https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu <p class="x_MsoPlainText"><span lang="FI">Yhdyskuntasuunnittelu-lehti julkaisee kaupunkitutkimukseen ja yhdyskuntasuunnitteluun liittyviä artikkeleita, puheenvuoroja ja kirja-arvioita sekä katsauksia. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Yhdyskuntasuunnittelu-lehteä lukemalla voi seurata, mitä suomalaisessa ja kansainvälisessä kaupunkitutkimuksessa tapahtuu.</span></p> <p class="x_MsoPlainText"><span lang="FI">Yhdyskuntasuunnittelu on Suomen ainoa kaupunkitutkimuksen ja yhdyskuntasuunnittelun tieteellinen sarjajulkaisu. Se kokoaa eri alojen tutkijoita, suunnittelijoita, arkkitehteja ja muita rakennetun ympäristön ammattilaisia.</span></p> <p class="x_MsoPlainText"><span lang="FI">Lehti tarjoaa kaupunkitutkimuksesta kiinnostuneille tutkijoille tieteellisen forumin korkeatasoisten artikkelien julkaisemiseen. Yhdyskuntasuunnittelun ammattilaisille ja muille siitä kiinnostuneille lehti toimii koko laajan kentän keskustelukanavana. Ajoittain julkaistaan aihepiiriltään rajatumpia ajankohtaisia teemanumeroita.&nbsp;<a href="https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu/about/submissions">Mikäli haluat julkaista artikkelin tai tarjota lehteen muita tekstejä, katso lisätietoja täältä</a>.</span></p> <p class="x_MsoPlainText"><span lang="FI">Lehden julkaiseminen aloitettiin vuonna 1963. Nimi muutettiin Yhteiskuntasuunnitteluksi vuonna 1971, ja vuonna 2002 se palautettiin alkuperäiseen asuunsa.</span></p> Yhdyskuntasuunnittelun seura (YSS) fi-FI Yhdyskuntasuunnittelu 1459-6806 https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu/article/view/137165 <p>Suurimmassa osassa suomalaisista kunnista väkiluku on kääntynyt laskuun. Asemakaavat, jotka on laadittu kunnan kasvaessa tai kunnan hakiessa kasvua, aiheuttavat toteutumattomina kunnille merkittäviä maankäytöllisiä haasteita. Kouvolan, kuten monien muiden kuntien, maankäytön suunnittelun on reagoitava tähän tilanteeseen, mutta nykyinen maankäytön suunnittelujärjestelmä on suunniteltu lähtökohtaisesti ohjaamaan kasvua. Jos kunnan tavoite muuttuu kasvun tavoittelusta väkiluvun ylläpitoon tai väkiluvun vähentyessä haittojen minimointiin, pitäisi tämän näkyä myös maankäytön ja kaavoituksen ratkaisuissa. Kouvolan tapaustutkimus paljastaa, että osa ratkaisuista toimii jo nykyisen järjestelmän puitteissa, mutta työkaluja on kehitettävä.</p> Janne Oittinen Copyright (c) 2024 Janne Oittinen 2024-12-30 2024-12-30 62 2–3 14 36 10.33357/ys.137165 https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu/article/view/113147 <p>Artikkelissa tarkastellaan monipaikkaisuudesta aiheutuvia nettorahavirtoja Suomessa kuntatasolla. Nämä rahavirrat liittyvät työnteon ja asumisen verotukseen, mutta epäsuorasti myös monipaikkaisten ihmisten kulutuskysyntään. Analysoimme artikkelissa, miten rahavirrat jakautuvat maan sisällä, ja miten rahavirrat kohdentuvat suhteessa kuntien valtionosuusjärjestelmän tasaukseen. Osoitamme, että monipaikkaisuuden rahavirtaa hallitsee pendelöinti ja siitä hyötyvät eniten kaupunkien läheiset maaseutukunnat. Monipaikkaisuuden kulutuskysynnästä syntyvä epäsuora rahavirta on määrällisesti suurin kaupungeissa, mutta sen merkitys on suhteellisesti suurin harvaan asutun maaseudun kunnissa. Johtopäätöksenä kysymme, tulisiko verovähennysten painopistettä siirtää matkakuluvähennyksestä työasunto- tai työhuonevähennyksiin tukemaan työssäkäyntiä kauempaa, mikäli monipaikkaisuudella halutaan vaikuttaa työvoiman kohtaanto-ongelmaan, aluetalouksien kehittymisedellytyksiin ja yhdyskuntarakenteen tiivistymiseen.</p> Olli Lehtonen Hilkka Vihinen Copyright (c) 2024 Olli Lehtonen, Hilkka Vihinen 2024-12-30 2024-12-30 62 2–3 37 64 10.33357/ys.113147 https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu/article/view/147163 Olga Juutistenaho Copyright (c) 2024 Olga Juutistenaho 2024-12-30 2024-12-30 62 2–3 74 76 https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu/article/view/153238 Lauri Jääskeläinen Copyright (c) 2024 Lauri Jääskeläinen 2024-12-30 2024-12-30 62 2–3 12 13 https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu/article/view/143418 <p><span style="font-weight: 400;">Kaupunkiemme ytimessä tapahtuva hiljainen muodonmuutos, jota ohjaa finansialisaatio, on mullistamassa urbaanin elämän perustaa. Rahoitusmarkkinoiden, -motiivien, -instituutioiden ja -eliittien kasvava valta ei ainoastaan muokkaa kaupunkiemme siluetteja, vaan myös uudelleenmäärittelee käsityksemme kaupunkielämästä. Finansialisaation vaikutus ulottuu syvälle, muuttaen asuntoja spekulatiivisiksi sijoituskohteiksi ja naapurustoja sijoitusportfolioiksi, mikä vähentää reaalitalouden arvoa ja haastaa meidät pohtimaan asumisen todellista merkitystä.&nbsp; Kiinteistömarkkinat ovat kietoutuneet rahoitusmarkkinoihin, ja niihin sijoittamista arvioidaan muiden omaisuuserien tuoton näkökulmasta. Tämä ilmiö koskettaa kaupunkielämämme jokaista osa-aluetta, tuoden esiin finansialisaation moninaiset ja monimutkaiset vaikutukset.</span></p> Tommi Henriksson Copyright (c) 2024 Tommi Henriksson 2024-12-30 2024-12-30 62 2–3 67 73 https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu/article/view/153237 Anssi Joutsiniemi Copyright (c) 2024 Anssi Joutsiniemi 2024-12-30 2024-12-30 62 2–3 4 9