Virittäjä https://journal.fi/virittaja <p class="kks1">Virittäjä on suomen kielen ja sen opetuksen tutkimusta esittelevä tieteellinen aikakauslehti, joka julkaisee artikkelien lisäksi myös alaa koskevia esseitä, katsauksia, havaintoja ja kirja-arvosteluja sekä keskustelupuheenvuoroja. Virittäjä on perustettu vuonna 1897, ja se ilmestyy neljästi vuodessa.</p> <p class="kks1">Lehti on vapaasti luettavissa 12 kuukauden kuluttua numeron julkaisemisesta (numerosta 1/2002 alkaen). Jäsentilaajat voivat rekisteröityä verkkolehden lukijoiksi, jolloin lehden sisältö on avoinna heti ilmestymisestä alkaen. Rekisteröitymisessä käytetään Virittäjän omaa sähköistä lomaketta, ks. <a href="http://journal.fi/virittaja-rekisteroityminen/register.php">tilaukset</a>.</p> <p class="kks1">Lehti käyttää OJS-julkaisujärjestelmää, mutta osa aineistosta on edelleen vanhoilla verkkosivuilla osoitteessa <a href="http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/" target="_blank" rel="noopener">http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/</a>.</p> <p class="kks1">Virittäjä on vuoden 2015 alusta ottanut käyttöön Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnuksen ja sitoutunut noudattamaan sen käytölle asetettuja ehtoja (ks. <a href="http://www.tsv.fi/tunnus" target="_blank" rel="noopener">http://www.tsv.fi/tunnus</a>).</p> <p class="kks1">&nbsp;</p> fi-FI <p>Jokaisesta Virittäjässä julkaistavasta kirjoituksesta solmitaan lehden ja tekijän tai tekijöiden edustajan kanssa kustannussopimus. Virittäjän kustannussopimus pohjautuu väljästi <a href="http://www.tiedekustantajat.fi">Tiedekustantajien liiton</a> sopimusmalliin. Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Virittäjän paperi- ja/tai verkkolehdessä. Lisäksi se ennakoi sähköisen julkaisun ja arkistoinnin mahdollisia tulevia tarpeita. Sopimuksella tekijä sitoutuu välttämään kirjoituksensa rinnakkaisjulkaisua.</p> <p>Tekijänoikeuksista saa lisätietoa <a href="http://www.kopiosto.fi">Kopioston</a> sivuilta. Virittäjä on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Virittäjän tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla.</p> <p><a href="http://www.kotikielenseura.fi/vir_kustannussopimus/">Kustannussopimuslomake pdf-muodossa</a>.</p> etunimi.sukunimi@helsinki.fi (Hanna Lappalainen) verkko-virittaja@kotikielenseura.fi (Johanna Komppa) ti, 22 loka 2019 10:51:00 +0300 OJS 3.1.2.1 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Suunvuoro https://journal.fi/virittaja/article/view/85399 <p><strong>Suunvuoro</strong></p> <p>Virittäjä valmistautuu juhlimaan: lehti täyttää vuonna 2022 peräti 125 vuotta, ja edellisvuonna eli 2021 ilmestyy sen 125. vuosikerta. Kutsumme jo tässä vaiheessa alan tutkijat ja opiskelijat sekä muut lehden lukijat ja ystävät mukaan juhliin. Lähtö­laukauksena toimikoon kirjoituskutsu, jolla haastamme fennistiikasta ja sen historias­ta kiinnostuneet tarkastelemaan Virittäjää eri näkökulmista. Etsimme kirjoituksia eri osastoihin: artikkelien lisäksi esimerkiksi lyhyemmät havaintokirjoitukset ovat terve­tulleita. Kirjoitukset käyvät läpi normaalin arviointimenettelyn, joten odotamme vertais­arvioitavia kirjoituksia elokuun 2020 loppuun mennessä, muita tekstejä viimeistään ensi vuoden loppuun mennessä. Tarkempi kirjoituskutsu julkaistaan Virittäjän verkko­sivuilla lokakuun aikana.</p> <p>Juhlanumeroa ei ole tarpeen kehitellä siksi, että Virittäjässä olisi pulaa kirjoituksista. Tarjonta on edelleen runsasta, mikä ei ole itsestäänselvää tilanteessa, jossa paine julkaista englannin kielellä on kasvanut myös kansallisten tieteiden parissa. Juhla­numerolla haluamme varmistaa, että merkkivuodesta jää myös konkreettisia jälkiä, joihin seuraavat sukupolvet voivat palata.