Yleissotatieteellisiä huomioita

Kirjoittajat

• T. V. Viljanen Pääesikunta

Avainsanat:

Asemasota, jalkaväki, aseistus

Abstrakti

Artikkelin peruskysymys on "Miten saataisiin sodankäynti vapautetuksi asemasodan jäykkyydestä, miten päästäisiin taas suorittamaan nopeita ratkaisevia liikkeitä, joilla vihollisen tahto voidaan nujertaa tarvitsematta valmistautua pitkäaikaiseen sotaan, jonka kaikille aloille ulottuvat tavattoman raskaat seuraukset ovat nykypolvelle niin ilmeisiä?"Kirjoittajan mukaan vallalla on maailmanlaajuisesti kaksi suuntausta, koneellistettujen joukkojen käyttö tai ilmasotadoktriini, joilla sodista tulisi lyhyitä.
Artikkelissa esitetään, että jalkaväen itsensä on saatava aikaan liikkuva sodankäynti, jolla pystytään raivaaman tie puolustajan läpi. Artikkelissa tarkastellaan sveitsiläisen eversti Sondereggerin teosta "Infanterieangriff und strategische Operation", jonka todetaan vaikuttaneen artikkelin sisältöön ja sen periaatteita käsitelläänkin melko seikkaperäisesti. Tarkastelussa on muun muassa mukana Ruotsissa 1930-luvun alkupuolella toteutetut organisaatiokokeilut pataljoonan, divisioonan ja prikaatin puitteissa. Lisäksi tarkastellaan englantialaisia ja amerikkalaisia sekä saksalaisia periaatteita. Artikkelissa esitetään muun muassa pataljoonan organisaatio esimerkkinä kevyen jalkaväen organisaationa. Kirjoittajan mukaan jalkaväen kehittämisessä on havaittavissa kolme päävirtausta: 1.kaaritulen lisääminen, vaikkapa automaattisen laakatulen kustannuksella, 2. äärimmäisen vahvan automaattisen laakatulen kehittäminen hyökkäävän jalkaväen etulinjasta ja 3. jalkaväen moottoroiminen ja panssaroiminen, sekä jalkamiehen kantamuksen keventäminen lähitaistelua varten.