Käsikirjoitukset

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Kirjoittajan ohjeet

Kirjoittaisinko Luonnon Tutkijaan

Ensimmäiset tieteelliset seurat perustettiin Suomeen 1800-luvulla. Koska Suomessa ei ollut olemassa julkaisukanavia tieteellisille tutkimuksille tai tiedonannoille, seurat perustivat omia lehtiä, joissa tutkimusten tuloksia voitiin esittää ja levittää uutta tietoa jäsenkunnan keskuuteen. Tieteellisten seurojen lisäksi myös pienemmät yhdistykset julkaisivat tiedonantoja erilaisissa lehtisissä ja aviiseissa. Useilla tieteellisillä seuroilla oli oma julkaisusarja tieteellisille artikkeleille ja yleistajuisille tiedettä tunnetuksi tekevälle kirjoittelulle. Suomen Biologian Seura Vanamo ry on julkaissut tieteellisten Annales-sarjoja lisäksi vuodesta 1897 alkaen yleistajuista, suomenkielistä julkaisua Luonnon Tutkijaa (vuoteen 1946 asti Luonnon Ystävä), jonka tarkoitus oli levittää etupäässä kotimaista luonnontieteellistä tutkimustietoa jäsenkuntaan ja valistaa suurta yleisöä biologian alan valtavirrasta maailmalla. Lehti toimi Vanamon jäsenkunnan tiedonantajana, mutta se on ollut ja tulee olemaan biologian alan merkittävin julkaisukanavana, joka on tavoittanut alan laajan lukijakunnan. Luonnon Tutkija on kaikkien biologien oma lehti kautta aikojen. Lehti on avoin kaikille biologisesta tutkimuksesta kertoville kirjoituksille, mutta toivottaa tervetulleeksi myös mitä moninaisimmat kirjoitukset, joilla on liittymäkohta biologisiin ilmiöihin. Tämä tarkoittaa sitä, että myös Sinä, Hyvä Lukija, voit tarttua kynään ja kirjoittaa Luonnon Tutkijaan.

Luonnon Tutkijan juttutyypit

Pääkirjoitus. Päätoimittaja tai toimitusneuvosto laatii tavallisesti pääkirjoituksen, mutta pääkirjoituspalstalle on perinteisesti hyväksytty myös vierailevien kirjoittajien kirjoituksia. Pääkirjoitus on pituudeltaan noin yhden liuskan pituinen (3700 merkkiä välilyönteineen).

Pitkät jutut. Tutkimusartikkeli ja katsausartikkeli ovat Luonnon Tutkijan pääjuttutyyppejä. Niille ei anneta tiukkoja kirjoitusten pituusvaatimuksia, vaan kirjoituksen laajuus ratkeaa toimitustyön yhteydessä. Tutkimusartikkeli esittelee kohdennetusti yhden tutkimusaihepiirin, sen menetelmät ja aineistot. Tuloksia käsitellään pohdinnan yhteydessä. Artikkelissa esitetään tutkimuskysymys yleisellä tasolla, ei samalla tavalla tiukkaan muotovaatimukseen kangistuvasti, kuten varsinaisen tieteellisen tutkimuksen raportoinnin yhteydessä. Katsausartikkeli on laaja, tiettyä aihetta taustoittava ja vapaasti käsittelevä juttutyyppi. Tutkimusartikkeli ja katsausartikkeli lähetetään vertaisarvioon. Pitkiin juttuihin kirjoittaja voi halutessaan laatia lyhyen englanninkielisen tiivistelmän (700 merkkiä välilyönteineen).

Tiedonannot. Tiedonannot ovat liuskan mittaisia ilmoitusluonteisia kirjoituksia lukijakunnalle vapaista, biologian alan aiheista.

Kirjallisuusarvostelut. Lehteen voi toimittaa kirjallisuusarvioita uutuuskirjoista. Kirja-arvostelun mukaan tulee liittää skannattu kuva kirjan kannesta ja kirjan täsmälliset viittaustiedot.

Muistokirjoitukset. Luonnon Tutkijan pitkä perinne on julkaista muistokirjoitus edesmenneistä biologi- ja luonnontutkijakunnan merkkihenkilöistä ja alan vaikuttajista.