</p> <p>Tämän numeron artikkelit ja muut kirjoitukset kuvastavat jälleen kielen­tutkimuksen kirjoa. Mukana on sekä perus- että soveltavaa tutkimusta, puhutun ja kirjoitetun kielen tarkastelua, kvantitatiivista ja kvalitatiivista, diakronista ja synkronista. Inkeri Lehti­maja ja Lari Kotilainen osoittavat kakkoskielisen puhujan eri­linjaisia vastaus­vuoroja ja niiden vastaanottoa analysoimalla, miten moninaisin tavoin ymmärrys­ongelmat voivat näkyä vuorovaikutuksessa. Lukiolaisten esseetekstejä tutkiva Hilkka Paldanius puolestaan näyttää, kuinka tavat, joilla kirjoittajat esittelevät ­tehtävän aineistoksi annettuja teksti- ja kuvadokumentteja, kertovat heidän historian osaamisestaan. Saara Huhmarniemen tutkimuskohteena on tunne­kausatiivien argumentti­rakenne. Tässä numerossa julkaistavassa artikkelissa tarkastellaan tapauk­sia, joissa aiheuttajana on NP. Myöhemmin on luvassa jatko-osa, jossa poraudutaan lausemaiseen aiheuttajaan. Lähisukukieli karjala on tarkasteltavana sekä Susanna Tavin ja Lauri Tavin artikkelissa että Denis Kuzminin havaintokirjoituksessa. Tavin ja Tavin huomion kohteena ovat raja­karjalan kontaktit niin venäjän kuin suomen kanssa, Kuzmin tarkastelee karjalan esikristillistä naistennimistöä etsimällä sen jälkiä esi­merkiksi lehmän­nimistä. Kiinnostavaa kokonaisuutta täydentävät verkko­liitteen lektiot, Marja Leinosen elämäntyötä esittelevä muistokirjoitus, Jaakko Anhavan keskustelu­puheenvuoro sekä eri kielitieteen suuntauk­sia esittelevät kirja-arviot.</p> <p>Hanna Lappalainen</p> Hanna Lappalainen Copyright (c) 2019 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/85399 ma, 21 loka 2019 14:39:39 +0300 Suomea toisena kielenä puhuvan työntekijän erilinjaiset vuorot kokousvuorovaikutuksessa https://journal.fi/virittaja/article/view/72965 <p>Työelämän monikielistyessä yhä useammalla työpaikalla kohdataan haasteita, jotka liittyvät työntekijöiden rajalliseen kielitaitoon. Erityisesti korkeakoulutusta vaativat tehtävät edellyttävät abstraktien ja monitahoisten ilmiöiden kielentämistä, minkä lisäksi tilanteissa on pystyttävä ottamaan huomioon osallistujien institutionaaliset roolit ja niihin liittyvät odotukset. Tämä artikkeli tarkastelee keskustelunanalyysin keinoin, millaisia ongelmia kakkoskielisten työntekijöiden osallistumiseen liittyy kokousvuorovaikutuksessa. Aineistona käytetään erään kulttuurialan säätiön kokouksia (yhteensä 20 tuntia videomateriaalia), ja niissä tarkastellaan vuorovaikutuksen etenemisen ongelmakohtia, jotka liittyvät suomea toisena kielenä käyttävien työntekijöiden responsiivisiin vuoroihin. Tutkittavia vuoroja voidaan pitää erilinjaisina, sillä ne eivät vastaa edeltävien vuorojen niille asettamiin odotuksiin. Erilinjaisia vuoroja on kolmenlaisia: vuoroja, jotka osoittavat, ettei puhuja ole tunnistanut itseensä kohdistuvia odotuksia, vuoroja, joiden edustama toiminto on epäselvä, sekä vuoroja, joiden edustama toiminto on odotuksiin nähden riittämätön.&nbsp;&nbsp;</p> <p>Analyysi osoittaa, millaisia ongelmia erilinjaiset vuorot aiheuttavat keskustelun etenemiselle: niistä seuraa esimerkiksi taukoja, uudelleenmuotoiluja tai korjausaloitteita. Muut osallistujat tulkitsevat toisinaan ongelman johtuvan kielitaidosta ja esimerkiksi vaihtavat kieltä. Kakkoskielisten puhujien erilinjaisissa vuoroissa limittyvätkin ymmärtämisen ja tuottamisen ongelmat, ja tilanteita saattaa vaikeuttaa myös institutionaalisiin rooleihin liittyvien taustaoletusten tunnistaminen. Artikkelissa osoitetaan, miten kakkoskielisissä kokouksissa tasapainoillaan työrooleja kannattelevan hienotunteisuuden ja ongelmien selvittelyä edistävän eksplisiittisyyden välillä. Mahdollisuus käyttää kieltä antaa joka tapauksessa kakkoskieliselle työntekijälle mahdollisuuden kehittää kielitaitoaan, mistä on pitkällä tähtäimellä hyötyä koko työyhteisölle.