Virittäjä https://journal.fi/virittaja <p class="kks1">Virittäjä on suomen kielen ja sen opetuksen tutkimusta esittelevä tieteellinen aikakauslehti, joka julkaisee artikkelien lisäksi myös alaa koskevia esseitä, katsauksia, havaintoja ja kirja-arvosteluja sekä keskustelupuheenvuoroja. Virittäjä on perustettu vuonna 1897, ja se ilmestyy neljästi vuodessa.</p> <p class="kks1">Lehti on vapaasti luettavissa 12 kuukauden kuluttua numeron julkaisemisesta (numerosta 1/2002 alkaen). Jäsentilaajat voivat rekisteröityä verkkolehden lukijoiksi, jolloin lehden sisältö on avoinna heti ilmestymisestä alkaen. Rekisteröitymisessä käytetään Virittäjän omaa sähköistä lomaketta, ks. <a href="http://journal.fi/virittaja-rekisteroityminen/register.php">tilaukset</a>.</p> <p class="kks1">Lehti käyttää OJS-julkaisujärjestelmää, mutta osa aineistosta on edelleen vanhoilla verkkosivuilla osoitteessa <a href="http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/" target="_blank" rel="noopener">http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/</a>.</p> <p class="kks1">Virittäjä on vuoden 2015 alusta ottanut käyttöön Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnuksen ja sitoutunut noudattamaan sen käytölle asetettuja ehtoja (ks. <a href="http://www.tsv.fi/tunnus" target="_blank" rel="noopener">http://www.tsv.fi/tunnus</a>).</p> <p class="kks1">&nbsp;</p> fi-FI <p>Jokaisesta Virittäjässä julkaistavasta kirjoituksesta solmitaan lehden ja tekijän tai tekijöiden edustajan kanssa kustannussopimus. Virittäjän kustannussopimus pohjautuu väljästi <a href="http://www.tiedekustantajat.fi">Tiedekustantajien liiton</a> sopimusmalliin. Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Virittäjän paperi- ja/tai verkkolehdessä. Lisäksi se ennakoi sähköisen julkaisun ja arkistoinnin mahdollisia tulevia tarpeita. Sopimuksella tekijä sitoutuu välttämään kirjoituksensa rinnakkaisjulkaisua.</p><p>Tekijänoikeuksista saa lisätietoa <a href="http://www.kopiosto.fi">Kopioston</a> sivuilta. Virittäjä on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Virittäjän tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla.</p><p><a href="http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/kustannussopimus.pdf">Kustannussopimuslomake pdf-muodossa</a>.</p> etunimi.sukunimi@helsinki.fi (Hanna Lappalainen) verkko-virittaja@kotikielenseura.fi (Johanna Komppa) pe, 12 loka 2018 14:13:42 +0300 OJS 3.1.1.2 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Suunvuoro https://journal.fi/virittaja/article/view/75032 Hanna Lappalainen ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/75032 ke, 10 loka 2018 21:13:27 +0300 <i>Sinä</i>, konteksti ja monitulkintaisuus https://journal.fi/virittaja/article/view/63686 <p>Artikkeli käsittelee yksikön 2. persoonan viittauksia suomenkielisissä arkikeskusteluissa. Aihetta lähestytään tarkastelemalla rinnakkain deiktisesti spesifejä, yhteen tiettyyn vastaanottajaan viittaavia yksikön 2. persoonan muotoja ja yksikön 2. persoonan viittaussuhteiltaan avoimia esiintymiä, joissa yksikön 2. persoona ei viittaa ainoastaan yhteen vastaanottajaan vaan laajemmin. Artikkelin tavoitteena on kuvata yksikön 2. persoonan käytön variaatiota viittaussuhteiden näkökulmasta, tarkastella, kuinka viittaussuhteet rakentuvat osana vuorovaikutuksessa meneillään olevaa toimintaa, ja hahmotella yksikön 2. persoonan avointen viittausten erityispiirteitä suhteessa deiktisesti spesifeihin viittauksiin. Tutkimuksen näkökulma on vuorovaikutuslingvistinen, mutta siinä hyödynnetään myös kognitiivisen kieliopin käsitteistöä. Aineisto koostuu 11,5 tunnista videoituja kahden- ja monenkeskisiä kasvokkaiskeskusteluja. Analyysia varten kerätty aineistokokoelma kattaa 1 035 puheenvuoroa, jotka sisältävät yhden tai useamman yksikön 2. persoonan esiintymän. Analyysissa on käytetty keskustelunanalyyttistä menetelmää.