Vertikaalinen koheesio ryhmässä

Kirjoittajat

• Mikael Salo

Abstrakti

Artikkeli käsittelee johtajan merkitystä välittävänä tekijänä ryhmän ja organisaation välillä sekä johtajan ja alaisten välisen kiinteyden vaikutusta yksilön ja ryhmän toimintaan. Kirjallisuuskatsauksen perusteella arvostettu johtaja vaikuttaa positiivisesti ryhmän jäsenten mielipiteisiin, käyttäytymiseen ja suorituksiin. Lisäksi johtaja pystyy tehokkaasti vaikuttamaan ryhmän normeihin, tehtävien organisointiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Tästä syystä artikkelissa todetaan, että johtajan ja alaisten välinen luottamus ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat ensiarvoisia yksilön ja ryhmän hyvinvoinnin ja tehokkaan toiminnan kannalta. Kiinteässä ryhmässä alaiset luottavat ja samaistuvat johtajaansa ja vuorostaan johtaja pitää huolta yksilöiden tarpeista ja odotuksista sekä arvostaa alaisiaan. Johtajan ja alaisten välisen kiinteyden katsotaan olevan edellytyksenä sille, että syntyy yhteys ryhmän ja organisaation toiminnan ja tavoitteiden välillä. Toisin sanoen arvostettu johtaja saa yhdistettyä organisaation tavoitteet ryhmän tavoitteiksi ja toisaalta ryhmän haasteet ja ongelmat sellaisiksi, että myös organisaatiotasolla niiden ratkaisemisesta huolehditaan. Tutkimusaineistona on 1 083 varusmiestä, jotka palvelivat kuusi kuukautta ja joiden palveluksen aikaisia mielipiteitä ja suorituksia seurattiin palveluksen alusta loppuun vuonna 2001. Aineisto kerättiin Panssariprikaatin kaikista perusyksiköistä. Artikkelissa tarkastellaan palveluksen lopun tilannetta ja erityisesti yksilön hyvinvointia ja suorituskykyä sekä ryhmän kiinteyttä. Kvantitatiivisia analyysejä varten tehtiin sarja faktorianalyysejä ja reliabiliteettitestejä keskeisten mittareiden luomiseksi ja arvioimiseksi. Lisäksi varusmiesten poissaolotiedot ja sotilaspassin arvosanat kerättiin ja yhdistettiin muuhun aineistoon. Tulokset osoittavat, että henkilöt, jotka luottivat ja arvostivat johtajaansa, arvioivat ryhmäkiinteyden vahvemmaksi, saivat laadultaan parempaa koulutusta, olivat henkisesti tasapainoisempia ja fyysisesti paremmassa kunnossa, hakivat vähemmän vapautuksia palveluksesta, arvioivat oman ja ryhmänsä suorituskyvyn positiivisemmin, saivat paremmat arviot sotilaspassiinsa ja suorittivat varusmiespalveluksensa vähemmin rikkein kuin varusmiehet, jotka eivät pitäneet johtajaansa vastaavalla tavalla arvossa. Kun vastaukset jaettiin heikon ja vahvan vertikaalisen kiinteyden ryhmiin, löydettiin tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien keskiarvojen välillä erityisesti ryhmäkiinteydessä, suhtautumisessa koulutukseen, fyysisessä ja henkisessä hyvinvoinnissa, yksilön ja ryhmän suorituskyvyssä sekä asenteissa kertausharjoituksia ja maanpuolustusta kohtaan. Johtajan ja alaisten välistä kiinteyttä selittivät parhaiten 1) organisatorinen kiinteys (yksikön ilmapiiri, ylpeydentunne yksiköstä ja positiiviset kokemukset), 2) koulutuksesta saadun tiedon ja palautteen määrä ja laatu, 3) ryhmäkiinteys (vertaisten välinen kiinteys), 4) suhtautuminen kuriin ja käskemiseen sekä 5) koulutuksen laatu. Siten alaisten luottamus johtajaan on yhteydessä siihen, miten henkilö arvioi yksikkönsä ilmapiirin ja koulutuksen. Ryhmän johtaja on keskeinen henkilö, joka yhdistää ryhmänsä organisaation tavoitteita tukevaan toimintaan. Arvostettu johtaja yhtenäistää ryhmänsä epäviralliset normit palvelemaan organisaation toimintaperiaatteita, tukee yksilöiden hyvinvointia ja toimintakykyä ja saa ryhmänsä suhtautumaan positiivisesti eteen tuleviin haasteisiin ja organisaatioon yleensä. Kuitenkaan yksi hyvä johtaja ei riitä takaamaan sitä, että ryhmä toimii tehokkaasti organisaation osana. Siten hyvä kouluttaja ei korvaa huonoja ryhmänjohtajia eivätkä hyvät ryhmänjohtajat huonoa kouluttajaa. Artikkeli tuokin esille eri tason johtajien merkityksen. Kun sekä varusmiesjohtajat että henkilökunta ovat pystyneet luomaan hyvät, luottamukselliset suhteet alaisiinsa, varusmiesten asenteet, käyttäytyminen ja suorituskyky ovat suurella todennäköisyydellä erinomaisella tasolla. Artikkelin teksti on englanniksi.