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Disaligned turns of second-language speakers in workplace meeting interaction</strong></p> <p>An increasing number of workplaces face challenges related to the limited language skills of their employees. This article takes a conversation analytical view of the problems that educated second-language (L2) speakers encounter in workplace meeting inter­actions. The data employed consists of 20 hours of video recordings taken at a Finnish cultural organisation.</p> <p>The article concentrates on problems in the progressivity of interaction related to responsive turns produced by L2 speakers of Finnish. The problematic turns are seen as disaligned, as they do not meet the expectations projected by previous turns. Three kinds of turn are discussed: 1) turns that show that the speaker has not identified the expectations set by preceding turns, 2) turns that are unclear with regard to the activity they represent, and 3) turns that meet the expectations of previous turns inadequately.</p> <p>The analysis shows that disaligned turns are followed by several problems with regard to the progressivity of interaction: e.g. pauses, reformulations, or repair initiations. Occasionally, other participants interpret the problems as displays of a lack of language skills, and they react by switching language. The article illustrates practices used to deal tactfully yet effectively with problems in the progress of interaction. The article asserts that, despite these problems, the opportunity to use and practice a second language is valuable both to L2 speakers and their work community.</p> Inkeri Lehtimaja, Lari Kotilainen Copyright (c) 2019 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/72965 ma, 21 loka 2019 14:32:24 +0300 Selostuksesta tulkintoihin: aineistojen esittäminen lukiolaisten historian esseissä https://journal.fi/virittaja/article/view/70430 <p>Artikkelissa selvitetään tiedonalakohtaisten tekstitaitojen viitekehyksessä, miten lukiolaisten historian esseissä rekontekstualisoidaan aineistona olevia historiallisia -dokumentteja ja miten dokumentteja selostavat ja niitä tulkitsevat esitykset eroavat toisistaan. Aineistona on 52 lukion kurssikokeen yhteydessä kirjoitettua esseetä, joiden tehtävänanto edellyttää aineistojen hyödyntämistä vastauksen perustelussa. Tutkimuksen teoreettisena ja metodologisena viitekehyksenä ovat systeemis-funktionaalinen kieliteoria ja siihen pohjautuva suhtautumisen teoria. Tutkimuksen analyysiyksikön rajauksessa hyödynnetään projektion käsitettä, ja analyysin kohteeksi on valittu sellaiset projektiot, joissa tiedon lähteeksi osoitetaan aineistona olevat dokumentit.</p> <p>Tutkimuksen perusteella dokumenttien esittämisen tavat voidaan nähdä jatkumona, jonka toisessa päässä ovat tiukemmin dokumentin muotoa noudattavat ja toisessa päässä kauempana dokumentin sisällöstä olevat projektiot. Historian tekstitaitojen kannalta kiinnostavia ovat tulkintaa osoittavat esitykset, joissa projektion muotoilu voi kieliä kirjoittajan historian osaamisesta. Projektioiden muotoilussa näkyy myös se, että tehtävänantoon kuuluu useampia dokumentteja, joita tulkitaan suhteessa toisiinsa.</p> <p>Kuvadokumenttia projisoidaan tekstidokumenteista poikkeavalla tavalla, sillä jo pelkkä dokumentin sisällön esittäminen vaatii kirjoittajalta kuvan selostamista omin sanoin. Monissa dokumenttia projisoivissa esityksissä on suhtautumisen ilmauksia, jotka esittävät dokumentit faktuaalisina ja tekstiin rakentuvan kirjoittajaäänen ajattelua tukevina lähteinä, mikä voi olla ongelmallista historian tekstitaitojen kannalta.