</p> <p>Yksikön 2. persoonan deiktisesti spesifit viittaukset ovat aineistossa huomattavasti yksikön 2. persoonan avoimia viittauksia yleisempiä. Deiktisesti spesifit viittaukset esiintyvät tavallisimmin vakiintuneen vierusparin muodostavissa keskustelun toiminnoissa, kuten kysymyksissä ja pyynnöissä, sekä kuvailevissa tai kantaa ottavissa vuoroissa, jotka kohdistuvat tiettyyn osanottajaan tai tämän toimintaan. Avoimet viittaukset puolestaan ovat tyypillisiä kerrontasekvensseissä, joissa jaetaan kokemuksia, arvioidaan asioita ja asiaintiloja sekä kuvataan hypoteettisia tilanteita. Avoin viittaus sijoittuu useimmiten sellaiseen kohtaan kerrontajaksoa, jossa havainnollistetaan jotakin aiemmin esillä ollutta ja annetaan siitä esimerkki. Artikkelissa osoitetaan, että siinä missä deiktisesti spesifit yksikön 2. persoonan viittaukset yksilöivät yhden tietyn osanottajan, avoimet yksikön 2. persoonan viittaukset viittaavat yksittäisten tarkoitteiden sijaan pikemminkin kokemuksiin taikka tietyssä tilanteessa tapahtuneeseen tai mahdolliseen toimintaan.</p> <p>Tulokset osoittavat, että persoonaviittaus on aina osa laajempaa keskustelussa tapahtuvaa toimintaa ja tällaisena se jäsentää myös puhetilannetta ja sen osallistumiskehikkoa. Yksikön 2. persoonan deiktisesti spesifit viittaukset siirtävät useimmiten vuoron yhdeltä puhujalta toiselle, kun taas yksikön 2. persoonan avoimella viittauksella voidaan nostaa tietty kokemus yhteisen tarkastelun kohteeksi ja tarjota sitä muille osanottajille tunnistettavaksi ja mahdollisesti myös samastuttavaksi.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong><em>Sinä</em> ‘you’, context, and ambiguity: Second-person singular reference in everyday Finnish conversation</strong></p> <p>This article examines the second-person singular reference in everyday Finnish conversation. Second-person singular forms are primarily used to refer to the addressee, but they can also be employed to create open reference, so that they do not refer exclusively to the addressee, but rather are more generic in their sphere of reference. The aim of the article is to describe the variation in the usage of second-person singular forms in Finnish conversations from the point of view of reference, and to analyse the special characteristics of open second-person singular reference forms in contrast to deictically specific ones. The study adopts the framework of interactional linguistics, supplemented by cognitive grammar. The data employed in the study consists of approximately 11.5 hours of video recordings of everyday face-to-face conversation in Finnish.</p> <p>In the data, deictically specific second-person singular forms are the most frequent. They occur in the first turns of adjacency pairs like questions or requests, as well as in such turns that describe or evaluate the addressee or her actions. Open second-person singular forms are less frequent, but they are typical in sequences that involve evaluation, accounts of personal experience, and the description of hypothetical states of affairs. In such sequences, the open second-person singular is frequently used to exemplify concrete action in a specific situation. The article shows that while deictically specific second-person singular forms refer to a particular individual, open secondperson singular forms refer to a specific state of affairs on a general level or identify a certain experience.</p> <p>The results of the study highlight the fact that creating personal reference is always part of a wider sequential action and can be used to modify the participation framework of the speech situation. Deictically specific second-person singular reference forms are typically used for selecting a particular party to produce the next turn, whereas the second-person singular with open reference is often employed in the course of interaction to establish beliefs and experiences that are construed as mutual and potentially shared.