Henkilökuvat. Henkilökuvat valottavat tutkijoiden ja tutkimusten arkea.

Ajattelun aiheet. Ajattelun aiheet on liuskan pituinen kolumnin muotoon kirjoitettu alan ajankohtaisia aiheita puiva keskustelunherättäjä.

Antikvariaatista. Antikvariaatista-kirjoitus tuo historian havinan Luonnon Tutkijan sivuille. Kirjoituksessa siteerataan tutkimusperinteiden menneiden aikojen uranuurtajien kirjoituksia muistuttamaan nykyajan tutkijakuntaa, että monilla ajatuksilla on sittenkin pitkät juuret menneisyydessä.

KÄSIKIRJOITUSTEN LÄHETYSOHJEET

Lähetä käsikirjoituksesi sähköpostitse suoraan päätoimittaja Pasi Reunaselle osoitteeseen luonnontutkija@vanamo.fi. Älä käytä yllä näkyvää "lähetä uusi käsikirjoitus" -linkkiä.

TOIMITUKSEN PERIAATTEET JA VERTAISARVIOINTIPOLITIIKKA

Luonnon Tutkija noudattaa julkaisutoiminnassaan hyvää lehtimiestapaa ja on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston JSN:n laatimiin journalistisiin ohjeisiin.

Luonnon Tutkijassa sovelletaan vertaisarviointia juttutyypistä riippuen. Pitkät artikkelit, tiedonannot, biologian historiaa käsittelevät artikkelit, henkilökuvat ja katsausartikkelit luetutetaan vertaisarvioijilla, jotka tarkistavat, kommentoivat ja arvioivat tekstit julkaisua varten. Vertaisarvioijat voivat olla toimitusneuvoston jäseniä tai päätoimittajan nimittämiä toimituksen ulkopuolisia henkilöitä, joiden asiantuntemus vastaa artikkelin aihetta. Vertaisarvioijien ja päätoimittajan omien huomioiden perusteella artikkelia kehitetään yhdessä kirjoittajan kanssa, kunnes päästään päätoimittajan näkökulmasta julkaisukelpoiseen lopputulokseen.

Tutkimusartikkeleissa sovelletaan vertaisarviointia, jossa vertaisarvioitavat artikkelit lähetetään vertaisarvioitavaksi vähintään kahdelle lausunnonantajalle. Tässä tapauksessa vertaisarviointi toteutetaan tuplasokkona (double blind -review). Lausunnonantajat kirjoittavat käsikirjoituksesta vapaamuotoisen lausunnon, jossa he esittävät mielipiteensä siitä, tuleeko käsikirjoitus julkaista sellaisenaan, tuleeko se julkaista muutoksin vai tuleeko se jättää julkaisematta. Päätoimittaja päättää lausuntojen pohjalta siitä, jatketaanko käsikirjoituksen toimittamista. Jos toimittamista jatketaan, kirjoittajaa pyydetään muokkaamaan käsikirjoitusta lausuntojen mukaisella tavalla. Palauttaessaan muokkaamaansa käsikirjoituksen kirjoittaja lisää mukaan saatteen, jossa hän kertoo, miten hän on ottanut lausunnot huomioon. Lopullisen julkaisupäätöksen tekee päätoimittaja.

AVOIMEN SAATAVUUDEN POLITIIKKA

Luonnon Tutkija on Suomen Biologian seura Vanamon jäsenlehti, ja se lähetetään ensisijaisesti seuran jäsenille jäsenmaksua vastaan tai erillisille tilaajille tilaajamaksua vastaan. Pääkirjoitukset ja kirjallisuusarvostelut ovat kuitenkin avoimia kaikille lukijoille heti julkaisun jälkeen. Koko lehden numero artikkeleineen on avoimesti saatavilla 12 kuukauden kuluttua julkaisusta. Erillistapauksissa yksittäinen artikkeli voidaan julkaista avoimesti heti. Tästä tulee olla yhteydessä toimitukseen etukäteen.