</p> <p>Dokumenttien esittämisen tavoissa yksittäisillä sananvalinnoilla voi olla merkitystä sille, millaisen kuvan esitys rakentaa kirjoittajan historian osaamisesta. Niinpä historian opetuksessa olisikin tärkeää panostaa aineistojen esittämisen opetteluun, jotta tällä tiedonalalla tärkeät tekstitaidot kehittyisivät.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>From reporting to interpretation: Representation of source texts in upper-secondary school history essays</strong></p> <p>In the framework of disciplinary literacies, the article examines how historical documents are recontextualised in upper-­secondary school history essays and explores the differences between narrative and more interpretative presentations. The data studied consists of 52 essays, in which students were asked to use source texts to support their arguments. The theoretical and methodological framework of the article is based on systemic–functional language theory and appraisal theory. The concept of projection is utilized for defining the analytical unit. The analysis focuses on projections in which such documents are cited as the source for presentations.</p> <p>The analysis shows that the ways of representing source documents can be seen on a sliding scale: at one end of the scale are projections that barely modify (if at all) the content and form of the source text, and at the other end are projections in which the original meaning of the source is modified. Also, small differences in wording can reveal a contextual knowledge of history. For instance, projections recontextualising a political cartoon are exceptional because a picture cannot be quoted as a paraphrase, and hence representing the content of the document requires the writer to use his/her own wording.</p> <p>From the point of view of appraisal theory and engagement, many projections represent source documents as factual and as therefore endorsing the author’s thoughts, which can be seen as problematic from the point of view of historical thinking. ­Paying attention to source-based writing in history teaching could enhance the student’s learning of the various literacies of a given topic.</p> Hilkka Paldanius Copyright (c) 2019 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/70430 ma, 21 loka 2019 14:32:50 +0300 Tunnekausatiivilauseen argumenttirakenne I https://journal.fi/virittaja/article/view/63416 <p>Tunnekausatiivilauseet luokitellaan usein omaksi lausetyypikseen, johon kuuluu tunnetta tai tuntemusta ilmaiseva verbi (tunnekausatiivi), partitiivisijainen kokija ja nominatiivimuotoinen aiheuttaja. Tunnekausatiivilauseen aiheuttaja- ja kokija-argumenttien asemaa syntaktisessa rakenteessa on pidetty avoimena kysymyksenä ja rakenteen on arvioitu jopa olevan muutoksessa. Tässä artikkelissa käydään generatiivisen kieliopin kehyksessä läpi argumentti-rakenteeseen liittyviä kieliopillisia testejä, jotka koskevat esimerkiksi kongruenssia, anaforien sidontaa ja sanajärjestystä. Testien perusteella voidaan havaita, että kun tunnekausatiivilauseen aiheuttaja on NP, se sijaitsee tyypillisesti argumenttirakenteessa ylempänä kuin partitiivimuotoinen kokija. Tätä tulosta verrataan Suomi24-korpusaineistosta tehtyihin havaintoihin, joiden perusteella kokija esiintyy useammin verbin edellä kuin aiheuttaja. Tunnekausatiivilauseen sanajärjestyksen vaihtelun katsotaan olevan sidoksissa puhetilanteeseen ja argumenttien ominaisuuksiin.&nbsp;</p> <p>Tämä artikkeli on osa kahden artikkelin sarjaa. Sarjan toisessa osassa tarkastellaan lausemaisten aiheuttajien asemaa tunnekausatiivilauseen argumenttirakenteessa.