https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu <p class="x_MsoPlainText"><span lang="FI">Yhdyskuntasuunnittelu-lehti julkaisee kaupunkitutkimukseen ja yhdyskuntasuunnitteluun liittyviä artikkeleita, puheenvuoroja ja kirja-arvioita sekä katsauksia. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Yhdyskuntasuunnittelu-lehteä lukemalla voi seurata, mitä suomalaisessa ja kansainvälisessä kaupunkitutkimuksessa tapahtuu.</span></p> <p class="x_MsoPlainText"><span lang="FI">Yhdyskuntasuunnittelu on Suomen ainoa kaupunkitutkimuksen ja yhdyskuntasuunnittelun tieteellinen sarjajulkaisu. Se kokoaa eri alojen tutkijoita, suunnittelijoita, arkkitehteja ja muita rakennetun ympäristön ammattilaisia.</span></p> <p class="x_MsoPlainText"><span lang="FI">Lehti tarjoaa kaupunkitutkimuksesta kiinnostuneille tutkijoille tieteellisen forumin korkeatasoisten artikkelien julkaisemiseen. Yhdyskuntasuunnittelun ammattilaisille ja muille siitä kiinnostuneille lehti toimii koko laajan kentän keskustelukanavana. Ajoittain julkaistaan aihepiiriltään rajatumpia ajankohtaisia teemanumeroita.&nbsp;<a href="https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu/about/submissions">Mikäli haluat julkaista artikkelin tai tarjota lehteen muita tekstejä, katso lisätietoja täältä</a>.</span></p> <p class="x_MsoPlainText"><span lang="FI">Lehden julkaiseminen aloitettiin vuonna 1963. Nimi muutettiin Yhteiskuntasuunnitteluksi vuonna 1971, ja vuonna 2002 se palautettiin alkuperäiseen asuunsa.</span></p> Yhdyskuntasuunnittelun seura (YSS) fi-FI Yhdyskuntasuunnittelu 1459-6806 https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu/article/view/146277 Anssi Joutsiniemi Copyright (c) 2024 Anssi Joutsiniemi 2024-06-12 2024-06-12 61 4 4 8 10.33357/ys.146277 https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu/article/view/144867 Pilvi Nummi Aija Staffans Copyright (c) 2024 Pilvi Nummi, Aija Staffans 2024-06-12 2024-06-12 61 4 53 57 10.33357/ys.144867 https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu/article/view/145166 <div> <h2><span lang="FI">Kaupunkisuunnittelu määrittää raameja ihmisten arkisille toimintakuvioille (patterns), sekä niihin tukeutuville, ja niitä muuttaville investoinneille, yrityksille ja palveluille. Ilmastonmuutoksen vinkkelistä tulisi saada aikaan pikaisia muutoksia näihin kuvioihin, jotta kaupunkielämä voisi kehittyä kohti planetaarista kestävyyttä. Reilu 100-vuotiaan kaavoituksen kautta operoivalla kaupunkisuunnittelulla on kuitenkin suuria haasteita muuntua tätä tavoitetta vasten, koska kaupunkikehityksen ohjaaminen on päässyt irtaantumaan suunnitteluajattelusta. Suunnittelun vaikutusarvioita tehdään sekä suunnittelusta että toisistaan erillään. Tekoäly voi tuoda tähän pirstoutuneeseen maailmaan yllättävän muutoksen tarjoamalla mahdollisuuden analysoida kaupunkikehitystä eri ammattikuntien sisäisistä dogmista vapaana ylialaisena kokonaisuutena suunnittelun yhteydessä. Tällöin voi löytyä ratkaisuja, joilla ohjata sekä kaupunkikehitystä että ihmisten kuvioita ilmastoystävällisempään suuntaan. Tekoälyn taustalla toimivan koneoppimisen epäinhimillisiä etuja tulisikin hyödyntää löytämään uusi suunta kaupunkikehitystä ohjaavalle kaupunkisuunnittelulle. Kun uusia suunnittelutapoja aletaan oppia, tulee niitä jatkuvasti tarkistaa kuin laivan kurssia. Tätä tehtävää varten tulisi perustaa nykyisistä yliopistorakenteista irrallinen kaupunkisuunnittelututkimuksen instituutti, koska laadukaskaan monialainen kaupunkitutkimus ei tiedekuntasiilojen takia tue uusien suunnittelun suuntien löytymistä vauhdilla, joka pysyisi kaupunkielämästä johtuvan ilmastonmuutoksen rinnalla.</span></h2> </div> Teemu Jama Copyright (c) 2024 Teemu Jama 2024-06-12 2024-06-12 61 4 58 66 10.33357/ys.145166 https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu/article/view/146289 Lauri Jääskeläinen Copyright (c) 2024 Lauri Jääskeläinen 2024-06-12 2024-06-12 61 4 67 69 10.33357/ys.146289 https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu/article/view/146290 Lauri Jääskeläinen Copyright (c) 2024 Lauri Jääskeläinen 2024-06-12 2024-06-12 61 4 70 73 10.33357/ys.146290 https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu/article/view/121860 <p>Asumiseen liittyvä huono-osaisuus näkyy aikuissosiaalityössä päivittäin. Vaikeimmassa asemassa ovat henkilöt, joilla mielenterveyden häiriöt, päihteet, asumisen ongelmat ja taloudelliset vaikeudet kietoutuvat yhteen. Vuokra-asuntojen ja palvelujen sijoittelu sekä Kelan asumiskulujen normit vaikeuttavat poispääsyä huono-osaisuudesta. Asumiseen liittyvien ongelmien syntyä tulisi ehkäistä toimivalla yhdyskuntasuunnittelulla, jossa olisi hyödynnettävä nykyistä enemmän myös sosiaalityön asiantuntemusta.</p> Minna Kivipelto Katja Ilmarinen Pekka Karjalainen Copyright (c) 2024 Minna Kivipelto, Katja Ilmarinen, Pekka Karjalainen 2024-06-12 2024-06-12 61 4 12 33 10.33357/ys.121860 https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu/article/view/131535 <p>Artikkeli tarkastelee institutionaalisen muutoksen näkökulmasta suomalaisen lähiörakentamisen yhteyksiä seutusuunnitteluun ja seudulliseen näkökulmaan. Tarkastelun runkona ovat Riitta Hurmeen ja Johanna Hankosen tutkimukset suomalaisesta lähiöstä. Heidän seutusuunnittelua koskevat huomionsa liitetään osaksi institutionaalisen muutoksen kuvausta 1940-luvulta 1960-luvun loppuun. Ajatus seudullisuudesta vaikutti alun perin niihin lähiön muotoihin, jotka omaksuttiin Suomeen. Myöhemminkin seudullinen näkökulma vaikutti lähiörakentamiseen. Nämä yhteydet voidaan hahmottaa institutionaalisesta näkökulmasta. Tällä tavalla myös lähiörakentamisen muutokset voidaan ymmärtää paremmin kuin tarkastelemalla vain lähiöyksikön rakenteellisia piirteitä.</p> Markku Norvasuo Copyright (c) 2024 Markku Norvasuo 2024-06-12 2024-06-12 61 4 34 52 10.33357/ys.131535 https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu/article/view/146244 Matti Vatilo Copyright (c) 2024 Matti Vatilo 2024-06-12 2024-06-12 61 4 9 11 10.33357/ys.146244