Virittäjä https://journal.fi/virittaja <p class="kks1">Virittäjä on suomen kielen ja sen opetuksen tutkimusta esittelevä tieteellinen aikakauslehti, joka julkaisee artikkelien lisäksi myös alaa koskevia esseitä, katsauksia, havaintoja ja kirja-arvosteluja sekä keskustelupuheenvuoroja. Virittäjä on perustettu vuonna 1897, ja se ilmestyy neljästi vuodessa.</p> <p class="kks1">Lehti on vapaasti luettavissa 12 kuukauden kuluttua numeron julkaisemisesta (numerosta 1/2002 alkaen). Jäsentilaajat voivat rekisteröityä verkkolehden lukijoiksi, jolloin lehden sisältö on avoinna heti ilmestymisestä alkaen. Rekisteröitymisessä käytetään Virittäjän omaa sähköistä lomaketta, ks. <a href="http://journal.fi/virittaja-rekisteroityminen/register.php">tilaukset</a>.</p> <p class="kks1">Lehti käyttää OJS-julkaisujärjestelmää, mutta osa aineistosta on edelleen vanhoilla verkkosivuilla osoitteessa <a href="http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/" target="_blank" rel="noopener">http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/</a>.</p> <p class="kks1">Virittäjä on vuoden 2015 alusta ottanut käyttöön Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnuksen ja sitoutunut noudattamaan sen käytölle asetettuja ehtoja (ks. <a href="http://www.tsv.fi/tunnus" target="_blank" rel="noopener">http://www.tsv.fi/tunnus</a>).</p> <p class="kks1">&nbsp;</p> Kotikielen Seura fi-FI Virittäjä 0042-6806 <p>Jokaisesta Virittäjässä julkaistavasta kirjoituksesta solmitaan lehden ja tekijän tai tekijöiden edustajan kanssa kustannussopimus. Virittäjän kustannussopimus pohjautuu väljästi <a href="http://www.tiedekustantajat.fi">Tiedekustantajien liiton</a> sopimusmalliin. Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Virittäjän paperi- ja/tai verkkolehdessä. Lisäksi se ennakoi sähköisen julkaisun ja arkistoinnin mahdollisia tulevia tarpeita. Sopimuksella tekijä sitoutuu välttämään kirjoituksensa rinnakkaisjulkaisua.</p> <p>Tekijänoikeuksista saa lisätietoa <a href="http://www.kopiosto.fi">Kopioston</a> sivuilta. Virittäjä on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Virittäjän tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla.</p> <p><a href="http://www.kotikielenseura.fi/vir_kustannussopimus/">Kustannussopimuslomake pdf-muodossa</a>.</p> Suunvuoro https://journal.fi/virittaja/article/view/90020 <p>Virittäjää on digitoitu usean viime vuoden aikana. Tällä hetkellä koko teksti on saatavissa noin 4 500 kirjoituksesta. Digitoitujen tiedostojen ja nykytekniikan avulla pääsemme tarkastelemaan myös sitä, kuinka usein Virittäjän artikkeleita ja muita kirjoituksia luetaan. Viime vuonna abstraktisivuja käytiin katsomassa lähes 100 000 kertaa, mikä on huomattavasti enemmän kuin edellisvuosina.</p> <p>Latausmäärien lisäksi on mahdollista selvittää, mitä artikkeleita ja muita kirjoituksia luetaan eri ajan­jaksoina. Esimerkiksi aivan viime päivinä luettuja kirjoituksia voivat seurata kaikki Virittäjän lukijat: vuoden alusta Virittäjän verkkosivun oikeassa laidassa on ollut nähtävissä, mitkä ovat olleet kuluneen viikon aikana luetuimmat kirjoitukset. Havaintojemme mukaan listasta voi usein päätellä, mitä joillain isoilla suomen kielen kursseilla luetetaan ja mitä artikkeleita ja kirjoituksia kuuluu usein tentittäviin opintojaksoihin. Kaikki opettajat eivät ole ehkä vielä tulleet ajatelleeksi, että kun opiskelijoille antaa luettavaksi Virittäjän artikkelin, kurssisivuilla kannattaa tiedoston asemesta jakaa nimenomaan linkki lehden verkkosivuille, jotta lukukerrat näkyvät myös latausmäärissä. Tämä on samalla helppo tapa edistää Virittäjän näkyvyyttä.