Yleinen asevelvollisuus EU-maassa vuoden 2008 jälkeen? Väestön ja varusmiesten asenteita

Kirjoittajat

• Olli Harinen
• Jukka Leskinen

Abstrakti

Artikkelissa käsitellään Suomen väestön ja varusmiesten asennoitumista yleiseen asevelvollisuuteen ja aseelliseen maanpuolustukseen. Näitä asenteita esitellään taulukkoina MTS:n mittausten ja puolustusvoimien omien kysely- ja haastattelututkimusten pohjalta. Yleisen asevelvollisuuden ja laajan reservin ja niitä koskevien myönteisten asenteiden taustana nähdään tiettyjä ”rationaalisia” syitä, kuten suuri pinta-ala yhdistyneenä moniin EU-maihin verrattuna pieneen väestömäärään jne. Mutta tämän lisäksi artikkelissa käsitellään suomalaista kansallista identiteettiä, jonka muodostuminen voidaan nähdä jo 1800-luvulta alkaneena monivaiheisena prosessina, jonka eräät kulminaatiokohdat olivat toisen maailmansodan aikana. Tältä osin Suomella on sekä yhtäläisyyksiä että merkittäviä eroja eräiden muiden I maailmansodan seurauksena itsenäistyneiden nykyisten EU-maiden kokemuksiin, joissa turvallisuuspoliittiset asenteet ja valinnat ovat nykyään erilaiset kuin Suomessa. Hypoteesina esitetään mm., että juuri Suomessa talvi- ja jatkosodan kokemukset vaikuttivat tietyllä, jopa poikkeavalla tavalla kansalliseen identiteettiin, ja tämä on osaltaan nykyistenkin turvallisuuspoliittisten asioiden taustalla. ”Sopivat” tasavuodet talvi- ja jatkosodasta kylmän sodan loppumiseen ja Suomen EU-jäsenyyden ennakointiin ja niiden juuri tänä aikana saama suuri myönteinen mediajulkisuus vaikuttivat luultavasti nuorten asenteisiin, ja ovat osaltaan esim. varusmiesten nykyisten maanpuolustusasenteiden taustalla. Artikkelissa käsitellään myös kansallisuusaatteeseen nykyisin kohdistuvaa kasvavaa tieteellistä kritiikkiä ja sen heijastumia Suomessa (Benedict Anderson, Gellner, Hobsbawm, Suomessa esim. Fewster). Artikkelin teksti on englanniksi.