenä tietenkin on toisen lähestymistapaa kunnioittava ja ymmärtämään pyrkivä asenne.</p> <p class="leipsis">Kotimainen kirjasyksy on poikkeusoloista huolimatta ollut vilkas niin tiede- kuin tietokirjallisuuden osalta. Ilahduttavaa on ollut, että moni kieliaiheinen teos on ylittänyt uutiskynnyksen ja herättänyt keskustelua myös tiedeyhteisön ulkopuolella. Esimerkkinä voi mainita Valter Langin suomennetun teoksen <em>Homo Fennicus</em>, joka arvioitiin Virittäjässä tuoreeltaan alkukielisenä vuonna 2018. Syksyn kirjoista paljon on puhuttanut myös Mia Halosen ja kumppanien teos Helsingin puhekielestä ja erityisesti niin kutsutusta stadilaisesta <em>s</em>:stä. Teos arvioidaan Virittäjässä ensi vuoden puolella.</p> <p class="leipsis">Tässä Virittäjän numerossa on jälleen tarjolla monipuolinen kattaus kirja-arvioita. Arvioitavien teosten aihepiirit ulottuvat partitiivin merkityksistä hätäpuheluiden prosodiikkaan ja kielenoppimiseen luokkahuoneen ulkopuolella. Myös kielten kirjo on laaja, sillä arvioitavana on useampiakin teoksia, joissa käsitellään suomelle läheisiä kieliä: karjalaa, viroa ja suomenruotsia. Karjalan osalta tarkastelussa on perustavia, kieltä voimistavia teoksia: aapinen, peruskielioppi ja sanakirja.</p> <p class="leipsis">Virittäjässä on jatkuva tarve uusille kirja-arvioille. Mikäli mielessäsi on teos, jonka haluaisit arvioida, ota empimättä yhteyttä toimitukseen. Laajojen ja/tai monitieteisten teosten kohdalla myös yhteisarvio voi olla mielekäs ja näkökulmia lisäävä vaihtoehto. Arviokappaleen saa omaksi.</p> <p class="leipsis">Päätän kauteni Virittäjän kirjallisuustoimittajana tähän numeroon. Lämmin ­kiitos kaikille kirja-arvioita laatineille panoksestanne ja vaivannäöstänne! Tahdon kiittää myös Virittäjän toimituksen jäseniä – nykyisiä ja entisiä – yhteen hiileen puhaltamisesta ja monista mukavista muistoista. Ensi numerosta alkaen kirjallisuusosastoa toimittaa Karita Suomalainen. Tervetuloa, Karita!</p> <p class="kirjoittaja-2palstaa"><strong>Mikko T. Virtanen</strong></p> <p class="leipeisis">Virittäjän toimitus kiittää Mikkoa monivuotisesta ja paneutuneesta uurastuksesta lehden hyväksi sekä erinomaisesti sujuneesta yhteistyöstä. Samalla toivotamme Karitan tervetulleeksi toimitukseen.</p> 2020-11-19T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/78043 Suomalaisten kokemuksia etunimiensä käytöstä Venäjällä 2021-02-11T17:04:10+02:00 Ksenia Eskola ksenia.eskola@helsinki.fi <p>Artikkeli käsittelee suomalaisten havaintoja ja kokemuksia etunimiensä käytöstä venäjänkielisessä ympäristössä. Suomalainen ja venäläinen nimi- ja puhuttelukäytäntö eroavat toisistaan selvästi. Venäjässä käytetään muun muassa erilaisia etunimiin pohjautuvia epävirallisia nimiä, ja venäjän puhuttelussa etunimien käyttö on runsaampaa kuin suomessa, myös monenkeskisissä keskusteluissa. Tutkimusaihetta lähestytään tarkastelemalla haastatteluaineiston avulla, millaisia äänteellisiä muutoksia nimenkantajat ovat pitäneet merkityksellisinä, millaisia venäläistyyppisiä lempinimiä suomalaiset ovat saaneet sekä miten he suhtautuvat nimiensä venäjään mukautettuihin ääntöasuihin ja heille annettuihin lempinimiin.</p> <p>Tutkimuksen lähtökohta on sosio-onomastinen: siinä tarkastellaan nimien käyttöä, variaatiota sekä nimikäytäntöön suhtautumista. Tutkimusaineisto koostuu 17 yksilöhaastattelusta, ja analyysimenetelmänä on sisällönanalyysi. Haastateltavat ovat 25–75-vuotiaita syntyperäisiä suomalaisia, jotka ovat asuneet Venäjällä puolesta vuodesta 18 vuoteen.