Pääoma työn tuottavuuden kasvun lähteenä – Suomi kansainvälisessä vertailussa

Kirjoittajat

• Matti Pohjola Aalto-yliopisto

Abstrakti

Yleensä ajatellaan pääoman kiihdyttävän työn tuottavuuden kasvua pääomaintensiteetin kasvun kautta. Mitä enemmän on pääomaa suhteessa työpanokseen, sitä korkeampi on työn tuottavuus. Investointien lisääminen olisi näin ollen hyvä keino parantaa kansantaloutemme työn tuottavuuden heikkoa kasvua. Tässä ajattelutavassa on kuitenkin kaksi ongelmaa. Ensimmäinen on se, että pääomaintensiteetti yliarvioi pääoman merkityksen. Pääomanmuodostus ei nimittäin ole eksogeenista, vaan määräytyy pääosin teknologian kehityksen synnyttämästä investointitarpeesta. Pääomaintensiteetin kasvattamisen vaikutus ehtyy ennen pitkää alenavan rajatuottavuuden vuoksi, ellei teknologia kehity. Toinen ongelma on, ettei ajattelussa mitenkään huomioida pääoman laatua. Pääomapanosta voi nimittäin määrän lisäksi kasvattaa myös korvaamalla alhaisen rajatuottavuuden pääomaa korkeamman rajatuottavuuden pääomalla. Osoitan tässä artikkelissa 13 OECD-maata kattavassa ja pääoman endogeenisuuden huomioon ottavassa tarkastelussa, että pääoman laatu oli määrää tärkeämpi työn tuottavuuden kasvun lähde ajanjaksolla 1985–2021. Suomessa laadun kontribuutio oli maaryhmän pienin, Ruotsissa puolestaan suurin. Suomi on lisäksi ainoa maa, jossa pääoman laatu heikkeni 2010-luvulla, mikä osaltaan selittää maamme heikkoa kasvumenestystä finanssikriisin jälkeisellä ajanjaksolla.