</p> <p>Vasta aika näyttää, nouseeko jokin tämän numeron artikkeleista, lektioista, kirja-arvioista tai muista kirjoituksista luetuimpien joukkoon. Artikkeleissa käsitellään maahanmuuttaja­taustaisten lääkäreiden ja asioimistulkkien sanastonhallintaa, <em>huh huh</em> -partikkelin käyttöä, saussurelaisen kielikäsityksen kritiikkiä ja rajakarjalaisten ortodoksien nimenantokäytänteitä. Havaintokirjoitus esittelee lounaismurteisia verbi­johdoksia, ja väitöslektioiden aiheina ovat <em>ukko</em>-elementin sisältävät paikannimet, suomen foneemisten substantiivien onomatopoeettiisuuden haalistuminen ja sosiaalinen televisio vuorovaikutuksen ja osallistumisen välineenä. Kirjallisuusosasto tarjoaa runsaan kattauksen.</p> <p>Ensi vuonna julkaistaan Virittäjän 125. vuosikerta. Juhlanumeroon (4/2021) on jo esitetty kirjoituskutsu, ja vielä maaliskuun aikana on luvassa tarkempaa tietoa opiskelijoille suunnatusta kirjoituskilpailusta. Paras tai parhaat kirjoitukset julkaistaan ensi vuoden aikana. Juhlat näkyvät kahtena seuraavana vuonna monin tavoin verkossa, joten kannattaa seurata ahkerasti myös Virittäjän Facebook-sivua ja omaa blogia (<a href="http://virittajablogi.kotikielenseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">http://virittajablogi.kotikielenseura.fi/</a>).</p> Johanna Komppa Hanna Lappalainen Copyright (c) 2020 Virittäjä 2020-03-01 2020-03-01 124 1 10.23982/vir.90020 Potilassanaston hallinta terveydenhuoltoalalla https://journal.fi/virittaja/article/view/70136 <p>Artikkelissa tarkastellaan aikuisten maahanmuuttajien sanastonhallintaa erityisalan kielitaidon näkökulmasta. Tutkimus koskee terveydenhuollon alaa ja potilashoidossa tarvittavan sanaston hallintaa. Tutkimuksen koehenkilöinä ovat maahanmuuttaja-taustaiset lääkärit (N = 81) ja asioimistulkit (N = 43), joilla molemmilla on tavoitteena pystyä työskentelemään potilashoidon tilanteissa ja hallita niissä käytettävää sanastoa.</p> <p>Tutkimusta varten koottiin potilashoidon tilanteissa käytettävää sanastoa ja laadittiin sanojen välisten suhteiden tuntemusta mittaava testi, joka noudattaa sana-assosiaatiotestin muotoa (Word Associate Format). Verrokkiryhmänä ovat suomenkieliset syntyperäiset aikuiset (N = 36), joiden vastauksiin maahanmuuttaja-taustaisten koehenkilöiden vastauksia verrattiin. Testisuoritukset analysoitiin tilastollisesti R-tilasto-ohjelmalla käyttäen yleistettyä lineaarista sekamallia. Mallissa tarkasteltiin ammattiryhmien eroja suhteessa sanojen frekvensseihin.</p> <p>Tulokset osoittavat, että testi erottelee selvästi syntyperäiset suomenkieliset koe-henkilöt maahanmuuttajataustaisista koehenkilöistä, joiden tulokset jäävät noin 30 % heikommiksi. Lisäksi testituloksista ilmenee, että maahanmuuttajataustaiset asioimis-tulkit tuntevat potilassanastoa laajemmin ja tarkemmin kuin maahanmuuttajalääkärit. Asioimistulkeilla myös sanan frekvenssi vaikuttaa selvemmin: mitä frekventimpi sana, sitä paremmin asioimistulkit ovat sen osanneet. Maahanmuuttajalääkäreillä frekvenssin vaikutusta ei havaittu selvästi, mikä saattaa johtua siitä, että testin matala-frekvenssiset sanat kuuluvat lääkärin ammatillisen sanaston ytimeen. Tämä tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajalääkärit hallitsevat verrattain pienen määrän sairaus- ja -anatomia-aiheisia sanoja, kun taas asioimistulkit hallitsevat laajemmin myös yleisempää ja merkitykseltään abstraktimpaa potilaskontekstissa käytettävää sanastoa.