</p> <p>Tutkimustulosten mukaan suomalaisten havaitsemia ja esiin tuomia äänteellisiä muutoksia ovat palataalistuminen, poikkeava äänteiden laatu, kaksoiskonsonantin muuttuminen yksinäiskonsonantiksi, äänteiden keston muutokset ja nimensisäinen painonsiirto. Toisinaan suomalaisista käytetään nimenkantajan suomalaisen etunimen sijaan venäläistä vastinetta. Suomalaisille annetaan myös venäjän johtimien avulla muodostettuja lempinimiä, joihin suhtaudutaan positiivisesti ja jotka nähdään merkkinä ryhmään hyväksymisestä</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>The experience with Finnish given names in Russia</strong></p> <p>This article analyses Finnish speakers’ perceptions and experiences regarding the use of their given names in Russian-language environments. The practices surrounding Finnish and Russian naming and addressing conventions are very distinct. Russians use various unofficial names based on given names, and the use of a given name as a term of address is far more frequent than in Finnish, even in multilateral conversations. Using material collated through interviews, this study approaches the topic by ­examining what kinds of phonological changes name bearers have found significant, what kinds of Russian nicknames Finns have been given, and how Finns have reacted to such phonological changes and nicknames.</p> <p>The study takes a socio-onomastic approach: it deals with name use and variation as well as reactions to these naming practices. The corpus of data comprises 17 individual interviews, and the study employs the methodology of content analysis. The interviewees are all Finnish-born persons, aged between 25 and 75 years of age, who have lived in Russia for a period of time ranging from six months to 18 years.</p> <p>The findings show that the phonological changes the interviewees perceived and reported include palatalisation, changes in phonic quality, the change of geminate consonants to single consonants, changes in phonic duration, and stress shifting within a name. Occasionally, Finns are not addressed by their Finnish names but by their Russian equivalents instead. Finns are also attributed nicknames formed using Russian derivational suffixes. This generally garners a positive response and is seen as a sign of group acceptance.</p> 2020-12-18T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/74221 <i>Uskallakin kommentoida tähän</i> 2021-02-19T23:27:05+02:00 Eveliina Mäntylä eveliina.mantyla@student.oulu.fi <p>Artikkelissa tarkastellaan imperatiivimuotoisen verbin V<sub>IMP</sub> ja<em> kin</em>-partikkelin aloittamaa lausetta kielteisyyttä ilmaisevana konstruktiona, uhkauskonstruktiona. Tarkastelunäkökulma kytkeytyy konstruktiokieliopin ja kognitiivisen kieliopin teoreettiseen kehykseen. Artikkelissa esitellään sitä, miten konstruktion mukaiset ilmaukset implikoivat kuvaamansa asiaintilan taustalla häilyvää uhkaa (<em>teekin työsi kunnolla </em>’jos et tee, tapahtuu jotain ikävää’), sekä sitä, milloin konstruktion mukainen ilmaus voi myönteisestä verbimuodostaan huolimatta vastata funktioltaan kieltoverbillistä ilmausta (<em>uskallakin tulla</em> ’älä tule’). Artikkelissa esitetyt havainnot perustuvat Kieli­pankin Suomi24-korpuksesta kerättyyn aineistoon, joka sisältää 260 konstruktion mukaista tapausta.</p> <p>Uhkauskonstruktio alkaa uhkaa implikoivalla V<sub>IMP</sub><em>kin</em>-alkuisella lauseella, jota voi seurata motivoiva jatkolause. Tämä mahdollinen jatkolause spesifioi uhan, joko toivotun toiminnan toteutumattomuudesta (<em>teekin se tai sinun käy huonosti</em>) tai ei-toivottavan toiminnan toteutumisesta aiheutuvat ikävät seuraukset (<em>uskallakin tulla niin sinun käy huonosti</em>). Uhkauskonstruktion esiintymät jaetaankin kahteen varianttiin: toivottavaa toimintaa kuvaavaan ja ei-toivottavaa toimintaa kuvaavaan.</p> <p>Artikkelissa käsitellään myös konstruktioon kuuluvan imperatiivimuotoisen verbin variaatiota, verbiin liittyvää <em>kin</em>-partikkelia sekä verbin imperatiivimodusta. Analyysi osoittaa, että <em>muistaa</em> on tutkitussa aineistossa selvästi yleisin imperatiivi­muotoinen verbi konstruktion toivottavaa toimintaa kuvaavan variantin esiintymissä, kun taas <em>uskaltaa</em> ja <em>yrittää</em> ovat tyypillisiä ei-toivottavaa toimintaa kuvaavissa esiintymissä. Molemmissa konstruktion varianteissa verbiin liittyvä <em>kin</em>-partikkeli jyrkentää ilmauksen affektista sävyä ja tekee motivoivasta jatkolauseesta odotuksenmukaisemman. Erityisesti ei-toivottavaa toimintaa kuvaavassa variantissa <em>kin</em>-partikkeli on merkittävä, sillä ilman sitä esimerkiksi <em>uskaltaa</em>-verbin kuvaama toiminta olisi tulkittava toivottavaksi (<em>uskalla tulla </em>’tule’). Myös erilaiset ironiaa luovat elementit voivat vaikuttaa kuvatun toiminnan toivottavuuteen. Imperatiivimodus ja direktiivisyys vaikuttavat puolestaan konstruktion modaalisuuteen, ja uhkauskonstruktion voikin yleisesti ottaen katsoa muodostavan modaalisen ja kieltohakuisille aineksille suotuisan kontekstin.