</p> <p>&nbsp;</p> Karita Suomalainen ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/63686 ke, 10 loka 2018 21:12:06 +0300 &#x1D0D;&#x1D00;&#x1D1B;&#x1D1B;&#x1D00-rakenteen kognitiivista semantiikkaa https://journal.fi/virittaja/article/view/64471 <p>Tässä artikkelissa käsitellään <em>mA</em>-infinitiivin abessiivin adjunktikäyttöjen eli MATTA-rakenteen (esim. <em>syömättä</em>, <em>juomatta</em>, <em>nukkumatta</em>) merkityksiä lauseen kokoisissa ilmauksissa murreaineistossa. Aineistona käytetään Lauseopin arkiston (LA) ja Digitaalisen muoto-opin arkiston (DMA) kokoelmia sekä <em>Suomen murteiden sanakirjan</em> (SMS) osien 1–8 sana-artikkeleita. Tutkimus pureutuu muun muassa siihen, 1) millainen kiellon tyyppi adjunktina toimiva infinitiivirakenne yleisesti on ja 2) millaisia adverbiaalisia merkityksiä sille on tulkittavissa. Kysymysten selvittelyyn käytetään korpusaineiston (perinteistä) syntaktis-semanttista analyysia ja kehyssemantiikkaa konstruktiokieliopin sovellusalana.</p> <p>Adverbiaalina MATTA-rakenne kiinnittyy hallitsevan rakenteen ilmaisemaan kehykseen ja sen merkitystulkinnat riippuvat infinitiivirakenteen ja finiittiverbin keskinäisistä suhteista. Tulkintaan vaikuttavia tekijöitä ovat leksikaalinen semantiikka (esim. hyponymia), subjektitulkinnat (sama- tai erisubjektisuus), temporaaliset suhteet (sama- tai eriaikaiset asiaintilat) sekä muut tapahtumien väliset kehyssemanttiset suhteet. Käy ilmi, että <em>Te</em>-infinitiivin instruktiivi (TEN-rakenne, esim. <em>syöden</em>), <em>mA</em>-infinitiivin adessiivi (MALLA-rakenne, esim. <em>syömällä</em>) sekä MATTA-rakenne muodostavat suomen infinitiivijärjestelmässä oman semanttisen ryhmänsä, joka ilmaisee erilaisia myötätapahtumisen merkityksiä, kuten tapaa, keinoa ja oheistekoa, finiittiverbillä kuvatun tapahtuman lisäksi. Ne ovat siis niin kutsuttuja lähikonstruktioita, jotka kuvaavat samoja tavan (väljästi) merkityksiä. Lisäksi MATTA-rakenteen abessiivin käsiterakenteen kompleksisuudesta seuraa se, että rakenteen suhde finiittirakenteeseen voi olla myös väljempi kuin TEN- ja MALLA-rakenteilla.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>The cognitive semantics of the MATTA-construction</strong></p> <p>This article deals with the meanings of the <em>mA</em>-infinitive abessive (e.g. <em>syö-mättä</em> ‘without eating’, <em>juo-matta</em> ‘without drinking’, <em>nukku-matta</em> ‘without sleeping’) as an adjunct in phrasal expressions in the light of dialect corpora (MATTA-construction). The data has been gathered from Lauseopin arkisto (LA, Syntax Archive), Digitaalinen Muoto-opin arkisto (DMA, Digital Morphology Archive), and from volumes 1–8 of <em>Suomen murteiden sanakirja</em> (SMS, Dictionary of Finnish dialects). The research concentrates on issues such as 1) what type of negation the adverbial MATTA-construction constitutes on a general level and 2) what adverbial meanings can be inferred from it. To examine these questions, the author has employed the (traditional) syntactic–semantic analysis of the corpus data and Frame Semantics as a branch of Construction Grammar.</p> <p>As an adverbial, the MATTA-structure is conceptually attached to a frame defined by the dominant finite structure, and its meanings depend on the relationship between the finite and the infinite structures. Factors influencing this interpretation are lexical semantics (e.g. hyponymy), subject interpretations (the same or different subjects), temporality (the same or different temporal affinities), and other frame semantic relationships between states of affairs. It becomes apparent that the <em>Te</em>-infinitive instructive (TEN-structure, e.g. <em>syö-den</em> ‘by eating’), the <em>mA</em>-infinitive adessive (MALLA-structure, e.g. <em>syö-mällä</em> ‘by (means of) eating’), and the MATTA-structure constitute a semantic subgroup, i.e. infinitives of manner and means within the Finnish infinitive system. These are associated with divergent meanings of manner. However, the MATTA-structure also carries other meanings of negation due to the complex conceptual structure of the abessive.