Artikkelin kirjoittaja saa vapaasti rinnakkaistallentaa toimitukseen lähetetyn version artikkelistaan, johon ei ole tehty toimituksellisia muutoksia, vertaisarviointia tai taittoa. Kun artikkeli on julkaistu, se on avoimesti saatavilla 12 kuukauden kuluttua. Tämän julkaistun version saa myös rinnakkaistallentaa. Julkaistun artikkelin tekijäinoikeudet jaetaan tekijän sekä Luonnon Tutkijan/Suomen Biologian seura Vanamon kanssa, ensisijainen oikeus on tekijällä ja kertajulkaisuoikeus julkaisijalla. Avoimissa artikkeleissa sovelletaan tekijäinoikeuslisenssiä CC BY-NC-ND. Rinnakkaistallennetun version yhteydessä tulee mainita sitaattina tekijäinoikeustiedot, alkuperäinen julkaisupaikka sekä linkki julkaisijan versioon. Julkaisuun hyväksyttyä mutta julkaisematonta artikkeliversiota ei saa rinnakkaistallentaa tai jakaa muille osapuolille ennen julkaisua.

KIRJOITTAJAN OHJEET

Tavoitteena on hyvä ja sujuva suomen kieli

Luonnon Tutkija on vaalinut suomen kieltä tieteen kielenä sen perustamisesta asti. Siksi lehteen kirjoittavia kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota tekstin kirjoitusasuun ja aiheen esitystapaan. Kirjoituksen tulee olla helppolukuinen ja yleistajuinen. Yhtä hyvin biologien ja luonnonharrastajien kuin maallikkolukijankin tulee ymmärtää artikkelin välittämä tieto kertalukemalla. Kirjoita lyhyitä virkkeitä. Kirjoita aktiivimuodossa. Vältä liiallisten sivistyssanojen sekä hankalien ammattitermien käyttöä. Määrittele käsitteet ja termit yksiselitteisesti. Puhekielisyys ei ole tieteen kieltä. Hyvä yleiskieli ja oma tyyli ovat tärkeitä tehokkaassa viestinnässä. Muista, että hyvä juttu luetaan, ymmärretään ja muistetaan. Uskottavan tekstin edellytys on, että sen kieliasu on moitteeton. Tiedeartikkelia on suotavaa havainnollistaa ja elävöittää kuvin ja kaavioin.

Käsikirjoituksen on oltava viimeistelty ja kirjoittajan puolesta valmis painettavaksi. Artikkeli ei ole valmis vielä silloin, kun jutun viimeinen piste on painettu paikalleen. Oikolue artikkeli huolella ja muokkaa tekstiä. Aineisto tulee lähettää toimitukseen digitaalisessa muodossa sähköpostin liitteenä tai pilvipalvelun välityksellä.

Luonnon Tutkijaan lähetetyt tieteelliset artikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin. Kirjoittaja(t) muokkaa käsikirjoitusta toimituksen ja vertaislukijan ehdotuksien mukaisesti. Käsikirjoitus taitellaan ja tekijä(t) saa nähtäväksi artikkelin taittoversion, johon voi vielä tehdä muutoksia. Kirjoittajan tekemien mahdollisten korjauksien ja lisäysten jälkeen toimituksen ulkopuolinen henkilö oikolukee viimeistellyn taittoversion. Taittoversioon voi vielä tässä vaiheessa tulla pieniä muutoksia. Jos käsikirjoituksessa ilmenee merkittäviä epäkohtia, tekijä(t) saa vielä oikoluvun jälkeen taittoversion uudestaan nähtäväksi. Luonnon Tutkijan toimitus pidättää oikeuden muuttaa ja lyhentää kirjoitusta.

Luonnon Tutkija ei maksa kirjoituspalkkiota. Artikkeleissa julkaistujen aineistojen, kuten valokuvien, tekijänoikeudet siirtyvät kertajulkaisuoikeudella Vanamo ry:lle. Aineiston tekijänoikeudet jäävät muilta osin artikkelinkirjoittajalle tai aineistoa tekijälle luovuttaneelle taholle. Aineistoa, jonka tekijänoikeudet on luovutettu tai joka on aikaisemmin julkaistu toisessa yhteydessä, ei voida julkaista uudelleen Luonnon Tutkijassa.