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong><em>Uskallakin kommentoida tähän </em>‘Do not dare to comment on this’: The threat construction beginning with V<sub>IMP</sub><em>kin</em></strong></p> <p>This article deals with Finnish expressions beginning with the positive imperative verb form V<sub>IMP</sub> and the enclitic particle -<em>kin</em>. The article examines these expressions as an established coalescence of form and meaning, as a “threat construction”, within the framework of construction grammar and cognitive grammar. The aim of the article is to present how this construction expresses threat (<em>Teekin se, tai</em>... ‘Do that, or...’) and undesired action (<em>Uskallakin tulla </em>‘Do not dare to come’) despite the grammatically positive form of the verb. The findings are based on a corpus of 260 Internet forum examples collected from the Suomi24 corpus.</p> <p>The article presents the structure of the threat construction. In the threat construction, the clause including V<sub>IMP</sub><em>kin</em> is often followed by a motivating clause that specifies the threat that the construction implies. This clause presents either an undesired option (<em>Teekin se tai sinun käy huonosti</em> ‘Do that or you’ll be sorry’ ) or the undesired consequences (<em>Uskallakin tulla, niin sinun käy huonosti </em>‘Dare to come and you’ll be sorry’) of the action the imperative-form verb presents. Based on the desirability of the action described by the imperative­form verb, the incidences of the threat construction can thus be divided into two groups: a variant describing a desired action (threat as an option) and a variant describing undesired action (threat as a consequence).</p> <p>The writer also draws attention to verb variation, the -<em>kin</em> particle, and the use of the imperative form in the construction. The quality of the imperative-form verb varies depending on the threat construction variants, e.g. <em>muistaa</em> ‘to remember’ is the most typical verb in the variant presenting desired action whereas the verbs <em>uskaltaa</em> ‘to dare’ and <em>yrittää</em> ‘to try’ are common in the occurrences of the variant presenting undesired action. The -<em>kin</em> particle is also an essential part of the threat construction because it implicates options making the motivating clause more expected and, especially, because the action of <em>uskaltaa</em> or <em>yrittää</em> cannot be construed as undesired without it (<em>Uskalla olla oma itsesi</em> ‘Dare to be yourself’). However, ironical elements are also remarkable when examined, if the action the verb V<sub>IMP</sub><em>kin</em> describes is desired or not. In addition, the use of the imperative makes the expression more modal by implying that the action might not happen without giving an imperative directive. Overall, the threat construction can be viewed as creating a modal and suitable context for negative polarity elements.</p> 2020-12-18T00:00:00+02:00 Copyright (c) https://journal.fi/virittaja/article/view/76971 Kielemme kääpiösijoista 2021-01-14T12:38:47+02:00 Jussi Ylikoski jussi.ylikoski@oulu.fi <p>Artikkelissa tarkastellaan suomen kielen sijataivutuksen ja adverbinjohdon rajaseutua. Suomen kieliopin kuvauksissa on tapana esittää 15 sijaa, joiden runsautta pidetään suomen kielen erityispiirteenä. Artikkelissa siirrytään perinteisen sijaparadigman marginaalin eli jopa niin sanottujen marginaalisten sijojen (abessiivin, instruktiivin ja komitatiivin) ulkopuolelle. Tarkastelun kohteena on vanhastaankin sijataivutuksen yhteydessä huomiota saanut väyliä ja välineitä ilmaiseva prolatiivi, mutta keskiössä ovat erityisesti <em>isin</em>-päätteiset temporaaliset ja <em>(i)ttAin</em>-päätteiset distributiiviset muodosteet, kuten <em>iltaisin</em> ja <em>maanantaisin</em> tai <em>alueittain</em> ja <em>lajeittain</em>. Tutkimusaineistona ovat laajat kirjoitettua nykysuomea edustavat korpukset.