</p> <p>Erot ammattiryhmien välillä selittyvät Suomessa asumisen kestolla, mutta työelämän tavoitteiden kannalta maahanmuuttajalääkärien heikompaa sanastonhallintaa voidaan pitää ongelmallisena.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Knowledge of patient vocabulary in the healthcare sector: accuracy of word meaning among immigrant physicians and community interpreter students</strong></p> <p>This article examines adult immigrants’ mastery of vocabulary with regard to the language skills needed for specific purposes within the field of healthcare. The study focuses on patient vocabulary. In this article, the testees are immigrant physicians (n=81) and community interpreter students (n=43), i.e. those who aim to work in patient encounters and must therefore be acquainted with a specialised vocabulary.</p> <p>The vocabulary examined here was collected and organised into a Word -Associate Format test that measures a respondent’s knowledge of the relations between word meanings. The responses of a control group of adult native Finnish speakers (n=36) were used as the standard against which to assess the immigrant testees’ responses. Test responses were analysed with the help of the R Programme, using a generalised linear mixed model. The model focused on the differences between professional groups, particularly with regard to word frequencies.</p> <p>The test results revealed that immigrant testees’ scores were, in general, about 30% lower than the scores of the control group of native speakers. The vocabulary knowledge of community interpreter students was broader and more accurate than that of the physicians. Community interpreter students knew frequent words better than more infrequent ones, but for immigrant physicians such a clear correlation was not found.</p> <p>The differences between these groups varied according to how long a respondent had lived in Finland, but they also raise the problematic nature of immigrant physicians’ weaker vocabulary knowledge, especially with regard to the rigorous requirements of working within the healthcare profession.</p> Maija Tervola Seppo Vainio Tuomo Häikiö Copyright (c) 2020 Virittäjä 2020-03-14 2020-03-14 124 1 10.23982/vir.70136 <i>Huh huh</i> asennoitumisena fyysiseen rasitukseen https://journal.fi/virittaja/article/view/69693 <p>Tässä multimodaalista keskustelunanalyysiä hyödyntävässä artikkelissa analysoidaan suomen kielen huudahduspartikkelia <em>huh huh</em> erityisesti fyysisen toiminnan ja osallistujien toimintaan asennoitumisen jäsentäjänä. Tavoitteena on selvittää, miten osallistujat rakentavat fyysisesti raskaassa toiminnassa lausutulla <em>huh huh</em> -partikkelilla vuorovaikutusta sekvenssijäsennyksen eri vaiheissa. Artikkeli perustuu kahteen videoaineistoon: <em>huh huh</em> -huudahduspartikkelin mahdollisia käyttökonteksteja taustoitetaan ensin <em>Poliisit</em>-tv-sarjasta (154 tuntia) kerätyllä 33 tapauksen kokoelmalla, jonka pohjalta muodostuvaa yleiskuvaa täsmennetään luonnossa liikkumista ja toimintaa kuvaavalla videoaineistolla (10 tapausta).</p> <p>Siinä missä aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa <em>huh huh </em>-huudahdus-partikkelia on käsitelty lähinnä vierusparin jälkijäsenenä, siis edeltävään puheenvuoroon affilioitumista ja vastaanotettavan asian yllättävyyttä osoittavana responssina, artikkelin molemmissa aineistoissa <em>huh huh</em> esiintyy useammin sekvenssin aloittavassa vuorossa kuin etujäsentä myötäilevänä jälkijäsenenä tai kolmannen position vuorossa. Artikkeli osoittaa, että vastaanottajat tulkitsevat aloittajien <em>huh huh </em>-avausvuorojen ilmaisevan aloittajan asennoitumista meneillään olevaan toimintaan, erityisesti sen fyysiseen raskauteen. Kun osallistujat ovat mukana samassa fyysisessä toiminnassa, vastaanottajat vastaavat näihin sekvenssin aloittaviin <em>huh huh</em> -vuoroihin sosiaalisen solidaarisuuden säilyttämiseksi pääsääntöisesti samanmielisesti.