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>The argument structure of the Finnish experiencer construction I: An NP causer</strong></p> <p>This article investigates the Finnish experiencer construction, which involves a psychological predicate and two optional arguments: the nominative causer and the partitive experiencer. The argument structure of the Finnish experiencer construction has ­remained an open question in syntactic theories. In this paper, several grammatical tests concerning congruence, binding and word order are applied in the framework of generative syntax. They suggest that when the nominative causer is an NP, it typically occupies a higher position in the argument structure than the partitive experiencer. This result is evaluated against data from the Suomi24 corpus, which reveals that the partitive experiencer occurs preverbally more frequently than the nominative causer. The article asserts that the word order of the Finnish experiencer construction reflects contextual factors and discourse features of the arguments.</p> <p>This article is the first in a series of two. The second article investigates experiencer constructions with an embedded clause as a causer argument.</p> Saara Huhmarniemi Copyright (c) 2019 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/63416 ma, 21 loka 2019 14:33:41 +0300 ’Ja’-, ’tai’- ja ’vaikka’-merkityksisten lekseemien kontaktilähtöinen variaatio rajakarjalaismurteissa https://journal.fi/virittaja/article/view/70346 <p>Artikkeli käsittelee rajakarjalaismurteiden ’ja’-, ’tai’- ja ’vaikka’-merkityksisten ainesten kontaktilähtöistä leksikaalista variaatiota. Leksikaalisella variaatiolla tarkoitetaan kaksi­kieliselle puheelle tyypillistä tilannetta, jossa partikkelien kaltaiset L1-ainekset varioivat samanmerkityksisten L2-ainesten kanssa synkronisesti. Rajakarjalais­murteissa L1-ainekset ovat karjalaan konventionaalistuneita venäläisperäisiä globaaleja ko­pioita ja L2-ainekset niiden suomesta kopioituja läheisiä merkitysvastineita. Tutkimus­aineistona on Raja-Karjalan korpus, joka koostuu noin 119 tunnista siirtokarjalaisten murrehaastatteluja 1960- ja 1970-luvuilta. Tuolloin karjalankieliset informantit olivat asuneet suomenkielisellä alueella yli 20 vuotta.</p> <p>Tutkimusaineistoa tarkastellaan korpusvetoisesti sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti: aiemmissa tutkimuksissa esiin nostettujen kielenulkoisten muuttujien eli koti­paikan, sukupuolen ja iän vaikutusta karjalaisen ja suomesta kopioidun aineksen variointiin testataan epäparametrisilla tilastollisilla menetelmillä. Lisäksi lekseemi­parien merkitys-, kategoria- ja funktioeroja tutkitaan aineistoesimerkkien ja yleisimpien kaksisanaisten klusterien avulla. Tutkimuksessa hyödynnetään kontakti­lingvistisen koodikopioimisen sekä kaksikielisen puheen partikkeleiden lainautumisen teorioita.</p> <p>Tutkimustulokset osoittavat, että kielenulkoisista muuttujista vain pitäjien välillä esiintyy tilastollisesti merkitseviä eroja lekseemiparien variaatiossa (p &lt; 0.001), mikä selittyy pitäjien maantieteellisellä sijainnilla. Aineistoesimerkit ja klusterit osoittavat lekseemiparien olevan läheisiä merkitysvastineita, mutta niiden funktiot eivät ole täysin identtiset. Ainekset ovat paradigmaattisessa suhteessa, joskaan kaikki suomen partikkeleiden funktiot eivät ole kopioituneet. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaksikielisyys, maantiede ja kaksikielisten pragmaattinen prestiisikieli selittävät kontaktilähtöistä kielenmuutosta sosiaalisia muuttujia paremmin. Lisäksi koodi­kopioimisen teorian terminologia osoittautui toimivaksi kuvaamaan monilähtöistä konjunktio­järjestelmää.