</p> <p>Kyllin laajoissa tutkimusaineistoissa sekä <em>isin</em>-temporaali että <em>(i)ttAin</em>-distributiivi paljastuvat verrattain produktiivisiksi muodostetyypeiksi: temporaalimuotojen (esim. <em>kesäöisin</em>, <em>sapattisin</em>) rinnalla etenkin distributiivimuodot ovat erittäin monikäyttöisiä (<em>kyläkunnittain</em>, <em>nuorkauppakamareittain</em>, <em>tyylipiirteittäin</em>). Erityistä huomiota saavat muodosteiden syntaktiset ominaisuudet, joiden valossa temporaali ja distributiivi – ja myös prolatiivi – poikkeavat tavanomaisista adverbeista, jollaisina niitä perinteisesti on pidetty. Mahdollisia ovat muun muassa relatiivilauseet (<em>kirjeitse, jossa – –</em>, <em>maanantaisin, jotka – –</em>), genetiiviattribuutit (<em>elokuun lauantaisin</em>, <em>Suomen kunnittain</em>) ja eräät taipumattomat määritteet (<em>joka maanantaisin</em>, <em>koko kyläkunnittain</em>). Uusi havainto on myös temporaali- ja distributiivimuotojen kyky saada instruktiivimuotoisia adjektiiviattribuutteja: lausekkeet <em>satunnaisin viikonloppuisin</em> ja <em>tietyin aihealueittain</em> muistuttavat marginaalisuudessaankin sijamuotoja ja etenkin komitatiivia (<em>omin ~ omine lupineen</em>).</p> <p>Artikkelissa esitetään, että sijajärjestelmämme kuvauksen rajapintaa voisi laajentaa eräänlaisilla kääpiösijoilla samaan tapaan kuin eräitä aurinkokuntamme jäseniä voidaan luonnehtia kääpiöplaneetoiksi, vaikka ne eivät varsinaiseen planeetan määritelmään sopisikaan.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>On Finnish dwarf cases: prolative, temporal and distributive</strong></p> <p>The article discusses the borderland between nominal case inflection and adverb derivation in Finnish. Finnish grammars customarily present a case system of fifteen cases. The present article takes a step outside of the most marginal cases (abessive, instructive and comitative) within the traditional paradigm. In addition to observations on the so-called prolative, which has at times been considered a borderline case, the main focus of the study is on two kinds of formations traditionally regarded as denominal adverbs. The previously under-described formations ending in -<em>isin</em> have a repetitive temporal meaning (e.g., <em>iltaisin</em> ‘in the evenings’) and those ending in -<em>(i)ttain</em>/<em>-(i)ttäin </em>are distributive forms (e.g., <em>maittain</em> ‘by country’).</p> <p>Based on data drawn from large corpora of modern written Finnish, the temporal form -<em>isin</em> and particularly the distributive forms -<em>(i)ttain</em>/<em>-(i)ttäin </em>appear to be rather productive morphological categories. Special attention is given to the syntactic properties of these formations, as the data shows that not only do the case-like prolative forms differ from ordinary adverbs, but the temporal and distributive forms do so too. The author argues that the formations in question are not fully denominal forms, rather they reveal many features characteristic of nouns: they may be accompanied by postmodifying relative clauses as well as genitive and adjectival modifiers. In the absence of the full agreement typical of Finnish adjectival modifiers, the associated adjectives occur in the instructive case (e.g., <em>satunnais-in viikonloppu-isin </em>[random-pl.instr weekend-temp] ‘on random weekends’ and <em>tiety-in aihealue-ittain</em> [certain-pl.instr thematic.area-distr] ‘by certain thematic areas’), which in turn makes the temporal and distributive forms resemble those of the comitative case.</p> <p>The article shows that the inflection–derivation interface of the Finnish noun is far from clear-cut. On the basis of the findings presented in this study, the author asserts that our understanding of the Finnish case system could be advanced by introducing the concept of the “dwarf case”, analogous with that of dwarf planets, which are members of the Solar System and share many features with planets despite not being true planets themselves.