</p> <p>Artikkelissa pohditaan myös rajanvetoa ei-kielelliseen äänellistämiseen, joka kytkeytyy raskaaseen hengittämiseen somaattisena toimintaympäristönä. Ulospuhallettu <em>hu(h)h hu(hhh)h</em> kytkeytyy pitkäkestoiseen väsyttävään toimintaan ja toiminnan intensiteetin, kuten vauhdin, muutoskohtiin. Nämä huomiot korostavat tarvetta tarkastella huudahduspartikkeleita pieninä mutta taloudellisina liikkeeseen ja materiaaliseen ympäristöön liittyvinä vuorovaikutusresursseina.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong><em>Huh huh</em> as an expression of physical effort</strong></p> <p>This article examines how the reduplicated Finnish interjection <em>huh huh</em> is used by participants to negotiate the moment-by-moment unfolding of a shared physical effort and as a cue for seeking alignment and affiliation. Based on a conversation-analytical and multimodal study of video-recorded data (including reality TV programmes and video recordings of activities in nature), the article contends that<em> huh huh</em> orders and formulates interaction differently depending on its sequential position and suprasegmental elements.</p> <p>First, the article contrasts previous conversation-analytical research on Finnish every-day conversations that have mainly considered <em>huh huh</em> as an affiliating surprise response to a prior turn, with an analysis of an exhaled <em>huh huh</em> as a first-position turn-initiation device. Secondly, this article shows that recipients interpret the first-position <em>huh huh</em> as an incontestable account of the first speaker’s stance (e.g. physical struggle) and are therefore expected to provide an aligning and affiliative relevant turn. Examples are given in which<em> huh huh</em> in first position elicits no response, where a candidate (aligning) response is provided and where the respondent challenges the preference for providing an affiliative response. When the response is not explicitly aligning, a longer sequence of talk (e.g. playful mockery) occurs in an effort to steer the sequence and close it with an affiliative under-standing of the ongoing activity. Thirdly, the article examines the somatic quality of <em>huh huh</em>: this occurs in relation to transitions within the ongoing physical activity (e.g. walking/running) and is thus a transition marker related to (temporarily) closed activity sequences. The article concludes with an appeal for further study of interjections used as interactional devices in relation to mobile and material practices.</p> Samu Pehkonen Copyright (c) 2020-03-14 2020-03-14 124 1 10.23982/vir.69693 Saussurelaisen kielikäsityksen kritiikki https://journal.fi/virittaja/article/view/75623 <p>Artikkeli käsittelee saussurelaista kielikäsitystä kohtaan esitettyä kritiikkiä. Artikkelin tavoitteena on puolustaa saussurelaista kielikäsitystä ja esittää Saussure moni-puolisempana ajattelijana kuin mitä <em>Kurssin</em> vahvasti strukturalisesta luennasta voisi päätellä. Artikkelissa tarkastellaan käsitystä kielestä järjestelmänä (Saussuren <em>langue</em>), kontekstivapaata merkitystä, kirjoitetun kielen vääristymää (<em>written language bias</em>), Roy Harrisin kielimyyttiä sekä kielen dynaamisuutta.