Tarjouman käsite sosioekologisen yhdyskuntasuunnittelun teoreettisena ja metodologisena välineenä
DOI:
https://doi.org/10.33357/ys.154957Avainsanat:
tarjouma, yhdyskuntasuunnittelu, ekologisen lokeron rakentaminen, kulttuurievoluutio, ekologinen kestävyys, sosiaalinen kestävyysAbstrakti
Ilmastonmuutoksen ja luontokadon kiihtyminen haastavat yhdyskuntasuunnittelun vallitsevat käytännöt. Vastauksena näihin haasteisiin artikkelissa hahmotellaan sosioekologisen yhdyskuntasuunnittelun käsitteellisiä ja metodologisia lähtökohtia ekologisen lokeron rakentamisen, kumulatiivisen kulttuurievoluution ja tarjouman käsitteiden avulla. Artikkelin keskeinen argumentti on, että tarjouman käsite ja siihen liittyvät ideat ovat hyödyllisiä välineitä sosiaalista ja ekologista kestävyyttä tavoittelevassa yhdyskuntasuunnittelussa. Artikkelissa kehitellään ekologiset, kognitiiviset ja sosiaaliset ulottuvuudet huomioiva tulkinta tarjouman käsitteestä. Lisäksi artikkelissa hahmotellaan tutkimuskirjallisuuden pohjalta käsitteellisiä ja metodologisia työkaluja, joilla tarjoumia on mahdollista analysoida ja käyttää osana sosioekologista yhdyskuntasuunnittelua.
Lähdeviitteet
Arminen, I. & Raudaskoski, S. (2003). Tarjoumat ja tietotekniikan tutkimus. Sosiologia, 4(40): 279–295.
Boyd, R.; Richerson, P.J. & Henrich, J. (2011). The cultural niche: why social learning is essential for human adaptation. Pnas, 108, 10918–10925. https://doi.org/10.1073/pnas.1100290108
Chemero, A. (2003). An outline of a theory of affordances. Ecological Psychology, 15(2), 181–195. https://doi.org/10.1207/S15326969ECO1502_5
Clapham, D. (2011). The embodied use of the material home: an affordance approach. Housing, Theory, and Society, 28(4), 360–376. https://doi.org/10.1080/14036096.2011.564444
Featherstone, M., Thrift, N. & Urry, J. (toim.) (2005). Automobilities. Lontoo: Sage.
Davis, J. L. (2020). How Artifacts Afford: The Power and Politics of Everyday Things. Cambridge, MA: The MIT Press.
Davis, J. L. & Chouinard, J.B. (2016). Theorizing affordances: from request to refuse. Bulletin of Science, Technology & Society, 36(4), 241–248. https://doi.org/10.1177/0270467617714944
Donald, M. (1992). Origins of Modern Mind: Three Stages in the Evolution of Culture and Cognition. Cambridge, MA: Harvard University Press.
Diamond, J. (2005). Collapse: How Societies Choose to Fail or Succeed. New Tork: Brockman Inc.
Gibson, J. J. (1979). The Ecological Approach to Visual Perception. Boston: Houghton Mifflin.
Gibson, J. J. (2024[1979]). Tarjoumien teoria. Niin & Näin, 3(24), 15–26. Suom. Esko Suoranta.
Haila, Y. (2009). Ekososiaalinen näkökulma. Teoksessa: I. Massa (toim.) Vihreä teoria. Helsinki: Gaudeamus, 261–287.
Heft, H. & Kyttä, M. (2006). A psychologically meaningful description of environments requires a relational approach. Housing, Theory and Society, 23(4), 210–213. https://doi.org/10.1080/14036090600909550
Kaaronen, R. (2017). Affording sustainability: adopting a theory of affordances as a guiding heuristic for environmental policy. Frontiers of Psychology, 8, 1974. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2017.01974
Kuoppa, J.; Saarimaa, S.; Ruoppila, S.; Laine, M.; Nieminen, N. & Haverinen, R. (2020). Houkuttelevan asumisen ainekset. Yhdyskuntasuunnittelu, 58(2), 10–32. https://doi.org/10.33357/ys.95604
Kyttä, M.; Oliver, M.; Ikeda, E.; Ahmadi, E; Omiya, I. & Laatikainen, T. (2018). Children as urbanites: mapping the affordances and behavior settings of urban environments for Finnish and Japanese children. Children’s Geographies, 16(3), 319–332. https://doi.org/10.1080/14733285.2018.1453923
Laland, K.; Odling-Smee, J. & Feldman , M.W. (2000). Niche construction, biological evolution, and cultural change. Behavioral and Brain Sciences, 23, 131–175. https://doi.org/10.1017/S0140525X00002417
Marcus, L.; Giusti, M. & Barthel, S. (2016). Cognitive affordances in sustainable urbanism: contributions of space syntax and spatial cognition. Journal of Urban Design 21, 439–452. https://doi.org/10.1080/13574809.2016.1184565
McNeill, J.R. & Engelke, P. (2014). The Great Acceleration: An Environmental History of the Anthropocene since 1945. Cambridge, MA: The Belknap Press of Harvard University Press.
Mesoudi, A. & Thornton, A. (2018). What is cumulative cultural evolution? Proceedings of the Royal Society B: Biological Sciences, 285(2018072), 1–8. https://doi.org/10.1098/rspb.2018.0712
Nagatsu, M., Kaaronen, R.O., Salmela, M. & MacLeod, M. (2023). Cultural niche construction as a framework for reorienting human−environment relations. Topics in Cognitive Science, 15, 413–432. https://doi.org/10.1111/tops.12674
Neisser, U. (1981[1980]). Kognitio ja todellisuus. Espoo: Weilin + Göös. Suom. Helena Jahnukainen.
Niiniluoto, I. (2020). Tekniikan filosofia. Helsinki: Gaudeamus.
Norman, D. (1993). Things that Make us Smart: Defending Human Attributes in the Age of Machine. Reading: Addison Wesley Publishing Company.
Norman, D. (2002[1988]). The Design of Everyday Things. Basic Books (2. painos).
Reed, E. S. (1996). Encountering the World: Toward an Ecological Psychology. Oxford: Oxford University Press.
Rietveld, E. & Kiverstein, J. (2014). A rich landscape of affordances. Ecological Psychology, 26(4), 325–352. https://doi.org/10.1080/10407413.2014.958035
Tieteen termipankki. 2024a. Ekologinen lokero. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:ekologinen_lokero (luettu 20.10.2024)
Tieteen termipankki. 2024b. Ekosysteemi https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:ekosysteemi (luettu 20.10.2024)
Veijola, S.; Lähde, E.; Jokimäki, J. & Kaisanlahti-Jokimäki, M-L. (2023). Kaupunkiluonnon aistiympäristö suunnittelukysymyksenä. Teoksessa S. Veijola (toim.) Matkailunkestävä Suomi? Vastuullinen suunnittelu kulttuuri- ja luontoympäristöissä. Helsinki: Suomen Kirjallisuuden Seura, 163–227.
Ylikoski, P. & Kokkonen, T. (2009). Evoluutio ja ihmisluonto. Helsinki: Gaudeamus.