</p> 2020-12-18T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/84773 Vieläkö on syytä pohtia <i>-sti</i>-suffiksin olemusta? 2021-01-14T12:38:43+02:00 Anni Jääskeläinen anni.m.jaaskelainen@helsinki.fi 2020-12-18T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/97613 Vaihtelu vahvuutena 2021-01-14T12:38:50+02:00 Sirkku Lesonen sirkku.lesonen@jyu.fi <p>Sirkku Lesosen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin tiistaina 25. elokuuta 2020 Jyväskylän ylipistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Teresa Cadierno Etelä-Tanskan yliopistosta ja kustoksena professori Minna Suni.</p> <p>Sirkku Lesonen: <em>Valuing variability: Dynamic usage-based principles in the L2 development of four Finnish language learners.</em> Groningen Dissertation in Linguistics. 184. Groningen: University of Groningen 2020. Kirja on luettavissa osoitteessa <a href="https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71369">https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71369</a>.</p> 2020-12-17T15:28:01+02:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/98382 Pohdintaa, selostamista ja tulkintaa 2021-01-14T12:38:54+02:00 Hilkka Paldanius hilkka.paldanius@gmail.com <p>Hilkka Paldaniuksen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin lauantaina&nbsp;5. syyskuuta 2020&nbsp;Jyväskylän ylipistossa. Vastaväittäjänä toimi professori&nbsp;Anne Mäntynen Helsingin yliopistosta&nbsp;ja kustoksena professori Minna-Riitta Luukka.</p> <p><strong>Hilkka Paldanius</strong>: <em>Kuka aloitti kylmän sodan? Lukion historian aineistopohjaisen esseen tekstilaji tiedonalan tekstitaitojen näkökulmasta</em>. Jyväskylä Studies in Humanities 227. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: <a href="https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/70172">https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/70172</a>.</p> <p>&nbsp;</p> 2020-12-17T15:26:56+02:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/98571 Korkeakoulutetut kotoutujat suomen kielen käyttäjinä (tulossa) 2021-02-11T14:29:06+02:00 Mia Scotson mia.scotson@gmail.com <p>Mia Scotsonin soveltavan kielitieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 12. syyskuuta 2020. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori&nbsp;Johanna Vaattovaara&nbsp;Tampereen yliopistosta ja kustoksena yliopistotutkija&nbsp;Heidi Vaarala.&nbsp;</p> <p><strong>Mia Scotson:</strong> <em>Korkeakoulutetut kotoutujat suomen kielen käyttäjänä. Toimijuus, tunteet ja käsitykset. </em>JYU Dissertations 271. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto 2020. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8259-1">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8259-1</a></p> 2020-12-17T15:27:29+02:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/97393 Keskiaikainen Isä meidän -rukous 2021-01-14T12:38:41+02:00 Harri Uusitalo htuusi@utu.fi 2020-12-18T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/99294 Raija Kangassalo 1953─2020 2021-01-14T12:38:39+02:00 Jarmo Lainio jarmo.lainio@finska.su.se Annaliina Gynne annaliina.gynne@mdh.se 2020-12-18T12:08:08+02:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/97312 Inkerinsuomalaisten kielitutkinto tarkastelun kohteena 2021-01-14T12:38:32+02:00 Pirkko Nuolijärvi pirkko.nuolijarvi@gmail.com <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Minna Martikainen</strong>: <em>Inkeriläisten paluumuutto – suomalaisuutta, kielitaitoa ja kielitutkintoa</em>. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto 2019. Johdanto 76 s. + artikkelit 88 s. isbn 978-951-39-7872-3. Saatavilla verkossa osoitteessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7872-3" target="_blank" rel="noopener">http://urn.fi/</a><br><a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7872-3" target="_blank" rel="noopener">URN:ISBN:978-951-39-7872-3</a>.