</p> <p>Artikkelissa esitetään, että <em>langue</em> on sekä metodologinen että ontologinen käsite, joka viittaa sekä kielen järjestäytymättömiin sääntöihin että kielitieteilijän niistä luomaan järjestelmään. Kontekstivapaan merkityksen osalta korostetaan sitä, että jonkinlainen merkityksen pysyvyys on välttämätön osa kieltä kommunikaatiojärjestelmänä. Artikkelissa argumentoidaan kirjoitetun kielen vääristymän vahvaa muotoa vastaan, jonka mukaan esimerkiksi puheen analysoiminen diskreeteiksi yksiköiksi johtuu kirjoitetun kielen vaikutuksesta. Harrisin kielimyytin osalta esitetään, että kyse ei ole Saussuren näkemyksistä vaan Harrisin tulkinnoista. Artikkelissa esitetään myös, että dynaamisuus ei ole yhteensopimaton käsite saussurelaisen kielikäsityksen kanssa.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>On the critique of the Saussurean concept of language: some perspectives and counter-arguments</strong></p> <p>The article deals with the critique of the Saussurean concept of language. The purpose of the article is to defend the Saussurean concept of language and to present Saussure as a more versatile thinker than may be assumed from a purely structuralist reading of <em>Course</em>. The article discusses the concept of language as a system (Saussure’s <em>langue</em>), the notion of context-free meaning, the so-called written-language bias, Roy Harris’ language myth, and the notion of dynamicity in language in relation to the Saussurean concept of language. The article begins by arguing that <em>langue</em> is both a methodological and an ontological concept that refers both to the unorganised rules of language and to the system of language rules as organised by the linguist. Second, the author asserts that some kind of permanence of meaning is essential to the concept of language as a communication system. Third, an argument is presented against the strong form of written-language bias, according to which, for instance, the analysis and reduction of continuous speech into discrete units is based on the model of written language. Fourth, the author posits that the language myth, developed by Harris, is not based on Saussure’s views but on Harris’ interpretation of Saussure’s views. The article ends with the contention that the notion of dynamicity is not incompatible with the Saussurean concept of language.</p> Mikko Laasanen Copyright (c) 2020 Virittäjä 2020-03-14 2020-03-14 124 1 10.23982/vir.75623 Raja-Karjalan ortodoksien nimenvalinta ja ristimänimivalikoima 1890–1914 https://journal.fi/virittaja/article/view/64161 <p>Suomen ortodoksikarjalaisilla oli autonomian aikana venäläiset ristimänimet. Artikkelissa tarkastellaan ortodoksista nimenantoa ja Raja-Karjalassa vuosina 1800–1914 ortodoksilapsille annettuja ristimänimiä, sekä niiden määrää että sitä, mitkä nimet ovat olleet tavallisia ja mitkä harvinaisia. Aineisto on koottu internetissä olevasta Karjala-tietokannasta. Tutkimuskohteena on kaksi keskisuurta rajakarjalaista kylää, Korpiselän Ägläjärvi ja Suojärven Kaitajärvi.</p> <p>Ortodoksien perinteisen nimenannon todetaan usein perustuneen ortodoksiseen kalenteriin. Koska lapselle on annettu tämän syntymäpäivänä tai sen lähellä olevan pyhän nimi, ortodokseilla ei ole voinut olla esimerkiksi suvussa periytyviä nimiä. Ortodoksista nimivalikoimaa on pidetty suppeana ja nimenantoa kaavamaisena. Toistaiseksi kumpaakaan ei ole kuitenkaan Suomessa tutkittu, eikä ole ollut tietoa siitä, mitä ristimänimiä rajakarjalaisilla on ollut.