Kielenhuoltoon ja termitarkistuksiin löytyy useita hyödyllisiä verkko-osoitteita

Jukka Korpelan ylläpitämä Nykyajan kielenopas https://jkorpela.fi/kielenopas/
Uusi, sähköinen Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas antaa suosituksia esimerkiksi välimerkeistä, lyhenteistä, yhdyssanoista ja alkukirjaimen valinnasta. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Kotimaisten kielten keskus Kotus http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/
Suomen Tilastoseura Uusi Tilastotieteen sanasto https://tiedekirja.fi/fi/tilastotieteen-sanasto/

Sanastot ja tieteelliset termit

AFO – Luonnonvara- ja ympäristöontologia http://finto.fi/fi/
Maailman lintujen suomenkieliset nimet http://nimisto.birdlife.fi:3000/
Matelijoiden ja sammakoeläinten nimistö http://herpetomania.fi/nimisto/index.php
Varjo M, Koli L ja Dahlström H 2004 Maailman kalojen nimet. Suomen Biologian Seura Vanamo. Kasvien suomenkieliset nimet https://finto.fi/kassu/fi/
Suomen lajitietokeskuksen Suomen eliölajien nimistöluettelo https://laji.fi/theme/checklist Tieteen termipankki https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia

Noudata kirjoitusohjeita

Kirjoitusohjeet on laadittu noudatettaviksi. Toimitus palauttaa käsikirjoituksen lähettäjälle, jos se ei ole ohjeiden mukainen. Huolellisesti viimeistelty käsikirjoitus helpottaa toimituksen ja kirjoittajan työtä ja nopeuttaa artikkelin julkaisua.

Otsikko, johdate ja väliotsikot

Hyvään juttuun kuuluu osuva otsikko. Otsikko ilmaisee jutun olennaisen ja kiinnostavan sisällön ja kertoo lukijalle, että juttu kannattaa lukea. Otsikon tulee olla selkeä ja naseva, ja sen pitää kuvata kirjoituksen sisältöä. Kirjoituksen alkuun on laadittava lyhyt johdate (ingressi). Väliotsikot ovat tarpeen, jotta sisältö jaksottuu tarkoituksenmukaisesti.

Tieteelliset nimet

Eliöiden tieteellisiä nimiä ja niihin liittyviä auktorinnimiä voidaan käyttää varsinaisessa tekstissä mahdollisten suomalaisten nimien yhteydessä. Otsikossa eliöistä käytetään niiden suomenkielisiä nimiä tai jos sellaista ei ole niin tieteellistä nimeä. Tieteellisiä nimiä ei taivuteta. Tieteellisistä nimistä kursivoidaan eliösuvun ja sitä alemman kategorian nimet, mutta ei muita. Saman lajinimen toistuessa tekstissä sen sukunimi korvataan alkukirjaimella (Salix caprea -> S. caprea)

Leipäteksti

Leipäteksti, kirjallisuusluettelo ja niiden perässä seuraavat kirjoittajan esittely sekä mahdollisesti englanninkielinen tiivistelmä lähetetään yhtenä Word-tiedostona. Käytä kirjoittaessasi kirjaintyyppinä Times New Roman ja kokoa 12. Kappaleiden väliin jätetään tyhjä rivi. Tekstiä ei muotoilla millään tavalla.

Kuvat ja taulukot

Digitaaliset valokuvat ja karttakuvat tulee lähettää erillisinä kuvatiedostoina, jotka ovat riittävän tarkkoja ja painovalmiita. Tarkista kuvan resoluutio jotta kuva toistuu verkkosivulla tarkoituksenmukaisesti. Älä pienennä tai rajaa kuvaa liikaa. Vältä kuvan liiallista käsittelyä. Valokuvat toimitetaan JPG-tiedostoina (maximum quality). Graafit, käppyrät ja histogrammit sekä muu kuva-aineisto toimitetaan samalla tavalla. Vältä liiallista tekstin käyttöä kuvissa, selitä kuva kuvatekstin yhteydessä. Tekstin on oltava graafeissa, esim. x- ja y-akselien nimet, pienaakkosin. Taulukko lähetetään kuten leipätekstikin omana Word-tiedostona. Taulukkoteksti laaditaan samaan tiedostoon taulukon kanssa. Kuvatekstit sen sijaan on toimitettava omassa tiedostossa. Kuvatekstin yhteydessä on esitettävä kuvan lähde: Kuva: kirjoittajan, maakunta-arkiston kuvakokoelma tms.