</p> 2020-12-18T12:46:59+02:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/98278 Foneettinen tutkimusmatka hätäpuheluiden prosodiikkaan 2021-01-14T12:38:29+02:00 Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka anna-maija.korpijaakko-huuhka@tuni.fi <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Lauri Tavi</strong>: <em>Prosodic cues of speech under stress. Phonetic exploration of Finnish emergency calls</em>. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto 2020. Johdanto 59 s. + artikkelit 40 s. isbn 978-952-61-3402-4. Saatavilla verkossa osoitteessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3403-1" target="_blank" rel="noopener">http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3403-1</a>.</p> 2020-12-18T12:48:16+02:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/94311 Väitöskirja viron kielen partitiivin ja illatiivin variaatiosta 2021-01-14T12:38:37+02:00 Klaus Laalo klaus.laalo@tuni.fi <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Ann Siiman</strong>: <em>Vormikasutuse varieerumine ning selle põhjused osastava ja sisseütleva käände näitel</em>. Dissertationes Philologiae Estonicae Universitatis Tartuensis 45. Tartu: Tartu Ülikooli Kirjastus 2019. isbn 978-9949-03-124-5. Saatavilla verkossa osoitteessa <a href="http://hdl.handle.net/10062/64787" target="_blank" rel="noopener">http://hdl.handle.net/10062/64787</a>.</p> 2020-12-18T12:44:38+02:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/97342 Partitiivin muotokuva 2021-01-14T12:38:31+02:00 Tuomas Huumo thuumo@utu.fi Riho Grünthal riho.grunthal@helsinki.fi <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Matti Larjavaara</strong>: <em>Partitiivin valinta</em>. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1455. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2019. 500 s. isbn 978-951-858-138-6.</p> 2020-12-18T12:47:28+02:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/97518 Suomalaista ruotsia keskiajalta nykypäivään 2021-01-14T12:38:25+02:00 Harry Lönnroth harry.h.lonnroth@jyu.fi <p>Arvioidut teokset:</p> <p><strong>Marika Tandefelt</strong> (toim.): <em>Finländsk svenska från medeltid till 1860. Svenskan i Finland – i dag och i går III:1</em>. Helsinki: Svenska litteratursällskapet i Finland 2019. 416 s. isbn 978-951-583-456-0.</p> <p><strong>Marika Tandefelt</strong> (toim.): <em>Finländsk svenska från 1860 till nutid. Svenskan i Finland – i dag och i går III:2</em>. Helsinki: Svenska litteratursällskapet i Finland 2019. 458 s. isbn 978-951-583-457-7.</p> 2020-12-18T13:11:26+02:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/99319 Uusia näkökulmia kielenoppimisen laajoihin mahdollisuuksiin 2021-01-14T12:38:27+02:00 Katriina Rantala rkatriina@gmail.com <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Lari Kotilainen</strong>, <strong>Salla Kurhila</strong> ja <strong>Jyrki Kalliokoski</strong> (toim.): <em>Kielenoppiminen luokan ulkopuolella</em>. Tietolipas 262. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2019. 360 s. isbn 978-951-858-127-0.</p> 2020-12-18T12:48:50+02:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/95172 Uusia apuneuvoja karjalan kielen opiskeluun ja elvyttämiseen 2021-02-19T13:28:47+02:00 Maria Kok maria.kok@uef.fi Katerina Paalamo katerina.paalamo@gmail.com <p>Arvioidut teokset:</p> <p><strong>Eila Jahn</strong> (toim.): <em>Sanari. Karjala–suomi</em>. [Nurmes]: Karjalan kieliruadajat &amp; Suojärven pitäjäseura ry 2018. 80 s. isbn 9789519751269.</p> <p><strong>Eila Jahn</strong> (toim.): <em>Karjalan bukvari</em>. [Nurmes]: Karjalan kieliruadajat &amp; Suojärven pitäjäseura ry 2018. 64 s. isbn 9789519751252.</p> <p><strong>Matti Jeskanen</strong>: <em>Karjalan grammari kaikella rahvahalla 1. Kirjuta da luve putilleh. Tavan tallaajan varsinaiskarjalan kielioppi 1. Äänteet ja kirjoittaminen</em>. [Nurmes]: Suojärven Pitäjäseura ry &amp; Karjalan kieliruadajat 2019. 86 s. isbn 9789519751276.</p> <p>&nbsp;</p> 2020-12-18T12:46:32+02:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/100647 Vuosisisällys 2021-01-14T12:38:23+02:00 Johanna Komppa johanna.komppa@helsinki.fi 2020-12-18T13:36:46+02:00 Copyright (c) 2020 Virittäjä