</p> <p>&nbsp;</p> Markus Hamunen ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/64471 ke, 10 loka 2018 21:12:35 +0300 Murteiden tutkimus väitöskirjojen viitteiden valossa https://journal.fi/virittaja/article/view/65118 <p>Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen murteentutkimuksen historiaa suomen kielen alalla ilmestyneiden murteita käsittelevien väitöskirjojen lähdeluetteloiden avulla. Artikkelissa käsitellään dialektologian ja sosiolingvistiikan suhdetta sekä perustellaan sitä, miksi alueellisen vaihtelun tutkimushistoriaa on tarpeen tarkastella kokonaisuutena. Aineistona on 41 väitöskirjan lähdeluetteloista koostettu lähdetietokanta, jota analysoidaan tekijä-, nimike- ja julkaisuvuositietojen näkökulmasta.&nbsp;</p> <p>Lähdetietokannan viitatuin sadasosa tekijöistä kattaa 27 tutkijaa, joihin on viitattu lähdetietokannassa 40–316 kertaa. Yhteensä tähän tekijäjoukkoon viitataan lähdetietokanta-aineistossa 2 672 kertaa. Yli 10 kertaa lähdeluetteloissa mainittuja tekijöitä on 150. Miesten tekemään tutkimukseen viitataan useammin kuin naisten ja kotimaisten tutkijoiden tekemään tutkimukseen useammin kuin ei-kotimaisten. Murteita käsittelevissä väitöskirjoissa ei viitata juuri lainkaan tutkimukseen, joka olisi kotimaisten ja ei-kotimaisten tutkijoiden yhteistyössä tekemää. Sekä tekijöiden sukupuolen että kotimaisuuden näkökulmasta on havaittavissa paitsi laaja väitöskirjakohtainen vaihtelu myös tendenssi kohti kansainvälistymistä ja naisten tasavertaisempaa edustusta tutkimusalalla.</p> <p>Aineiston kumulatiivinen luonne aiheuttaa vanhojen nimikkeiden painottumisen. Tämä näkyy esimerkiksi siitä, että uusimmat pelkän frekvenssin perusteella viitatuimmiksi määritetyt teokset ovat ilmestyneet vuonna 1966. Tätä vinoutumista voi tasapainottaa tarkastelemalla viitattujen nimikkeiden julkaisuvuoteen suhteutettua suhdelukua. Myös siten, että tarkasteluun ottaa nimikkeet, joihin on viitattu neljäsosassa väitöskirjoja (88 kpl), on joukko vähemmän homogeeninen. Julkaisuvuosien ja nimikkeiden jakautumista verrattaessa voi perustellusti todeta, että 1900-luvun loppupuoliskolla ilmestyneisiin nimikkeisiin viittaaminen on heterogeenisempää kuin vuosisadan alkupuoliskolla ilmestyneisiin. Tätä selittävät paitsi tutkimuksen monimuotoistuminen myös sen määrän kasvu.</p> <p>Lähdeluetteloiden tarkasteleminen tuo uuden näkökulman tutkimushistorian analysointiin. Se todentaa empiirisesti, keihin ja mihin tutkimuksiin tieteenalalla viitataan. Kvantitatiivisen luonteensa vuoksi näkökulma tarjoaa myös paljon lisäkysymyksiä laadulliselle jatkotutkimukselle.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Dialect study in the light of citations</strong></p> <p>This article considers research history on dialects in Finland. It examines the relationship of dialectology and sociolinguistics in the study of dialects and explains why they must be understood as one continuous research history. The data used in this article comes from a citation database compiled from the bibliographies of 41 doctoral theses.</p> <p>In the citation database, 27 researchers comprise the most cited 1%; they have been cited between 40 and 316 times. The most cited 1% has been cited in the database a total of 2,672 times, while 150 individual researchers have been cited over 10 times. Men are cited more often than women, and Finnish researchers have been cited more frequently than non-Finnish ones. There are almost no citations to research that has been conducted jointly by a Finnish and non-Finnish researcher. The variation in citing women and non-Finnish researchers is great, and there is a tendency towards more international and equal citing.</p> <p>The cumulative nature of the data means that older research is over-represented. This can be deduced from the fact that the newest frequently cited research dates from 1966. This distortion can be balanced by creating and analysing a ratio based on the year in which individual works were published. Also, when looking at the research that has been cited in a quarter of all dissertations (88), the data becomes less homogenous. When analysing the amount of research published, it is justified to say that citing in the late 20th century is more heterogeneous than it was at the beginning of the century. The diversification and increased volume of research explains this change.