Leipätekstin yhteydessä kuviin ja taulukoihin viitataan ja ne numeroidaan. Pohdi mitkä asiat on helpompi ymmärtää grafiikasta kuin tekstistä. Esitä kaavioissa ja taulukoissa vain välttämätön aineisto, joka parhaalla tavalla havainnollistaa artikkelissa esitettyä aihetta. Kaavioiden tarkoitus ei ole vain kuvittaa artikkelia, vaan se tuo mukanaan tiivistetyssä muodossa tarpeellista uutta tietoa tukemaan artikkelin välittämää viestiä. Esitä numerotieto, luettelot ja muut täydentävät selitykset kuvina. Pidä kuitenkin mielessä, että lukijan on ymmärrettävä sanottavasi myös ilman kuvia. Grafiikan esittämää tietoa ei tarvitse toistaa pitkästi tekstissä. Kaavioiden tekemiseen voi etsiä esimerkkejä Luonnon Tutkijan aikaisemmista numeroista.

Valokuviin, grafiikkaan ja taulukoihin voi liittyä tekijänoikeuskysymyksiä etenkin silloin, jos niitä on lainattu artikkeliin internetistä. Kopioi tai tuo internetistä vain sellaista aineistoa, joka on vapaasti käytettävissä (CC-lisenssi). Kirjoittajan on itse huolehdittava siitä, että hänellä on oikeus aineiston käyttöön. Suotavaa on, että Luonnon Tutkijaan toimitettava materiaali on kaikilta osin kirjoittajan itse tuottamaa.

Kirjallisuusviitteet leipätekstissä

Artikkelissa viitataan vain keskeisiin kirjallisuuslähteisiin. Kirjallisuusluettelo on laadittava huolellisesti ja tarkistettava, että kaikki tekstiviittaukset mainitaan kirjallisuusluettelossa, eikä luetteloon ole jäänyt viitteitä, joihin ei tekstissä viitata.

Yhden tekijän julkaisu merkitään leipätekstissä (Mäkinen 1975), kahden tekijän julkaisu (Mäkinen & Lahtinen 1992). Kolmen tai useamman tekijän julkaisu (Mäkinen ym. 1990).

Jos tekstin samassa kohdassa viitataan usean eri tekijän lähteeseen, ne merkitään aikajärjestyksessä ja eri tekijät erotetaan toisistaan puolipisteellä. Saman tekijän eri julkaisut luetellaan julkaisuajankohdan järjestyksessä peräjälkeen ja ne erotetaan pilkulla, esim. (Lahtinen & Heinonen 1970; Mäkinen 1975, 1980 a, b, 1988; Pakarinen 1986; Järvinen 1991). Jos tekstiviite liittyy koko kappaleeseen, viitteestä tulee itsenäinen, sulkeissa oleva oma pikku virke, esim. ”Asia oli siten loppuun käsitelty. (Vanamo 1992.)”

Kirjaan viitattaessa voi sivunumeron mainita vain jos siihen on erityinen tarve, (Mäkinen 1975, s 23), muuten ei.

Viittaaminen sähköisiin lähteisiin

(YLE 2020) jos viitataan uutiseen,
(Mäkinen 2006, s 123) jos viitataan verkkojulkaisuun. Sivunumeron tai hakusanan voi merkitä halutessaan, (Wikipedia 2020, hakusana talitiainen).

Kirjallisuusluettelo

Kirjallisuusluettelossa julkaisut luetellaan aakkosjärjestyksessä artikkelin ensimmäisen tekijän mukaan. Ensin tekijän yksin julkaisemat lähteet, sitten yhdessä toisen tekijän kanssa laaditut julkaisut. Useamman tekijän julkaisu sijoitetaan viimeiseksi. Kirjallisuusluettelo on laadittava seuraavia esimerkkejä seuraten. Kansainvälisten julkaisusarjojen nimien viralliset lyhenteet löytyvät osoitteesta:

Web of Science Journal Title Abbreviations: https://images.webofknowledge.com/images/help/WOS/A_abrvjt.html.