</p> <p>Tulokset osoittavat, että tutkituissa kylissä tavallisimmat naisten nimet 1890- ja 1910-luvuilla olivat <em>Anna</em> ja <em>Maria</em>; miesten nimistä tavallisin oli <em>Ivan</em> (<em>Joann</em>, <em>Ioann</em>). Kaikkien kolmen ristimänimen suosio perustunee siihen, että ortodoksisessa kirkkokalenterissa on useita <em>Anna</em>-, <em>Maria</em>- ja <em>Johannes</em>-(<em>Ivan</em>-)nimisiä pyhiä. Mainituissa kylissä erilaisia naisten nimiä oli 1910-luvulla annettu 34–41 ja miesten nimiä 59. Eri ristimänimien määrä oli tuolloin hieman suurempi kuin vuonna 1890. Sekä vuonna 1890 että vuonna 1910 noin kahdella kolmasosalla Kaitajärven miespuolisista asukkaista oli sellainen nimi, joka oli kylässä vain yhdellä tai kahdella henkilöllä. Erityisesti miesten nimivalikoima on siis ollut varsin laaja.</p> <p>Artikkelissa selvitetään myös nimenvalinnan ja ortodoksisen kalenterin suhdetta tarkastelemalla, milloin tiettyjä nimiä on annettu. Tietyn nimen saaneiden lasten syntymäkuukausien vertailu nimen muistopäiviin (esim. <em>Olga</em>) osoittaa, että nimen-annossa on enimmäkseen noudatettu kirkkokalenteria, mutta Suojärven seura-kunnassa nimenantoperinnettä on noudatettu uskollisemmin kuin Korpiselän seurakunnassa.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Selection and repertory of given names among the Orthodox population in Border Karelia in 1890–1914</strong></p> <p>During the 19th century, the Orthodox Karelians in Finland had Russian Christian names. This article examines Orthodox naming conventions and the Christian names given in Border Karelia during the period 1890–1914. This includes an analysis of the total number of different names in use and identification of particularly prevalent and rare names. The material is collected from the Karjala database available online. The focus is on two middle-sized villages, Ägläjärvi in Korpiselkä and Kaitajärvi in Suojärvi.</p> <p>It is often said that the Orthodox naming convention is based on the Orthodox calendar of saints. Due to the tradition of naming a child after the saint associated with the day he or she was born, the Orthodox do not have inherited Christian names. In general, the repertory of Orthodox names has been considered narrow and the naming convention rigid. There is no previous research on Orthodox Karelian naming conventions in Finland.</p> <p>The results show that the most common Christian names given to girls in the villages in focus in the 1890s and 1910s were <em>Anna</em> and <em>Maria</em>. The most common name given to boys was <em>Ivan</em> (<em>Joann</em>, <em>Ioann</em>). A plausible reason for the popularity of these three names is the fact that there are several saints in the Orthodox calendar named <em>Anna</em>, <em>Maria</em> and <em>Johannes</em> (<em>Ivan</em>). In the 1910s there were 34–41 different women’s names and 59 men’s names in use in these villages. The number of distinct names was slightly larger than in the 1890s. In Kaitajärvi, two thirds of men and boys had a unique name (with only one or two bearers) both in 1890 and 1910. The repertory of men’s names has traditionally been rather broad.</p> <p>By assessing the relation of Orthodox naming conventions and the Orthodox calendar of saints, the article clarifies annual trends in the popularity of names. The comparison of the dates of birth of children given certain names and the commemoration days of their respective saints (e.g. <em>Olga</em>) reveals that the naming convention largely followed the calendar of saints. In the Suojärvi parish, the traditional naming convention was more faithfully adhered to than in the Korpiselkä parish.