&nbsp;</p> <p>The article demonstrates how a quantitative perspective, based on citations, can enhance our understanding of research history. It verifies with empirical data whom and which research has been cited over the years. Finally, the article concludes what kinds of questions concerning research history arise and can still be answered by further investigating the citation database.</p> <p>&nbsp;</p> Lotta Aarikka ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/65118 ke, 10 loka 2018 21:13:04 +0300 Agricolan <i>pitää</i> – nesessiiviverbi kielikontaktin ytimessä https://journal.fi/virittaja/article/view/69143 <p>Duha Elsayedin suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa perjantaina 19. tammikuuta 2018. Vastaväittäjänä toimi professori Jaakko Leino Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Tuomas Huumo.</p> <p><strong>Duha Elsayed</strong>: <em>Agricolan </em>pitää<em> – nesessiiviverbi kielikontaktin ytimessä</em>. Turun ylipiston julkaisuja C 448. Turun yliopisto 2017.</p> <p>Väitöskirja on luettavissa osoitteessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7028-5">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7028-5</a></p> Duha Elsayed ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/69143 pe, 12 loka 2018 13:37:14 +0300 Verbi verbistä https://journal.fi/virittaja/article/view/70085 <p>Anna Maija Biskupskan suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa 3. maaliskuuta 2018. Vastaväittäjänä toimi professori Anneli Pajunen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Tiina Onikki-Rantajääskö.</p> <p><strong>Anna Maija Biskupska</strong>: <em>Verbi verbistä Puolan ja suomen johdetun verbileksikon merkitysrakenteen vertailua. </em>Helsinki: Helsingin yliopisto 2018.</p> <p>Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: <a href="https://helda.helsinki.fi/handle/10138/232239">https://helda.helsinki.fi/handle/10138/232239</a>.</p> Anna Maija Biskupska ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/70085 pe, 12 loka 2018 13:38:56 +0300 <i>No pittää kahttoo</i> https://journal.fi/virittaja/article/view/70955 <p style="line-height: 150%; background: white; margin: 15.0pt 0cm 15.0pt 0cm;">Miia Karttusen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston humanistisessa tiedekunnassa perjantaina 13. huhtikuuta 2018. Vastaväittäjänä toimi professori Marja-Liisa Helasvuo Turun yliopistosta ja kustoksena professori Marjatta Palander.</p> <p><strong>Miia Karttunen:</strong> No pittää kahttoo. <em>Puhujan tulevan toiminnan ilmausten kielioppia ja pragmatiikkaa. </em>Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology 119. Joensuu: University of Eastern Finland 2018.</p> <p>Kirja on luettavissa osoitteessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2711-8">http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2711-8</a>.</p> Miia Karttunen ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/70955 pe, 12 loka 2018 13:40:50 +0300 Korpusavusteinen diskurssianalyysi japaninsuomalaisten kielipuheesta https://journal.fi/virittaja/article/view/71016 <p>Liisa-Maria Lehdon suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Oulun ylipiston humanistisessa tiedekunnassa lauantaina 19. toukokuuta 2018. Vastaväittäjänä toimi dosentti Riikka Länsisalmi Helsingin yliopitostosta ja kustoksena professori Harri Mantila.</p> <p><strong>Liisa-Maria Lehto</strong>: Korpusavusteinen diskurssianalyysi japaninsuomalaisten kielipuheesta. Acta Universitatis Ouluensis. Series B Humaniora 162. Oulu: Oulun yliopisto 2018.</p> <p>Kirja on luettavissa osoitteessa <a href="http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1909-7">http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1909-7</a>.</p> Liisa-Maria Lehto ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/71016 pe, 12 loka 2018 13:41:24 +0300 Toimittaja työssään. Haastattelusta lehtisitaatiksi https://journal.fi/virittaja/article/view/67634 <p>Arvioitu teos</p> <p><strong>Lauri Haapanen</strong>: <em>Quoting practices in written journalism.