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Contact-induced lexical variation of ‘and’, ‘or’, and ‘though’ lexemes in Border Karelian dialects</strong></p> <p>This paper studies the contact-induced lexical variation of lexemes with the meaning of ‘and’, ‘or’, and ‘though’ in Border Karelian dialects. Lexical variation is understood as L1 items varying with L2 semantic equivalents in synchronic bilingual speech. In Border Karelian dialects, the aforementioned L1 items are conventionalised global copies of Russian origin and their L2 equivalents are newer copies from Finnish. The research data is taken from the synchronic language corpus of Border Karelia, which consists of dialect interviews from the 1960s and 1970s. At that time, the Karelian-speaking informants had lived in the Finnish speaking area over 20 years.</p> <p>The research position in this study is corpus-driven and the data handling is both quantitative and qualitative. The quantitative approach includes statistical nonparametric tests regarding the possible effect of extra-linguistic variables, i.e. home municipality, sex and age, on the variation between L1 and L2 items. Moreover, the qualitative data handling comprises an analysis of data examples and the most common two-word clusters. The aim is to investigate the quantity and the use of the L1 and L2 items in light of the code-copying framework and the theory of bilingual discourse markers.</p> <p>The results show that home municipality is the only extra-linguistic variable showing statistically significant difference in the comparison of L1 and L2 particle use (p&lt;0.001), a fact that has a largely geographical explanation. Both parts of the particle pairs have similar meanings; however, not all of the functions of the Finnish originals are copied. In conclusion, bilingualism, geography, and pragmatics offer better explanations for contact-induced language change than social variables. In addition, the terminology of the code-copying framework aptly describes the bilingual particle use.</p> Susanna Tavi, Lauri Tavi Copyright (c) 2019 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/70346 ma, 21 loka 2019 14:33:59 +0300 Ajan paikka ja käsitteellisen ajattelun kehitys lasten kielessä (tulossa) https://journal.fi/virittaja/article/view/80389 <p>Maija Surakan suomen kielen alaan kuuluva väitös tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa perjantaina 22. maaliskuuta 2019. Vastaväittäjänä toimi professori emerita Anneli Kauppinen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Hannele Forsberg.</p> <p><strong>Maija Surakka:</strong> <em>Ajan paikka. Ajanilmausten kehityspolkuja lasten kielessä.</em> Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Education, Humanities, and Theology 134.&nbsp; Joensuu: Itä-Suomen yliopisto 2019. Kirja on luettavissa osoitteessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2973-0">http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2973-0</a>.</p> Maija Surakka Copyright (c) 2019 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/80389 to, 19 syys 2019 13:20:56 +0300 Suomen <i>no</i>-partikkeli ja kysymyksiin vastaaminen keskustelussa (tulossa) https://journal.fi/virittaja/article/view/82612 <p>Heidi Vepsäläisen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa maanantaina 20. toukokuuta 2019. Vastaväittäjänä toimi FT, maître de conférences<strong>&nbsp;</strong>Outi Duvallon INALCOsta ja kustoksena professori Marja-Leena Sorjonen.</p> <p><strong>Heidi Vepsäläinen</strong>: <em>Suomen "no"-partikkeli ja kysymyksiin vastaaminen keskustelussa</em>. Helsinki: Helsingin yliopisto 2019<em>. </em>Kirja on luettavissa osoitteessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5189-6">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5189-6</a>.