</p> Outi Patronen Copyright (c) 2020 Virittäjä 2020-03-14 2020-03-14 124 1 10.23982/vir.64161 Ukon jäljet paikoissa ja paikannimissä (tulossa) https://journal.fi/virittaja/article/view/85800 <p>Tiina Aallon suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Helsingin ylipistossa lauantaina 21. syyskuuta 2019. Vastaväittäjänä toimi FT, Suomen Akatemian tutkijatohtori Taarna Valtonen, Giellagas-instituutista Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Terhi Ainiala.</p> <p><strong>Tiina Aalto</strong>: <em>Ukon jäljet paikoissa ja paikannimissä: tutkimus </em>ukko<em>-elementin sisältävästä nimistöstä</em>. Helsinki: Helsingin yliopisto 2019. Kirja on luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis-palvelussa osoitteessa <a href="https://helda.helsinki.fi/handle/10138/304967">https://helda.helsinki.fi/handle/10138/304967</a>.</p> Tiina Aalto Copyright (c) 2020 Virittäjä 2020-03-14 2020-03-14 124 1 10.23982/vir.85800 Hulisemisesta hulinaksi (tulossa) https://journal.fi/virittaja/article/view/85926 <p>Jeongdo Kimin suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Helsingin ylipistossa lauantaina 21. syyskuuta 2019. Vastaväittäjänä toimi tohtori Vesa Jarva Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Janne Saarikivi.</p> <p><strong>Jeongdo Kim</strong>: <em>Hulisemisesta hulinaksi. Onomatopoieettisuuden haalistuminen suomen fonesteemisten substantiivien valossa. </em>Helsinki: Unigrafia. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa <a href="https://helda.helsinki.fi/handle/10138/304891">https://helda.helsinki.fi/handle/10138/304891</a>.</p> Jeongdo Kim Copyright (c) 2020 Virittäjä 2020-03-14 2020-03-14 124 1 10.23982/vir.85926 Television ja Twitterin risteyksessä (tulossa) https://journal.fi/virittaja/article/view/88030 <p>Elina Salomaan suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa perjantaina 1. marraskuuta 2019. Vastaväittäjänä toimi&nbsp;apulaisprofessori Sanna-Kaisa Tanskanen Helsingin yliopistosta&nbsp;ja kustoksena professori&nbsp;Esa Lehtinen.</p> <p><strong>Elina Salomaa</strong>: <em>Television ja Twitterin risteyksessä: Sosiaalinen televisio vuorovaikutuksen ja mediatapahtumaan osallistumisen välineenä</em>. JYU Dissertations 140. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto 2019. Kirja on luettavissa osoitteessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7869-3">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7869-3</a>.</p> Elina Salomaa Copyright (c) 2020 Virittäjä 2020-03-11 2020-03-11 124 1 10.23982/vir.88030 Lounaismurteiden translatiivisia verbityyppejä https://journal.fi/virittaja/article/view/79701 Jussi Pahikkala Copyright (c) 2020 Virittäjä 2020-03-07 2020-03-07 124 1 10.23982/vir.79701 Ajalla on paikkansa https://journal.fi/virittaja/article/view/82614 <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Maija Surakka</strong>: <em>Ajan paikka. Ajanilmausten kehityspolkuja lasten kielessä</em>. Dissertations in Education, Humanities, and Theology 139. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto 2019. 256 s. isbn 978-952-61-2973-0. Saatavilla verkossa osoitteessa <a href="http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2973-0/" target="_blank" rel="noopener">http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2973-0/</a>.</p> Anneli Kauppinen Copyright (c) 2020 Virittäjä 2020-03-14 2020-03-14 124 1 10.23982/vir.82614 Konstruktiotutkimus tavan infinitiiveistä https://journal.fi/virittaja/article/view/83973 <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Markus Hamunen</strong>: <em>Tavattomat infinitiivit. Eräiden myötätapahtumisen infinitiivirakenteiden konstruktiokielioppia suomen murteissa.