</em> Helsinki: Helsingin yliopisto 2017. Johdanto 66 s., artikkelit 131 s. isbn 978-951-51-2951-2.</p> Pirkko Nuolijärvi ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/67634 ke, 10 loka 2018 21:14:31 +0300 Avoimuus ja persoona https://journal.fi/virittaja/article/view/70932 <p>Arvioitu teos</p> <p><strong>Milla Uusitupa</strong>: <em>Rajakarjalaismurteiden avoimet persoonaviittaukset.</em> Publications of the University of Eastern Finland, Dissertations in Education, Humanities, and Theology 117. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto 2017. 265 s. isbn 978-952-61-2645-3.</p> Maria Vilkuna ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/70932 ke, 10 loka 2018 21:15:02 +0300 Työyhteisö tukee suomen kielen oppimista siivoustyössä https://journal.fi/virittaja/article/view/70152 <p>Arvioitu teos</p> <p><strong>Maiju Strömmer</strong>: <em>Mahdollisuuksien rajoissa. Neksusanalyysi suomen kielen oppimisesta </em><em>siivoustyössä.</em> Jyväskylä Studies in Humanities 336. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto 2017. 118 s. + neljä artikkelia. isbn 978-951-39-7264-6.</p> Leena Kuure ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/70152 ke, 10 loka 2018 00:00:00 +0300 Mikael Agricolan yhteen kirjoittamien yhdyssanojen rakenteen kuvausta https://journal.fi/virittaja/article/view/66975 <p>Arvioitu teos</p> <p><strong>Tanja Toropainen</strong>: <em>Yhdyssanat ja yhdyssanamaiset rakenteet Mikael Agricolan </em><em>teoksissa.</em> Turun yliopiston julkaisuja C 439. Turku: Turun yliopisto 2017. Johdanto 85 s. (+ liitteet 37 s.) ja viisi artikkelia 120 s. isbn 978-951-29-6874-9.</p> Kaarina Pitkänen-Heikkilä ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/66975 ke, 10 loka 2018 21:16:19 +0300 Tuoretta tietoa Suomessa puhuttavasta karjalan kielestä https://journal.fi/virittaja/article/view/69682 <p>Arvioitu teos</p> <p><strong>Anneli Sarhimaa</strong>: <em>Vaietut ja vaiennetut. Karjalankieliset karjalaiset Suomessa.</em> Tietolipas 256. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2017. 297 s. isbn 978-952-222-890-1.</p> Niina Kunnas ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/69682 ke, 10 loka 2018 21:16:51 +0300 Perustietoa Unkarin paikannimistä https://journal.fi/virittaja/article/view/69642 <p>Arvioitu teos</p> <p><strong>István Hoffmann, Anita Rácz &amp; Valéria Tóth</strong>: <em>History of Hungarian toponyms.</em> Berlin: Buske 2017. 310 s. isbn 978-3-87548-844-9.</p> Tiina Aalto ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/69642 ke, 10 loka 2018 21:17:28 +0300 Nollien tavanomaisuus ja tarpeellisuus https://journal.fi/virittaja/article/view/66732 <p>Arvioitu teos</p> <p><strong>T. Givón</strong>: <em>The story of zero</em>. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company 2017. 414 s. isbn 978-90-272-1239-9.</p> Hanna Jokela ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/66732 ke, 10 loka 2018 21:17:58 +0300 Empiiristä kognitiivista kielitiedettä https://journal.fi/virittaja/article/view/66390 <p>Arvioitu teos</p> <p><strong>Milla Luodonpää-Manni, Esa Penttilä &amp; Johanna Viimaranta</strong> (toim.): <em>Empirical approaches to cognitive linguistics. Analyzing real-life data.</em> Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars Publishing 2017. 350 s. isbn 978-1-4438-7325-3.</p> Gaïdig Dubois ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/66390 ke, 10 loka 2018 21:18:27 +0300 Monipuolisesti rakenteiden ja toimintojen yhdistämisestä vuorovaikutuksessa https://journal.fi/virittaja/article/view/69287 <p>Arvioitu teos</p> <p><strong>Ritva Laury, Marja Etelämäki &amp; Elizabeth Couper-Kuhlen</strong> (toim.): <em>Linking clauses and actions in social interaction.</em> Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2017. 243 s. isbn 978-952-222-858-1.</p> Piia Mikkola ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/virittaja/article/view/69287 ke, 10 loka 2018 21:18:54 +0300