</p> Heidi Vepsäläinen Copyright (c) 2019 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/82612 to, 19 syys 2019 13:21:50 +0300 Nimet verkossa https://journal.fi/virittaja/article/view/83027 <p>Lasse Hämäläisen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa lauantaina 8. kesäkuuta 2019. Vastaväittäjänä toimi dosentti Unni Leino Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Terhi Ainiala.</p> <p><strong>Hämäläinen, Lasse</strong>: <em>Nimet verkossa. Tutkimus verkkoyhteisöjen käyttäjänimistä ja virtuaalisen minigolfpelin radannimistä</em>. Helsinki: Helsingin yliopisto 2019. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5259-6">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5259-6</a></p> Lasse Hämäläinen Copyright (c) 2019 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/83027 to, 19 syys 2019 13:22:37 +0300 Karjalaisten naisten esikristillinen nimistö https://journal.fi/virittaja/article/view/60729 Denis Kuzmin Copyright (c) 2019 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/60729 ma, 21 loka 2019 14:34:35 +0300 Puhuiko Suomen sivistyneistö kirjakieltä? https://journal.fi/virittaja/article/view/79474 Jaakko Anhava Copyright (c) 2019 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/79474 ma, 21 loka 2019 14:35:48 +0300 "Tollot luulevat, että tutkimuksen pitää juosta kvartaalitalouden perässä." Marja Leinonen 1946–2019 https://journal.fi/virittaja/article/view/83955 Larisa Leisiö Copyright (c) 2019 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/83955 ma, 21 loka 2019 14:35:24 +0300 Japaninsuomalaisten kielikäsitykset https://journal.fi/virittaja/article/view/80299 <p>Arvio teoksesta</p> <p><strong>Liisa-Maria Lehto</strong>: <em>Korpusavusteinen diskurssianalyysi japaninsuomalaisten kielipuheesta</em>. Acta Universitatis Ouluensis B, Humaniora 162. Oulu: Oulun yliopisto 2018. 274 s. + liitteet 42 s. isbn 978-952-62-1909-7. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa <a href="http://urn.fi/urn:isbn:9789526219097">http://urn.fi/urn:isbn:9789526219097</a>.</p> Pirjo Hiidenmaa, Riikka Länsisalmi Copyright (c) 2019 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/80299 ma, 21 loka 2019 14:36:17 +0300 Pohjoisgermaanin ja itämerensuomen äännehistoriallisten ilmiöiden selityksiä täydentävä väitöstutkimus https://journal.fi/virittaja/article/view/80565 <p>Arvio teoksesta</p> <p><strong>Johan Schalin</strong>: <em>Preliterary Scandinavian sound change viewed from the east. Umlaut remodelled and language contact revisited.</em> Nordica Helsingiensia 54. Helsinki: Helsingin yliopisto 2018. 411 s. isbn 978-951-51-4387-7.</p> Mikko Heikkilä Copyright (c) 2019 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/80565 ma, 21 loka 2019 14:36:41 +0300 Vuorovaikutuslingvistiikan jättiläinen https://journal.fi/virittaja/article/view/78047 <p>Arvioitu teos</p> <p><strong>Elizabeth Couper-Kuhlen</strong> &amp; <strong>Margret Selting</strong>: <em>Interactional linguistics. Studying language in social interaction</em>. Cambridge University Press 2018. 617 + 291 s. isbn 978-1-107-61603-5.</p> Karita Suomalainen Copyright (c) 2019 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/78047 ma, 21 loka 2019 14:37:04 +0300 Tuntevasti Suomessa puhutuista kielistä ja kielitietoisuudesta https://journal.fi/virittaja/article/view/77201 <p>Arvioitu teos</p> <p><strong>Mari Honko </strong>&amp; <strong>Sanna Mustonen</strong> (toim.): <em>Tunne kieli. Matka maailman kieliin ja kielitietoisuuteen</em>. Helsinki: Finn Lectura 2018. 474 s. isbn 978-951-792-923-3.</p> Miia Karttunen Copyright (c) 2019 Virittäjä https://journal.fi/virittaja/article/view/77201 ma, 21 loka 2019 14:37:31 +0300