</em> Helsinki: Helsingin yliopisto 2019. Johdanto 139 s. ja neljä artikkelia. isbn 978-951-51-5203-9. Väitöskirjan johdanto on luettavissa osoitteessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5203-9" target="_blank" rel="noopener">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5203-9</a>.</p> Jari Sivonen Copyright (c) 2020 Virittäjä 2020-03-14 2020-03-14 124 1 10.23982/vir.83973 Onko <i>no</i>-partikkelilla merkitys? https://journal.fi/virittaja/article/view/85838 <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Heidi Vepsäläinen</strong>: <em>Suomen </em>no<em>-partikkeli ja vastaaminen kysymyksiin keskustelussa</em>. Helsinki: Helsingin yliopisto 2019. 207 s. isbn 978-951-51-5157-5. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5189-6.</p> Outi Duvallon Copyright (c) 2020 Virittäjä 2020-03-14 2020-03-14 124 1 10.23982/vir.85838 Monikielinen Oulu https://journal.fi/virittaja/article/view/85181 <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Harri Mantila</strong>, <strong>Maija Saviniemi</strong> &amp; <strong>Niina Kunnas</strong> (toim.):<em> Oulu kieliyhteisönä</em>. Tietolipas 261. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2019. 329 s. isbn 978-951-858-058-7.</p> Marjatta Palander Copyright (c) 2020 Virittäjä 2020-03-14 2020-03-14 124 1 10.23982/vir.85181 Suurtyö kielen kohdennusjärjestelmästä https://journal.fi/virittaja/article/view/82454 <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Leonard Talmy</strong>: <em>The targeting system of language</em>. Cambridge, MA: The MIT Press 2017. 635 s. isbn 978-0-262-03697-9.</p> Tuomas Huumo Jari Sivonen Copyright (c) 2020 Virittäjä 2020-03-14 2020-03-14 124 1 10.23982/vir.82454 Atlas Ruhrin metropolialueen kielimaisemasta https://journal.fi/virittaja/article/view/83580 <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Evelyn Ziegler</strong>, <strong>Heinz Eickmans</strong>, <strong>Ulrich Schmitz</strong>, <strong>Haci-Halil Uslucan</strong>, <strong>David H. Gehne</strong>, <strong>Sebastian Kurtenbach</strong>, <strong>Tirza Mühlan-Meyer</strong> &amp; <strong>Irmi Wachendorff</strong>: <em>Metropolenzeichen. Atlas zur visuellen Mehrsprachigkeit der Metropole Ruhr</em>. Duisburg: Universitätsverlag Rhein-Ruhr 2018. 319 s. isbn 978-3-95605-038-1.</p> Leena Kolehmainen Copyright (c) 2020 Virittäjä 2020-03-14 2020-03-14 124 1 10.23982/vir.83580 Keskusteluntutkijoiden kooste vuoronalkuisista partikkeleista https://journal.fi/virittaja/article/view/83620 <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>John Heritage</strong> &amp; <strong>Marja-Leena Sorjonen</strong> (toim.): <em>Between turn and sequence. Turninitial particles across languages</em>. Studies in Language and Social Interaction 31. Amsterdam: John Benjamins 2018. 487 s. isbn 978-90-272-0048-8.</p> Mia Raitaniemi Copyright (c) 2020 Virittäjä 2020-03-14 2020-03-14 124 1 10.23982/vir.83620 Kieli(koulutus)politiikka – muutakin kuin julkilausuttua ja -virallista sääntelyä https://journal.fi/virittaja/article/view/85167 <p>Arvioitu teos:</p> <p><strong>Taina Saarinen</strong>, <strong>Pirkko Nuolijärvi</strong>, <strong>Sari Pöyhönen</strong> &amp; <strong>Teija Kangasvieri</strong> (toim.): <em>Kieli, koulutus, politiikka. Monipaikkaisia käytänteitä ja tulkintoja</em>. Tampere: Vastapaino 2019. 320 s. isbn 978-951-768-707-2.</p> Heidi Niemelä Copyright (c) 2020 Virittäjä 2020-03-14 2020-03-14 124 1 10.23982/vir.85167