Julkaisuun viittaaminen

Mäkinen A 1975 Talitiaisen (Parus major) kannanvaihtelu Keski-Suomessa. Luonnon Tutkija 3: 12–16. Mäkinen A & Lahtinen E 1975 Talitiaisen (Parus major) kannanvaihtelu Keski-Suomessa. Ornis Fennica 3:12–16.

Mäkinen A, Lahtinen E & Miettinen I 1975 Talitiaisen (Parus major) kannanvaihtelu Keski-Suomessa. Ornis Fennica 3: 12–16.

Mäkinen A ym. 1975 Talitiaisen (Parus major) kannanvaihtelu Keski-Suomessa. Ornis Fennica 3: 12–16.

Teokseen viittaaminen

Mäkinen A 1975 Talitiaisen ekologia Keski-Suomessa. Otava.

Mäkinen A 1975 Talitiaisen ekologia Keski-Suomessa. Teoksessa: Lahtinen E (toim) Talvilintujen ekologia. Otava.

Tiedetapahtumaan ja opinnäytteeseen viittaaminen

Mäkinen A 1975 Talitiaisen (Parus major) kannanvaihtelu Keski-Suomessa. Lammin talvilintusymposium 3: 12–16. Lammin biologisen tutkimusaseman julkaisuja.

Mäkinen A 1975 Talitiaisen (Parus major) kannanvaihtelu Keski-Suomessa. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto.

Jos julkaisu on luettu verkossa ja se on sieltä luettavissa, internetviite merkitään seuraavasti

Mäkinen A 1975 Talitiaisen (Parus major) kannanvaihtelu Keski-Suomessa. Saatavissa: <www.lintulehti.fi/1234.html>.

TAI jos julkaisuun on DOI-osoite (digital object identifier)
Mäkinen A 1975 Talitiaisen (Parus major) kannanvaihtelu Keski-Suomessa. Saatavissa:<www.lintulehti.fi/1234.html>. https://doi.org/10.1111/conl.14012

Jos on mahdollista, ettei viitettä ehkä myöhemmin löydy annetusta verkko-osoitteesta, viitteeseen lisätään julkaisun paikkatietojen lisäksi dokumenttiin viittaamisen ajankohta.

Mäkinen A 1975 Talitiaisen (Parus major) kannanvaihtelu Keski-Suomessa. Saatavissa: <http://www.lintulehti.fi/1234>. [Viittauspäivä 12.6.2021.]

Wikipedia 2020, Vapaa tietosanakirja: talitiainen [verkkodokumentti]. Päivitetty 12.6.2020. Saatavissa: <http://www.wikipedia.or/wiki/talitiainen.fi/1234>. [Viittauspäivä 12.6.2021.]

Lukujen merkitseminen

Luvut merkitään numeroin tavalliseen tapaan. Painotekstissä käytettävä tuhaterotin (välilyönti kolmen numeron välein, esim. tekstissä 4 567). Desimaalimerkkinä on pilkku (,), kuten esim. 0,3. Numeron ja %- merkin tai muun mittayksikön lyhenteen väliin kuuluu välilyönti, esim. 34 %.

Leipätekstissä ja kirjallisuusluettelossa sivunumeroiden yhteydessä käytetään ajatusviivaa (–) erottamaan rajakohtia mm. 3–8 mm ja Luonnon Tutkija 96: 12–20. Huom! leipätekstissä ajatusviivan molemmin puolin tulee välilyönnit, mutta numeroita erotettaessa välilyöntejä ei tule.

Kirjoittajien esittely

Artikkelin loppuun laaditaan vapaamuotoinen, napakka kirjoittajien esittely. Lähetettävän aineiston mukaan on liitettävä kirjoittajan yhteystieto. Yhteystietona käytetään nykyään yleisesti sähköpostiosoitetta. Kirjoittajan tai, mikäli artikkelin kirjoittajia on useampi, vastaavan kirjoittajan sähköpostiosoite sijoitetaan käsikirjoituksen loppuun laaditun kirjoittajakuvauksen perään. Mikäli kirjoittaja ei halua sähköpostiosoitettaan mainittavan, se poistetaan kirjoittajan pyynnöstä.

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.

Lue Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.
Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.

Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Tietosuojaseloste

Tietoja

Tilaus